Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä



Samankaltaiset tiedostot
Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Eläkeajan asumisen toiveet 1015 suomalaista työikäistä vastasi

Kuluttajatutkimus: Joulukauppa Pohjoismaissa Verkkokauppa Pohjoismaissa

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

SUOMALAISEN TYÖNTEKIJÄN HYVINVOINTI -SELVITYS

Verkkokauppa Pohjoismaissa. Kuluttajatutkimus: Pohjoismaiden joulukauppa 2016 Verkkokauppa Pohjoismaissa

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

OP-Pohjola Kotitalouksien barometri Lehdistömateriaali / Länsi-Suomen Osuuspankki Julkaisuvapaa kello 9:00

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

AY-VÄEN RAUHANPÄIVÄT KOUVOLA

Kuluttajatutkimus Joulukauppa Pohjoismaissa 2018

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS Kotitalouksien säästämistutkimus

Digimuutoksen 10 haastetta. DIGISALONKI Tuomo Luoma

Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry Julkisten hankintojen lainsäädännön vaikutus arkkitehtipalveluihin Kesä-elokuu 2010, vastaajia: 66

Viestintäviraston analyysi Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimus 2010:stä

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Kehityspäällikkö

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla Jukka Murto

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

KANSALAISTEN TIETÄMYS KEHITYSYHTEISTYÖASIOISTA. Tutkimusraportti

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa Näin teemme ostoksia verkossa

Energiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto

Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain

Itsehallintoalueen valmistelutilaisuus Jarkko Wuorinen Maakuntahallituksen puheenjohtaja

Espoon kaupunki Pöytäkirja 159

Matematiikan tukikurssi

Osa-aikatyö ja talous

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

KOMISSION TIEDONANTO. Arvio toimista, jotka YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA on toteuttanut

Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää Antti Väisänen Terveys- ja

Osakekaupankäynti 1, peruskurssi

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2015

Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote

Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto Kuvassa on esitetty erään ravintolan lounasbuffetin kysyntäfunktio.

Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin

Opiskelijabudjetilla Afrikkaan

Vesilintukannat ennallaan poikastuotossa vaihtelua

Lääketeollisuuden investoinnit Suomeen

TERMO ÄLYKKYYTTÄ PIENTALON SÄHKÖLÄMMITYKSEEN.

Isännän Ääni- Seuraseminaari. Kokkola SJK - juniorit

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

Pankkibarometri I/

SUOMALAISET PK-YRITYKSET EIVÄT LUOTA PILVIPALVELUIHIN

Suomen ja ruotsinkielisten peruskoululaisten terveystottumukset

Mitä aiot, Vladimir Vladimirovitš? Sanna Kurronen Elokuu 2014

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

TILASTOKATSAUS 4:2016

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Osavuosikatsaus

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari

Miten jaksan omaisena?

PAMin vetovoimabarometri 2015

Indeksiosuuksien (ETF) edut ja haitat hajautuksessa

Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa

6 Ikärakenne ja taloudellinen kasvu

Minifutuurit - Vipua sijoitukseen

PTT:n suhdannekatsaus 2Q2014

Säästöpankin Säästämisbarometri HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

Verkkokauppa Pohjoismaissa Vuoden 2014 kolmas neljännes TEEMA:JOULUN VERKKOKAUPPA

TIETOISKU TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

Kulttuurien väliset yhteentörmäykset ja miten ne voidaan välttää

Sukupuoli ja valta Pohjoismaissa - selvityksen tuloksia

Luomupihvikarjaa alkaen.

Hei, mitä täällä tapahtuu? Äiti? Eipäs kun opettaja. Kuka näistä asioista päättää? Ei, vaan kansanedustajat! Eduskuntatiedotus 2012

Joka kolmas nainen on kokenut syrjintää tai eriarvoista kohtelua

Lähtökohtia tulevaisuuden hoivaan

Osakekaupankäynti Nuutti Hartikainen / Veromessut

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Joulukauppa Kuluttaja- ja yrityskyselyt

Työssäoppiminen , Fuengirola

Matematiikan tukikurssi 3.4.

Tutkimus. noin naapureihin. säästäjiin. suosittua Raumolin. Osakkeet. Rahastot Suomi. Käteinen 6 % 2 % Ruotsi 92 % 33 % Norja 10 % 57 % 78 %

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Suonenjoki. Asukasluku

Learning cafen yhteenveto. Helsinki

Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi

Lapin väestökysely: Muonion tuloksia Hätönen & Nordling 1

TOIMIALAKATSAUS JA KESKUSTELUTÄKYT

Taloustieteen perusteet 31A Mallivastaukset 3, viikko 4

Orkla-ruokabarometri Tarja Pentilä

Jenkkitalous porskuttaa ja luo työpaikkoja. Pasi Sorjonen 3. marraskuuta 2014

Rinnakkaislääketutkimus 2011 Rinnakkaislääketeollisuus Ry

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta työssä uupuneille ja mielenterveysongelmaisille?

Kirjastojen käyttäjäkysely arvioinnin työvälineenä Turussa

Matematiikan tukikurssi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Navigointia - perusopetus. Antti Ikonen Rehtori Vpj SURE FIRE

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa

FIKSUT KATOT OVAT VIILEITÄ

Lukiolaisten ja toisen asteen ammatillista perustutkintoa suorittavien elämäntilanne ja toimeentulo

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2012

Transkriptio:

TNS SIFOn Nordnetille tekemä säästämistutkimus, 29. marraskuuta 2010 Suomalaiset Pohjoismaiden köyhimpiä TNS SIFOn tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat köyhempiä kuin muut pohjoismaalaiset. Arviolta joka neljäs suomalainen ei selviydy odottamattomasta menoerästä. Suomalaiset selviytyvät pohjoismaalaisista huonoiten odottamattomasta menoerästä. Noin 30 %:lla suomalaisista on vähemmän kuin 500 euroa taloudellista puskuria odottamattoman varalle. Tutkimuksen mukaan norjalaiset ovat odotetusti rikkaampia kuin pohjoismaiset naapurit. Vain 16 %:lla norjalaisista on vähemmän kuin 500 euroa taloudellista puskuria. Myös hyvätuloisten suomalaisten taloudellinen puskuri on Pohjoismaiden pienin. Vain 20 %:lla suomalaisista taloudellinen puskuri on 10 000 euroa tai enemmän. Tanskassa vastaava luku on 23 %, Norjassa 30 % ja Ruotsissa 31%. Yllättävä huomio on, että Pohjoismaissa naisilla on selvästi pienempi taloudellinen puskuri kuin miehillä. Poikkeuksena on vain Norja, jossa ei ole eroja sukupuolten välillä. Tanskassa ero on suurin ja siellä 30 %:lla naisista on vähemmän kuin 500 euroa taloudellista puskuria, kun taas vain 19 %:lla miehistä on vastaavat säästöt pahan päivän varalle. Suomessa on eroa sukupuolten taloudellisen puskurin välillä, mutta ero ei ole yhtä suuri kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suurimman eron havaitsemme suuren taloudellisen puskurin omaavien määrässä; 23 %:lla miehistä on yli 10 000 euron puskuri kun taas vastaava prosentti on naisilla vain 17 %.

- Liian monelta suomalaiselta puuttuu taloudellinen puskuri. Suomalainen yhteiskunta pitää hyvin huolta ihmisistä, mikä voi olla yksi syy puskurin vähyydelle. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta erilaisine tukineen ei vaadi yhtä suuria investointeja koulutukseen ja terveydenhoitoon, kuten esimerkiksi mitä Yhdysvalloissa vaaditaan, kertoo Juha Raumolin Nordnet Bank AB Suomen sivuliikkeestä. Suurin osa suomalaisista säästää säännöllisesti. Seitsemän suomalaista kymmenestä säästää jossain muodossa. Suosituin säästötapa on talletus pankkitilille (44 %), asuntolainan lyhentäminen (30 %) tai jatkuva rahastosäästäminen (19 %). Silti arviolta 35 % suomalaisista säästää vähemmän kuin 500 euroa kuukaudessa tai ei yhtään. Rahastosäästäminen on ruotsalainen erikoisuus ja miesten sekä naisten osuus on yhtä suuri. Norjassa (20 %) ja Suomessa (19 %) rahastosäästäminen ei ole yhtä suosittua. Tanskassa rahastosäästäminen ei ole suosittu säästömuoto ja vain 4 % tanskalaisista säästää säännöllisesti rahastoihin.

- Suomalaiset eivät vielä säästä osakkeisiin ja rahastoihin yhtä paljon kuin ruotsalaiset. Uskomme kuitenkin, että osakkeiden ja rahastojen suosio kasvaa suomalaisten keskuudessa. Perinteiset pankkitilit ovat edelleen suosituin säästämismuoto samoin kuin omaan asuntoon säästäminen. Etenkin nyt, kun korot ovat matalalla, toivomme että suomalaiset löytäisivät muitakin säästömuotoja. Uskomme, että pitkällä tähtäimellä osake- ja rahastosäästäminen kasvaa ja on monelle suomalaiselle parempi vaihtoehto kuin säästöjen makuuttaminen perinteisillä pankkitileillä, kertoo Raumolin. Miesten ja naisten säästämisen välillä on eroavaisuuksia. Miehet säästävät mieluummin osakkeisiin kun toisaalta naiset säästävät useammin pankkien säästötileille. Noin 10 % suomalaisista miehistä lisää säännöllisesti osake- ja joukkovelkakirjalainojen omistuksiaan, mikä on kolme kertaa suositumpaa kuin naisilla. - Yksi syy miesten ja naisten väliseen eroon voi olla kiinnostus taloutta ja etenkin osakkeita kohtaan. Toinen syy liittyy miesten suurempaan riskinsietokykyyn; usein miehet ovat valmiita hyväksymään korkeampaa riskiä sijoitustoiminnassaan kuin naiset. Pitkäaikaissäästämisessä on kuitenkin tärkeä säästää osakkeisiin ja rahastoihin pelkän säästötilin lisänä. Riskiä voi pienentää ajallisella hajautuksella säästämällä pienempiä summia kerrallaan, kertoo Raumolin.

