Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta, uni ja EEG Hermoston fysiologia II 2 Ääreishermosto eli perifeerinen hermosto Koostuu kahdesta osasta Somaattinen eli tahdonalainen Liike ja tuntohermot Autonominen eli tahdosta riippumaton Sympaattinen Parasympaattinen Molemmissa afferentti (tuova) ja efferentti (vievä) osa Afferentti = keskushermostoon päin Efferentti = keskushermostosta poispäin Hermoston fysiologia II 3 Perifeerisen hermoston neuronien (hermosolujen) osat järjestäytyneet Aksonit kimpuissa hermo, jopa 1000 aksonia Solukeskukset ja dendriitit ryppäissä = ganglio Hermoston fysiologia II 4 Hermorunkoja Hermon poikkileikkaus rotta sammakko Lonkkahermo n. ischiadicus Hermoston fysiologia II 5 kapseli Ganglio solukeskukset (synapsit) tuovat/vievät hermosolun syyt Hermoston fysiologia II 6 Somaattinen hermosto Sensorinen ja motorinen osa Yhteydet keskushermostoon selkäytimen tai kallohermojen kautta Ihmisellä 31 paria selkäydinhermoja, kulkevat nikamaväleistä selkäytimeen (Cervical, 8; Thoracic, 12; Lumbar, 5; Sacral, 5; Coccygeal, 1) Tahdonalaisten liikehermosolujen (alfa-motoneuronit) solukeskus selkäytimessä, aksoni yltää kohde-lihakseen asti Tuntohermosolujen solukeskukset selkäytimen vieressä ganglioina Huom. Somaattiset sensoriset neuronit unipolaarisia (vain aksoni) 1
Hermoston fysiologia II 7 Hermoston fysiologia II 8 Selkäydin + selkäydinhermo dorsaali- eli selkäpuoli harmaa aine (somat) 31 paria takajuuri valkoinen aine (aksonit) ganglio etujuuri Hermoston fysiologia II 9 ganglio Hermoston fysiologia II 10 Mono- ja polysynaptinen refleksi selkäydin Tuntohermosolu, unipolaarinen Huom: tapahtuu monessa aksonissa yhtä aikaa Hermoston fysiologia II 11 Hermoston fysiologia II 12 Autonominen hermosto 1. Sympaattinen Ei-tahdonalainen Vaikuttaa mm. sileisiin lihaksiin, rauhasiin, metaboliaan ( fight or flight ) Sisäelinten tuntoaisti Selkäytimestä preganglioninen neuroni sympaattinen ganglio (lähellä selkäydinhermoa!) sympaattinen hermosyy kohdekudokseen Sympaattisen hermoston gangliorivi selkäytimen molemmin puolin, selkäytimeen samassa hermossa kuin somaattinen! Nisäkkäillä gangliot: T1-T12, L1-L3 = 15 2
Hermoston fysiologia II 13 Hermoston fysiologia II 14 2. Parasympaattinen Ei-tahdonalainen Gangliot lähellä kohde-elimiä Vain kaksi ulostuloa keskushermostossa Vagus- l. kiertäjähermo (myös III, VII, IX) Lannehermo On useimmiten sympaattisen hermoston vastavaikuttaja Sydän: sympaattinen kiihdyttää, parasympaattinen hidastaa Suolen sileä lihas: parasympaattinen kiihdyttää, sympaattinen lamaa sympaattinen parasympaattinen Hermoston fysiologia II 15 Hermoston fysiologia II 16 Sympaattisen hermoston anatominen liittyminen selkäydinhermoihin Hermoston fysiologia II 17 Hermoston fysiologia II 18 SYMPAATTINEN PARASYMPAATTINEN 3
