Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun



Samankaltaiset tiedostot
Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Liikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Jenny Rankka, arktk, Oulun yliopisto Liikunnan olosuhteet maankäytön suunnittelussa

Kaavoitus hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Leena Soudunsaari Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta

Arkiliikunta osaksi elinympäristön suunnittelua

Liikuntakaavoitus: mitä, miksi, miten. Prof. Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto

Kaupunkisuunnittelu liikuntaa edistävän yhdyskuntarakenteen luomisessa

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Missä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

AKEn ympäristöjärjestelmä

KUNTIEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS JOENSUU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto

ASEMAKAAVOJEN ULKOPUOLISEN RAKENTAMISEN SEUDULLISET PERIAATTEET

VASU2017 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Oma Häme. Tehtävä: Maakuntakaavan laatiminen Heikki Pusa. Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

ARJEN KESKIÖSSÄ HELSINKI MARTTI NORJA

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

KESKI-SUOMI LIIKUNNAN JA URHEILUN HUIPPUMAAKUNNAKSI

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri Reijo Ruokonen

Oulun liikuntapaikkojen saavutettavuus eri kulkumuodoilla. Juha Härkönen

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikuntapaikkarakentaminen korkeakouluissa ELY-keskuksen puheenvuoro

Ongelmanratkaisu. Kaupan suuryksiköt Kestävä yhdyskunta -seminaari

Liikuntapoliittinen selonteko mitä vaikutuksia kunnille? Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 2018

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

KAAVOITUSKATSAUS 2007

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Liikunta miten ja miksi osaksi elinympäristöä?

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kirkkotien asemakaavamuutos

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

HE 190/2014. Paikallisella yhteistyöllä tarkoitetaan kunnan viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä.

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset mikä muuttuu? Jyrki Kauppinen

Vaikutusten arviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

Täydennysrakentaminen onnistuu

Ilmastonmuutos ja alueidenkäytön suunnittelu Rakennusneuvos Aulis Tynkkynen Ympäristöministeriö

KAAVOITUSKATSAUS 2015

SEPÄNKYLÄ, RÅSTIN ALUE Asemakaavan muutos korttelissa 721

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Hyvinvoinnin edistäminen

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

MIELENTERVEYSTALO.FI JA NETTITERAPIAT

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LAATIMINEN ETENEE

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Tulevaisuuden Kaukovainio

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

KAAVOITUSKATSAUS 2011

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Ilmakuvat: Lentokuva Vallas Oy / rakennusliike SRV Oyj / Ksv / Anu Kuutti

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

KOUHINRANNAN ASEMAKAAVA

Esteettömyys ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä. Erja Väyrynen Yliarkkitehti Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta

KIVIRANTA, ASEMAKAAVAMUUTOS

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Transkriptio:

Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1

2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus arjessa ja työssä on vähentynyt. Istumisen suuri määrä huolestuttaa. Alle puolet 12-14-vuotiaista liikkuu riittävästi, 16-18-vuotiasta vain kolmasosa.

3 Liikunta on muutakin kuin urheilua Arkiliikunta Hyötyliikunta Terveysliikunta Kuntoilu Liikunnan ei tarvitse olla fyysisesti rasittavaa. Kevyelläkin säännöllisellä liikunnalla on terveydelle suotuisia vaikutuksia ja se auttaa ylläpitämään peruskuntoa.

4 Liikunnan paikkoja ovat kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat Reittimäiset liikuntapaikat. Kävely- ja pyörätiet avainasemassa. Reittien jatkuvuus Pistemäiset liikuntapaikat. Rakennetut liikuntapaikat. Metsät, puistot, joutomaat... Kaupunkirakenteeseen integroituvat liikuntapaikat. Etenkin nuorten suosimien lajien liikuntapaikkoja (mm. parkour, BMX-pyöräily)

5 Liikunnan edistäminen yhdyskuntasuunnittelussa Pienentää sosiaali- ja terveysmenoja Lisää lasten ja nuorten hyvinvointia Vähentää päästöjen syntymistä Kohentaa kansanterveyttä Kaavoituksen kautta on mahdollista edistää etenkin arkiliikuntaa sekä erilaisten liikuntareittien ja paikkojen rakentamisedellytyksiä.

Millaiset olosuhteet suosivat liikuntaa ja kuinka yhdyskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa? 6

7 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin ja päästöihin Yhdyskuntarakenteen hajaantuminen Lisää päästöjä aiheuttamalla autoriippuvaisuutta välimatkojen pitenemisellä. Lisää kuluja liikenneinfrastruktuurin rakentamisen ja ylläpitämisen muodossa. Muodostaa epäviihtyisää tilaa ja autioituneisuutta. Aiheuttaa palveluiden hajaantumista. Ei edistä arki-, hyöty- tai työmatkaliikuntaa.

8 Yhdyskuntarakenteen vaikutus liikunnan olosuhteisiin ja päästöihin Yhdyskuntarakenteen täydentäminen Säilyttää lähipalvelut, autoton asiointi onnistuu. Säilyttää lyhyet etäisyydet arkiympäristössä, mikä mahdollistaa lasten ja vanhusten itsenäisen liikkumisen. Mahdollistaa riittävät ja laadukkaat joukkoliikennepalvelut. Edistää arki-, hyöty ja työmatkaliikuntaa.

9 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Liikuntapoliittiset tavoitteet Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. - Hallitusohjelma 22.6.2011

10 Poliittiset tavoitteet tukevat liikunnan edistämistä Ilmastopoliittiset tavoitteet Tavoitteena on, että vuonna 2020 tehdään 100 miljoonaa joukkoliikennematkaa ja 300 miljoonaa kävely- ja pyöräilymatkaa nykyistä enemmän, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin lisäystä näiden matkojen määrissä. - Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) - valtioneuvosto hyväksyy 11 Yhdyskuntasuunnittelu käyttää työkalunaan alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää Maakuntakaava - on yhdessä maakuntaohjelman kanssa osa maakuntasuunnitelmaa - maakunnan liitto laatii ja hyväksyy - YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava - kuntien yhteinen toimielin hyväksyy -YM vahvistaa Yleiskaava (osayleiskaava) - kunta laatii ja hyväksyy Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 1.1.2000 Asemakaava - kunta laatii ja hyväksyy

12 Maakunta-kaavoitus ja liikunnan olosuhteet Viheralueiden yhtenäisyys Virkistys- ja ulkoilualueiden riittävyys Yhtenäiset ja yhdistävät ulkoilu-, pyöräily, melonta- ja veneilyreitit 12

13 Yleiskaavoitus ja liikunnan olosuhteet Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen -> ulkoiluun houkuttelevat kauniit ympäristökokonaisuudet Tärkeimmät kävely- ja pyöräilytiet myös yleiskaavaan Saavutettavuus 13

14 Asemakaavoitus ja liikunnan olosuhteet Sujuvat yhteydet asuinkortteleista viheralueille / puistoihin sekä kävely- ja pyöräteille Kiinnostava ja liikkumaan houkutteleva miljöö ( yhtenäinen monimuotoisuus, tarjoumat, elvyttävät paikat) Aurinkoiset ja suojaisat piha-alueet Lähiliikuntapaikkojen ja leikkipaikkojen riittävyys ja saavutettavuus Esteettömyys

15 Verkkosivusto Selkeät ja ymmärrettävät, lähtee perusteista liikkeelle Tietoa suunnittelijoille, päättäjille ja kuntalaisille Vuorovaikutteisuus kaavoituksessa Olosuhdesuositukset Ideakortteja Käytännön esimerkkejä Linkkejä ja kirjallisuutta