Tilinpäätöstiedte Tammi julukuu 2015 Knsernijhtaja Fredrik Strand Talusjhtaja Antti Heinla 27.1.2016
Sisältö Knsernin kehitys Kassavirta ja käyttöpääma Rahitus Markkinanäkymät ja tulshjeistus vudelle 2016
Yhteenvet 2015 Tilauskanta Tilauskanta kasvi 10 % edellisvuteen verrattuna ja li 1 461,4 milj. eura. Vertailukelpisin valuuttakurssein tilauskanta kasvi 11 % julukuun 2014 lpusta. Osakekhtainen tuls Osakekhtainen tuls kasvi merkittävästi 69 prsentilla ja li 0,37 eura sakkeelta tammi julukuussa. Liikevaiht Liikevaiht li 2 443 milj. eura tammi julukuussa, eli kasvi 4 prsenttia edellisvuden vastaavan ajankhdan valuuttakursseilla laskettuna. Viimeisen vusineljänneksen liikevaiht li edellisvuden taslla, 667,8 milj. eura. Käyttökate Käyttökate kasvi merkittävästi 36 prsentilla edellisvudesta ja li 91,5 milj. eura tammi julukuussa. Viimeisen vusineljänneksen käyttökate li edellisvuden taslla, 34,0 milj. eura. Käyttöpääma ja peratiivinen kassavirta Käyttöpääma li -13,6 (-19.3) milj. eura. Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja li 85,8 (113,5) milj. eura. 3 Tilinpäätöstiedte 2015
Avainlukuja Milj. e 10 12/15 10 12/14 Muuts 1 12/15 1 12/14 Muuts Tilauskanta 1 461,4 1 323,6 1 461,4 1 323,6 Liikevaiht 667,8 660,2 2 443,0 2 406,6 Käyttökate 34,0 34,3 91,5 67,5 Käyttökateprsentti, % 5,1 5,2 3,7 2,8 Osakekhtainen tuls, laimentamatn, e 0,17 0,16 0,37 0,22 Käyttöpääma -13,6-19,3-13,6-19,3 Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja 83,1 100,0 85,8 113,5 Krllinen nettvelka 29,8 50,2 29,8 50,2 Henkilöstö keskimäärin kauden aikana 17 427 17 410 17 321 17 490 4 Tilinpäätöstiedte 2015
Tilauskanta kehittyi vahvasti vunna 2015 Tilauskanta milj. e Q1 Q2 Q3 Q4 +4 % +3 % 1 392 1 393 +7 % +10 % 1 477 1 461 Tilauskanta kasvi edelleen kasvutavitteiden mukaisesti erityisesti suurissa prjekteissa ja palveluiden jhtamisessa. Tilauskanta kasvi 10 % edellisvuteen verrattuna (vertailukelpisin valuuttakurssein 11 %). Vertailuluvut vat carve-ut-lukuja sittaisjakautumisen vimaantulpäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta. 5 Tilinpäätöstiedte 2015
Knsernin liikevaiht kasvi edellisvudesta Knsernin liikevaiht milj. e 591 588 597 604 1 12/14: 2 407 1 12/15: 2 443 567 (1 %) (5 %) (6 %) (-13 %) 521 547 496 526 660 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 Liikevaiht maittain milj. e 458 401 136 147 139 127 71 Rutsi Sumi Saksa Nrja Itävalta Tanska Muut maat 563 1 12/14 1 12/15 638 574 668 (8 %) (10 %) (11 %) 78 Liikevaiht li 2 443 milj. eura tammi julukuussa, eli kasvi 4 prsenttia edellisvuden vastaavan ajankhdan valuuttakursseilla laskettuna. Nrjassa yleinen talustilanne vaikutti tekniseen asennukseen ja kunnssapitn. Liikevaiht -6% vertailukelpisin valuuttakurssein vunna 2015 Yhden suuren hultspimuksen päättyminen täysin nähtävissä Liikevaihdn jakauma 1 12/2015 Hult ja kunnssapit 53 % (1 12/2014: 54 %) Prjektit 47 % (46 %) 6 Tilinpäätöstiedte 2015
