BUSSILIIKENTEEN TARJOUSPYYNNÖN ASKELMERKIT toiminnanjohtaja Pekka Aalto, Suomen Paikallisliikenneliitto ry 15.1.2013
1. TARJOUSKILPAILUSTA SOPIMUKSEEN Tarjouspyyntö Tarjouspyyntö on kehotus tarjouksen tekemiseen. Tarjouspyynnön sisältö on tyhjentävä. Tarjouspyynnön oikeudellinen sitovuus; milloin tarjouspyyntöä voidaan muuttaa? Tarjouskilpailun peruuttaminen ja uusi tarjouskilpailu. Riittävä tarjousaika. Tarjous Tarjous on oikeudellisesti sitova ilmoitus tarjouspyynnön mukaisen suorituksen tekemiseen. Tarjoajalla on selonottovelvollisuus tarjouspyynnön sisällöstä. Ehdollinen tarjous on tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous hylätään. Tilaaja ei tulkitse tarjousta. Sopimus Sopimus on tarjouspyynnön ja tarjouksen yhtyminen. Se syntyy, kun määräaikaan Mennessä saapunut tarjouspyynnön mukainen tarjous hyväksytään ja, kun tarjoaja on saanut siitä tiedon ja sopimuksen teolle asetettu määräaika on kulunut umpeen. Sopimuksen sitovuuden periaate: sopimus sitoo sopijapuolia sisältönsä eli tarkoituksensa ja sanamuotonsa mukaisesti; tarjouspyyntöasiakirjat ovat osa sopimusta.
2. TARJOUSPYYNNÖN LAATIMISEN ASKELMERKIT Avoin tarjouskilpailu, jossa kaikki kelpoisuusehdot täyttävät liikennöitsijät voivat tehdä tarjouksen on pääsääntö. Lähtökohtana realistiset palvelutasomäärittelyt, jotka perustuvat nykyiseen ja ennustettuun kehitykseen väestömäärissä, maankäytössä, palveluiden, kaupan ja teollisuuden sijoittumisessa jne. Kilpailukohteiden muodostaminen ratkaisee mm. - syntyykö kilpailua, - muodostuuko monopoli, - pysyvätkö markkinat toimivina myös tulevaisuudessa, - saadaanko edullisia tarjouksia - onko liikennöitsijällä mahdollisuus kehittää liikennettä Sopimusaika tulisi sovittaa ennusteisiin markkinoiden kehittymisestä ja liikenteen muutoksista. Kannattaa suhtautua hyvin kriittisesti vaatimuksiin jopa kymmenen (10) vuoden sopimuskausista. Mikään indeksiehto ei turvaa sopimuksen kannattavuutta neljääviittä vuotta pidemmällä aikavälillä. Yhdyskuntarakenne muuttuu. Paineet merkittäviin sopimusmuutoksiin kasvavat. Pitkät sopimuskaudet vaikeuttavat liikenteen kehittämistä matkustajakysynnän ja liikennepoliittisten tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Alussa huonosti kannattava sopimus on suhteellisen varmasti lopulta tappiollinen kun vuodet kuluvat.
Tarjouksen sisältämä liikennöintisuunnitelma osoittaa sen, että liikenteenharjoittaja tietää mistä on kysymys ja kykenee järjestämään liikenteen tarjouspyynnön mukaisesti. Siirtymäajan liikennöintisopimukset jatkuvat vielä vuoden 2014 jälkeen ja vaikeuttavat kilpailukohteiden muodostamista ja tarjouskilpailun järjestämistä ylipäätäänkin. Siirtymäajan sopimukset voivat pahimmillaan rajoittaa oikeutta osallistua tarjouskilpailuun. Ennuste on, että merkittävä osa siirtymäajan liikennöintisopimuksista tullaan tuotantotaloudellisista syistä purkamaan ennen määräaikaa. Linja-autokaluston määrittely tulisi perustua realismiin markkinoilla jo käytössä olevista riittävän korkeatasoisista linja-autoista, jotka ovat päästöluokitukseltaan vähintään Euro III tasolla tai jopa parempia. Kalustolle tulee asettaa järkevä keski-ikävaatimus (esim. 7-9 vuotta) ja maksimi-ikä. Uuden kaluston vaatimuksissa tulisi pitäytyä ns. direktiivin mukaisiin. Kuinka paljon tarjouksia saadaan ja minkä hintaisia tarjouksia saadaan riippuu myös kalustovaatimuksista. Selvää on, että nykytasoon tarvitaan kohennusta. Matkustajien on huomattava aikojen muuttuminen. Varikkopalveluiden saatavuuden selvittäminen on välttämätön esivaihe tarjouspyynnön laatimisessa.
3. TARJOUSKILPAILUN RATKAISEMINEN Tarjouskilpailu huipentuu sen ratkaisemiseen. Silloin tapahtuu kokemusten yhteydessä myös pahimmat virheet. Tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailun ulkopuolelle on ensimmäinen esivaihe ennen tarjouskilpailun ratkaisua. Ennen tarjouskilpailua tehdyssä markkina-analyysissä on selvitetty ainakin summaarisesti myös potentiaalisten tarjoajien taloudelliset voimavarat. Tilinpäätösanalyysit antavat yleensä viitteitä siitä, onko kyse uskottavasta tarjoajasta. Tarjoajan tuotannollisten ja taloudellisten voimavarojen arviointi ennen varsinaista tarjousten arviointia ja pisteytystä voi johtaa tarjouskilpailusta sulkemiseen. Ratkaisu tehdään selvitysten ja dokumenttien perusteella. 4. TARJOUSKILPAILUN HYLKÄÄMINEN Tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous hylätään. Tarjoaja vastaa tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisuudesta. Tarjouspyynnön mahdolliset virheet, epäselvyydet ja tulkinnanvaraisuudet tulkitaan tilaajan vahingoksi. Varsinkin tarjousyhteenliittymien ja alihankinnan osalta on tilaajan on selvitettävä myös mahdolliset kartellit, jotka rajoittavat kilpailua.
5. TARJOUSKILPAILUN RATKAISUPERIAATTEET JA RATKAISU Tarjouskilpailun ratkaisuperiaatteet on ilmoitettava tyhjentävästi, selvästi, ymmärrettävästi, tärkeysjärjestyksessä. Myös arviointiperusteiden painoarvot on ilmoitettava ja sekin, miten tarjoukset pisteytetään. Mitään uusia arviointiperusteita ei tarjousten arviointivaiheessa voi ilmaantua. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta ei tulkita. Jos linja-auton maksimi-ikä on tarjouspyynnössä 15 vuotta, niin 16-vuotiasta autoa ei voida käytännössä samanveroisena pitää tarjouspyynnön ehdot täyttävänä. Hyvä tarjouspyyntö on niin yksiselitteinen ja selkeä, että tarjoaja osaa itse ennakolta laskea, kuinka monta pistettä hän saa. Tarjoaja voi tällöin itse varioimalla eri vaihtoehtoja laskea tarjouksensa mukaisen liikenteen tuotot ja kustannukset sekä riskit. Ratkaisuperusteena on joko pelkkä hinta tai tarjousten kokonaistaloudellisuus eli hinta ja laatu yhdessä. Mutta ei molemmat yhdessä. Puhdas hintakilpailu järkevillä keski-ikää, päästöjä ja maksimi-ikää koskevilla kalustovaatimuksilla tuottaa hyvää ympäristöystävällistä joukkoliikennettä. Riskit markkinaoikeuteen joutumisesta ovat selvästi pienemmät, kuin monimutkaisiin pisteytyksiin perustuvissa päätöksissä. Tarjouskilpailun ratkaisua koskeva päätös on aina perusteltava! Puutteellinen perustelu voi johtaa päätöksen kumoamiseen.