Miina, Ville ja kulttuurin arvoitus Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Kimmo Sundström ja Ritva Tuominen
Sisällys Opettajalle... 4 Oppilaalle... 5 1. TYÖSKENTELYSTÄ ET- TUNNILLA... 6 1.1 Työtavoista... 8 1.2 Hyvä osaaminen... 10 1.3 Miinan ja Villen sanakirja... 14 2. AJATTELUN VAPAUS...16 2.1 Mielipide ja sen perustelu... 18 2.2 Olla samaa, olla eri mieltä... 19 2.3 Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla... 24 2.4 Uskonnonvapaus, vakaumus... 27 2.5 Suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto... 32 3. KULTTUURI... 39 3.1 Kulttuurin käsite... 40 3.2 Suomalainen kulttuuri... 43 3.3 Suomalaiset kulttuurivähemmistöt... 52 3.4 Maailman kulttuuriperintö... 55 3.5 Taide kulttuurin muotona... 60 4. TASA-ARVO JA RAUHA... 66 4.1 Väkivallan syyt, muodot ja seuraukset... 68 4.2 Miten voin edistää rauhaa?... 71 4.3 Mitä tasa-arvo on?... 75 4.4 Mitä demokratia on?... 79 4.5 Millaisessa maailmassa haluaisin elää?... 86 5. KESTÄVÄ KEHITYS... 90 5.1 Kestävän kehityksen periaate... 92 5.2 Minä ja kestävä kehitys... 96 5.3 Maailmanperintö ja ympäristö... 100 3
2. AJATTELUN VAPAUS Tässä luvussa tarkastelemme suvaitsevaisuutta, demokratiaa ja uskonnonvapautta. Näin opimme, mitä ajattelun vapaus tarkoittaa. Tutkimme myös, mitä rasismi ja sorto tarkoittavat ja mistä ne mahtavat johtua. Pohdimme mielipiteen muodostusta ja ilmaisua ja harjoittelemme asioiden kertomista ja mielipiteen perustelemista. 16
17
2.1 Mielipide ja sen perustelu Kissa on eläin ei ole mielipide vaan tosiasia. Sen sijaan Kissat ovat ihania on mielipide. Mielipide on sellainen väite, josta voi olla samaa tai eri mieltä. Edellä mainitusta kissa-asiasta ei ehkä kuitenkaan saisi aikaan kunnon väittelyä. Kissoista pitäminen kun on makuasia ja makuasioista on vaikea kiistellä. Jos joku pelkää kissoja ja sen takia ei pidä niistä, voi hänen pelkoaan yrittää vähentää puhumalla tosiasioita kissoista. Jos väittäisit vaikka, että Delfiinit ovat älykkäämpiä kuin ihmiset, sinulta vaadittaisiin perusteluja väitteellesi. Tällöin ei riitä, että sanoisit: koska se vaan on niin tai koska minä sanon niin. Sinun olisi vedottava eläintieteilijöiden tutkimustuloksiin ja esitettävä todisteita väitteellesi. Tehtäviä 1. Keksi erilaisia mielipiteitä joistakin asioista, esim. ruokalajista tai musiikista. Kirjoita vihkoon lauseita. Kalakeitto on hyvää, koska jne., Kalakeitto on pahaa, koska jne. 2. Valitkaa yhdessä jokin teitä tällä hetkellä kiinnostava aihe. Muodostakaa siitä yhteinen mielipide ja tehkää yhdessä juliste aiheesta. Yrittäkää tehdä julisteesta niin vetoava, että kaikki muutkin ovat sen nähtyään kanssanne asiasta samaa mieltä. 18
