FARMASIAN valintakoe

Transkriptio

1 1 FARMASIAN valintakoe Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (9 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä 3 tuntia aikaa vastata kaikkiin paperinipussa oleviin tehtäviin. 3. Saat poistua aikaisintaan klo Koe päättyy klo Jokaisen osakokeen kysymysten pisteytys on kerrottu ko. osakokeen alussa. Tehtävät ovat monivalintatehtäviä. Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus. Vastaus, jossa on useampi vaihtoehto, katsotaan vääräksi. Väärästä vastauksesta saa miinuspisteitä puolet kysymyksen pisteytyksestä. Jos kysymykseen jättää vastaamatta, saa 0 pistettä. Kunkin osakokeen minimipistemäärä on 0 pistettä. 6. Merkitse vastauksesi ensin tehtäväpaperiin. Merkitse lopuksi vastauksesi huolellisesti vastauslomakkeeseen. Vain vastauslomake palautetaan. 7. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi vastauslomakkeelle.

2 FYSIOLOGIA JA ANATOMIA 2 Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saa + 0,8 pistettä. Jos kysymykseen jättää vastaamatta, saa 0 pistettä. Jos vastaus on väärä tai useampia vastauksia samassa kysymyksessä, saa ko. tehtävästä - 0,4 pistettä. Fysiologian ja anatomian osakokeen maksimipistemäärä on 20 pistettä. Minimipistemäärä on 0 pistettä. 1. ph a. Puskurit ovat usein voimakkaita happoja tai emäksiä b. Veren ph on normaalisti 7.0 c. ph-asteikko on lineaarinen d. Yksi veren tärkeimmistä puskurijärjestelmistä on hiilihappo-bikarbonaatti 2. Solujen energia-aineenvaihdunta a. Mitokondrioissa tapahtuvia reaktioita kutsutaan soluhengitykseksi b. ATP muodostuu adenosiinista, riboosista ja kahdesta fosfaattiryhmästä c. Glykolyysi on energiaa sitova reaktio d. Koentsyymit siirtävät vesimolekyylejä 3. Kalvojännite a. Solukalvon ulkopuoli on useimmiten negatiivisesti varautunut sisäpuoleen verrattuna b. Na + /K + -pumppu kuljettaa Na + -ioneja solun sisään ja K + -ioneja ulos solusta c. Negatiivinen kalvojännite syntyy, koska solukalvo läpäisee paremmin K + -ioneja kuin Na + - ja Ca 2+ -ioneja d. Hyperpolarisaatiossa kalvojännite muuttuu positiivisemmaksi 4. Solunjakautuminen a. Sytokineesilla tarkoitetaan solukalvon jakautumista b. Ihmissolussa on 46 kromosomiparia c. Sytokineesivaiheen puuttuminen johtaa monitumaisten solujen syntyyn d. Meioosissa syntyvissä tytärsoluissa on kaksinkertainen kromosomimäärä emosoluun verrattuna 5. Hermoimpulssin eteneminen a. Hermoimpulssi etenee samalla tavalla myeliinitupellisissa ja tupettomissa aksoneissa b. Absoluuttisen refraktaarivaiheen aikana ei voi syntyä uutta aktiopotentiaalia c. Myeliinituppi lisää varautuneiden ionien ulosvirtausta aksonista d. Hermoimpulssin johtumisen aikana K + -ionit virtaavat aksoniin 6. Autonominen hermosto a. Keskushermoston ja autonomisen efektorisolun välillä on yksi autonominen hermosyy b. Sympaattisen hermoston ganglioissa välittäjäaineena on noradrenaliini c. Parasympaattisen hermoston aktivaatio saa aikaan keuhkoputkien laajenemisen d. Hypotalamus on autonomisen hermoston ylin säätelijä