Hult ja kunnssapit: timinta pysyi vakaalla taslla Teknisen kunnssapidn markkinat livat kaiken kaikkiaan vakaat. Nrjassa öljytellisuuden taantuma vaikutti tekniseen kunnssapitn. Yleinen kiinnstus palveluiden jhtamista ja elinkaariratkaisuja khtaan lisääntyy. Hulln ja kunnssapidn liikevaiht 323 319 1 12/14: 1 297 (54 %) 305 350 311 Hulln ja kunnssapidn liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/15: 1 291 (53 %) 340 290 350 55 % 54 % 54 % 53 % 55 % 53 % 51 % 52% 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 7 Tilinpäätöstiedte 2015
Q4:lla julkistettiin useita miljnien eurjen prjekteja Uudet asiakkuudet ja spimukset kehittyivät yleisesti ttaen myönteisesti. Alalla jatkui tiukka hintakilpailu, mutta nnistui säilyttämään hintatasnsa keskittymällä laatuun ja tteutukseen. Prjektiliiketiminnan liikevaiht 1 12/14: 1,110 (46%) Prjektiliiketiminnan liikevaiht, milj. e % knsernin kknaisliikevaihdsta 1 12/15: 1,152 (47 %) Nrjassa ja Itävallassa uusia investinteja n lykätty. 268 270 262 310 253 298 284 318 45 % 46 % 46 % 47 % 45 % 47 % 49 % 48% 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 8 Tilinpäätöstiedte 2015
Kannattavuus linjassa taludellisen tavitteen saavuttamisen kanssa Käyttökate, milj. e Käyttökateprsentti, % Käyttökate kasvi merkittävästi 36 1 12/14: 67,5 (2,8 %) 1 12/15: 91,5 (3,7 %) prsentilla edellisvudesta ja li 91,5 milj. eura 34,3 34,0 tammi julukuussa. Käyttökatetta heikensivät tietyt prjektitappit Nrjassa ja Saksassa, uudelleenjärjestelykulut Sumessa sekä asianajkulut Saksassa. 21,5 5,2 22,0 21,3 5,1 9,6 3,8 14,2 3,4 3,7 2,1 1,6 2,5 0,4 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 Investinnit yhteisiin prsesseihin näkyivät liiketiminnan kuluissa. Käyttökate, milj. e (rullaava 12 kk) 92,0 91,8 91,5 Viimeisen vusineljänneksen käyttökate li edellisvuden taslla, 34,0 milj. eura. 71,1 60,3 58,4 67,5 72,1 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 9 Tilinpäätöstiedte 2015
Esimerkkejä lka julukuussa 2015 saaduista tilauksista Söderhamnin kunta, Rutsi teki spimuksen palveluiden jhtamisesta rutsalaisen Söderhamnin kunnan kanssa. Kyseessä n in suurin yksittäinen energiansäästöhanke (EPC) Phjismaissa. Asiakkaalle palvelu takaa energiansäästöjä, sillä ptimi kiinteistötekniikan timinnan pitkällä aikavälillä. Hanke kattaa valtasan Söderhamnin kunnan julkisista kiinteistöistä. Söderhamn Söderhamn Spimuksen arv: yli 29 milj. eura Palvelualueet: Palveluiden jhtaminen Tekniset tutealueet: Lämmitys-, vesi- ja viemäri-, Ilmanvaiht- ja ilmastinti-, Jäähdytys-, Sähköistys-, Infrmaati- ja viestintäteknlgia- sekä Turvallisuus- ja Autmaatijärjestelmät Ajankhta: hitaa kiinteistöjen ylläpidn ja teknisten järjestelmien timintjen hjauksen vuteen 2019 asti. Energiansäästöt takaa kymmeneksi vudeksi. Asiakas: Söderhamnin kunta ja kunnan asuntyhtiö Faxehlmen AB Kk: 430 000 m² 10 Tilinpäätöstiedte 2015
Esimerkkejä lka julukuussa 2015 saaduista tilauksista Sairaala- ja timistrakennus, Tampere allekirjitti spimukset taltekniikan kknaistimituksesta sekä puhdastilista Tampellan vanhan pellavatehtaan kiinteistöön Tampereella. Kiinteistö saneerataan sairaala- ja timisttiliksi. in puhdastilatimitus leikkaussaleihin perustuu esivalmisteena tutettuihin CleanPlus -elementteihin, jtka vat in kehittämiä. Yhdistämällä rutsalaista puhdastilasaamistamme ja prjektinjhtmme Sumessa tumme parhaan saamisemme