2.2 Olla samaa, olla eri mieltä Dialogi Dialogi tarkoittaa vuoropuhelua. Vuoropuhelun avulla on tarkoitus yhdessä selvittää ja ymmärtää asioita. Dialogissa pitää osata sekä ottaa itse puheenvuoro että kuunnella toista. On osattava jatkaa omaa puhetta siitä, mihin kaveri jäi, vastata toisen kysymyksiin ja tarvittaessa kysellä, mitä toinen tarkoittaa. Keskustelukumppania täytyy yrittää ymmärtää. Hyvä dialogi edellyttää taitoa kuunnella muita. Taitava kuuntelija kuuntelee, mitä toinen sanoo ja yrittää tosissaan ymmärtää, mitä hän tarkoittaa. Vuoropuhelu edellyttää, että ilmaiset omat ajatuksesi selkeästi ja ymmärrettävästi. Vuoropuhelussa yrität selventää ja kehittää yhteistä ajatusta, et esittele vain omia näkemyksiäsi. Dialogi voi olla yhteistä tutkimista, etsimistä ja löytämistä. Dialogissa keskustelijat etsivät yhdessä totuutta, eivät ajattele vai omaa puheenvuoroaan eivätkä kilpaile ajatusten paremmuudesta. Silloin ollaan aidosti kiinnostuneita nimenomaan muista keskustelijoista eikä huomiota haluta kiinnittää pelkästään omiin asioihin. 19
Keskustelu, jossa ajatuksia vaihdetaan ja pyritään yhteiseen päämäärään, on myös erinomainen opetusmenetelmä. Dialogin onnistuminen edellyttää siis muiden keskustelijoiden ja heidän ajatustensa arvostamista ja kuuntelemista. On tärkeätä, että kaikki keskusteluun osallistuvat henkilöt tuntevat olonsa turvalliseksi. Kun ryhmässä on riittävän turvallinen ja mukava tunnelma, osanottajat uskaltavat kertoa ajatuksiaan muille. Tärkeitä edellytyksiä hyvälle dialogille Osallistuminen: Jokaisella osallistujalla on oltava mahdollisuus vaikuttaa keskustelun kulkuun. Sitoutuminen: Dialogin päämääränä on yhteisesti hankittuun ymmärrykseen tai merkitykseen pyrkiminen, vaikka sitä ei saavutettaisikaan. Osallistujilta vaaditaan keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä, kykyä kuunnella muita, taitoa ja uskallusta ilmaista itseään, kykyä perustella väitteitään sekä taitoa kysyä hyviä kysymyksiä. Vastavuoroisuus: Osallistujien kesken vallitsee keskinäinen kunnioitus ja välittäminen. Jos vaadit perusteluja muilta, sinun täytyy perustella myös omat väitteesi. Jos vaadit muita ottamaan vakavasti omat näkemyksesi, sinun on otettava vakavasti myös muiden näkemykset. Dialogin perusedellytys on vilpittömyys. 20
Väittely Väittely syntyy siitä, että on kaksi vastakkaista tai ainakin hyvin erilaista mielipidettä. Väittely ei ole kinastelua eikä riitelyä. Se on keskustelua, jossa kumpikin osapuoli yrittää järkevästi perustella ja puolustaa omaa mielipidettään. Hyvässä väittelyssä ei koskaan sorruta toisten haukkumiseen tai heidän ajatustensa vähättelyyn, vaan pyritään sen sijaan ystävällisesti saamaan vastapuoli omalle puolelle. Väittelyä voi harjoitella ja siinä voi kehittyä koko ajan. On tärkeätä osata kuunnella väittelyn toista osapuolta tarkasti. Toisen mielipide pitää tuntea ja täytyy yrittää ymmärtää, miksi tämä on eri mieltä. Omat ajatukset täytyy sitten vuorollaan esittää selvästi ja ne on perusteltava. On yritettävä monin tavoin osoittaa, että kyseessä oleva asia on tuttu ja sitä on mietitty ja tutkittu. Väittelyssä tarvitaan hyvää ja tarkkaa ajattelua, hyviä puhetaitoja ja vankkaa tietoa asioista. Väittelyssä täytyy sekä pysyä totuudessa että kyetä esittämään sellaisia perusteluja omalle mielipiteelle, että saa kuulijat vakuutetuiksi sen paremmuudesta. Tosiasioiden esittämisen lisäksi väittelyssä voi vedota kuulijoiden tunteisiin. Mielipiteensä voi esittää niin