Lähempi tarkastelu osoittaa myös alueellisia eroja eri säästämismuotojen välillä. Pohjois-Suomessa säästetään enemmän pankkitileille ja vältetään siten riskiä. Etelä-Suomessa säästetään eniten osakkeisiin. - Eteläsuomalaiset säästävät enemmän osakkeisiin kuin muut. Elinkustannukset ovat etelässä suuremmat ja se voi olla selittävä tekijä siihen, että etelässä otetaan enemmän riskiä. Toinen syy voi olla, että pohjoisessa paikalliset pankit kannustavat asiakkaitaan muihin säästämismuotoihin kuin suoriin osakesijoituksiin. Myös tulotaso on korkeampi etelässä selittää Raumolin. Yksi syy taloudellisten puskurien vähyyteen on myös säästämisrutiinien puuttuminen. Tämä on johtopäätös tutkimuksen monivalintaosiosta.

- Suuri osa suomalaisista ei säästä säännöllisesti. Pienillä käytännöllisillä toimilla on mahdollista säästää päivittäisestä kulutuksesta ja siten päästä vauhtiin nopeastikin. Säästämistä voi verrata kuntosaliharjoitteluun. Ensikertalaisella on suuri kynnys aloittaa, mutta kun on päässyt vauhtiin ja saanut opastusta, saliharjoittelu on kivaa. Sama pätee säästämiseen. Esimerkiksi jättämällä juomatta kolme viikoittaista 3 euron erikoiskahvia, säästät noin 40 euroa kuukaudessa. Pienistä puroista kertyy jopa noin 470 euron vuotuinen säästö. Kuukauden lopussa siirrät säästyneet rahat pankkitilille. Myös pienellä panoksella voit säästää esimerkiksi korkorahastoihin ja siten säästösi kasvavat hieman nopeammin kuin perinteisellä nollakorkoisella tilillä, opastaa Raumolin. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on selviä eroja eri sukupuolten välillä. 40- luvulla syntyneillä on paljon enemmän taloudellisia puskureita ja siten turvaa verrattuna 60-, 70- ja 80-luvuilla syntyneisiin. Yli 56-vuotiaista neljällä kymmenestä on yli 5 000 euron puskuri. 18 34-vuotiailla vastaava osuus on 18 %. Parhaita säästäjiä ovat 60-luvulla syntyneet, jopa kahdeksan kymmenestä säästää jossain muodossa. Yksi selittävä tekijä on, että he usein omistavat asunnon ja lyhentävät asuntolainoja.

Toisaalta 70- ja 40-luvuilla syntyneillä on erilaiset syyt miksi he eivät säästä samalla tavalla. 40-luvulla syntyneet usein kokevat, että heillä on jo tarvittava taloudellinen puskuri ja kokevat, että tämän takia säästäminen ei ole tarpeen. 70-luvulla syntyneiden ongelmana on osaltaan osaaminen ja rutiinien puuttuminen. Jopa kaksi kymmenestä 70-luvulla syntyneestä kertoo, että haluaisi säästää enemmän, jos siihen olisi hyvä rutiini olemassa, tietäisi enemmän eri säästömuodoista tai jos saisi enemmän ohjausta pankiltaan. Määrä on merkittävästi suurempi kuin suomalaisilla yleensä. - Tulosten mukaan pankit eivät ole tavoittaneet nuorempia ikäluokkia säästämispalveluillaan. Selvästi markkinoilla on kysyntää tuotteille ja palveluille, jotka tekevät säästämisestä helppoa. Vanhemmilla ikäluokilla on tapana asioida perinteisissä pankkikonttoreissa ja siten he ovat saaneet vuosien varrella apua yksityistaloutensa hallintaan. Lisäksi nykynuoriso elää enemmän nykyhetkessä ilman huolta huomisesta. Tässä meilläkin on pankkina mahdollisuus parantaa paljon ja osoittaa nuorille miksi säästäminen on kannattavaa, tiivistää Raumolin. TNS SIFO on tehnyt tämän tutkimuksen marraskuussa 2011 Nordnetin toimeksiannosta. Tutkimuksessa haastateltiin 4 000 15 79-vuotiasta suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ja tanskalaista. Lisätietoja tutkimuksesta antaa: Juha Raumolin, edustaja, Nordnet Bank AB suomen sivuliike Matkapuhelin: +358 50 500 4525 S-posti: juha.raumolin@nordnet.fi