METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

SISÄLTÖ JOHDANTO...3 LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA...4 Toimintakulttuuri...5 Tukeva ja kannustava johtaminen...5 Metropolian johtamisjärjestelmä...6 Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet...7 Osaavat ihmiset...7 Käytännön toteutus...8 Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus...8 Henkilöstön tehtävät ja vastuut...9 Työtä helpottava organisaatiorakenne...10 METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS...11 Laadunvarmistuksen kokonaisuus...11 Metropolian ydin- ja tukiprosessit...13 Metropolian toiminnan arviointi ja palautejärjestelmät...14 Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää...15 2 22.2.2011

JOHDANTO Metropolian kunnianhimoisena tavoitteena on olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuoteen 2014 mennessä. Metropolia kouluttaa korkealaatuisen, laaja-alaisen ja kansainvälisen ammattitaidon omaavaa ja haluttua työvoimaa koko elinaikaisen oppimisen kaarella. Kantaen vastuunsa ympäristön tulevaisuudesta Metropolia tuottaa esteettömissä ja yhteisöllisissä oppimisympäristöissä innovointitoimintansa tuloksena uusia ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Metropolia haluaa erottautua muista ammattikorkeakouluista toiminnan korkean laadun lisäksi uudenlaisilla toimintakonsepteilla. Metropolia lupaa tulla tunnetuksi hyvästä meiningistä tekemisen intohimosta. Metropolian kaikki toiminta perustuu strategiaan ja yhdessä määriteltyihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti strategiassa määritellyn tahtotilan toteutumista. Siksi toiminnan tulee olla laadukasta ja kilpailukykyistä. Tahtotilan toteutuminen on mahdollista, sillä Metropolialla on Suomen suurimpana ja pääkaupunkiseudulla toimivana ammattikorkeakouluna erittäin monipuolinen koulutustarjonta, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, laajat ja monipuoliset kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöverkostot sekä kyky kehittää ja toteuttaa uudenlaisia toimintatapoja. Metropolian strategian toteutumista, toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan systemaattisesti. Toimintaa kehitetään ja parannetaan arviointi- ja palautejärjestelmistä saatujen tulosten ja palautteen perusteella niin, että Metropolia vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja asiakaslupauksiinsa, Metropolian toiminta on arvojen mukaista, kaikki ovat sitoutuneet Metropolian strategiaan ja toimintatapoihin, toiminnan kehittämisestä ja tuloksista viestitään säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisille sidosryhmille ja opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät käyvät vuoropuhelua palautteesta ja toiminnan kehittämisestä. 3

LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA Metropolian strategia ohjaa Metropolian toimintaa. Metropoliassa on tunnistettu ne keskeiset elementit, jotka vaikuttavat strategian mukaiseen laadukkaaseen ja kilpailukykyiseen toimintaan. Näiden elementtien jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat keskeisiä Metropolian laadunvarmistuksessa. Kuviossa 1 on esitetty Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit, joita ovat: toimintakulttuuri tukeva ja kannustava johtaminen osaavat ihmiset käytännön toteutus ja työtä helpottava organisaatiorakenne. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan kehittäminen on Metropolian yhteistä ja tavoitteellista korkeaan laatuun tähtäävää arjen toimintaa, jatkuvaa oppimista ja keskeneräisyyden sietämistä. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit ja niitä koskevat tavoitteet ja periaatteet koskevat Metropolian kaikkia tulosalueita. Tulosalueilla voi olla erilaisia käytäntöjä, joiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja hyvin perusteltuja sekä heijastaa yhdessä sovittuja arvoja ja Metropolian strategiaa. Seuraavassa kuvataan kunkin elementin keskeiset sisällöt ja konkreettiset työtä ohjaavat välineet. 4 Kuvio 1. Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit. (Mukaillen Nohria, Joyce & Roberson 2003)