vetoavasti ja sydämeenkäyvästi, että kuulijatkin liikuttuvat. Puheella on valtava voima. Väittelyä on harrastettu jo tuhansia vuosia sitten. Nuorille ihmisille on opetettu puhetaitoa ja omien ajatusten esittämistä esimerkiksi pitämällä erityisiä väittelytilaisuuksia. Tällaisia tilaisuuksia on ollut ainakin Ateenassa noin 2400 vuotta sitten. Kiinassa oppineet harrastivat väittelyä jo 3000 vuotta sitten. Antiikin filosofi ja opettaja Aristoteles puhui kolmesta puhetaidollisesta vaikuttamisen keinosta: eetos, paatos ja logos. 21
Eetos tarkoitti puhujan näkyviä luonteenpiirteitä eli sitä, millaisena puhuja esitteli itsensä muille. Eetoksesta syntyi puhujan uskottavuus. Rakastan kissoja. Minulla on ollut kissoja jo viisi vuotta. Olen elänyt niiden seurassa, niinpä tiedän, miltä kissasta tuntuu. Hyvä ihminen ei hylkää kissaa. Paatos oli vetoamista kuulijoiden tunteisiin. Näin ihmiset saatiin vastaanottavaisemmiksi. Hylätyn kissan tuska ja epätoivo on sanoin kuvaamatonta. Se tuntuu polkuanturoista viiksenkärkiin asti. Älkäämme hyljätkö kissoja! Logos tarkoitti asiallista, tosiasioihin perustuvaa tyyliä. Kissa on kesytetty nisäkäs, joka hylättynä villiintyy ja häiritsee luonnon tasapainoa. Vastuullinen kissanhoitaja ei hylkää kissaa. Näihin kaikkiin tyylilajeihin oli olemassa runsaasti ohjeita. Väittelijöitä opastettiin yksityiskohtaisesti kehittymään taidoissaan. He harjoittelivat ahkerasti keskenään esimerkiksi asioiden painottamista, vähättelyä, yllättävyyttä, miellyttävyyttä ja huumorin käyttöä. Näitä vaikuttamisen tapoja voimme havaita nykyäänkin mainonnassa, viihteessä, politiikassa ja muissa sellaisissa yhteyksissä, joissa ihmisiin yritetään voimakkaasti vaikuttaa. 22
Opetuksessa on käytetty paljon sekä dialogia että väittelyä. Nämä kaksi keskustelun muotoa eroavat toisistaan siten, että väittelyssä on lähtökohtana eri mieltä oleminen. Dialogissa voidaan yhdessä tutkia jotakin asiaa tai ilmiötä olematta sen kummemmin asian puolesta tai vastaan. Tehtäviä 1. Valitkaa oma lempiaihe, josta haluatte väitellä. Sopikaa keskenänne, että jokaiselle mielipiteelle löytyy ryhmästä joku vastaväittäjä. Harjoitelkaa pareittain. 2. Valitkaa yksi väittelypari, joka asettuu muun ryhmän eteen esittämään oman väittelynsä. Muut kuuntelevat ja arvioivat väittelijöiden taitoja. 3. Aloittakaa väittelyharjoitus, mutta vaihtakaa kesken kaiken osia. Vaihdatte siis mielipiteitä ja alatte puolustaa vastapuolen kantaa. 4. Harjoitelkaa Aristoteleen vaikuttamiskeinoja. Esittäkää ensin oma väitteenne ja perustelkaa sitä kolmella erilaisella tyylillä. 5. Kokeilkaa keskustelua ilman etukäteen valittua mielipidettä. Miettikää yhdessä jotakin asiaa. Mistä kaikista aiheista haluaisitte keskustella? Tehkää lista. 6. Harjoitelkaa eläytyvää kuuntelemista pareittain niin, että toinen kertoo ensin toiselle jonkin itselleen tapahtuneen asian ja toinen kertoo heti perään, mistä tarinassa oli kysymys eli kertoo siitä oman tulkintansa. Ei ole tarkoitus toistaa asiaa sanasta sanaan, vaan kertoa oma käsitys tapahtumasta. Kuunnelkaa toisianne aktiivisesti. 23