LIITTOUMAKORKEAKOULUT-SEMINAARI

Transkriptio

1 LIITTOUMAKORKEAKOULUT-SEMINAARI Johtaja Anita Lehikoinen Vantaa KORKEAKOULU-UUDISTUKSEN TAVOITTEITA Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Korkeakoulujen autonomian lisääminen Johdon ammattimaistaminen ja tähän kytkeytyvät hallintorakenteiden muutokset Rahoituspohjan monipuolistaminen Korkeakoulujen yhteiskuntasuhteiden ja elinkeinoelämäyhteistyön edistäminen Korkeakoulujärjestelmien monimuotoisuuden edistäminen: painopistevalinnat, profiilit Korkeakoulujen vetovoimaisuuden kehittäminen työnantajina 1

2 YLIOPISTOUUDISTUS Yliopistouudistuksen toteutus vuoden 2010 alusta käynnisti korkeakoulureformin Yliopistojen autonomia vahvistui ja edellytykset erilaisiin yhteistyö- ja kumppanuusrakenteisiin paranivat Yliopistouudistuksessa yliopistojen määrä väheni fuusioiden myötä ja toimintarakenteiden uudistaminen on käynnissä Yliopistoissa strateginen ajattelu, johtaminen ja talousosaaminen vahvistuivat Yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi on parhaillaan käynnissä Suomen Akatemiaa koskevan lainsäädännön uudistamisella tuettiin yliopistouudistusta ja vahvistettiin Akatemian roolia HALLITUSOHJELMA Painopistealueet: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen Painopistealueiden toteuttamisessa avainasemassa on osaamisen vahvistaminen Tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Korkeakoulujen nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi. 2

3 ... HALLITUSOHJELMA Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin tarpeen perusteella. Hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi hallitus varmistaa työvoiman saatavuuden erityisesti keskeisissä koulutus-, terveys- ja hyvinvointipalveluissa. Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä tarjontaa. Tutkintoon johtava koulutus perusasteella, toisella asteella ja korkeaasteella säilytetään maksuttomana.... HALLITUSOHJELMA Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan. Opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opinto-oikeutta. Opiskelijat valitaan pääsääntöisesti nykyistä laajempiin koulutusalakokonaisuuksiin, alakohtaiset erot huomioiden. Luodaan joustavia siirtymämahdollisuuksia korkeakoulujen sisällä ja välillä mm. erillisvalintoja kehittämällä. 3

4 ... HALLITUSOHJELMA "Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen ammattikorkeakoulurakenteen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Yliopistotutkintoja ja ammattikorkeakoulututkintoja kehitetään niiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden. Jokaisessa maakunnassa toimii yksi tai useampi korkeakoulu. Korkeakoulurakenteet vaihtelevat eri puolilla maata siten, että ne vahvistavat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiileja ja painoaloja ja palvelevat tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden kehittämistarpeita. Yhteistyötä tuetaan tarkoituksenmukaisilla toiminta- ja hallintorakenteilla. Korkeakoulutuksen laadun ja tehokkuuden lisäämiseksi edistetään korkeakoulujen rajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä. 4

5 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Korkeakoulujen koulutusvastuuta ja tutkintoja koskeva säätely uudistetaan siten, että korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa vahvistetaan ja koulutustarjontaa voidaan suunnata työelämän tarpeita vastaavasti. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle ja oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN Amk-lain 5 : Yhteistyö toimintaympäristön kanssa "Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa." Amk-lain 38 : Ammattikorkeakoulujen yhteistyö "Ammattikorkeakoulut voivat sopia yhteisistä koulutus- ja tutkimusyksiköistä samalla alueella sijaitsevien ammattikorkeakoulujen toiminnan yhteensovittamiseksi tai yhteisten hankkeiden, tutkimus- ja kehitystyön tai muun yhteistoiminnan edistämiseksi." Nykyiset säädökset mahdollistavat ja jopa velvoittavat yhteistyöhön - liittoumakorkeakoulujen lainsäädännössä huomioimisen lisäarvo? 5

6 ...KORKEAKOULUJEN YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN Amk-lain 6 :n mukaan ammattikorkeakoulun toimilupa voidaan myöntää mm. rekisteröidylle yhteisölle. yksi ylläpitäjä voi periaatteessa ylläpitää useampia ammattikorkeakouluja suositeltavaa, että yksi ylläpitäjä linkittyy yhteen ammattikorkeakouluun Kaikilla liittoumaan kuuluvilla ammattikorkeakouluilla tulee olla oma sisäinen hallitus, joka hoitaa amk-laissa sille säädetyt tehtävät Mahdollisten yhteisten yksiköiden osalta on tärkeää määrittää jokaisen ammattikorkeakoulun tehtävät ja vastuut: Esim. opiskelijan kannalta tulee olla selvää, mikä kuuluu oman ammattikorkeakoulun opetustarjontaan. Samoin jokaisessa ammattikorkeakoulussa tulee olla selkeät hyväksilukukäytännöt ja esim. opintosuoritusten arviointiin ja oikaisuun liittyvät menettelyt (jokaisella ammattikorkeakoululla tulee esim. olla yksi tai useampi tutkintolautakunta oman ammattikorkeakoulun opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten)....korkeakoulujen YHTEISTYÖN EDISTÄMINEN Yliopistolain (558/2009) momentti: Yliopistossa voi olla myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja yksiköitä. Yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä sekä yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen tai säätiöiden kanssa. 6