TOIMINTAKULTTUURI Metropolian toimintakulttuuri perustuu yhdessä valittuihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti vision toteutumista. Arvot osoittavat, mitä Metropoliassa pidetään oikeana, vääränä, tavoiteltavana tai vältettävänä ja miten niistä johdettujen periaatteiden mukaan jokaisen metropolialaisen on tarkoitus toimia. Arvot ovat voimassa yhtä aikaa jonkin arvon nimissä ei voi toimia unohtaen muut arvot. Metropolian arvot ovat korkea laatu, yhteisöllisyys, avoimuus ja asiantuntijuus. Kaikki toiminta Metropoliassa tähtää korkeaan laatuun. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten hyvällä yhteistyöllä Metropolian sisällä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Korkean laadun syntymistä edistävät myös selkeät vastuunjaot ja toimenkuvat sekä yhteinen näkemys siitä, miksi Metropolia on olemassa ja keitä varten. Yhteisöllisyys Metropoliassa ilmenee siten, että työyhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Pyrkimyksestä kuunnella ja ymmärtää toista sekä tuoda esille erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja syntyy vuoropuhelua, yhteinen ymmärrys korkeakouluyhteisöstä ja sen tavoitteista. Yhteisöllisyyden kasvamista tukee jokaisen vastuu omasta toiminnastaan. Metropoliassa on opiskelijoita, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskeva yhdenvertaisuusohjelma, joka sisältää myös tasaarvo-ohjelman. Yhteisön avoimuus on keskeinen osa Metropolian laadukasta työ- ja opiskelukulttuuria. Tiedonvälitys on avointa ja kaikessa toiminnassa noudatetaan hyviä hallintotapoja. Tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla. Avoimuus tarkoittaa myös halua käydä ennakoivaa, joustavaa ja avointa dialogia ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Metropoliassa arvostetaan asiantuntijuutta ja siihen suhtaudutaan intohimoisesti. Asiantuntijuuteen kuuluu myös Metropolian strategiaa tukeva oman toiminnan määrätietoinen uudistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä osallistuminen ympäröivän yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen. Osaamisen kehittämistä tuetaan erilaisten toimintamallien avulla ottaen huomioon henkilöstön ja opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Metropolia haluaa uudistua määrätietoisesti, vahvistaa omaa toimintaansa ja luoda kunnianhimoisen, henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostuvan korkeakouluyhteisön. TUKEVA JA KANNUSTAVA JOHTAMINEN Metropolian henkilöstöstrategian yhtenä tavoitteena on, että työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja haluttuja työpaikkoja. Näin ollen tukevan ja kannustavan johtamisen käytännöt vaikuttavat kaikkeen toimintaan Metropoliassa: oikeudenmukaiseen, läpinäkyvään ja kehittävään toimintakulttuuriin, strategian toteuttamiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin ja motivaatioon sekä selkeään ja joustavaan organisaatiorakenteeseen. Johtajilla tulee olla osallistavan, tukevan ja kannustavan johtamisen edellyttämät johtamistaidot ja johtamistyyli. Henkilöstön monimuotoisuus ja työsuhteen elinkaari tulee ottaa johtamisessa huomioon. Tavoitteena on, että johtaminen on Metropoliassa luonteeltaan valmentavaa, jaettua ja vastuuttavaa. Hyvässä työyhteisössä johdon ja henkilöstön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Tavoitteena on, että toimintaa arvioidaan ja kehitetään kaikilla tasoilla, ristiriitatilanteet tunnistetaan ja niihin löydetään yhdessä ratkaisut. Työntekijät ja esimiehet tuottavat, kokeilevat ja analysoivat yhdessä uusia ratkaisuja Metropolian tarpeisiin, kuten kaikille avoimia ja vuorovaikutteisia työskentelytiloja. 5