tähän vaativaan khteeseen. Aihi Arkkitehdit Oy Spimuksen arv: taltekniikkatimitus yli 7 miljnaa eura, puhdastilatimituksen arva ei julkisteta Palvelualueet: Suunnittelu ja prjektinti, Prjektin jhtaminen sekä Prjektin tteutus Tekniset tutealueet: Lämmitys-, vesi- ja viemäri-, Ilmanvaiht- ja ilmastinti-, Jäähdytys-, Sähköistys-, Infrmaati- ja viestintäteknlgia-, Turvallisuussekä Autmaatijärjestelmät Ajankhta: Saneeraustyöt valmistuvat sairaalan salta kesällä 2016 ja muiden tiljen salta syksyllä 2016. Asiakas: Skanska ja puhdastilatimituksen salta KOY Kskitammi Kk: 16 000 m² 11 Tilinpäätöstiedte 2015
Esimerkkejä lka julukuussa 2015 saaduista tilauksista Rcket Twer, Berliini, Saksa tteuttaa suuren prjektin entisille GSW-trnitalille Berliinissä. Trnitaljen kiinteistötekniikka uusitaan rakennusten laajan peruskrjauksen yhteydessä., yhdessä UNDKRAUSS Baugesellschaft mbh Berlinin kanssa, timii hankkeessa teknisten järjestelmien urakitsijana. Spimuksen arv: ei julkisteta Palvelualueet: Prjektin tteutus Tekniset tutealueet: Ilmanvaiht- ja ilmastinti-, Jäähdytys-, Lämmitys- ja Palntrjuntajärjestelmät Ajankhta: Töiden dtetaan valmistuvan heinäkuussa 2016. Kk: 22 000 m² SMV Bauprjektsteuerung Ingenieurgesellschaft mbh Deutsche Telekm AG Deutsche Telekmin pääknttri, Bnn, Saksa suunnittelee ja tteuttaa taltekniikan kknaistimituksen Deutsche Telekmin pääknttrin peruskrjauksen yhteydessä. Timisttiljen kattihin asentaa AVACStaltekniikkapalkit, jtka vat in maa teknlgiaa. Mnitimiset palkit pitävät sisäilman ptimaalisena kk päivän ajan. Spimuksen arv: n. 20 milj. eura Palvelualueet: Suunnittelu ja prjektinti sekä Prjektin tteutus Tekniset tutealueet : Lämmitys, vesi- ja viemäri-, Ilmanvaiht- ja ilmastinti-, Jäähdytys-, Sähköja Autmaatijärjestelmät Ajankhta: Töiden dtetaan valmistuvan huhtikuuhun 2017 mennessä. Asiakas: Deutsche Telekm 12 Tilinpäätöstiedte 2015
Esimerkkejä lka julukuussa 2015 saaduista tilauksista Metsä Wdin sahat Lappeenrannassa ja Renkssa n tehnyt Metsä Wdin kanssa spimuksen palveluiden jhtamisesta Rengn ja Lappeenrannan sahilla. jhtaa ja tteuttaa timipisteiden prsesseihin liittyvää teknistä hulta ja kunnssapita. Kumppanuuteen liittyen 24 henkilöä Metsä Wdin Rengn ja Lappeenrannan kunnssapidsta siirtyy Sumi Oy:n palvelukseen. Spimuksen arv: ei julkisteta Ajankhta: Helmikuusta 2016 alkaen tistaiseksi Asiakas: Metsä Wd, jka n sa Metsä Grupia Metsä Wd Kilpilahden vetylaits, Prv timittaa prsessiputkistja ja tekee tellisuusasennuksia uuteen vetylaitkseen. esivalmistaa ja asentaa vetylaitksen prsessiputkistt sekä tteuttaa teräs- ja laiteasennuksia. Esivalmisteet tehdään in milla knepajilla Ylivieskassa ja Leppävirralla. Spimuksen arv: ei julkisteta Ajankhta: asennukset valmistuvat tukkuussa 2016 Asiakas: Linde Engineering 13 Tilinpäätöstiedte 2015
17 399 työntekijää julukuun lpussa Yhtenäisen huipputiimin kehittämistä jatkettiin: Henkilöstötyytyväisyystutkimuksen tulsten aktiivinen hyödyntäminen Avainsaamisalueiden kehittäminen sekä seuraajasuunnittelun ja rganisaatin hallinta Jhtamisen kehittäminen Henkilöstön jakauma maittain julukuun 2015 lpussa in yhtenäisten työtapjen ja asenteiden kehittämistä jatkettiin: Työturvallisuutta ja työhyvinvintia pririsidaan kaikessa timinnassa Tietisuus eettisistä periaatteista helpttaa jkaisen työntekijän päivittäistä yhteistyötä ja kmmunikintia Sumi 26 % Rutsi 22 % Nrja 17 % Saksa 14 % Tanska 6 % Itävalta 4 % Muut maat 11 % 14 Tilinpäätöstiedte 2015
