AMK kielten vastuuopettajapäivät

Transkriptio

1 AMK kielten vastuuopettajapäivät MUSITIO Aika: Paikka: Diak Etelä Osallistujat: Ala-Louko Ritva Asunmaa Anneli Ervaala Olli Huhta Marjatta Hynynen Liisa Härkönen Jaana Juurakko-Paavola Taina Järvinen Mirja Kettunen Maija-Liisa Kiviaho Tuija Laukkarinen Anja Lax Ulla Saarijärvi Mirja Saira Ritva Scheinin Minna Simon Heli Stolt Kerstin Torkinlampi Eija Tuunanen Maria Waltermann Marianne Varala Maija Vuorela Taina Alla olevaa asiaa käsiteltäessä puheenjohtajana toimi Taina Juurakko-Paavola ja sihteerinä Minna Scheinin. 2. Arenen kielityöryhmän lakkauttaminen ja jatkotoimenpiteet - keskusteltiin lakkauttamisesta, Jussi Halttunen puheenjohtajana ilmoitti viimeisen kokouksen päätteeksi, että työryhmä lakkautetaan - Maria Tuunanen selvitti asiaa jälkikäteen, mutta vastauksia ei mistään tullut - annettu ymmärtää, että kaikki työryhmät tulevat kalliiksi, ja kaikki mahdolliset pitää lakkauttaa; käytiin keskustelukierros rehtoreiden kanssa käydyistä keskusteluista; jollain tahoilla ryhmän toiminta on nähty myös liiallisena edunvalvontana; Jatkotoiminta-ajatuksia: - pohdittiin mahdollisia työryhmämuotoja - todettiin, että tulevan ryhmän tulisi käsitellä hyvin valikoituja yhteisiä aiheita, esim. AHOT; - pitää miettiä, miten työryhmissä tehdyistä asioista tiedotetaan - keskusteltiin myös kielikohtaisista työryhmistä Jatko-ehdotusta työstettiin työryhmissä. Työryhmien pohdinnoista keskustellen päädyttiin seuraaviin ratkaisuihin: 1. Kuinka monta jäsentä? - 7 jäsentä - puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja (jompikumpi aina paikalla); ryhmä valitsee nämä keskuudestaan, jonka jälkeen palataan muihin varajäsenvalintoihin - jokaisella muulla 5:llä henkilökohtainen varahenkilö, jonka varsinainen jäsen nimeää itse - muut roolit: sihteeri, tiedottaja, muut määritetään sisäisen työnjaon kautta

2 - työryhmässä tarvittaessa muita eri sektoreiden asiantuntijoita ja yhteistyötahoja, mm. yliopistojen ja työelämän edustajia 2. Millä perusteella valitaan/nimetään? - oman AMK:n tuki pitää olla, suomi, ruotsi, englanti aina edustettuina, muut painotukset vaihtovuoroisesti - tällä kertaa valitaan nyt, seuraavalla kierroksella hakumenettelyllä - valittiin seuraavat jäsenet: Kerstin Stolt, Marjatta Huhta, Taina Juurakko-Paavola, Olli Ervaala, Heli Simon, Mirja Järvinen, suomen kielen ja viestinnän edustajan valitsevat joukostaan edusajan viimeistään Tampereen kokouksessa lokakuussa 2008 (Minna Scheinin antaa tehtävän Ilona Tanskaselle). Seuraavassa valinnassa erovuorossa ovat Kerstin Stolt, Marjatta Huhta ja Taina Juurakko-Paavola. 3. Toimikausi - 2 vuotta, 2 vuoden päästä puolet menee vaihtoon, sama henkilö voi olla maksimissaan 4 vuotta, vaihtuvuus vuorovuosin; 4. Kokoukset - pääsääntöisesti 4 kokousta vuodessa, lisäksi toimii verkossa 5. Tehtäviä: - toimintasuunnitelman laatiminen (2 v.) - valtakunnalliset linjaukset - vastuuopettajapäivien sisällön suunnittelu - AMK-kieltenopetuksen sisältöön vaikuttaminen - suuret linjat, tiedottaminen, 6. Ryhmän nimi: tarkentuu myöhemmin 7. Aloitus - toimikausi , jatkossa kahden vuoden toimikaudet - Tampereella ensimmäinen kokous Minna Scheinin AMK kielten vastuuopettajapäivät Järvenpää MUISTIO Aika Paikka Diak Etelä Läsnä Ala-Louko, Ritva, RAMK Asunmaa, Anneli, EKAMK Huhta, Marjatta, Metropolia Hynynen, Liisa, Diak, puheenjohtaja Härkönen, Jaana, Kajaanin AMK Ervaala; Olli, KYAMK Järvinen, Mirja, Metropolia Kettunen, Maija-Liisa, KTamk Kiviaho, Tuija, SAMK Laukkarinen-Mäenpää, Anja, HUMAK Lax, Ulla, KPAMK Saarijärvi, Mirja, Savonia amk Saira, Ritva, MAMK Simon, Heli, SeAMK Torkinlampi, Eija, KPAMK

