Eläytymismenetelmä Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 10. luento 20.2.2009 Antti Kortemaa, TTY/Hlab 1 Esityksen sisällöstä Eläytymismenetelmän perusidea ja tausta Käytännön toteutus Käyttökohteita ja sosiaalisten verkostojen tutkimus Kritiikkiä Aineiston analysoinnista Esitys perustuu eläytymismenetelmää käsitteleviin kirjallisuuslähteisiin Etenkin Jari Eskolan laaja tuotanto 2 1
Eläytymismenetelmän perusidea Laadullisen tutkimusaineiston keruumenetelmä Keruukeinona lyhyiden tarinoiden ja pienten esseiden kirjoittaminen tutkijan antamien ohjeiden mukaan Orientaationa kehyskertomus vastaaja vie kuvattua tilannetta eteenpäin tai kuvaa, mitä on voinut tapahtua ennen kuvattua tilannetta Variaatio olennaista samasta kehyskertomuksesta tehdään ainakin kaksi versiota, jotka poikkeavat yhden seikan suhteen menetelmässä keskeistä selvittää variaation vaikutus vastauksiin 3 Menetelmän taustasta 1 (3) Taustalla 1960-luvulla sosiaalipsykologiassa virinnyt huoli tutkimuksen eettisistä kysymyksistä mm. käyttäytymistieteissä ns. Milgramin tottelevaisuuskokeet Laboratoriokokeita kohtaan esitetty kritiikki yhtenä syynä eläytymismenetelmän nykyisen kaltaiseen käyttöön Eläytymismenetelmäkään ei ole tutkimuseettisesti ongelmaton, mutta siinä pyritään kohtelemaan tutkittavia ikään kuin he olisivat ihmisiä 4 2
Menetelmän taustasta 2 (3) Suomessa käyttökokeilut alkoivat 1980-luvulla, jolloin menetelmää käytettiin etenkin alkoholi- ja tulevaisuudentutkimuksessa 1990-luvulla menetelmä kehittyi yhdeksi suhteellisen vaivattomaksi ja käteväksi laadullisen aineiston keruumenetelmäksi Nykyään käytössä tiedonhankintamenetelmänä muiden joukossa Ei menetelmistä käytetyimpiä, mutta käyttö yleistymässä 5 Menetelmän taustasta 3 (3) Alkujaan erotettiin kaksi päävaihtoehtoa: aktiivinen ja passiivinen eläytymismenetelmä (active/passive role-playing) Aktiivinen muoto on kuin roolileikki, jossa henkilöt eläytyvät tilanteeseen ja esittävät tulkintansa roolileikin kautta pohjaksi kuvataan jonkin tilanteen perustekijät ja henkilöt Passiivisessa muodossa kuvataan jonkin tilanteen puitteet ja eläytyminen tapahtuu kirjallisesti vrt. alussa kuvattu eläytymismenetelmän perusidea Muualla kuin Suomessa menetelmää käytetään lähes poikkeuksetta aktiivisessa muodossaan 6 3
Käytännön toteutus 1 (3) Lähtökohtana tutkimuksen aihe ja tavoitteet Kehyskertomukset ovat eläytymismenetelmän keskeisin elementti usein mahdollisia mutta ei välttämättä todellisia tarinoita Eläytymismenetelmän käytössä kehyskertomuksen laadinta variaatioineen tärkeä vaihe variaatioiden välillä muutetaan kehyskertomuksessa yhtä seikkaa erilaisia versioita on ainakin kaksi, mutta joskus jopa neljä tai enemmän Kehyskertomukset ovat joustavia, jolloin niiden uusiokäyttö toisesta näkökulmasta on mahdollista 7 Käytännön toteutus 2 (3) Vastaustilanteessa vastaajat saavat eteensä sattumanvaraisesti jonkin kehyskertomuksen versioista usein A4-arkki, jonka yläreunaan kehyskertomus on tulostettu Eläytymismenetelmä sopii monenikäisille ja monenlaisille vastaajille Vastaustilanne on menetelmän kannalta kriittinen vastaamiselle varattava oma tilanteensa ja riittävästi aikaa muun kyselyn osana menetelmä ei yleensä toimi Vastaamattomuus on yleensä pientä vastaaminen on kuitenkin vapaaehtoista ja vapaamuotoista 8 4
