YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012
MALNUTRITIO = virheellinen ravitsemus, ravitsemushäiri iriö mitattavissa olevia haittavaikutuksia kehon toimintaan, kudoksiin ja kliiniseen hoitotulokseen vajaaravitsemus liikaravitsemus
VAJAARAVITSEMUKSEN VAIKUTUKSIA LIHASTEN TOIMINTA sydän- ja verenkiertoelimistö,, munuaiset, keuhkot MAHASUOLIKANAVA LÄMMÖNSÄÄTELY IMMUUNIJÄRJESTELM RJESTELMÄ HAAVOJEN PARANTUMINEN PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY
RISKIPOTILAS? * IKÄÄ ÄÄNTYNYT + MONISAIRAS + POLYFARMASIA + AKUUTTI SAIRAALAHOITO / PITKÄAIKAISHOITO VUODEOSASTOLLA * HENKILÖ,, JOLLA SAIRAUS VAIKUTTAA RAVITSEMUKSEEN * LIEVÄSS SSÄ TAI KOHTALAISESSA VAJAARAVITSEMUSRISKISSÄ OLEVAT!!!!
VAJAARAVITSEMUS ERI SYÖPÄTYYPEISS TYYPEISSÄ (Stratton et al 2003) tuumori % potilaista haima 80-85 85 mahalaukku 65-85 pään n ja kaulan alue 65-75 ruokatorvi 60-80 keuhko 45-60 paksu-/per /peräsuoli 30-60 urologinen 10 gynekologinen 15
* Stratton 2003
Kakeksia / määm ääritelmä Kakeksia on monitahoinen oireyhtymä,, jolle on luonteenomaista krooninen, etenevä,, tahdosta riippumaton painonlasku johon tavanomainen ravitsemushoito tehoaa huonosti tai vain osittain, ja johon liittyy usein anoreksia, nopea täyttymisen t tunne ja voimattomuus. ESPEN 2008
Kakektinen vs. nälkiintynyt n potilas Kakektinen Menettää sekä lihas- että rasvakudosta 50:50 Lihasmassan menetystä ei voida korjata energian ja proteiinin saantia lisää äämällä. Nälkiintynyt Menettää lähinnä rasvakudosta Kehon koostumus palautuu lisää äämällä energian ja proteiinin saantia.
Kakeksian diagnosointikriteerit Tahaton painonlasku Alentunut lihasvoima Uupumus, väsymys, v cancer-related related fatigue (CRF) Alentunut lihasmassan määm äärä Anorexia Biokemialliset muutokset: CRP, hemoglobiini, albumiini 4 th Cachexia Conference 2007
GERIATRISET OIREYHTYMÄT HRO / FRAILTY = hauraus-raihnausoireyhtym raihnausoireyhtymä tahaton laihtuminen, uupumus, pieni energiankulutus, hitaus, lihasheikkous HAD = Hospitalization-Assosiated Disability n. 30 %:lla yli 70-vuotiaista * aiemmin hyväkuntoiset, kotona pärjp rjäävät
RAVITSEMUSHOIDON PROSESSI Riskipotilaiden tunnistaminen ja seulonta * NRS, MUST, MNA Ravitsemustilan arviointi Ravitsemushoidon suunnittelu ja toteutus TEHOSTETUN RAVITSEMUKSEN KEINOT Enteraalinen ravitsemus täydennysravintovalmisteet letkuravitsemus Parenteraalinen ravitsemus
VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA ESPEN Guidelines for Nutrition Screening 2002 (European Symposium of Parenteral and Enteral Nutrition) NRS = Nutritional Risk Screening MUST = Malnutrition Universal Screenging Tool tavoitteena: parantaa henkistä ja fyysistä kuntoa tai ainakin estää kunnon heikentyminen vähentää sairauden ja hoidon komplikaatioita edistää toipumista vähentää kustannuksia, esim. sairaalapäivien ivien lkm
MNA-MENETELM MENETELMÄ YLI 65-VUOTIAILLE, KOTONA TAI KODINOMAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ ASUVILLE SOVELTUVA MENETELMÄ
RAVITSEMUSHOITOSUOSITUS 2010 http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi /vrn/ravitsemushoito_netti.pdf sovellukset ja tarkemmat tiedot MUST, NRS ja MNA- menetelmistä liitteet 1,2 ja 3, s. 214-222 keinoja ruokailun seurantaan ja ruoankäyt ytön n kirjaukseen, liitteet 7 ja 8, s. 229, 230
Ravitsemustilan arvio esitiedot!!! * lääkitykset, sairaudet, hoidot, tutkimukset, gi-kanavan toiminta, ruokahalu, nielemiskyky, hammasstatus, toimintakyky kliiniset tutkimukset * iho, hiukset, kynnet, suun limakalvot, lihaksisto, rasvakudos, turvotukset antropometriset mittaukset * pituus, paino, painonmuutokset!!! biokemialliset määritysmenetelmät * laboratoriokokeet ruoankäytön ja ravinnonsaannin arviointi!!!