3 Käsiteltävät asiat Tuunanen, Maria, JAMK Waltermann, Marianne, Vaasan AMK Varala Maija, LAMK Vuorela, Taina, Oamk, sihteeri 1 Opetusministeriön kehittämissuunnitelma Korkeakoulujen kielistrategia: keskusteltiin käsitteen merkityksestä: se koskee kieliä, joita korkeakoulu käyttää opetustyössä ja muussa viestinnässä. Toisaalta koskee myös kieltenopetuksen haasteita. Keskusteltiin opettamisesta englannin kielellä. Todettiin, että osassa ammattikorkeakouluja myönnetään kielilisä, jos ammattiaineita opettavan henkilön kielitaito vastaa tiettyä (esim. ylintä) YKI-tasoa. Käytäntö vaihtelee korkeakouluittain: osassa korkeakouluista myönnetään lisäsuunnitteluresurssia englannin kielellä opettamiseen. YKI-tasotestausta käytetään, mutta tämä ei välttämättä kuvaa vieraalla kielellä tapahtuvan opetuksen onnistumista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu tarjoaa vieraalla kielellä opettamista varten koulutusta ammattikorkeakoulun opettajille. Oman korkeakoulun kieltenopetuksen henkilökunta voi myös tukea ammattiaineiden opettajia konsultoimalla ja tarjoamalla henkilöstön kielikoulutusta. Myös Jyväskylän yliopisto tarjoaa CLIL (Content and Language Integrated Learning)-koulutusta. Uusi amk-kieltenopetuksen työryhmä jatkaa aiheeseen perehtymistä ja listaa toimenpide-ehdotuksia ammattikorkeakoulujen johdolle. Suomen ja/tai ruotsin kielen taidon turvaaminen ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille: ruotsin kieltä on tarjolla lähinnä kaksikielisillä alueilla. Ammattikorkeakoulujen kielitaitovaatimukset lähtevät lainsäädännöstä, mutta työelämän vaatimukset rekrytoitavalle henkilökunnalle ovat erilaisia yksi- ja kaksikielisillä paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla on aloitettu aiheeseen liittyvä HERA-hanke (ja siihen liittyvä KOTI-hanke, kts. linkki Mirja Järvinen Stadiasta on mukana hankkeessa (kts. Diakissa on ruotsinkielen alkeiskurssi suunnitteilla DSS-opiskelijoille: myös suomenkieliset opiskelijat, jotka eivät aikaisemmin ole opiskelleet ruotsia, voisivat osallistua opetukseen. Suomen kielen opintojen (suomi vieraana kielenä) laajuudet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain: tavoite on kuitenkin CEFR-taso B1. Vaasassa alkaa projekti ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työharjoittelun edistämiseksi; tämä liittyy kotimaisten kielten hallintaan. Kansainvälistymisstrategia ammattikorkeakouluissa: on tärkeää, että kieltenopetus ja -tarjonta saadaan kirjattua tähän strategiaan. Kotitehtäväksi: lähetetään mennessä Heli Simonille (heli.simon@seamk.fi) tietoja oman korkeakoulujen kv-strategian sisällöstä kieltenopetuksen osalta. 2 Kielistrategiat ja toimenpideohjelmat Heli Simon esitteli SeAMKin kieltenopetuksen toimintasuunnitelmaa: se on työkalu keskeisten asioiden seuraamiseen. Materiaali löytyy SeAMKin julkaisusarjassa B35 julkaistussa raportissa (Simon, Heli ja Vuorela, Taina Ammatillisuus ammattikorkeakoulujen kielten- ja viestinnänopetuksessa: Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kielten- ja viestinnänopetuksen arviointi- ja kehittämishanke Monissa muissakin ammattikorkeakouluissa on vastaavia toimintasuunnitelmia: esim. KYAMK: vuosittain asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan; Satakunnan AMK:ssa strategiatyö on vakiintunut jokavuotiseksi. 3 Aiemmin opitun tunnustaminen ja tunnistaminen (AHOT) AHOT-asian käsittely aloitettiin Anneli Airolan Porin vastuuopettajapäivillä esittelemän paperin pohjalta (LIITE). Korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksilukea. Muu taito on osoitettava näytöllä, esim. kokoamalla portfolio. Vrt. valtionhallinnon kielitutkintotulokset eivät