Kassavirta ja käyttöpääma
Vahva te käyttöpääman hallinnasta Taludellinen tavite: negatiivinen käyttöpääma Käyttöpääma Käyttöpääma, milj. e Käyttöpääma suhteessa liikevaihtn, % (viim. 12 kk) Käyttöpääma n vakautettu negatiiviselle taslle. 100 120 Laskutusprsessiin keskittyminen jatkui. 4 % 5 % 64 46 2 % 3 % 49 49 2 % 2 % 36 8 1 % 0 % -19-1 % -13-1 % -14-1% 6/13 9/13 12/13 3/14 6/14 9/14 12/14 3/15 6/15 9/15 12/15 Vertailuluvut vat carve-ut-lukuja sittaisjakautumisen vimaantulpäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta. 16 Tilinpäätöstiedte 2015
Kassavirta käyttökatteen kanssa samalla taslla Operatiivinen kassavirta ennen rahituseriä ja verja milj. e Rullaava 12 kk 108,5 101,3 90,1 105,4 114,8 113,5 100,0 134,4 132,2 102,8 85,8 83,1 Kehitys ja investinnit Investimme jatkuvasti teknlgiiden, prsessien ja saamisen kehittämiseen. Tammi julukuun käyttömaisuusinvestinnit (mukaan lukien yritysstt) livat 26,9 milj. eura, ja ne liittyivät pääasiassa tiettekniikkaan ja yhteisten liiketimintaprsessien kehittämiseen. 4,1 20,5 9,8 1,8-11,1-8,9 10 12/13 1 3/14 4 6/14 7 9/14 10 12/14 1 3/15 4 6/15 7 9/15 10 12/15 Vertailuluvut vat carve-ut-lukuja sittaisjakautumisen vimaantulpäivää (30.6.2013) edeltäviltä kausilta. 17 Tilinpäätöstiedte 2015
Rahitus
Vahva kassapsiti mahdllisti ylimääräisen velan lyhennyksen Velkjen erääntyminen Milj. e 23 23 22 20 10 2016 2017 2018 2019 2020+ Velkasalkku Pankit 92 % Vakuutusyhtiöt 6 % Muut 2 % Krktyyppi (sujausten jälkeen) * Kiinteä krk 100 % Vaihtuva krk 0% Velkasalkun arv yhteensä 97,9 milj. eura Vahva kassapsiti mahdllisti ylimääräisen 34 milj. eurn krllisen velan lyhennyksen vunna 2015 Keskikrk (sujausten jälkeen) 1,32 % * Krt n sujattu krn nusua vastaan. 19 Tilinpäätöstiedte 2015
Maksuvalmiusreservi yhteensä 187 milj. eura Nettvelka, Milj. e 194 190 Nettvelka/käyttökate, rullaava 12 kk Nettvelka pysyi Q4 2014 taslla 143 132 104 102 3,3x 3,4x 86 85 2,4x 2,3x 50 50 30 1,5x 0,3x 1,2x 0,7x 0,9x 1,1x 0,7x Q2/13 Q3/13 Q4/13 Q1/14 Q2/14 Q3/14 Q4/14 Q1/15 Q2/15 Q3/15 Q4/15 Vahva kassapsiti mahdllisti ylimääräisen 20 milj. eurn krllisen velan lyhennyksen Nettvelan rakenne Milj. e Maksuvalmiusreservi 187 milj. eura Milj. e 23 68 75 30 Pitkäaikaiset lainat Lyhytaikaiset lainat Rahavarat Nettvelka 119 68 Nstamattmat luttlimiitit Rahavarat 20 Tilinpäätöstiedte 2015
Markkinanäkymät ja tulshjeistus
in liiketiminnan markkinanäkymät vudelle 2016 Tekninen asennus ja kunnssapit Markkiniden dtetaan pysyvän vakaina. Parempaa energiatehkkuutta ja parempia sisäilmalsuhteita kskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö tukevat markkiniden kehitystä. Nrjassa öljytellisuuden taantuma n vaikuttanut yleiseen taludelliseen tilanteeseen. Suuret prjektit Tarjustiminnassa myönteisiä merkkejä. Tietyillä timialilla (ydinvima Saksassa ja Rutsissa, kaivkset Rutsissa, öljy Nrjassa) n