RAVITSEMUSHOIDON ONNISTUMISEEN VAIKUTTAA RAVITSEMUS SUUN KAUTTA kipu pahoinvointi gi-kanavan toiminta suun kunto nielemiskyky nestetasapaino ruokahalu potilaan muut sairaudet potilaan ja läheisten l asenteet taloudelliset tekijät sosiaaliset tekijät ruoan koostumus ruoka-ainevalikoima ainevalikoima täydennysravinto- valmisteiden valikoima ruokailuympärist ristö hoitavan henkilökunnan kunnan tieto, taito ja asenteet ruokapalvelun toimintaedellytykset
RAVITSEMUSHOIDON ONNISTUMISEEN VAIKUTTAA LETKU- JA PEG-RAVITSEMUS kipu pahoinvointi gi-kanavan toiminta nestetasapaino potilaan muut sairaudet p.o.. ravitsemuksen määrä ja laatu potilaan ja omaisten asenteet ympärist ristö / sosiaaliset tekijät valmisteiden valikoima hoitavan henkilö- kunnan tieto, taito ja asenteet
MERKITTÄVÄ PAINONMUUTOS? - 2 % viikossa - 5 % kuukaudessa - 7 % kolmessa kuukaudessa - 10 % puolessa vuodessa Painonmuutoksia arvioitaessa on otettava huomioon turvotukset sekä vatsaontelossa tai keuhkoissa oleva neste
RAVINNONTARPEEN ARVIOINTI ENERGIANTARVE ( / tavoitepaino) perustarve 22-24 24 kcal / kg / vrk vuodepotilaalla 25-29 29 kcal / kg / vrk liikkuvalla potilaalla 30-35 35 kcal/ / kg / vrk PROTEIININTARVE ( / tavoitepaino) perustarve 0.8-1.0 g / kg / vrk lisää ääntynyt tarve 1.0-1.5 1.5 g / kg / vrk
RAVINNONSAANNIN ARVIO ESIMERKKI kcal Aamupala 2 dl puuroa 100 4 2 tl margariinia 80-1 dl tuoremehua 40 - prot. Lounas 1 dl pinaattikeittoa 60 3 1 dl rasvatonta maitoa 40 4 1 dl kiisseliä 50 - Päivällinen 2 nakkia 150 6 1 dl rasvatonta maitoa 40 4 1 dl kiisseliä 50-5 dl kivennäisvett isvettä + 5 dl sekamehua 250 - yht. 860 21
OIKEA ANNOSKOKO HUONOSTI SYÖVÄLLE POTILAALLE MIELUUMMIN S-S KOKO KUIN M-KOKO M! http://intranet/dynagen_attachments DynaGen_Attachments/Att58548/58548.pdf s. 21-22 22 perusruokavalion annostelu Annoskoko Energiamäärä (kcal/vrk) S pieni 1400 M keskikoko 1800 L suuri 2200 XL erittäin suuri 2600
PROTEIININ JA KALSIUMIN SAANNIN ARVIOINTI http://www.maitojaterveys.fi/www/fi/aineistoti laus/aineisto2.php http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/attaatta chments/vrn vrn/ikaantyneet.suositus.pdf
REFEEDING-OIREYHTYM OIREYHTYMÄ aliravitsemustilassa pienentynyt elimistön aineenvaihduntakapasiteetti jos ravitsemus aloitetaan normaalitarpeen mukaan parenteraalisesti/letkuravitsemuksella painonnousu, lämml mmönnousu, turvotus, verenkierto-oireet oireet (mm. hypotensio,, rytmihäiri iriöt), keuhkoödeema, keuhkoinfektio, rs-kanavan vuodot B-gluk ja Na K, Mg, Pi QT-aika pitenee
REFEEDING-OIREYHTYM OIREYHTYMÄN VÄLTTÄMINEN riskin tunnistaminen hypovolemian,, elektrolyyttihäiri iriöiden iden ja vitamiinin puutosten (B1) korjaus ravitsemuksen aloitus 50 %:lla, enintää ään 70-80 %:lla tarpeesta, lisäys viikon ajanjaksolla asteittain
LABORATORIOSEURANTA prealbumiini albumiini glukoosi Na, K PVK urea Pi lipidit vitamiinit (D-25, B12, foolihappo) kivennäisaineet isaineet (rauta, kalsium, sinkki) PALJON SEKOITTAVIA TEKIJÖIT ITÄ,, TOIMII TUKENA RAVITSEMUSTILAN ARVIOINNISSA!
YKSINKERTAISIMMAT KEINOT, JOTKA MITATTAVISSA PAINONSEURANTA RUOANKÄYT YTÖN N SEURANTA