3 7. Kipuaisti a. Kipua välittävät hermosyyt ovat haarautuneita vapaita sensorisia hermopäätteitä b. Aivokudoksen harmaan aineen kipureseptorien aktivaatio voi aiheuttaa päänsärkyä c. Heikko ihoärsytys saa aikaan yleensä kipuaistimuksen voimistumisen d. Somaattinen kipu tarkoittaa sisäelinkipua 3 8. Kuuloaisti a. Kuuloaistimuksen välitykseen osallistuvien hermojen soomaosat sijaitsevat sisäkorvan simpukassa b. Välikorvan kuuloluut vähentävät äänen voimaa ja lisäävät sen värähtelytaajuutta c. Äänenlähteen sijainti on helppo arvioida äänen tullessa pään takaa d. Sisäkorvan karvasolut ovat taipuneina silloin kun korvaan ei tule ääntä 9. Aivolisäke a. Takalohko varastoi hypotalamuksen tuottamia peptidihormoneja b. Takalohkossa on paljon endokriinisiä hormoneja tuottavia soluja c. Etulohkossa tuotetaan kalsitoniinihormonia d. Etulohko tuottaa liberiinejä, jotka säätelevät hypotalamuksen toimintaa 10. Katekoliamiinit adrenaliini ja noradrenaliini a. Lisäävät glykogeenin pilkkoutumista b. Vähentävät ääreisverenkierron vastusta c. Vähentävät sydämen supistusvoimaa ja sykettä d. Laskevat veren rasvahappopitoisuutta 11. Hiilihydraattiaineenvaihdunta a. Glukagoni lisää insuliinin eritystä b. Insuliinin eritystä lisää sympaattisen hermoston aktivoituminen c. Insuliinin eritystä säätelee haiman läpi virtaavan veren glukoosipitoisuus d. Insuliini lisää veren aminohappopitoisuutta 12. Lihakset a. Sileät lihakset ovat tahdonalaisia lihaksia b. Luustolihas supistuu hitaasti c. Sileä lihas on poikkijuovaista d. Sydänlihas voi supistua spontaanisti 13. Verenkiertoelimistön toiminta a. Paine on pienessä verenkierrossa korkeampi kuin isossa verenkierrossa b. Vasen eteiskammioläppä eli hiippaläppä muodostuu kolmesta läpästä c. Sydänglykosidien supistusvoimaa lisäävä vaikutus perustuu solunulkoisen Ca 2+ - pitoisuuden suurenemiseen d. Aorttaläppä on kiinni diastolen aikana

4 14. Sydämen iskutilavuuden säätely a. Laskimopaluun kasvu laskee iskutilavuutta b. Sydämen syke ja iskutilavuus muuttuvat aina samaan suuntaan c. Loppudiastolisen tilavuuden kasvu suurentaa iskutilavuutta d. Plasman adrenaliinipitoisuuden lasku kasvattaa iskutilavuutta ja lyöntitiheyttä Veri ja immuunijärjestelmä a. Veren punasolujen määrä säätelee erytropoietiinin muodostumista b. ADP ja tromboksaani A 2 käynnistävät trombosyyttitulpan muodostumisen c. Veren hyytyessä fibrinoentsyymi muuttaa fibrinogeenin fibriiniksi d. Interferonit ovat bakteerien infektoimien solujen tuottamia valkuaisaineita 16. Immuunijärjestelmän toiminta a. B-imusolujen aktivoituessa suurin osa niistä erilaistuu plasmasoluiksi b. T-soluvasteen päätyttyä osasta suppressorisoluista (estäjä-t-soluista) tulee T-muistisoluja c. Kukin vasta-ainemolekyyli sitoo yhden antigeenin d. Rokotus on passiivista immunisaatiota 17. Hengityselimistön toiminta a. Hiilidioksidi liukenee vereen helpommin kuin bikarbonaatti (HCO 3 - ) b. Pienempien keuhkoputkien virtausvastus riippuu ensisijaisesti keuhkoputken pituudesta c. Hengitysteiden tilavuus eli kuollut tila on noin 150 ml d. Hapen osapaine on yhtä suuri keuhkorakkuloissa olevassa ilmassa kuin veressä, joka tulee keuhkoihin sydämestä 18. Hengityselimistön toiminta a. Verenvirtaus on voimakkainta keuhkojen yläosassa b. Sekä sisään- että uloshengittäminen tapahtuvat passiivisesti c. Sentraaliset kemoreseptorit reagoivat herkästi valtimoveren ph:n muutoksiin d. Keuhkot voivat tasapainottaa happo-emästasapainossa tapahtuvia metabolisia muutoksia 19. Ruoansulatus a. Amylaasi on tärkeä valkuaisaineita pilkkova entsyymi b. Suolahapon eritys vaatii runsaasti energiaa c. Oksentamiseen tarvittava lihasvoima on peräisin mahalaukun seinämän lihassupistuksesta d. Kiertäjähermon kautta välittyvät stimuloivat heijasteet käynnistyvät vasta kun ruoka on mahalaukussa 20. Ruoansulatus a. Aminohapot voivat imeytyä ainoastaan vapaina aminohappoina b. Sekä monoglyseridit että vapaat rasvahapot voivat imeytyä suolistosta c. Paksusuolesta imeytyy ainoastaan vettä d. Glukagonin vapautuminen haimasta lisääntyy heti aterian jälkeen

