Korkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA



Samankaltaiset tiedostot
Eurooppalaiseen viitekehykseen tukeutuva ammatillisen kieli- ja viestintätaidon kehittäminen

AHOT KORKEAKOULUISSA. Korkeakoulujen kielten ja viestinnän osaamiskuvaushanke Sisko Mällinen, Tamk

Vieraita kieliä voidaan opiskella myös yritysyhteistyöprojektissa

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

LASTENSUOJELUN PRAKSIS

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

Syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Osaaminen monipuolisesti esiin Kyvyt.fi eportfolio-palvelun ja Open Badges -konseptin avulla. Eric Rousselle Discendum Oy

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Opettajan pedagogiset opinnot 2017 Ainedidaktiikan opetusjakso syyskuun viikolla 36 (15.8./JS)

Vuosikurssi 1 Vuosikurssi 2 Vuosikurssi 3

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

Työelämä muuttuu monipuolisen

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet kotimaisten kielten opiskeluun korkeakouluissa

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

Uraseurantahankkeiden ohjausryhmän 1. kokous

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Opitaanko Suomessa suomea?

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

Kansainvälinen toiminta toista astetta yhdistämässä

Englanninkielinen ylioppilastutkinto. HE 235/2018 / Oma kieli -yhteisö / Sivistysvaliokunta

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

VÄISKI suullisen kielitaidon opetuksen kehittämishanke

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT

ALOITUSPAIKAT. Tilastoissa on. Tutkintoon johtava ja valmistava koulutus

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Kuva: Mika Perkiömäki

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014

AMK kielten vastuuopettajapäivät

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2010 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE:

Eric Rousselle Discendum Oy

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

7 Lukion aikuislinjan toiminnan muuttaminen lukuvuoden alusta lukien

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

SULAKO hanke & Case: Projektinhallinta 4 op

Bolognan prosessin ulkoinen arviointi. Maija Innola

Helsingin kaupungin opetusvirasto, Tilastokeskus. Peruskoulujen ja lukioiden (päivä- ja aikuislukiot) määrä

Oulun kaupungin kulttuuriopetuksen suunnitelma. Kulttuurivoltti Utajärvi : Satu Jehkonen ja Katri Tenetz

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus

Motivointi ja ohjaus amkkieltenopetuksessa. täydennyskoulutushankkeesta

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu /

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Peruskoulujen tasa-arvo hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Turku, Pori, Tampere

Uudet tiedonkeruut VIRTA-opintotietopalvelusta

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Tavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely

Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus. Erkki Härkönen ja Anne Kumpula,

OIKEUS TUKEEN HETI KUN TARVE ILMENEE: SAAKO RIITTÄVÄT VALMIUDET JATKOA AJATELLEN? ONKO TULEVAISUUDESTA REALISTINEN VISIO?

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO

EUROPEAN LABEL - KIELTENOPETUKSEN EUROOPPALAINEN LAATULEIMA SEKÄ VUODEN KIELTENOPETTAJA 2010

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

SUOMEN VIRTUAALIYLIOPISTO Finnish Virtual University - Finlands virtuella universitet

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

Mitä työikäisten kuntoutuksen kehittämisessä on tapahtunut?

KANSAINVÄLISIÄ OSAAJIA LAUREASTA

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Transkriptio:

Korkeakoulujen S2-opetuksen idea- ja materiaalipankki KOTIKIMARA Tuula Jäppinen HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ja Helsinki Education and Research Area HERA

Taustaa 1(2) Vuonna 2008 korkeakouluissa oli 275 englanninkielistä, tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa (Garam 2009: 17). Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on nykyään n. 13 000. Opetusministeriön tavoite on kasvattaa kv-opiskelijoiden määrää vuoteen 2015 mennessä lähes kaksinkertaiseksi (OPM 2009: 30). Vain noin 10 % valmistuneista jää Suomeen. Noin 60 % olisi valmis jäämään, jos saisi töitä. (Talouselämä 3.9.2010.) Suomen osaamisen merkitys työllistymisessä on tullut esiin lukuisissa tutkimuksissa ja selvityksissä (mm. Arajärvi 2009). 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 2