vähemmän investinteja, mikä n aiheuttanut prjektien lykkäyksiä ja peruutuksia. Taltekniikan suunnittelua ja tteutusta sisältävien kknaistimitusten kysynnän dtetaan kehittyvän sutuisasti. Palveluiden jhtaminen Uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän dtetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen maan ydintimintaansa tarjaa mahdllisuuksia ylläpidn sekä hulln ja kunnssapidn ulkistuksissa pääasiassa julkishallinnssa, tellisuudessa ja energiasektrilla. Timintaympäristön muutkset yleiseen makrtaludelliseen kehitykseen ja gepliittisiin jännitteisiin liittyvän lisääntyvän epävarmuuden seurauksena saattavat aiheuttaa tiettyä varvaisuutta prjektien alituksissa ja palvelujen kysynnässä. 22 Tilinpäätöstiedte 2015
Tulshjeistus vudelle 2016 Liikevaiht arvii, että knsernin vuden 2016 liikevaiht kasvaa edellisvudesta (2015: 2 443 milj. eura). Käyttökate arvii, että knsernin vuden 2016 käyttökate kasvaa merkittävästi edellisvudesta (2015: 91,5 milj. eura). 23 Tilinpäätöstiedte 2015
Osinkplitiikka ja sakekhtainen tuls Osingnjak vähintään 50 % tilikauden vitsta. Hallitus ehdttaa, että sinka jaetaan 0,28 eura sakkeelta, eli 75 prsenttia knsernin netttulksesta vunna 2015. Osakekhtainen tuls Osakekhtainen tuls kasvi merkittävästi 69 prsentilla ja li 0,37 eura sakkeelta tammi julukuussa. Osink, eura per sake Osink, % netttulksesta 100 % 75 % 78 % 0,28 0,22 0,22 2013 2014 2015 24 Tilinpäätöstiedte 2015
Liitteet
30 594 sakkeenmistajaa 31.12.2015 Suurimmat sakkeenmistajat Osakkeet, kpl Suurimmat sakkeenmistajat 28.6.2013 % sakepäämasta Muuts syyskuun 2015 jälkeen, kpl Muuts syyskuun 2015 jälkeen, % 1. Structr S.A. 17 840 000 14,20 0 0,00 2. Antti Herlin ja hänen määräysvallassaan levat yhtiöt 13 850 180 11,03 440 000 3,28 3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 4 030 000 3,21 0 0,00 4. Fndita-rahastt 3 542 000 2,82 0 0,00 5. Nrdea-rahastt 2 898 567 2,31-227 877-7,29 Omistajarakenne sakkeiden määrän mukaan Hallintarekisteröidyt ja ei-sumalaiset 34,6 % (30.9.2015: 35,2 %) Ktitaludet 19,0 % (19,0 %) 6. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 864 393 2,28 0 0,00 7. Danske Invest -rahastt 2 475 958 1,97 66 220 2,75 8. OP-rahastt 2 191 166 1,74 73 111 3,45 9. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö El 2 119 468 1,69 775 000 57,64 10. Valtin eläkerahast 1 850 000 1,47 0 0,00 11. SEB-investintirahastt 1 608 584 1,28-9 856-0,61 12. Aktia-rahastt 1 510 854 1,20-534 000-26,11 13. Evli-rahastt 1 347 936 1,07 86 592 6,87 14. Brtherus Ilkka 1 048 265 0,83 0 0,00 15. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 757 446 0,60 0 0,00 16. Säästöpankki-rahastt 731 052 0,58 10 000 1,39 17. Odin-rahastt 557 549 0,44 31 238 5,94 Julkisyhteisöt 10,2 % (9,7 %) Rahitus- ja vakuutuslaitkset 13,8 % (14,3 %) Vitta tavittelemattmat yhteisöt 5,7 % (5,4 %) Yritykset ja asuntyhteisöt 16,8 % (16,4 %) 30 594 sakkeenmistajaa (30.9.2015: 30 416) 18. Oyj 512 091 0,41 630 0,12 19. Alfred Berg Finland 461 242 0,37-37 513-7,52 20. Föreningen Knstsamfundet rf 423 002 0,34 0 0,00 20 suurinta yhteensä 62 619 753 49,86 Kaikki sakkeet 125 596 092 100,00 27 Tilinpäätöstiedte 2015