5 21. Lämmönsäätely a. Tahattomat vilunväristykset voivat moninkertaistaa elimistön lämmöntuotannon muutamassa sekunnissa b. Ruskeissa rasvasoluissa ei ole lainkaan mitokondrioita c. Hien kuivaaminen iholta tehostaa lämmönsäätelyä d. Kuumetta alentava asetyylisalisyylihappo lisää prostaglandiinien muodostumista Virtsaneritys a. Veren läpivirtaus on voimakkainta munuaisytimessä b. Glomerulussuodos sisältää runsaasti valkuaisaineita c. Tuojasuonten supistuminen pienentää glomerulussuonten suodatuspainetta d. Glomerulussuonissa tapahtuu sekä suodattumista että takaisinimeytymistä 23. Virtsaneritys a. Hormonit säätelevät natriumin takaisinimeytymistä Henlen lingossa b. Lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni vähentää kalsiumin takaisinimeytymistä ja lisää kalsiumin erittymistä virtsaan c. Korkea aldosteronipitoisuus lisää natriumin erittymistä virtsaan d. Munuaiset tuottavat yhden uuden bikarbonaatti-ionin jokaista munuaisissa muodostuvaa ja virtsaan erittyvää vetyionia kohti 24. Sukupuolihormonien toiminta a. Aivolisäkkeen takalohkon hormonit, lutropiini ja follitropiini, ovat välttämättömiä normaalin testosteronituotannon kannalta b. Testosteroni lisää lutropiinin ja follitropiinin eritystä c. Follitropiini saa aikaan munasolun irtoamisen d. Estradiolin tuotanto on erityisen runsasta follikkelivaiheen lopussa 25. Istukan hormonituotanto a. Hedelmöittynyt munasolu jakautuu blastokystaksi meioosin kautta b. Istukkagonadotropiini (HCG) vaikuttaa samalla tavoin kuin lutropiini c. Istukkagonadotropiini aiheuttaa luteolyysin d. Istukan somatomammotropiini (HCS) vaikuttaa oksitosiinin tavoin

6 6 KEMIA Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus. Oikeasta vastauksesta saa +0,5 2 pistettä. Kunkin kysymyksen pisteytys on ilmoitettu kysymyksen kohdalla. Jos vastaus on väärä tai useampia vastauksia samassa kysymyksessä, saa ko. tehtävästä miinuspisteitä puolet kysymyksen pisteytyksestä. Jos kysymykseen jättää vastaamatta, saa 0 pistettä. Kemian osakokeen maksimipistemäärä on 20 pistettä. Minimipistemäärä on 0 pistettä. 26. Etanolin kiehumispiste on korkeampi kuin dimetyylieetterin, koska a) sen molekyylipaino on suurempi b) se voi muodostaa vetysidoksia c) se sisältää enemmän protoneja d) se ei ole polaarinen 27. Etikkahappo on heikompi happo kuin trikloorietikkahappo, joten sen a) pk a -arvo on pienempi kuin trikloorietikkahapon b) pk a -arvo on suurempi kuin trikloorietikkahapon c) pk a -arvo on yhtä suuri kuin trikloorietikkahapon d) pk a -arvosta ei pysty sanomaan mitään pelkästään tuolla tiedolla 28. Mikä seuraavista on kaksiarvoinen alkoholi? a) 1-propanoli b) 2-propanoli c) 1,3-propaanidioli d) 1,2,3-propaanitrioli 29. Mikä seuraavista yhdisteistä on orgaaninen? a) natriumkloridi b) vetykloridi c) magnesiumkloridi d) metyylikloridi 30. Kun ammoniumkloridi liukenee veteen, liuoksen lämpötila laskee. Kyseinen liukeneminen on siis a) endoterminen prosessi b) isoterminen prosessi c) eksoterminen prosessi d) ei mikään vaihtoehdoista a c