Taustaa 2(2) Noin puolet englanninkielisistä ohjelmista sisältää pakollisia S2-opintoja, keskimäärin vajaan 7 op:n verran (Garam 2009: 82). Pääkaupunkiseudun korkeakoulujen (lukuvuoden 2009 2010) S2- tarjonnasta 45 % (opintopisteinä) sijoittuu alkeistasolle 0 A1 Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikolla. Itsenäisen kielenkäyttäjän B-tason kursseja on tarjolla niukasti, ja ylimpien tasojen (B2 C2) opetusta lähinnä vain yliopiston suomen kielen ja kulttuurin aineopiskelijoille. S2-opetuksen lisäämiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan oppilaitosten yhteistyötä ja luovia ratkaisuja. 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 3

Kotimaisten kielten opetuksen kehittämishanke (KOTI) 2008 heinäkuu 2011 Luotu S2-opettajien verkosto pääkaupunkiseudun amkien ja yliopistojen opettajille Kartoitettu työelämän kielitaitotarpeita ammatillinen S2- viitekehys viidelle koulutusalalle Monipuolistettu S2-opetustarjontaa suunnittelemalla ja kokeilemalla uusia kursseja ja oppimateriaaleja Helpotettu kursseille ohjausta laatimalla S2-lähtötasotestit Järjestetty verkoston opettajille koulutuspäiviä ja seminaareja Luotu Kotikimara-sivusto materiaalien jakamiseksi ja kehittämiseksi edelleen 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 4

Kotikimaran rakenne ja sisältö Ammatilliset S2-viitekehykset esikuvana Huhdan, Johnsonin, Laxin ja Hantulan (2006) vieraiden kielten ammatilliset viitekehykset S2-opetuskokeilut kurssipilottien esittelyt S2-oppimateriaalit pilottikursseille tehtyjä materiaaleja ja linkkejä muihin materiaaleihin S2-lähtötasotestit itsearviointitehtävä sekä A1-, A2- ja B1-tason testipaketti 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 5

Mitä hyötyä Kotikimarasta on? Viitekehykset tarjoavat tukea opetuksen suunnitteluun ja keinon havainnollistaa tavoitteita esim. oppilaitosjohdolle. Opetuskokeiluista voi löytää sisällöllisiä ja metodisia ideoita omaan opetukseensa. Oppimateriaaleja saa vapaasti käyttää (lähde ja tekijä mainiten) ja muokata omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Materiaalia voi kartuttaa lähettämällä uusia versioita sivustolle. Sivustolle voi lähettää julkaistavaksi myös muita tekemiään S2- materiaaleja, jotka haluaa antaa kollegojen käyttöön. 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 6

Kotikimara on korkeakoulujen S2-opetuksen yhteisen kehittämisen foorumi. 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 7

Lähteet Arajärvi, Pentti 2009. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut. Sisäasiainministeriön julkaisuja 2/2009. Saatavissa sähköisenä: www.intermin.fi/julkaisu Eurooppalainen viitekehys. Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys 2003 [2001]. Helsinki: WSOY. Garam, Irma 2009. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa. Tietoa ja tilastoja -raportti 6/2009. Helsinki: Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Huhta, Marjatta & Johnson, Esko & Lax, Ulla & Hantula, Sari (toim.) 2006. Työelämän kieli- ja viestintätaito. Kohti ammatillisen kielen täsmäopetusta. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja A: Tutkimukset ja raportit 8. Helsinki: Yliopistopaino. OPM 2009. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009 2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009: 21. Helsinki: Opetusministeriö. Talouselämä 3.9.2010. Mamu tahtoisi jäädä (mutta yritys ei huoli). Talouselämä 28/2010: 12. 6.10.2010 Tuula Jäppinen HERA 8