HIUSALAN PERUSTUTKINTO, PARTURI-KAMPAAJA
VAAO OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 2 1. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 6 2. OPPILAITOKSEN ARVOT, MISSIO, VISIO... 6 2.1 Arvot... 6 2.2 Missio... 7 2.3 Visio... 7 3. KOULUTUKSELLE ASETETUT TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI... 7 4. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSKOULUTUKSENA... 8 5. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 5.1 Toimintatavat koko tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opintojen täydentäminen... 9 6. OPINTO-OHJAUS... 9 6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet... 9 6.2 Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen... 10 6.3 Opinto-ohjauksen järjestäminen... 10 6.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 11 7. OPINNOISTA TIEDOTTAMINEN... 11 8. OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN... 11 9. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 12 10. AMMATILLINEN ERITYISOPETUS... 12 11. OPISKELIJAHUOLTO... 13 11.1. Opiskelijahuollon tavoitteet... 13 11.2. Opiskelijahuollon tehtävät... 13 12. OPISKELUOIKEUTEEN LIITTYVÄ TIEDONSAANTI... 13 13. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN... 14 14. OPISKELIJA-ARVIOINTI... 15 14.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 15 14.2 Arvioinnista tiedottaminen... 16 14.3 Arvosanojen muuntaminen... 16 14.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 17 14.5 Ammattiosaamisen näyttö... 17 14.6 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 20 14.7 Arvosanasta päättäminen... 21 14.8 Arviointi erityisopetuksessa... 22 14.9 Mukautettujen tavoitteiden arviointiasteikko... 22 Tyydyttävä 1*, mukautettu:... 23 Hyvä 2*, mukautettu:... 23 Kiitettävä 3*, mukautettu:... 23 14.10 Maahanmuuttaja- ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden arviointi... 24 15. ARVIOINTIAINEISTON SÄILYTTÄMINEN... 25 16. OPINTOSUORITUSTEN UUSIMINEN JA ARVOSANAN KOROTTAMINEN... 26 17. ARVIOINNIN OIKAISEMINEN... 26 18. TODISTUKSET... 27 19. TYÖSSÄOPPIMINEN JA TYÖTURVALLISUUS... 29 20. OPPISOPIMUSKOULUTUS... 30 21. OPINTOJEN TARJONTA YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN KANSSA... 30 22. MAAHANMUUTTAJAOPISKELIJOIDEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA... 30 23. OPETUKSEEN LIITTYVÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ VAHVISTAVA TOIMINTA... 31
VAAO OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 3 24. KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 31 25. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN... 32 26. YHTEISET PAINOTUKSET... 32 27. ITSEARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA... 33 OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA... 34 LUKUSUUNNITELMA... 35 HIUSTEN LEIKKAAMINEN JA PARTAKÄSITTELYT 20 OV... 37 TUTKINNON OSA: HIUSTEN LEIKKAAMINEN JA PARTAKÄSITTELYT 20 OV... 43 Perusleikkaukset... 43 TUTKINNON OSA: HIUSTEN LEIKKAAMINEN JA PARTAKÄSITTELYT 20 OV... 45 Yhdistelmäkehäleikkaukset... 45 TUTKINNON OSA: HIUSTEN LEIKKAAMINEN JA PARTAKÄSITTELYT 20 OV... 46 Leikkauskokonaisuudet... 46 Arkikampaukset... 51 Juhlakampaukset ja ehostus... 52 Kampauskokonaisuudet (5 ov)... 54 Hapetevärjäykset... 60 Monisävyvärjäykset... 61 Värjäyskokonaisuudet... 62 TUTKINNON OSA: PERMANENTTIKÄSITTELYT 10 OV... 69 Osio:... 69 Permanenttikokonaisuudet... 69 HIUSALAN YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA 10 OV... 70 Oma ura ja sisäinen yrittäjyys... 75 Palvelujen ja tuotteiden myynti... 76 Liiketoiminta... 77 HIUSTEN HOITO JA MUOTOILUKOKONAISUUDET 10... 78 Hoitokokonaisuus... 82 Muotoilukokonaisuudet... 83 PAIKALLISESTI TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT 5 OV... 84 TYYLIPALVELUT 5 OV... 84 Tyylintulkinta... 87 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNOSOSAT 10 OV... 87 PARTURI-KAMPAAMON PALVELUTOIMINTA 1-10 OV... 87 HIUSALAN TYÖELÄMÄTUNTEMUS 1-10 OV... 91 PROJEKTITYÖT 1-10 OV... 94 TYÖPAIKKAOHJAAJAVALMENNUS 2 OV... 97 AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN, 20 OV... 100 ÄIDINKIELI, SUOMI 4 OV... 100 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI 1 OV... 106 VIERAS KIELI ENGLANTI 2 OV... 107 MATEMATIIKKA, 3 OV... 110 Matematiikka1 1 OV... 112 Matematiikka2 1OV... 113 FYSIIKKA JA KEMIA, 2 OV... 115 Fysiikka ja kemia1 1OV... 117 Fysiikka ja kemia2 1OV... 118 YHTEISKUNTA-, YRITYS- JA TYÖELÄMÄTIETO, 1 OV... 119
VAAO OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 4 LIIKUNTA... 121 Tavoitteet... 121 TERVEYSTIETO 1 OV... 123 TAIDE JA KULTTUURI, 1 OV... 125
VAAO OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA 5 OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA
1. OPETUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa järjestettävässä ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitelmat on laadittu Opetushallituksen julkaisemien ammatillisten perustutkintojen perusteiden pohjalta. Ne sisältävät kaikkiin perustutkintoihin kuuluvan yhteisen osan, tutkintokohtaisen osan sekä niiden pohjalta tehtävät henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Uudistuvan koulutuksen ja oppimiskulttuurin taustalla vaikuttavat käsitykset arvoista, ihmisestä, tiedosta ja oppimisesta sekä näkemykset ammattialan, työn ja ammattitaidon kehityksestä. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa käsitellään ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelmien laadinnan lähtökohtia: uudistettuja tutkintoja, opetussuunnitelman perusteiden tehtäviä, ammatillisen koulutuksen tehtäviä ja arvolähtökohtia, ihmis-, tieto- ja oppimiskäsityksiä sekä käsityksiä työstä ja ammattitaidosta. Yhteinen osa sisältää ammatti- ja aikuisopistossa hyväksytyt vision, arvot ja strategiat, jotka huomioidaan laadittaessa oppilaitosten ja tutkintojen opetussuunnitelmia. Lisäksi yhteisessä osassa on koulutuksen järjestämistä koskevia ohjeita, joissa noudatetaan samoja perusperiaatteita. Tällaisia yhteisiä periaatteita ovat koulutuksen ja opetuksen järjestäminen, opiskelijan arviointi, opinto-ohjaus ja tukipalvelut, työssäoppiminen, erityisopetus, ammattiosaamisen näytöt ja henkilöstön kehittäminen. 2. OPPILAITOKSEN ARVOT, MISSIO, VISIO Strategisen suunnittelun tavoitteena on organisaation suorituskyvyn ja kilpailuaseman vahvistaminen. Strateginen suunnittelu perustuu koko henkilöstön yhdessä tekemien arvojen, mission ja vision pohjalle. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston strategia on linjassa Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymän strategian kanssa. Oppilaitoksen strategisessa suunnittelussa toiminnallinen ja taloudellinen suunnittelu etenevät samanaikaisesti, jotta taloudelliset resurssit tulisivat kohdennettua tehokkaasti ja oikein. Osastot muuttavat ammatti- ja aikuisopiston strategian lyhyen tähtäimen toimintasuunnitelmaksi, joka toimii tehokkaana käytännön toiminnan ohjaajana. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa osastonjohtajat neuvottelevat keskenään, jotta oppilaitoksen toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet näkyisivät selkeästi myös käytännön toiminnassa. 2.1 Arvot Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston yhteisten arvojen tehtävänä on näkyä kaikissa toiminnoissa ja ohjata kaikkea toimintaa ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamisessa. Oppilaitoksen arvoiksi on sovittu: Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Yhteisöllisyys
Asiakaslähtöisyys - ulkoisten ja sisäisten asiakkaiden tarpeiden huomioiminen kaikessa toiminnassa asiakasta varten, asiakasta kunnioittaen ja asiakkaan parasta ajatellen Vastuullisuus - opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnista, ammattitaidosta ja turvallisuudesta huolehtiminen on osa jokapäiväistä toimintaamme yhdessä eteenpäin, sovitusti toimien, toisistamme ja yhteisestä omaisuudesta huolehtien kestävä kehitys osana arkipäivää. Yhteisöllisyys - oppilaitoksessa on yksilöä arvostava ja kunnioittava työkulttuuri sekä avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokaisella yhteisön jäsenellä on osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuus yhteisiin tavoitteisiin ja omaan työhön 2.2 Missio Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston missio eli perustehtävä: VAAO ammattiosaamista asiakaslähtöisesti. Missio kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämän ja opiskelijoiden tarpeet huomioiden elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. 2.3 Visio Ammatti- ja aikuisopiston missiota toteutetaan siten, että toiminnan vaikuttavuus ja tuloksellisuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan mukaisesti. Visio kuvaa ammatti- ja aikuisopiston haluttua tulevaisuutta. VAAO tulevaisuuden ammattiosaamista VAAOn tarjoamat koulutuspalvelut toteutetaan kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa huomioiden sen työvoiman sen hetkisen ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Näin toteutettuna koulutus on mahdollisimman laadukasta, tuloksellista ja vaikuttavaa. 3. KOULUTUKSELLE ASETETUT TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Lisäksi se antaa erikoisosaamisen sekä työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-alueella siten, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa ja kehittää ammattitaitoaan läpi elämänsä. Yhteistyössä työelämän kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutus edistää vahvuudet ja ammatilliset tarpeen huomioiden työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Koulutuksen tehtävänä on lisäksi tukea ja kehittää opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.