7 31. Kuinka monta cis-trans-isomeeriä voidaan piirtää 1,1,2-triklooripropeenille? a) 0 b) 1 c) 2 d) Mikä seuraavista bruttokaavoista voi kuulua alkeenille? a) C 4 H 6 b) C 4 H 8 c) C 4 H 10 d) C 4 H Mikä seuraavista yhdisteistä on halogeeni? a) argon b) bromi c) typpi d) happi 34. Mikä on fluoridi-ionin konsentraatio kylläisessä bariumfluoridi-liuoksessa? K s (BaF 2 ) = 1, M 3. a) 3,6 mm b) 4,5 mm c) 5,6 mm d) 7,1 mm 35. Millä seuraavista yhdisteistä on optisia isomeerejä? a) A b) B c) C d) D

8 8 36. Mikä on yksiarvoisen heikon hapon pk a -arvo, jos sen 1 millimolaarisen vesiliuoksen ph = 5? a) 5 b) 6 c) 7 d) Kuinka paljon asetoni eli propanoni sisältää happea (massaprosentteina)? a) 15 b) 22 c) 28 d) Millä seuraavista yhdisteistä ei ole tasomainen rakenne? a) sykloheksaani b) eteeni c) bentseeni d) pyridiini 39. Alla on esitetty neljä yhdistettä (A D). Mikä seuraavista väitteistä on totta? a) ainoastaan yhdisteet A ja C ovat toistensa isomeerejä b) ainoastaan yhdisteet C ja D ovat toistensa isomeerejä c) ainoastaan yhdisteet A, C ja D ovat toistensa isomeerejä d) kaikki yhdisteet A D ovat toistensa isomeerejä 40. Kuinka paljon täytyy lisätä natriumhydroksidia 1,0 litraan etikkahapon 1,0 molaarista vesiliuosta, jotta ph = 6,0? Etikkahapon pk a = 4,8. Lisäys ei vaikuta tilavuuteen. a) 0,40 moolia b) 0,68 moolia c) 0,94 moolia d) 1,2 moolia

9 9 41. Bentsoehappo on yksiarvoinen heikko happo. Paljonko sitä on liuotettava 1,0 litraan vettä, jotta saadun liuoksen ph = 4,2? M(bentsoehappo) = 122,12 g/mol ja pk a = 4,2. a) 7,5 mg b) 15 mg c) 23 mg d) 30 mg 42. Mikä on kalsiumsulfaatin pk s -arvo, jos sen liukoisuus veteen on 2,0 grammaa 1,0 litraan vettä? M(CaSO 4 ) = 136,14 g/mol. a) 0,3 b) 1,8 c) 3,7 d) 5,2 43. Mikä on kylläisen kadmiumfluoridi-liuoksen ionitulo, jos kadmiumfluoridin liukoisuus veteen on 4,35 g/100 ml? M(CdF 2 ) = 150,41 g/mol. a) 2, M 3 b) 9, M 3 c) 0,024 M 3 d) 0,097 M Yhdiste A voi muuttua yhdisteiksi B ja C alla esitettyjen tasapainoreaktioiden mukaisesti. Jos 1,0 moolia yhdistettä A liuotetaan 1,0 litraan vettä, mikä on yhdisteen A konsentraatio tasapainotilassa? A K=1 2B K=1 C a) 0,25 M b) 0,35 M c) 0,42 M d) 0,51 M