Bolognan prosessin ulkoinen arviointi Maija Innola
ARVIONNIN TAUSTA Arvioinnin tavoitteena oli selvittää Bolognan julistuksen ja ministerikokousten julkilausumien tavoitteiden toteutumista sekä arvioida prosessin toimivuutta Arviointi ei kattanut koko Bolognan prosessia, esim. korkeakoulujen ja opiskelijoiden kokemuksia arvioitiin vain välillisesti Toteutus komission rahoituksella Toteuttajina tutkijakonsortio: CHEPS, INCHER-Kassel, ECOTEC Ennen arviointia tavoitteiden saavuttamista seurattu systemaattisesti (Stocktaking-raportit, maaraportit, Bologna with Student Eyes,Trends-raportit jne.)
TULOKSET Korkeakoulutuksessa huomattavia muutoksia 46 Bologna maassa Suurin osa maista muuttanut korkeakoulutusta koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan rakenteita koskevia tavoitteita Muutosvauhti erilainen, vuosina 2001-2005 prosessiin liittyneet 17 maata joutuvat kamppailemaan saadakseen muut kiinni Yksikään maa ei ole toistaiseksi toimeenpannut kaikkia tavoitteita Keskustelu korkeakoulutuksesta muuttunut kansallisesta kansainväliseksi Korkeakoulutuksen merkitys kasvanut Sidosryhmien osallistumisella ja tukimekanismeilla myönteisiä vaikutuksia kansalliseen toimeenpanoon Opiskelijaliikkuvuus korkeakoulutusalueella ei ole merkittävästi lisääntynyt 10- vuoden aikana Epätasapaino Länsi- ja Itä-Euroopan välillä EHEA:n vetovoima kasvanut vuonna 2007 EHEA:n osuus 30% Opiskelijat tulevat kuitenkin edelleen opiskelemaan lähinnä yksittäiseen eurooppalaiseen maahan, tavoitteena ei ole korkeakoulutusalue Bolognan prosessi kiinnostaa maailmanlaajuisesti
TULOKSET... Tutkintorakenteet Kaikki maat ottaneet käyttöön kaksi-/kolmiportaisen tutkintorakenteen Kuitenkin vasta alle puolet opiskelijoista uuden tutkintorakenteen mukaisissa ohjelmissa 7 korkeakoulujärjestelmässä (ml. Saksa ja Venäjä) Tutkijankoulutus entistä strukturoidumpaa, yleisin pituus 3-4 vuotta Short-cyle tutkintoja 26 korkeakoulujärjestelmässä Kaikki korkeakoulujärjestelmät käyttävät ECTS-mitoitusta, ovat siirtymässä siihen tai mitoitus on yhteensopiva ECTS:n kanssa, kuitenkin soveltamisessa useissa maissa ongelmia
TULOKSET... Laadunvarmistus ESG hyväksyttiin 2005 Laadunvarmistustoimijoiden rekisteri (EQAR) toiminnassa 2008 Lähes kaikissa maissa sisäiset ja ulkoiset laadun varmistusjärjestelmät käytössä Tutkintojen viitekehykset Korkeakoulutusalueen viitekehys hyväksyttiin 2005 8 koulutusjärjestelmällä kansalliset tutkintojen viitekehykset, jotka on arvioitu kansainvälisesti (referencing/self-certification raportti) Tutkintojen tunnustaminen 39 maata on allekirjoittanut ja ratifioinut Lissabonin sopimuksen korkeakoulututkintojen tunnustamisesta sekä muuttanut lainsäädäntöään vastaavaksi 30 koulutusjärjestelmässä tutkintotodistuksen liitteen saa automaattisesti ja maksutta
TULOKSET... Sosiaalinen ulottuvuus 39 koulutusjärjestelmää raportoinut, että korkeakouluopiskelijoiden joukossa on aliedustettuja ryhmiä Sosiaalinen ulottuvuus ei näyttäydy painopisteenä Bolognamaissa Hyvät esimerkit osoittavat, että tarvitaan pitkäjännitteistä panostusta
KESKEISET HAASTEET LÄHIVUOSINA Poliittisen tahdon ja kiinnostuksen sekä muutosvauhdin säilyttäminen Riskinä, että Bolognan prosessilla jatkossa vähän vaikutusta korkeakoulutuksen sisältöön Laajoista kokonaisuuksista vaikea saada otetta (esim. sosiaalinen ulottuvuus) toimeenpanossa ja seurannassa tarvitaan systemaattisuutta Toimeenpanon nopeudessa ja tavoissa paljon vaihtelua uudet maat tarvitsisivat systemaattisempaa apua ja tukea rahoitusinstrumentit esim. liikkuvuudessa lähinnä EU-ohjelmia, joihin monilla mailla rajoitettu osallistumismahdollisuus uudet toimintamuodot esim. kahdenvälinen yhteistyö Painopisteen siirtäminen rakenteista sisältöihin, keskeisiksi toimijoiksi opettajat ja opiskelijat Tutkintojen kansallisten viitekehysten toimeenpano