Nuorille järjestettävässä koulutuksessa tehdään yhteistyötä kotien ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnallisilla aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto toteuttaa perustutkintoihin johtavaa koulutusta kaikilla koulutusaloilla työelämälähtöisesti hyväksyttyjen oppilaitoskohtaisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Vuosittain tarkistettavat opetussuunnitelmat ja jatkuva menetelmien kehittäminen varmistetaan mm. opiskelijoilta ja yhteistyökumppaneilta kerättävän palautteen avulla. Oppilaitoksessa annettavalla erityisohjauksella varmistetaan syrjäytymisuhan alaisille opiskelijoille mahdollisuudet saavuttaa riittävä työelämätaito. Opiskelijoiden oppimaan oppimista, vastuulliseen ja omaehtoiseen työskentelyyn sitoutumista, itsenäistä tiedonhankintaa ja työelämätaitojen hankkimista sekä niiden soveltamista tuetaan tarjoamalla monipuoliset tietopalvelut opiskelijoiden käyttöön ammatti- ja aikuisopiston informaatiokeskuksissa. Yhteistyössä työelämän edustajien kanssa toteutetun suunnitelmallisen työssäoppimisen avulla vahvistetaan opiskelijoiden mahdollisuuksia hankkia korkeatasoinen ammattiosaaminen ja yrittäjähenkisyys. Opetuksessa keskeisiä painoalueita ovat kaikilla aloilla tarvittava ammattisivistys ja kansalaisvalmius, joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Perusvalmiuksia annetaan kansainvälisyyteen, kestävän kehityksen edistämiseen, teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen, yrittämiseen, laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan, kuluttajaosaamiseen ja työsuojelua ja terveydestä huolehtimiseen. Tavoiteasettelussa huomioidaan kunkin koulutusalan erityispiirteet. 4. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN PERUSKOULUTUKSENA Opetusministeriö on myöntänyt Valkeakosken seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymälle luvan koulutuksen järjestämiseen (laki 630/1998; luku 2, 8 ). Luvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusasteista, koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Koulutustehtävän muuttamisesta päättää Opetusministeriö. Opetusministeriö voi ilman hakemustakin muuttaa koulutusaloja, tutkintoja ja opiskelijamääriä koskevia määräyksiä sekä muita määräyksiä, jos koulutustarjonta merkittävästi poikkeaa koulutustarpeista. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä toimii yhteistyössä alueella toimivien ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja muun koulutusjärjestäjien kanssa. Kuntayhtymä voi hankkia osan tässä laissa tarkoitetuista palveluista lain mukaisilta koulutuksen järjestäjiltä tai muulta yhteisöltä tai säätiöltä. Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti (laki 630/1998; luku 2, 10 ).
5. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa opetuskielenä on suomi (laki 630/1998; luku 3, 11 ) Ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus järjestetään lähiopetuksena oppilaitoksessa, työssäoppimisena yrityksissä ja opiskelijan omatoimisena työskentelynä. Kaikki perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 opintoviikkoa (L 630/98, 12-15). Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Opiskelijan työpanos muodostuu Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa lähiopetuksesta oppilaitoksessa (työnopetus-teoriaopetus) ja opiskelijan omatoimisesta työskentelystä siten, että viikoittainen 40 tunnin työpanos saavutetaan. Työssäoppimisessa opiskelijalla on työpaikan viikoittainen työaika. Lisäksi Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto on yhteistyössä seudun lukioiden kanssa luonut opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja opintojensa aikana. Tavoitteellisesta urheiluvalmennuksesta kiinnostuneilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Valkeakosken urheiluakatemian järjestämään valmennukseen (erillishaku). Opetuksessa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet mahdollisuuksien mukaan (HOPS, HOJKS). 5.1 Toimintatavat koko tutkinnon, tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi sekä opintojen täydentäminen Koko tutkinnon suorittaminen on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestetyssä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijainen tavoite. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa opinnot järjestetään siten, että ne voidaan päätoimisesti yhtäjaksoisesti opiskellen suorittaa niiden laajuutta vastaavassa ajassa (kolme lukuvuotta). Tästä menettelystä poikkeavat tutkinnon suorittamisen tavat (esim. tutkinnon suorittaminen vaiheittain) on erikseen sovittava perustutkinnosta vastaavan koulutuksen järjestäjän edustajan kanssa. Perustutkintojen tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan siten, että tutkinnon osat ja niiden ammattitaitovaatimukset muodostuvat selkeistä ammatillisista kokonaisuuksista. Nämä ammatilliset kokonaisuudet voidaan suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikoilla. Opiskelijaa tuetaan opintojen loppuunsaattamisessa. Suunnitelmat laaditaan niin, että opiskelija voi palata täydentämään opintojaan lukuvuoden aikana. Opintoja voidaan toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä hyödyntäen tai vaihtoehtoisesti oppisopimuksella. Työssä tapahtuvaa oppimista tuetaan monimuotoisesti oppimisedellytyksiä parantavin keinoin. 6. OPINTO-OHJAUS 6.1 Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää tutkintoonsa sisältyvät tutkinnon osat ja opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelu-
suunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintosuoritusten kertymistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Opinto-ohjauksen järjestämisen tavoitteena on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tavoitteena on lisäksi lisätä opiskelijoiden hyvinvointia, ehkäistä opintojen keskeyttämistä, edistää työllistymistä ja tukea jatko-opintoihin hakeutumista. Koulutuksen järjestäjän on kiinnitettävä huomiota erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia (esimerkiksi lukihäiriö), poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Edelleen tavoitteena on, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Hän tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Hän osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Tavoitteiden saavuttamista tukee koulutuksen järjestäjän velvoite tiedottaa alaikäisen opiskelijan huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. 6.2 Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa (VN:n päätös 213/1999). Ohjaustoiminnalla tulee tukea opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta opintojen ohjausta. Opiskelijalla on oikeus saada opiskelussa tai elämäntilanteiden muutoksissa tarvitsemiaan tukipalveluita. 6.3 Opinto-ohjauksen järjestäminen Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa toimitaan opinto-ohjaajan ja opiskelijapalveluhenkilöstön laatiman opinto-ohjaussuunnitelman mukaisesti, jossa on kuvattuna ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Suunnitelma toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä. Siinä on määritelty, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Suunnitelmassa on esitetty, miten yhteistyö eri koulutuksen järjestäjien kanssa on järjestetty, jotta opiskelija voi valita tutkinnon osia ja opintoja eri koulutusohjelmista ja tutkinnoista sekä suunnitella useamman kuin yhden tutkinnon suorittamista. Siinä on määritelty myös yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa opinto-ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Opinto-ohjaustyössä toimivat myös erikseen koulutetut tutor-opiskelijat. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa kehitetään ura- ja rekrytointipalveluja yhteistyössä elinkeinoelämän ja työvoimapalveluiden kanssa sekä edistetään ja tuetaan opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä.
6.4 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Se on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukiopetusta. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Mikäli opiskelija tarvitsee erityistä tukea, hänelle laaditaan HOJKS. 7. OPINNOISTA TIEDOTTAMINEN Perusopetuksen oppilaille, heidän huoltajilleen, oppilaanohjaajille ja opettajille tiedotetaan ammatillisesta koulutuksesta ja siihen hakeutumisesta. Perusopetuksen vierailutunneilla ja vanhempainilloissa tiedotetaan myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 951/2011 mukaisista opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, rikosrekisteriotteesta ja huumausainetestauksesta (tiedote on opetussuunnitelman liitteenä.) Tiedotusta suunnataan myös perusopetuksen päättymisen jälkeen koulutuksen ulkopuolelle jääneille nuorille ja heidän huoltajilleen. 8. OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden asetuksessa 1032/2011 16 määritellyillä opintoaloilla. Koulutuksen järjestäjä tiedottaa opiskelijan oppaassa kyseisestä asiasta opintojen alussa. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjä selvittää yhdessä opiskelijan kanssa tämä mahdollisuuden hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija, jonka opiskeluoikeus on peruutettu, voi hakea sen palauttamista. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta tekee koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin (ammattiosaamisen neuvottelukunta). Päätöksen yhteydessä opiskelijalle annetaan tieto valitusoikeudesta opiskelijan oikeusturvalautakunnalle.
9. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Terveydentila voi estää opiskelijaksi ottamisen. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa noudatettavat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ovat opetussuunnitelman liitteenä. 10. AMMATILLINEN ERITYISOPETUS Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ammatillinen koulutus tulee toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan ensisijaisesti tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa samoissa opetusryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai opiskelijahuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Sen avulla turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetukseen liitetään tarvittaessa muita tukitoimia ja kuntoutusta yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa erityisopetusta järjestetään cateringalan, autoalan ja talonrakennusalan koulutusohjelmissa. Lisäksi erityisopetusta järjestetään integroidusti. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle on mahdollista laatia kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan) suoritettava tutkinto opetuksessa noudatettavat tutkinnon perusteet tutkinnon laajuus opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä erityisopetuksen perustelut liitteineen (lausunnot, lääkärintodistukset yms) HOJKS laaditaan opettajan, opiskelijan, hänen huoltajansa (alle 18v) sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Mikäli ammattitaitovaatimuksia on mukautettu, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa määritellään opiskelijan yksilölliset oppimisen tavoitteet. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa tulee keskittyä opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Työssäoppimisen aikana opiskelija tekee työpaikalla niitä tehtäviä, joita hän jo osaa. Työssäoppimisen tehtävänä on vahvistaa olemassa olevia sekä kehittymässä olevia taitoja. Valmistumassa
olevalle opiskelijalle selvitetään, miten hän voi koulutuksen jälkeen saada tarvitsemiaan erityispalveluja. 11. OPISKELIJAHUOLTO 11.1. Opiskelijahuollon tavoitteet Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö ja edistää oppilaitosyhteisön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä säilyttää oppilaitosyhteisön toimintakyky fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta sekä hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Opiskelijahuollon tulee edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä koulutuksen keskeytymistä. 11.2. Opiskelijahuollon tehtävät Nuorten opiskelijoiden kohdalla opiskelijahuolto tekee yhteistyötä opiskelijoiden huoltajien kanssa. Opiskelijahuollon tavoitteiden saavuttamiseksi opiskelijahuoltotyöryhmä ja opiskelijapalveluhenkilöstö on laatinut opiskelijahuoltosuunnitelman, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijoiden terveyttä ja turvallisuutta, erilaisten ongelmien varhaista tunnistamista ja niiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Opiskelijahuoltosuunnitelma on tehty yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan ja muiden yhteistyökuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoa hoitavien viranomaisten ja tahojen kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelmassa on ennalta ehkäiseviä toimintaohjeita tupakoinnista, päihteiden käytöstä, kiusaamisesta ja häirinnästä. Koulutuksen järjestäjä on laatinut kriisisuunnitelman ja toimintaohjeet myös käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalta (sisältyy pelastussuunnitelmaan). Koulutuksen järjestäjä seuraa opiskelijahuollon toteutumista. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan ja vaikuttamaan oman oppilaitosyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikilla opiskelijoiden kanssa oppilaitosyhteisössä työskentelevillä on vastuuta opiskelijahuollosta. Moniammatillisen opiskelijahuoltohenkilöstön tehtävänä on edellämainittujen opiskelijahuollon palveluiden koordinointi ja kehittäminen. Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijalle tiedotetaan ohjauksen ja opiskelijahuollon toteutuksesta, eri hallinnonalojen palveluista, paikallisista tukiverkostoista ja tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa perehdytetään opiskelijat oppilaitoksessa noudatettaviin järjestyssääntöihin. Opiskelijan omaa vastuuta korostetaan oppilaitoksen sääntöjen ja muiden ohjeiden noudattamisessa. 12. OPISKELUOIKEUTEEN LIITTYVÄ TIEDONSAANTI Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskelijaksi ottamisen arvioinnin edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Opiskelijaksi pyrkivän tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa tieto opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä sekä koulutuksen järjestäjä voi määrätä opiskelijan terveydel-