Hermoston fysiologia II 19 Keskushermosto Aivot + selkäydin Etuaivot, telencephalon Väliaivot, diencephalon Keskiaivot, mesencephalon Pikkuaivot, cerebellum Taka-aivot, metencephalon Selkäydin, medulla spinalis Hermoston fysiologia II 20 takasarvi etusarvi Selkäydin ganglio Hermoston fysiologia II 21 Selkäytimen sijoittuminen selkärankaan selkäydinhermo nikama Hermoston fysiologia II 22 Rustokalan aivot keskiaivot pikkuaivot etuaivot väliaivot taka-aivot BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008 Hermoston fysiologia II 23 Hermoston fysiologia II 24 Linnun aivot cerebellum telencephalon diencephalon BIOLOGIAN LAITOS,ESA HOHTOLA, 2008 mesencephalon (näkölohkot) metencephalon 4
Hermoston fysiologia II 25 Hermoston fysiologia II 26 Nisäkkään aivot neocortex hallitsee Hermoston fysiologia II 27 Eräitä aivojen toimintoja Telencephalon (cerebrum) Motoriikka Oppiminen Muisti, esim. hippocampus Diencephalon Osat thalamus, hypothalamus (väliaivojen pohja) Nälkä, jano, lämmönsäätely, verenpaine, umpierityksen ohjaus jne. Mesencephalon Näköaisti cortex Hermoston fysiologia II 28 Cortexin representaatio Hermoston fysiologia II 29 Hermoston fysiologia II 30 Aivojen (cortexin) neuronipopulaatio tuottaa summapotentiaalin aivosähkökäyrä, elektroenkefalogrammi, EEG Neuronien välinen kommunikaatio Hermoimpulssit (aktiopotentiaalit) aina vakiosuuruisia ainoa koodaustapa on taajuus valve uni REM REM eli paradoksinen uni 5
Hermoston fysiologia II 31 Hermosolujen välinen kommunikaatio on lähes aina kemiallista hermoston välittäjäaineet eli neurotransmitterit Hermoston fysiologia II 32 Poikkijuovaisen ja sileän lihaksen hermotus Välitys synapsissa TAI diffuusisti kohdekudoksissa Esim. sympaattisen hermoston post-ganglioniset aksonit eivät muodosta synapseja vaan pääte kyhmyjä Dopamiini-varikositeettja aivoissa liikehermosolu + päätelevyt Sympaattinen neuroni + varikositeetit Hermoston fysiologia II 33 Hermoston välittäjäaineet Asetyylikoliini (ACh) Liikehermosolut (päätelevy) Parasympaattiset neuronit Sympaattisen hermoston pre-ganglioniset neuronit Keskushermosto Eritys synaptiseen välitilaan reseptorit eliminointi entsymaattisesti (esteraasi) Hermokaasut (esim. sariini) inhiboi esteraasia Curare salpaa ACh-reseptorin lihaksissa (ei aivoissa) Hermoston fysiologia II 34 Motorinen päätelevy (synapsi) poikkijuovaisessa lihaksessa Hermoston fysiologia II 35 Hermoston fysiologia II 36 Katekoliamiinit Noradrenaliini NA Adrenaliini A Dopamiini DA Syntyvät tyrosiini-aminohaposta NA sympaattisten, postganglionisten neuronien välittäjäaine esim. verisuonien supistuminen A/NA/DA aivoissa (esim. DA häiriö Parkinsonin tauti) Lisämunuaisen ydin erittää A+ NA NOR = Nitrogen ohne Radical Inaktivointi takaisinotolla hermopäätteeseen 6
Hermoston fysiologia II 37 Hermoston fysiologia II 38 GABA - gamma-aminovoihappo Keskushermostossa Usein inhibitorinen hyperpolarisaatio Glutamaatti (glutamiinihappo) Keskushermostossa Yleensä aktivoiva Glysiini Serotoniini eli 5-hydoksitryptamiini Aivoissa (myös muualla kuin hermokudoksessa) Mieliala, lämmönsäätely, jne. Mm. hypotalamuksessa GABA Glutamaatti serotoniini LSD mimikoi Hermoston fysiologia II 39 Hermoston fysiologia II 40 Peptidivälittäjäaineet Suuri joukko, osa esiintyy myös suolen seinämässä toimivat siellä hormoneina Substance P Opioidit Dynorfiini Endorfiini Enkefaliini Motiliini Neuropeptidi Y (mm. ruokahalun säätely) Jne. TYR-GLY-GLY.PHE-MET MET-enkafaliini GABA-ergisiä hermosoluja pikkuaivoissa 7