4 vanhene. Keskusteltiin siitä, uhkaako AHOT valinnaisten kielten tarjontaa. Arvioinnista keskusteltiin: arvioidaanko hyväksytty/hylätty-asteikolla. Ruotsin osalta tarvitaan numeroarviointi. Pitää verrata korkeakoulun tutkintosääntöön, jotta käytännöt eivät ole ristiriitaisia. AHOTjärjestelmä vaatii onnistuakseen myös riittävästi opetushenkilöstön työaikaa näyttöihin ja näytönohjaukseen. AHOT-seminaari järjestetään Helsingin yliopistossa. Asiaa käsitellään myös Tampereen neuvottelupäivillä. Keskusteltiin kotimaisten kielten tilanteesta: peruskoulu- ja lukiokoulutuksen kieli johtaa kypsyysnäytekielenvalintaan ja vahvistaa opiskelijan erinomaisen kielitaidon tason. Sen lisäksi tarvitaan vähintään tyydyttävä taito toisessa kotimaisessa kielessä. Huom! ylioppilaskirjoitusten äidinkielenkokeessa suoritettu arvosana magna cum laude approbatur osoittaa, että kielitaidon taso on erinomainen. Vrt. ARENEn suositukset koskien ohjeita; lisäohjeita vrt. LIITE (Satakunnan AMK:n ohjeet). LAMK on laatinut lomakkeen (LIITE) aiheesta. Uusi kieltenopetuksen työryhmä jatkokäsittelee aihetta. 4 Uuden työryhmän nimen valinta AMK-kielten ja viestinnän asiantuntijatiimi valittiin uuden työryhmän nimeksi. Tämä työryhmä jatkaa entisen ARENEn kielityöryhmän työtä. 5 Seuraavat AMK kielten vastuuopettajapäivät Turun ammattikorkeakoulussa. 6 Englannin taitotasot AMK-arvosanojen linkitystä CEFR-tasoihin ei ole tehty. Tasokuvaukset laitetaan uuden asiantuntijatiimin verkkosivuille tiedoksi. Käyttöä suositellaan soveltuvin osin. 7 AMK-kieltenopetuksen kirjallisuusluettelo Lista on hyödyllinen ja sitä pidetään jatkossakin yllä. Toivotaan, että Anneli Airola jatkaa listan ylläpitämistä. 8 Opettajien työelämäjaksot Projektirahoituksella kieltenopettajat ovat olleet työelämäjaksoilla. Kieltenopettajien on tarkoituksenmukaista mennä ulkomaille työelämäjaksolle. 9 Muut asiat Keskusteltiin kieltenopetuksesta vapauttamisesta. Diak: jos opiskelija ei ole koskaan opiskelut kyseistä kieltä tai jos esim. on niin vaikea lukihäiriö, että suorittaminen on vaikeaa, on voitu vapauttaa. Nyt Diakissa on meneillään keskustelu siitä, voitaisiinko vapautuskäytäntöä laajentaa. Keskusteltiin niistä tapauksista, joissa opiskelijan on hyvin vaikeaa suoriutua kielten opintojaksoista. Todettiin, että joissakin ammattikorkeakouluissa on laajennettu vapautuskäytäntöä. Tällöin opiskelija ei ole saanut tenttejä läpi useista yrityksistä huolimatta. Vapautuskäytännössä näissä tapauksissa noudatetaan hyvin tiukkaa seulaa. Joka tapauksessa tärkeää on tehdä selväksi opiskelijalle, että vapautus kielistä näkyy tutkintotodistuksessa, jolloin joissakin tapauksissa vapautus voi vaikuttaa työnsaantiin. Ongelma koskee lähinnä ruotsin kieltä ja useammin aikuisopiskelijoita. LIITTEET AHOT-lomake ja ohje LAMK Kypsyysnäytekielen valinta: Ohjeet Satakunnan amk Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen kielten osaamisalalla, ohje ja kaavio, Kyamk Jakelu AMK-kielten vastuuopettajalista

5