Käytännön toteutus 3 (3) Kerättävän aineiston ei tarvitse olla kovin suuri usein jo 15-20 vastausta riittää vastausten kyllääntymiseen eli vastausten peruslogiikka alkaa toistaa itseään mikäli haluaa enemmän vastauksia, kannattaa kehittää uudet kehyskertomukset uusine variaatioineen Analysoidessaan vastauksia tutkijan otettava huomioon variointi miten yhden seikan muuttaminen kehyskertomuksessa muuttaa vastauksia? Eläytymismenetelmä on vain aineistonkeruumenetelmä sopiva analysointimenetelmä voidaan valita kussakin tutkimuksessa tarpeiden mukaan erikseen 9 Menetelmän käyttökohteita 1 (3) Näppärä laadullista aineistoa tuottava tiedonhankintamenetelmä Vaihtoehto etsittäessä tutkimusmenetelmää, joka minimoi tutkimuseettisiä ongelmia ja on vastaajille mahdollisimman luonnollinen Teoreettisen työn apuväline: ilmiön kartoittamisen lisäksi auttaa tutkijaa hypoteesin keksimisessä Ihmisten tulevaisuuteen liittyvien käsitysten selvittäminen ja muuten vaikeasti demonstroitavien tilanteiden tutkiminen Aineistonhankintamenetelmä ratkaistaessa käytännöllisiä ongelmia 10 5
Menetelmän käyttökohteita 2 (3) Teoriasta johdettujen hypoteesien testaaminen Helppo & kevyt menetelmä esitutkimuksiin Tiedonhankintamenetelmien yhteiskäytössä (Eläytymismenetelmäopas 1997) Eläytymismenetelmällä voidaan kerätä kirjoitettuja kokemuksia (toiveita, pelkoja, haaveita) erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa, menneessä tai tulevaisuudessa Tuo esille sekä ulkoisesti havainnoitua että kirjoittajan sisäisesti koettua todellisuutta (Esityksen aihe) 11 Menetelmän käyttökohteita 3 (3) Käyttökelpoisuus riippuu pitkälti tutkittavasta aiheesta ja tavoitellun tiedon luonteesta tutkimus voi olla luonteeltaan teoreettinen tai käytännönläheinen kehyskertomus laaditaan näkökulma huomioiden Eläytymismenetelmä ei sovi käyttöön, jos esim halutaan kuvailla suuren vastaajajoukon käsityksiä jostakin aiheesta halutaan tietää, miten asiat tarkalleen ovat (eikä miten asiat voivat olla) 12 6
Sosiaalisten verkostojen tutkimus Eläytymismenetelmä on joustava aineistonkeruumenetelmä, joten se soveltuu myös sosiaalisten verkostojen tutkimukseen kehyskertomus laadittava huomioiden tavoitteet vastausten analysoinnissa huomioitava, mitä ja millaista tietoa ja tuloksia halutaan saada Tutkimuksen kohteena voi olla esimerkiksi henkilöiden suhteet ja asenteet sekä syyt niihin jonkin asian (epä)onnistumiseen liitettävät ominaisuudet (sosiaalisen verkoston näkökulmasta) organisaation sisäiset ja ulkoiset suhteet em. asioissa tapahtuvat muutokset (tulevaisuus, eri kohderyhmä, ) 13 Haasteita & kritiikkiä 1 (4) Vastaajan voi olla vaikea eläytyä itselleen vieraaseen tilanteeseen Tutkimukseen vastaaminen voi vaikuttaa vastaajaan henkisesti esim. ahdistavat kehyskertomukset Vastaukset perustuvat mielipiteisiin, jotka saattavat muuttua, jolloin on vaikea arvioida, olisiko tulos ollut sama tutkittaessa samaa joukkoa esimerkiksi viikkoa myöhemmin 14 7