lisiin tutkimuksiin kesken opintojen, kun on kysymys 951/2011 32 tarkoitetusta opinnoista. Opiskelijan tulee antaa koulutuksen järjestäjän pyynnöstä ote rikosrekisteristä (770/1993), mikäli opiskelijan opintoihin tai työssäoppimiseen liittyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Terveydentilaa koskevat tiedot tulee toimittaa ennen opiskelupaikan vastaanottamista sekä asetuksessa 951/2011 määritellyillä aloilla koulutuksen järjestäjän sitä pyytäessä ja ote rikosrekisteristä koulutuksen järjestäjän antaman ohjeistuksen mukaisesti. 13. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa tiedotetaan opiskelijoille, minkälaista aineistoa ja asiakirjoja on esitettävä osaamisen tunnistamista ja tunnustamista varten ja milloin opiskelija voi hakea osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (A 603/2005, 3 ). Osaamisen tunnistaminen Valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (A 603/ 2005, 10, 1 mom.) on säädetty, että opiskelijan osaamista on arvioitava jo opintojen alkaessa. Opiskelijan osaaminen ja sen taso tulee selvittää opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen määrittelemiseksi. Osaamisen tunnistaminen on pohjana opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden laatimisessa, mutta myös tarvittavan ohjauksen ja tuen määrittelemisessä. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa pidetään kaikille uusille opiskelijoille osaamisen kartoitukset matematiikassa ja äidinkielessä. Osaamisen tunnistamiseksi käydään tarvittaessa arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja(t). Osaamisen tunnistamisen edistämiseksi kehitetään erilaisia sitä helpottavia arviointitapoja. Osaamisen tunnustaminen Opintojen tunnustamisella pyritään välttämään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentämään opiskeluaikaa. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa opiskelija voi korvata tutkintoon kuuluvia opintoja kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa suorittamillaan samantasoisilla opinnoilla tai työkokemuksella. Opiskelijan tulee pyytää osaamisen tunnustamista ennen opintojen alkamista. Perustutkinnon opiskelun aikana muualla tehdyistä suorituksista opiskelijan tulee pyytää osaamisen tunnustamista viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun suoritus on valmistunut. Opiskelija voi hakea osaamisen tunnustamista opintotoimistosta saatavalla lomakkeella. Täytetty lomake ja sen liitteenä olevat jäljennökset toimitetaan ryhmänohjaajalle. Opiskelijan on osaamisen tunnustamisen saamiseksi esitettävä asianmukainen todistus aiemmasta suorituksesta. Todistuksesta on käytävä ilmi vähintään todistuksen antaja ja hänen yhteystietonsa, suorituksen tuntimäärä, suoritusaika ja sisältö, työn kesto ja laatu. Arviointidokumenttien hankkiminen tunnustamista varten on opiskelijan vastuulla. Osaamisen tunnustamiseksi pyydetään tutkinnonosan tai -osion opettajalta lausunto. Varsinaisen päätöksen osaamisen tunnustamisesta tekee koulutusjohtaja.
Opiskelijan on myös itse arvioitava, onko osaamisen tunnustamisen pyytäminen ja käyttäminen tarkoituksenmukaista. Osaamisen tunnustamisesta ei saisi aiheutua opiskelun edetessä opiskeluvaikeuksia tai -esteitä. Tarvittaessa voidaan pyytää opiskelijalta näyttöä osaamisestaan. Osaamisen tunnustamisen (työ-, harrastus- tai erilaiseen ohjaamistoimintaan liittyviin) suorituksiin voidaan edellyttää liitettäväksi kirjallinen itsearviointi ja/tai raportti suorituksesta. Jos osaamisen tunnustamiseen esitettävä suoritus on arvioitu alimmalla hyväksytyllä arvosanalla, osaamisen tunnustamisen hakemista ei suositella. Asia harkitaan tapauskohtaisesti. Vapaasti valittavat opinnot voidaan opiskelijan suostumuksella hyväksyä suoritetuksi ilman arvosanaa. Osaamisen tunnustamisella hyväksytyt opintojen arvosanat ja oppilaitos merkitään todistukseen (A 811/98, 10, 13). Suoritetut opinnot ja työkokemus tunnustetaan tutkintoon siltä osin kuin niiden tuottama osaaminen vastaa tutkinnon tavoitteita. Tunnustetut opinnot merkitään oppilashallinto-ohjelmaan opiskelijan opintokortille. Suoritetuilla toisen ammatillisen perustutkinnon opinnoilla ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot), vapaasti valittavat tutkinnon osat ja ammatillisiin opintoihin sisältyvät muut valinnaiset tutkinnon osat. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien korvaamisesta lukio-opinnoilla on määrätty opetussuunnitelman tutkinto-osassa. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi on osaaminen osoitettava ammatillisista tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa, ja muutoin hankitusta koko tutkinnon osan kattavasta osaamisesta. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa hyödynnetään ammattiosaamisen näyttöjä. Osaamisen tunnustamisella korvattujen tai hyväksi luettujen tutkinnon osien arvosanoja voi korottaa koulutuksen aikana. Korotukset koulutuksen päätyttyä tehdään yksityisopiskelijana. Muutoksenhaku osaamisen tunnustamisessa Mikäli opiskelija on tyytymätön osaamisen tunnustamisen päätökseen, hän voi suullisesti tai kirjallisesti (vapaamuotoinen hakemus) esittää tyytymättömyytensä perusteluineen valmistelun tehneelle opinto-ohjaajalle/ opettajalle tai päätöksen tehneelle koulutusjohtajalle ja pyytää päätöksen oikaisua. Arvioinnin oikaisupyynnön tulee tapahtua 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Kirjallista lomaketta oikaisupyynnön tekemiseksi on saatavana opintotoimistosta. Mikäli oikaisupyynnön käsittely ei ole johtanut opiskelijaa tyydyttävään ratkaisuun, hän voi tehdä arvioinnin oikaisuvaatimuksen ammattiosaamisen neuvottelukunnalle 14 päivän kuluessa osaamisen tunnustamisen tiedoksisaannista. Neuvottelukunnalle osoitettua arvioinnin oikaisun lomaketta on saatavana opintotoimistosta. 14. OPISKELIJA-ARVIOINTI 14.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet Opiskelija-arvioinnista on säädetty laissa (ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta L 601/2005, 25 ), jonka mukaan arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiske-
lijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arvioinnin tulee tuottaa tietoa opiskelijoiden osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. 14.2 Arvioinnista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnin toteutus muodostaa kokonaisuuden, josta oppilaitoksessa on laadittu suunnitelma tutkinnon osien arvioimiseksi. Siihen sisältyy toimielimen hyväksymä suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista (L 601/2005, 25 a ). Tutkinnon osien arviointi on esitetty opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 ). Tiedotettavia asioita ovat arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen. 14.3 Arvosanojen muuntaminen Opiskelijaa tulee arvioida sen oppilaitoksen arviointikäytännön mukaan, missä hän kulloinkin suorittaa opintojaan. Jos oppilaitosten arvosana-asteikot eroavat toisistaan, osaamisen tunnustavan oppilaitoksen on muunnettava arvosanat ja määriteltävä vastaavuus opiskelijan eduksi. Arvosanat tulee muuntaa seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO 1 3 1 5 5 10 kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 tyydyttävä 1 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 tyydyttävä 7 tyydyttävä 2 kohtalainen 6 tyydyttävä 1 välttävä 5
14.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, jolloin opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan aina joko ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteiset opinnot) tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Numeerista arviointia ei oppimisen arvioinnissa välttämättä tarvita. Tehdyt suoritukset voidaan kirjata opintokorttiin käyttämällä S-merkintää. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat voimassa olevan asetuksen mukaisella arviointiasteikolla. Osaamista arvioidaan aina numeerisesti, myös niissä opinnoissa, joiden suorittamisesta opiskelija haluaa opintokorttiinsa S-merkinnän (vapaasti valittavat opinnot). Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muun osaamisen arvioinnin arviointimenetelmistä päätetään tutkinnon osittain opetussuunnitelman tutkinto-osassa. 14.5 Ammattiosaamisen näyttö Yleistä Laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta (L 601/2005, 25, 25a, 25b, A
603/2005 5 ) on säädetty ammattiosaamisen näytöistä, toimielimestä, arvioinnista ja arvioijista, näyttöpaikkojen laadusta ja työturvallisuudesta. Ammattiosaamisen näyttö on Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Siinä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. Käytännössä näyttöjen liittäminen opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen ammatilliseen peruskoulutukseen tarkoittaa opiskelijan arvioinnin uudistamista. Arvioinnin lähtökohdat ja tavoitteet pysyvät entisellään, mutta arviointimenetelmien painotus muuttuu ja työelämän edustajien rooli opiskelijan arvioinnissa lisääntyy. Näyttöjen myötä ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa korostetaan käden taitoja. Arvioinnilla pyritään mittaamaan entistä enemmän opiskelijan kykyä tehdä sitä työtä, mistä hän tulevaisuudessa saa palkkansa. Arvioinnin kohteiden ja kriteerien tarkentuvan määrittelyn kautta näytöt yhtenäistävät opiskelijan arviointia. Toisen asteen ammatillisten perustutkintojen näyttöjen tavoitteina ovat ammatillisen osaamisen laadunvarmistaminen. - parantaa ammatillisen koulutuksen laatua - lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta - varmistaa työelämän edellyttämän ja riittävän ammattitaidon saavuttaminen - edistää koulutuksesta työelämään siirtymistä - kehittää välillisesti ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelman perusteita, opetussuunnitelmia, opetusjärjestelyjä, työssäoppimista sekä tuki- ja ohjaustoimia - yhtenäistää opiskelijan arviointia - saada työelämän osapuolet mukaan ammattitaidon saavuttamisen arviointiin - parantaa oppimistuloksia Näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Näyttöjä annetaan koulutuksen aikana alasta riippuen keskimäärin 4-8 kpl. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja toteutus on esitetty opetussuunnitelman tutkinto-osassa. Yhteisistä opinnoista ja muista vapaasti valittavista opinnoista ei anneta erillisiä näyttöjä. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus oppia arvioitava osaaminen ennen osaamisensa näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymässä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa (sisältyy tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan) on sisällytetty periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta.
Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijaa tuetaan ja ohjataan ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Tiedottaminen Kaikille opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville tiedotetaan ennen opintojen alkamista ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista. Edeltäkäsin tiedotetaan, mikä vaikutus ammattiosaamisen näytöllä on tutkinnon osan arvosanaan, miten näytön voi uusia, arvosanan korottaa tai arviointiin hakea oikaisua, kuinka ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät arvosanat tallennetaan ja millainen tutkintotodistus on sisällöltään. Valmennus ja ohjaus Työssäoppimisjakson ja näyttöjen toteutussuunnitteluun sisältyy opiskelijan valmennusjakso. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön osaksi ammatillisia opintojaan sekä ymmärtää jakson merkityksen ammatillisen kehittymisensä kannalta. Opiskelija perehtyy työssäoppimisjakson aikana suoritettavien opintojen tavoitteisiin ja periaatteisiin hyväksytyn toimintaohjeen sisältöjen mukaisesti. Työelämän edustaja saa tarvittavan informaation työssäoppimisjaksoilla suoritettavista näytöistä osallistumalla jakson toteutussuunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa on laadittu erillinen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen valmennuksen toimintaohje. Toimielin (ammattiosaamisen neuvottelukunta) Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymässä on nimetty lakisääteinen ammattiosaamisen näyttöjä valvova toimielin, ammattiosaamisen neuvottelukunta. Kolmeksi vuodeksi kerrallaan asetettavaan toimielimeen on nimetty koulutuksen järjestäjän, opettajien, opiskelijoiden sekä eri alojen työja elinkeinoelämän edustajat. Nimitysperiaatteena on ollut, että ammattiosaamisen neuvottelukuntaan saataisiin mahdollisimman tasapuolinen ja kattava kokoonpano edustamaan oppilaitoksen eri koulutusaloja. Toimielimeen kuuluvan opiskelijajäsenen on oltava vähintään 15-vuotias. Hän ei voi toimia toimielimen puheenjohtajana. Toimielimen tehtävät Toimielin hyväksyy opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Toimielin myös valvoo näyttötoimintaa ja sitä, että opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista toteutuvat. Toimielimen tehtäviin kuuluu näyttöjen arvioijista päättäminen. Päätökset liittyvät siihen, kuinka opettajien ja työelämänedustajien arviointiyhteistyö toteutuu ja miten näyttöjen arvioijat nimetään. Toimielimen tulee varmistaa, että näyttöjen arviointiin osallistuu riittävästi työelämänedustajia. Toimielin arvioi, missä tapauksissa sekä opettaja että työelämän edustaja arvioivat näytön yhdessä, milloin arvioinnista taas vastaa vain opettaja tai työelämänedustaja yksin. Toimielimen on
huolehdittava siitä, että arviointia koskeva toimivalta on asianmukaisesti delegoitu arviointiin osallistuvalle työelämän edustajalle. Sen vuoksi toimielin nimeää arvioitsijat. Koska toimielimellä on merkittävä rooli ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa, on katsottu tärkeäksi, että toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa opiskelijoiden näyttötodistukset. Toimielimen tehtäviin on kuulunut 1.1.2006 alkaen opiskelijan arviointia koskevien oikaisuvaatimusten käsittely. Tämä koskee näyttöarvioinnin lisäksi muutakin opiskelijan arviointia myös yhteisten opintojen osalta. Lisäksi toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta asetuksessa 1032/2011 16 määritellyillä opintoaloilla. Arvioitsijat Ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen lähtökohtana on ollut lisätä koulutuksen työelämävastaavuutta ja saada työelämän edustajat entistä enemmän mukaan ammattitaidon arviointiin. Ammattiosaamisen näytön arviointiin osallistuvat opiskelija, työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja) ja opettaja. Näytön arviointiin voi tarvittaessa osallistua opiskelijan ohella vain joko opettaja tai työelämän edustaja. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättävät työssäoppimista ohjaavat opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Opiskelijan arvioinnista päättävät käyttävät julkista valtaa, ja heidän esteellisyyteensä sovelletaan, mitä hallintolain 27 29 :ssä säädetään. (L 601/2005 25 b ) Ammattiosaamisen näyttöä arvioivalla opettajalla on oltava kelpoisuus toimia ammatillisten aineiden opettajana. Opettajien kelpoisuudesta on säädetty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointiin osallistuvalla muulla henkilöllä kuin opettajalla tulee olla sellainen koulutuksella, työkokemuksella tai muulla tavalla hankittu asianomaisen alan osaaminen ja ammattitaito, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa (A 603/2005 11 ). Työelämän edustajina näyttöjen arvioinnissa toimivat Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston yhteistyöyrityksissä toimivat työpaikkaohjaajat. Yrityslistaus on tallennettu Primus- opiskelijahallintaohjelmaan ja sitä päivitetään vuosittain. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen vaihesuunnitelma on opetussuunnitelman liitteenä (liite 1). 14.6 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon perusteissa on tutkinnon osittain esitetty arvioinnin kohteet (mitä arvioidaan) ja arviointikriteerit (miten osataan) tyydyttävän T1, hyvän H2 ja kiitettävän K3 tasoille. Arviointi kohdistuu työprosessin työmenetelmien, välineiden ja materiaalin työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallintaan.