LIITTOUMAKORKEAKOULUT JA LAINSÄÄDÄNTÖ Liittoumakorkeakouluseminaari, Laurea 1.2.2012 Kommentit,Timo Luopajärvi Visio suomalaisesta ammattikorkeakoulutuksesta 2014 Suomessa on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tunnustettu ammattikorkeakoulutus, joka mahdollistaa alueiden sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin kehittymisen Ammattikorkeakouluilla on vahva rooli työelämälähtöisen uuden tiedon tuottajana ja soveltajana sekä kaupallistamisen ja yrittäjyyden edistäjänä Ammattikorkeakoulu on arvostettu opiskelu- ja työpaikka 1
Korkeakouluyhteistyö AMK-laissa 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät: Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää kansainvälistymistä, kansalaisaktiivisuutta ja elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää TKItoiminnan tulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 5 Yhteistyö toimintaympäristön kanssa Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla vaikutusalueellaan yhteistyössä elinkeino-, muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Korkeakouluyhteistyö amk-laissa (2) 6 Korkeakoulujen ja oppilaitosten keskinäinen yhteistyö: Kahdella tai useammalla ammattikorkeakoululla tai ammattikorkeakoululla ja yliopistolla voi olla yhteisiä hallintoelimiä, joiden tehtävänä on korkeakouluopetuksen alueellinen yhteensovittaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen. Ammattikorkeakouluilla, yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla sekä ammatillisella koulutuksella voi olla yhteisiä yksiköitä korkeakouluopetuksen, tutkimuksen sekä hallinto- ja tukipalvelujen järjestämiseksi Ammattikorkeakoululla voi olla yhteisiä yksiköitä ulkomaisten yksiköiden kanssa. 2
Liittoumakorkeakoulut lakiin (FUAS in esitys) AMK-lain 6 : - Liittoumakorkeakoulu on kahden tai useamman itsenäisen korkeakoulun muodostama korkeakoulukokonaisuus, jolla on yhteinen strategia ja siihen pohjautuva toteuttamisohjelma - Liittouman tehtävänä on toiminnan tuloksellisuuden edistäminen, kehittämistä ja kansainvälistymistä nopeuttavan yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sekä huippuosaamisen edistäminen - Liittoumakorkeakoululla voi olla yhteisiä yksiköitä ja yhteistä henkilöstöä myös muiden korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden julkisten tai yksityisten yhteisöjen kanssa sekä sen perustoimintoja tukevia ohjausjärjestelmiä ja rakenteita Korkeakouluyhteistyö (KESU 2011-2016) 99. Jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Korkeakoulurakenteet vaihtelevat eri puolilla maata siten, että ne vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiileja tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhteistyötä tuetaan tarkoituksenmukaisilla toiminta- ja hallintorakenteilla. 101. Korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi edistetään korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. 105. Yliopistokeskuksilla on tiivis yhteys emoyliopistojen toimintaan. Niiden toimintaedellytykset turvataan suuntaamalla niiden toimintaa korkeakoulujen osaamista täydentävään, alueiden tarpeita palvelevaan aikuiskoulutukseen ja tutkimustoimintaan. 3
Korkeakouluyhteistyö, KESU (2) 107. Yliopistotutkintoja ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään niiden erilaiset lähtökohdat huomioiden. Uudistetaan korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely siten, että autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan ( koulutusvastuiden kokonaisuus selkiytyy, yhteiskunnan koulutus- ja osaamistarpeet turvataan, ja koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. ) 113. Perustutkimuksen edellytyksiä vahvistetaan yliopistoissa ja innovaatiotoiminnan ja tuotekehitystyön edellytyksiä vahvistetaan erityisesti ammattikorkeakouluissa. Lisätään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaa profiilia tukevaa tutkimusyhteistyötä. 114. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa hyödynnetään elinkeinorakenteen monipuolistamisessa, luovan talouden ja uusien kasvualojen kehittämisessä, palvelurakenteiden uudistamisessa ja kestävän kasvun edistämisessä. Korkeakouluyhteistyö, KESU (3) 116. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kehittävät yhteisiä yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja. 118. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tehostavat alueellista toimintaansa ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa ammatillisen koulutuksen merkityksen vahvistamiseksi innovaatiojärjestelmässä sekä luovuuden ja huippuosaamisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa. 119. Sektoritutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä työnjakoa selkeytetään. 124. Tutkimusyhteistyötä ja liikkuvuutta lisätään sektorirajojen yli yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken. 128. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö kalliita infrastruktuureja kehitettäessä on välttämätöntä. Eri hallinnonalojen sekä julkisten että yksityisten toimijoiden yhteistyötä tiivitetään. 4
Korkeakouluyhteistyö, KESU (4) 134. Korkeakoulutus- ja tutkimussektorin yhteistyötä ja läsnäoloa lisätään nousevissa talouksissa erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyödyntävät kansainvälisessä yhteistyössä FinNodeyhteistyötä ja muita yhteistyörakenteita yhteistyössä yritysten kanssa. 136. Suomalaiset korkeakoulut rakentavat strategisia painopisteitään tukevia kansainvälisiä liittoumia. Näiden puitteissa kehitetään yhteistä koulutustarjontaa, mukaan lukien kaksois- ja yhteistutkinnot sekä tiivistetään tutkimusyhteistyötä. 139. Edistetään koulutusvientiä? 142. Selkeytetään ammatillisen aikuiskoulutuksen työnjako OKM:n ja TEM in kesken. 152. Korkeakoulujen jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia. Korkeakouluyhteistyö, KESU (5) 154. Korkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontaansa kokonaisuutena siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on tarjolla joko integroituna tutkintokoulutuksessa tai järjestettynä erillisissä ryhmissä 5
6