Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen
Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä syntyy, kun elämä ei voi jatkua entisellään jonkin äkillisen tapahtuman vuoksi tai kun ihmiselle syntyy kokemus, ettei jaksa tai voi jatkaa elämäänsä entisellään.
Äkillisiä kriisejä syntyy esim. sairastumisten, tärkeiden ihmisten menetysten (avioero, kuolema, välien rikkoutuminen) tai onnettomuuksien kautta. Hitaasti elämä voi kriisiytyä esimerkiksi taloudellisten vaikeuksien, terveyden vähittäisen heikkenemisen, yksinäisyyden tai parisuhteen vaikeuksien syvenemisen myötä.
Hidas asioiden tilan huononeminen on saattanut olla vaikea ottaa puheeksi tai se on saanut aikaan mm. - yksin jäämistä - vihaa - pelkoa - ahdistusta - keinottomuutta - toimintakyvyn alenemista
Äkillisen kriisin etenemisen vaiheet Shokki vaihe Mieli suojautuu tapahtumilta; tapahtuma kielletään mielessä, ulkoinen tyyneys tai poikkeava käyttäytyminen (esim. toissijaiselta vaikuttava toiminta). Tietoisuus voi hämärtyä, muisti ei toimi normaalisti, aivoissa kaaos.
Reaktiovaihe kestää keskimäärin kuukausia mieli alkaa reagoida todelliseen tapahtumaan Kehossa erilaisia tuntemuksia Merkitysten etsiminen Syyllisyys Tapahtumaan liittyvät asiat voimakkaana mielessä lähes jatkuvasti Kuolemantapauksissa kuollut mielikuvissa vahvasti, jopa harhanomaisesti.
Selviymistä tukevat mielen puolustuskeinot käytössä Torjunta tai merkityksen kieltäminen Tunnepurkauksia ja takertumista kuin lapsella (alkoholinkäyttöön turvautuminen) Tapahtuneesta syytetään muita: lääkäriä, läheisiä Järkeistäminen, jossa asia selitetään järjelliseksi: hän oli jo vanha ihminen, puolisoni ei koskaan olisi arvostanut minua Tunteiden eristäminen
Selviytymiskeinot tarpeen jonkin aikaa, mutta niiden päälle jääminen voi estää tapahtuneen käsittelyä ja elämässä eteenpäin pääsyä. Akuutti kriisi voi laukaista aktiiviseksi aikaisempia elämän vaikeita tapahtumia, jotka voivat elävöityä mielessä ikään kuin ne olisivat osa nykyisyyttä.
Reaktiovaiheeseen voi liittyä: Ärtyisyyttä, väsymystä, unihäiriöitä, ruokahalun muutoksia Masentuneisuutta Ahdistuneisuutta Vihamielisyyttä itseä ja muita kohtaan (syyllistäminen, ilkeily, riidanhaluisuus )
Korjaamisvaihe Alkaa muutaman kuukauden vuoden kuluessa tapahtuneesta Mieli alkaa suuntautua eteenpäin Tapahtuneen hyväksyminen osaksi omaa elämää alkaa tapahtua Asiantuntijan apu tarpeen, jos ihminen ei sopeutuvan tilanteeseen kohtuullisessa ajassa.
Uudelleen suuntautumisen vaihe Tapahtunut on ikään kuin arpeutunut, se on osa elämää, mutta ei estä elämää. Tapahtunut muistetaan halutessa tai se palautuu mieleen joskus, mutta se ei hallitse mieltä. Horjunut itsetunto palautuu
Jos joku sanoo sinulle: sudet piirittävät majaani Ja vastaat: Kuvittelua, vainohulluutta, suljet häneltä oven. Sanot: se mahtaa tuntua kauhealta Ja hän ilahtuu, lahjan saanut. Tila on sallittava, tilaa liikkua vaikka susien kohtaamisessa, syynsä siihenkin täytyy olla, ei mikään tyhjästä synny. Tunnetta ei voi komentaa, Raskautettua mieltä nopeasti muuttaa, se kääntyy hitaasti kuin laiva. (Anhava 1973)
Kriisissä olevan tukemisesta Oleellista on kuuntelu ja tarvittaessa mukana oleminen kriisin eri vaiheissa. Tukihenkilön on siedettävä tuettavan erilaisia voimakkaita tunteita tai omituista ajatuksen kulkua, jotka ovat osa kriisin käsittelyä. Tukihenkilö ei anna tapahtuneelle merkityksiä tai neuvoja eikä pyri määrittelemään asian suuruutta/pienuutta.
Itsesyytöksissä tai häpeässä voi auttaa löytämään vaihtoehtoisia näkökulmia asiaan. Huolenpito varsinkin shokki ja reaktiovaiheessa: tarvitseeko tuettava apua arkeensa, syökö, nukkuuko, onko yksin jne. > tarvittaessa mietitään, keneltä tai mistä hän voi apua saada
Tuettava voi olla huolissaan omista oireistaan. Tukihenkilö voi kertoa, että kriisiin kuuluu oudolta tai vierailta tuntuvia ajatuksia, tunteita tai havaintoja, jotka eivät tarkoita tuettavan pelkäämää hulluksi tuloa tms. Somaattiset vaivat voi olla hyvä tarkistuttaa lääkärillä sairauden pois sulkemiseksi. Tuettavan suojaamista omilta hätäisiltä/harkitsemattomilta päätöksiltä tai teoilta etsimällä näkökulmia.
Taloudelliseen kriisiin joutuneen kohtaamisesta Usein voimakasta syyllisyyttä ja häpeää, kokemus omasta epäonnistumisesta kyettävä kohtaamaan. Tunteiden kohtaaminen ensin, vasta sen jälkeen pohdintaa, mistä tuettava saa konkreettista apua taloudellisiin seikkoihin.
Parisuhteen kriiseissä esim. ero tai uskottomuus Usein kokemus elämän perustan murtumisesta hylätyksi tulemisesta, arvottomuudesta, riittämättömyydestä, epäonnistumisesta naisena tai miehenä pettymys ja viha Jos perheessä on lapsia, kysy heistä. Onko perheellä turvaverkkoa?