7 OKM:n palaute korkeakouluille Lapin korkeakoulukonsernin merkitys korkeakoulutuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi Lapin alueella korostuu entisestään kun ammattikorkeakoulutustarjontaa supistetaan alueella merkittävästi. Tämä edellyttää konsernistrategian uudelleen tarkastelua ja tarkoituksenmukaisen toimintarakenteen muodostamista. Ministeriö käy asiaa koskevat neuvottelut konsernin korkeakoulujen kanssa alkuvuodesta (Lapin yliopiston palaute) "Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakouluja ja niiden ylläpitäjiä selvittämään, onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulu. (Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut) "Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ammattikorkeakouluja ja niiden ylläpitäjiä selvittämään, onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulukokonaisuus. (Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut)...okm:n palaute korkeakouluille "Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää FUAS-yhteistyössä toimivia ammattikorkeakouluja ja niiden ylläpitäjiä selvittämään, onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulukokonaisuus. (HAMK, LAMK ja Laureaammattikorkeakoulut) "Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää ammattikorkeakouluja ja niiden ylläpitäjiä selvittämään mennessä, onko olemassa olevan yhteistyörakenteen pohjalta edellytyksiä muodostaa yksi ammattikorkeakoulukokonaisuus. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu) 7

8 MAHDOLLISIA INSTITUTIONAALISIA YHTEISTYÖRAKENTEITA Korkeakoulukonsortio Korkeakoulujen välistä vapaaehtoista yhteistyötä joka organisoituu jäsenkorkeakouluista erilliseen organisaatioon. Tyypillisesti konsortiot ovat joko toisiaan lähellä olevien korkeakoulujen välisiä monialaisia ja muodollisia yhteistyön muotoja tai useita korkeakouluja yhteen nivovia erikoistuneita konsortioita. Korkeakoulukonsortio on puolipysyvä organisaatio, jota jäsenkorkeakoulut tukevat taloudellisesti. Konsortiolla on ammattimainen hallintohenkilökunta, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida jäsenkorkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lähde: Tirronen, Jarkko. Korkeakoulujen välisen yhteistyön muodot - konsortio, federaatio ja yhdistyminen. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot MAHDOLLISIA INSTITUTIONAALISIA YHTEISTYÖRAKENTEITA Federaatio Korkeakoulut perustavat organisaation, jolle luovutetaan sopimuksenvaraisesti toimivaltaa ja tehtäviä. Jäsenkorkeakoulut säilyttävät federaatiossa autonomian, itsehallinnon ja juridisen aseman. Jäsenkorkeakoulut ovat yleensä vastanneet hallinnollisista ja akateemisista perustehtävistä, kun federaation vastuulla on yleensä olleet strategiset linjaukset, ulkosuhteet, resurssipolitiikka ja laadunhallintajärjestelmät. 8

9 MAHDOLLISIA INSTITUTIONAALISIA YHTEISTYÖRAKENTEITA Fuusiot Yhdistyminen on kahden tai useamman instituution muodostama organisaatio, jolla on yksi hallinto, johtamisjärjestelmä ja yhteiset hallintoelimet ja tiedekunnat. Yhdistyminen voidaan eritellä kolmeen eri muotoon eli yhteen sulauttamiseen, synergistiseen yhdistymiseen ja konsolidaatioon. Yhteen sulauttamisessa suurempi ja laaja-alaisempi korkeakoulu fuusioi pienemmän ja erikoistuneen korkeakoulun organisaatioon. Synergistisessä yhdistymisessä korkeakoulu A yhdistyy osaksi korkeakoulu B:tä, yleensä sen tiedekunnaksi. Konsolidaatiossa korkeakoulut muodostavat uuden korkeakoulun. ODOTUKSIA YHTEISTYÖRAKENTEILLE Strateginen tahtotila ja johdon sitoutuminen mitä yhteistyörakenteella tavoitellaan ja mikä on sopivin muoto mikä on sen tuottama lisäarvo vaikutusten arviointi toimintaan ja talouteen tarvittavien päätösten tekeminen Yhteistyörakenteen muodostaminen strategisten tavoitteiden määrittely toteutuksen etenemispolun määrittäminen: aikataulutus, resurssit, vastuut, siirtymävaiheet, tiedonkulku henkilöstön, opiskelijoiden ja keskeisten sidosryhmien sitouttaminen ja mukaan ottaminen toteutukseen ja sen suunnitteluun Yhteistyörakenteen toimeenpano Seuranta ja kehittämistarpeiden arviointi 9