Haasteita & kritiikkiä 2 (4) Menetelmää ei osata käyttää oikein käytetään helppona ja yksinkertaisena välineenä tutkimuksen tausta-aineiston hankintaan, mutta unohdetaan kehyskertomusten variaation merkitys aineistoa käsitellään miettimättä, mihin kehyskertomuksen versioon vastaus perustuu Tutkijan ennakkoasenne voi vaikuttaa kehyskertomukseen, sillä hän laatinut sen ja saattanut rajata siitä pois olennaisia asioita Tutkijan asenteet vaikuttavat myös syntyneen aineiston analysointiin ja asioihin, joita hän kaivaa sieltä esiin 15 Haasteita & kritiikkiä 3 (4) Kehyskertomuksia ei osata käyttää monipuolisesti yleensä varioidaan vain tietyn asian (epä)onnistumista Kehyskertomus vaikuttaa saatuihin vastauksiin vaikea arvioida, olisiko hieman erilainen kehyskertomus antanut samat tulokset tämän vuoksi kehyskertomuksista pyritään tekemään väljiä Liian pitkissä kehyskertomuksissa punainen lanka saattaa hukkua eri vastaajat saattavat kiinnittää huomiota eri vihjeisiin ja kirjoittaa eri asioista vastaajien mielikuvitusta voidaan tarvittaessa ohjata erilaisin korostuskeinoin 16 8
Haasteita & kritiikkiä 4 (4) Kehyskertomusten muotoilu on haastavaa minä/hän-muoto, sukupuolet esiin vai ei, kuinka ilmeiseksi tutkittava asia nostetaan kehyskertomuksessa, vastaaja saattaa varioida mielessään useampaa seikkaa, vaikka itse kehyskertomuksessa varioidaan vain yhtä Tärkeää testata kehyskertomukset ennakkoon, jotta varmistutaan niiden toimimisesta halutulla tavalla mm. esivastaajien haastattelu Kehyskertomuksen laadinta on näennäisen helppoa, mutta hyvä & toimiva kehyskertomus voi olla suuren työn takana 17 Aineiston analysoinnista Eläytymismenetelmä ei ota kantaa, millä menetelmällä aineistoa analysoidaan, kunhan variaation idea pidetään mukana Vaihtoehtoisia analysointimenetelmiä on monia, esim. taulukointi (esim. tilanteen kulkuun vaikuttavat henkilöt) teemoittelu (esim. (epä)onnistuneen tilanteen piirteet) tyypittely Monia analysointimenetelmiä käsitellään jo muissa esityksissä tarkemmin 18 9
Lähteet 1 (3) Eskola, J. 1991. Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa. In: Eskola, J. (ed.). Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa - tekninen opas aloittelijalle. Työraportteja B 33. Tampere, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto. s. 5-52. Eskola, J. 1992. Eläytymismenetelmän käytöstä sosiaalitutkimuksessa - esimerkkinä korkeakoulututkimus. Tampere, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto, Työraportteja B 35. 47 s. Eskola, J. 1997. Eläytymismenetelmä tiedonkeruumenetelmänä; lyhyt oppimäärä. In: Eskola, J. (ed.). Eläytymismenetelmäopas. Tampere, Tampereen yliopisto. s. 5-39. 19 Lähteet 2 (3) Eskola, J. 1997. Kehyskertomuksia. In: Eskola, J. (ed.). Eläytymismenetelmäopas. Tampere, Tampereen yliopisto. s. 41-79. Eskola, J. 2007. Eläytymismenetelmän autuus ja kurjuus. In: Aaltola, J. & Valli, R. (eds.). Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1: Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä, PSkustannus. s. 71-86. Eskola, J. & Suoranta, J. 1997. Tarinoita ja taulukoita tarinoista - esimerkki eläytymismenetelmäaineiston analysoinnista. In: Eskola, J. (ed.). Eläytymismenetelmäopas. Tampere, Tampereen yliopisto. s. 81-102. 20 10
Lähteet 3 (3) Eskola, J. & Suoranta, J. 1991. Tarinoita ja taulukoita taulukoista. In: Eskola, J. (ed.). Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa - tekninen opas aloittelijalle. Työraportteja B 33. Tampere, Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, Tampereen yliopisto. s. 53-74. 21 11