Tukevan ja kannustavan johtamisen työkaluja ovat muun muassa osallistuminen vuosina 2010 2013 Suomen paras työpaikka -kilpailuun ja joka toinen vuosi Parempi työyhteisö -kyselyyn. Näistä saadaan palautetta ja konkreettisia keinoja Metropolian johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi työkaluja ovat koko henkilöstölle vuosittain toteutettavat tavoite- ja kehityskeskustelut. Kaikki Metropolian johtajat ja esimiehet suorittavat Metropolia Akatemia -koulutusohjelman, jonka pääsisällöt ovat strategiatyö, johtamisjärjestelmä ja organisaatio sekä henkilöstöjohtaminen. Metropolian tieto- ja viestintäjärjestelmät tukevat johtamista ja tuottavat toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta relevanttia ja luotettavaa tietoa. Metropolian johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä hyvän johtamisen käytäntöjä, toimielimiä, vastuun- ja työnjakoja sekä työkaluja, joilla Metropoliassa valmistellaan strategiaan perustuvaa toimintaa, tehdään päätöksiä ja seurataan ja arvioidaan päätösten toimeenpanoa. Metropolian toiminnasta päättävät osakeyhtiön hallitus ja ammattikorkeakoulun hallitus. Osakeyhtiön hallitus päättää Metropolian strategiasta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää muun muassa määrärahojen jakamisen perusteista, sisäisestä organisaatiosta ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä. Molemmille hallitukselle, laajennetulle johtoryhmälle ja Metropolian alumneille järjestetään vuosittain yhteisiä strategiaseminaareja. Rehtori johtaa Metropolian toimintaa ja vastaa Metropolian strategiaan perustuvasta kehittämisestä sekä Metropolian toiminnan ohjauksesta ja tuloksellisuudesta. Rehtori käyttää hänelle ammattikorkeakoululaissa määrättyä päätösvaltaa, jota hän voi säädösten ja johtosäännön perusteella siirtää alaisilleen. Rehtorin ohjeessa määritellään muun muassa Metropolian johtajien vastuualueet ja tehtävät sekä päätöksenteko henkilöstön rekrytoinnissa. Rehtori toimii myös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana ja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rehtorin sijaisena toimii vararehtori ja toimitusjohtajan tehtävien osalta talous- ja hallintojohtaja. Metropolian johtoryhmä toimii rehtorin päätöksenteon tukena. Johtoryhmä osallistuu strategian valmisteluun, seuraa toimintaa ja siitä saatuja tuloksia ja arvioi sekä kehittää Metropolian toimintoja. Johtoryhmä sopii toiminnan linjauksista, yhteisistä toimintatavoista ja niihin liittyvistä prosesseista. Lisäksi se valmistelee ne Metropolian toimintaan liittyvät asiat, jotka kuuluvat rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen päätettäviksi, esimerkiksi strategisen toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tavoitesopimuksen. Tulosalueiden eli klustereiden ja tuki- ja kehittämispalveluiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat suoraan rehtorin alaisuudessa toimivat johtajat (yhteensä 12). Johtaja vastaa tulosalueen sisäisestä organisoitumisesta, työn- ja vastuunjaosta ja henkilöstöresurssien kehittämisestä. Johtajan apuna toiminnan johtamisessa ovat koulutuspäälliköt ja tuki- ja kehittämispalvelujen päälliköt, jotka toimivat samalla hallinnollisina lähiesimiehinä erikseen määritetylle henkilöstölle. Lisäksi lähiesimiehinä voivat toimia koulutusvastaavat ja yksiköiden sisäiset tiimivastaavat. Jokaisella metropolialaisella on vain yksi hallinnollinen lähiesimies. Lähiesimiehen kanssa sovitaan esimerkiksi työtehtävistä, lomista ja työvapaista ja käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut. 6

Tulosalueilla on omat johtoryhmät, joihin osallistuvat henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat erikseen sovitulla tavalla. Lisäksi tulosalueittain luodaan kullekin sopivia henkilöstön osallistumista ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja, esimerkiksi yksikkökokoukset, kehittämisseminaarit ja yhteiset sähköiset työtilat. Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet Metropolian strategian toteutumisen kannalta on oleellista, että Metropoliassa toimii eri tulosalueita yhdistäviä Metropolia-tason horisontaalisia tiimejä, joita kutsutaan strategisiksi tiimeiksi. Tiimit on määritelty Metropolian tasapainotetun tuloskortin ja siihen määriteltyjen strategisten päätavoitteiden mukaisesti seuraavasti: Palvelut/tuote: Suomen paras opetus Toimintaprosessit: Uudistumiskykyä tukevat, joustavat toimintamallit Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen: Suomen paras työpaikka korkeakoulusektorilla Asiakkaat: Suomen korkein läpäisyaste Verkostoituminen: Haluttu strateginen kumppani Vaikuttavuus: Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle Talous: Taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi Strategiset tiimit toimivat strategisen ja operatiivisen toiminnan Metropolia-tason kohtaamispisteinä. Tiimien jäsenten tehtävänä on kehittää ja siirtää tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä tulosalueiden ja tiimin sekä tiimin ja Metropolian johtoryhmän välillä. Johtoryhmä hyväksyy tiimien vuosittaiset toimintasuunnitelmat, ja se voi delegoida tiimeille valmistelu- ja kehittämistehtäviä. Tiimeille varataan Metropolian talousarviossa rahoitusta niiden vastuulla olevien toimenpiteiden toteuttamista varten. Tiimien puheenjohtajina toimivat Metropolian johtoryhmän jäsenet. Jokaiselle tiimillä on nimetty sparraaja johtoryhmästä. Tiimit, niiden puheenjohtajiksi, sparraajiksi ja muiksi jäseniksi nimetyt henkilöt vastaavat Metropolian strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurannasta, tavoitteisiin liittyvien Metropolia-tasoisten toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista johtoryhmälle. Tiimien jäsenten tehtävänä on toimia asiantuntijoina ja huolehtia tiedonkulusta tiimille omalta tulosalueeltaan ja tiimistä omalle tulosalueelle. Tiimit kertovat toiminnastaan myös kuukausittain järjestettävissä ajankohtaisfoorumeissa. Metropolian toimintaa kehitetään myös kehittämishankkeissa ja -projekteissa, joille määritellään hanke- ja projektikohtaisesti organisaatio ja päätöksentekovaltuudet sekä linkit Metropolian perusorganisaatioon. Hanke- ja projektipäälliköt johtavat hankkeiden ja projektien käytännön toteutusta ja sopivat tarvittavista resursseista projekteissa mukana olevien henkilöiden esimiesten kanssa. OSAAVAT IHMISET Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen ovat keskeinen osa Metropolian henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista. Näillä varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen tulee olla tarkoituksellista ja ennakoivaa, ja Metropolian toimintamalleja kehitetään parhaillaan tähän suuntaan. Osaamisen johtamisen toimintamallia kehitetään strategialähtöisesti jatkuvan kehittämisen toimintamalliksi. Osaamiset määritellään Metropolian, tulosalueiden ja yksilötason osaamisina. Metropoliatasolla määritellyt strate- 7

8 giset ydinosaamiset ovat organisaation yhteistä osaamista, jotka mahdollistavat strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Strategiset ydinosaamiset ovat oppimisen ja osaamisen mahdollistaja verkostomainen ja kehittävä toimintatapa kestävä uudistuminen moderni korkeakoulujohtaminen. Tulosalueiden kriittiset osaamiset ovat kunkin tulosalueen sellaista osaamista, jotka perustuvat Metropolian ydinosaamisiin ja joita ilman tulosalueen perustehtävän toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Tulosalueiden osaamistarpeiden tunnistamisen ja määrittelyn jälkeen laaditaan henkilökohtaiset osaamiskartoitukset ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Tavoite- ja kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisen keskeisin työkalu. Niiden kattavuutta ja laatua seurataan Metropolian sähköisen HR-järjestelmän sekä työhyvinvointikyselyiden avulla. Henkilöstön osaamista kehitetään monipuolisin menetelmin, esimerkiksi Metropolia Akatemia -valmennusohjelmassa sekä johdon ja esimiesten 360-arviointien avulla. Sisäisen henkilöstökoulutuksen laatua seurataan keräämällä systemaattisesti palautetta koulutustilaisuuksista. Metropolian HR-järjestelmä sisältää sähköiset lomakkeet ja niihin liittyvät herätteet eri henkilöstöasioille, kuten rekrytointiesitykset, työvapaiden ja vuosilomien anominen sekä koulutusesitykset. HR-järjestelmässä on rekrytointiesitysten laatimisen lisäksi rekrytointiosio, jonka käyttöönotto on testivaiheessa. Rekrytointiosio mahdollistaa hajautetun rekrytointitiedon tallentamisen yhteen paikkaan, jolloin seuranta ja raportointi tehostuvat. HR-järjestelmä tukee myös uuden henkilöstön perehdytyksessä. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnittelussa määritellään toimenpiteitä ja niiden toteutumista seuraavia mittareita Metropolian strategiassa asetetuille tavoitteille. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit muodostavat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan kokonaisuuden, Metropolian tasapainotetun tuloskortin. Tulosalueiden ja -yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat laaditaan Metropolian sähköiseen tuloskorttiin, STTS-järjestelmään (Strateginen toiminta- ja taloussuunnitelma). Esitykset käsitellään sekä tulosalueiden johtajien ja päälliköiden sekä rehtorin ja tulosalueiden johtajien välisissä STTSneuvotteluissa. Tehdyt esitykset ja päätökset ovat kaikkien Metropolian henkilöstöön kuuluvien nähtävissä ja kommentoitavissa sekä STTS-järjestelmän kautta että tulosalueiden ja -yksiköiden kokouksissa. STTS-järjestelmään laadittujen esitysten perusteella osakeyhtiön hallitus, ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tekevät päätökset tulevien vuosien toiminnasta ja sen resursoinnista. Rehtorin ja tulosalueiden johtajien hyväksymien toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan myös STTS-järjestelmän kautta. Lisäksi toimenpiteiden etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan johtoryhmän kokouksissa ja osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitukselle tehtävissä osavuosi- ja vuosiraportoinneissa. Tuubissa olevasta Metropolian vuosikellosta löytyvät tiedot toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja raportoinnin aikatauluista ja yhteisistä tilaisuuksista. Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus Metropolian klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat koulutustarjonnan, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, laadun arvioinnista ja kehittämisestä Metropolian strategisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutustarjonnan kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä ja

hanketoimintaa ohjaavat työelämässä tapahtuvat muutokset ja kehittämistarpeet sekä kansainvälisen yhteistyön edellyttämät vaatimukset. Opetussuunnitelmatyössä huomioidaan myös valtakunnallinen koulutuksen ja TKItoiminnan kehittämistyö, esimerkiksi koulutusohjelmarakenteen uudistaminen ja opintojen etenemisen ja läpäisyn parantaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä on tärkeä rooli ennakointityöllä, alumnitoiminnalla ja koulutusohjelmien neuvottelukunnilla, joissa henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien lisäksi on edustajia työelämästä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on integroitu opetukseen, joka Metropoliassa toteutuu kaikissa opetus suunnitelmissa olevien innovaatioprojektiopintojen (laajuus 10 15 op), muiden toimeksiantoprojektien, opin näytetöiden ja TKI-hankkeiden kautta. Kaikille näille tyypillistä on, että ne toteutetaan opiskelijoiden, opettajien ja metropolialueen elinkeino- ja työelämän edustajien yhteistyönä. Innovaatioprojektien erityisyys on se, että ne on tarkoitus toteuttaa monialaisesti ja näin hyödyntää Metropolian laajaa osaamista ja potentiaalia. Klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat projektien suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista sekä projektien laadunvarmistuksesta ja riskien hallinnasta. Ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt, että Metropolian opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia kevääseen 2012 mennessä. Osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa on keskeistä osaamistavoitteiden ja oppimistulosten määrittely. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijalta edellytetään. Oppimistulokset kuvaavat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin tuloksena. Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun ajoitukset ja toteutustavat päätetään Metropolian hallituksen hyväksymässä opetussuunnitelmaohjeessa, koulutuksen suunnittelun ajoitusohjeessa ja klustereiden omissa vuosikalentereissa, jotka julkaistaan Tuubissa. TKI-hankkeiden valmistelua, rahoitusta ja sopimuksia koskien Metropoliassa on luotu myös yhteinen ohjeistus. Koulutusta, opetusta ja TKI-toimintaa suunnitellaan koulutuksen ja opetuksen suunnittelun järjestelmissä: OPSeditorissa (opetussuunnitelmat), TOISUssa (Toiminnan suunnittelu) ja TOTSUssa (Toteutusten suunnittelu) ja opettajien työaikasuunnitelmissa. TKI-toimintaa suunnitellaan ja seurataan sekä STTS-järjestelmässä että osana koulutuksen ja opetuksen suunnittelua. Henkilöstön tehtävät ja vastuut Metropolian henkilöstön tehtävät edellyttävät monipuolista asiantuntijuutta. Henkilöstöllä on oman alan tietämystä ja kykyä kehittää omaa osaamistaan siten, että se tukee Metropolian strategiaa. Työyhteisössä toimimiseen kuuluvat omaan työtehtävään kuuluvan asiantuntijuuden lisäksi myös kyky jakaa asiantuntijuuttaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yleiset työelämävalmiudet, kuten tieto- ja viestintätekniset taidot, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja kansainvälisyysosaaminen. Metropolian opetushenkilöstön tehtäviin kuuluvat opetus-, ohjaus- ja TKI-työn tehtävien ohella oman ammattitaidon kehittäminen ja ammattikorkeakoulun toimintaa tukevat tehtävät, kuten osallistuminen koulutuksen sekä muun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen (esimerkiksi Metropolia-tason tiimeihin ja työryhmiin sekä kehittämisprojekteihin). Opetushenkilöstön työtehtävistä sovitaan tarkemmin työaikasuunnitelmissa. 9

10 Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluvat oppimisen, opetuksen ja TKItoiminnan tuki- ja kehittämistehtävät. Osa tehtävistä perustuu ammattikorkeakoulun toimintaa määrittelevissä säädöksissä määrättyihin tehtäviin ja osa Metropolian omissa säädöksissä määriteltyihin vastuun- ja tehtävänjakoihin, esimerkiksi Metropoliatasoiset koordinaatiotehtävät. Kunkin tuki- ja kehittämispalveluyksikön vastuualueet ja tehtävät on kuvattu tarkemmin Tuubissa. Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluu myös oman ammattitaidon kehittäminen ja Metropolian kehittämiseen osallistuminen. TYÖTÄ HELPOTTAVA ORGANISAATIORAKENNE Metropolian organisaation (kuvio 2) tavoitteena on edistää Metropolian kokonaisohjausta. Organisaation tulee tukea toiminnan asiakaslähtöisyyttä, prosessien sujuvuutta, oman toiminnan jatkuvaa arviointia ja osaamisen kehittämistä. Klusterit ja tukipalvelut ovat keskenään tasavertaisia toimijoita. Klusterin perusrakenne on samanlainen kaikissa Metropolian klustereissa, mutta klusterilla on mahdollisuus organisoida joitain toimintoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tukipalvelut organisoituvat ja järjestävät vastuullaan olevat palvelut klusterien ja tukipalvelujen vastuu- ja tehtäväjaon perusteella. Tukipalveluja voidaan järjestää ammattikorkeakoulun yhteisinä, ns. keskitettyinä palveluina sekä klusterikohtaisina palveluina. Niissä voi olla yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti yhteen ja/tai useampaan toimipisteeseen järjestettyjä palveluja. Organisaatio Klusterit Rakennus- ja kiinteistöala Johtaja Jukka Nivala Teollinen tuotanto Johtaja Risto Salminen Tieto- ja viestintäteknologia Johtaja Seija Ristimäki Terveys- ja hoitoala Johtaja Elina Eriksson Hyvinvointi ja toimintakyky Johtaja Johanna Holvikivi Kulttuuri- ja luova ala Johtaja Tuire Ranta-Meyer Liiketoimintaosaaminen Johtaja Helena Kuusisto-Ek Kuvio 2. Metropolian organisaatio. Hallitus Rehtori Riitta Konkola Tukipalvelut Kansainvälisten asioiden palvelut, työelämäyhteyksien kehittämispalvelut, kirjastoja tietopalvelut, opintoasiain palvelut, TKI-kehityspalvelut Vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jorma Uusitalo Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Pekka Laaksonen Tietohallintopalvelut Tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki Strategia ja viestintä Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki Organisaatio ja sen vastuun- ja tehtävänjaot on kuvattu tarkemmin kohdassa Tukeva ja kannustava johtaminen/ Johtamisjärjestelmä. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä.

METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS LAADUNVARMISTUKSEN KOKONAISUUS Metropolian toiminnan laadun kehittäminen on osa strategiatyötä. Metropolian strategisten päätavoitteiden mittareiden ja muiden toiminnan laatua mittavien mittareiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittavista korjaavista ja kehittävistä toimenpiteistä. Metropolian yhteisiä laadunvarmistuksen ja kehittämisen tapoja ja työkaluja ovat muun muassa sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä, opiskelijoille suunnattu toisen vuoden palautekysely, Hyvät käytänteet -toimintamalli, koulutuksen ja opetuksen suunnitteluprosessit ja niihin liittyvät tietojärjestelmät, opiskelijahyvinvoinnin, opintojen ohjauksen ja opiskelijapalautteen käsittelyn toimintamallit sekä opetus- ja kulttuuriministeriön seurantamittarit. Toiminnan hyviksi tunnistettuja käytänteitä kerätään, dokumentoidaan ja jaetaan eri tavoin yhteisesti hyödynnettäviksi. Tulosalueet vastaavat niille määriteltyjen tehtävien laadun varmistuksesta ja kehittämisestä; klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat esimerkiksi opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisestä, tuki- ja kehittämispalvelut vastaavat opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisessä tarvittavien yhteisten työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta sekä Metropolia-tasoisten tehtävien koordinoinnista. Metropolian johtoryhmä määrittelee laadunvarmistukselle ja laadun kehittämiselle periaatteet ja vähimmäistason, joita tulosalueet noudattavat, esimerkiksi opiskelijapalautteen käsittelyssä. Tämän lisäksi klustereilla ja koulutusohjelmilla voi olla myös omia laadunvarmistuksen käytänteitä, esimerkiksi itse- ja ristiinarvioinnit, strategisista tavoitteista vastaavia tiimejä tai muunlaisia toimintamalleja, joilla toiminnan laatua seurataan ja kehitetään. 11

Metropolian perustehtävän toteuttaminen, toiminnan, sen laadun ja kilpailukyvyn kehittäminen perustuu jatkuvan kehittämisen kehän PDCA eli Plan Do Check Act-periaatteisiin (kuvio 3): ACT Toimi ja kehitä palautteen perusteella Korjaava toiminta ja tarkistukset Arvioinnista seuraavat toimenpiteet Uusien toimintojen ja toimintatapojen käynnistäminen Hyvästä tuloksesta palkitseminen Uusien kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen Vastapalautteen antaminen ja sen mukainen toiminta Kehittämistoimenpiteistä sopiminen ja kehittäminen yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa Ydin- ja tukiprosessien kehittäminen Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen Oppimisympäristöä koskevien kehittämisehdotusten tekeminen PLAN Suunnittele toiminta Toimintaympäristön analysointi ja ennakointi Strategian laatiminen Toimintatapojen määrittely Tavoitesopimusesityksen laatiminen Toiminta- ja taloussuunnittelu STTS sisältäen seuranta- ja arviointisuunnitelman Rahanjaon periaatteiden ja mallin määrittely Koulutustarjonta-, OPS- ja hanketoiminnan suunnittelu Vuosi- ja toteutussuunnittelu Henkilöstösuunnitelma ja tavoite- ja kehityskeskustelut Oppimisympäristön suunnittelu CHECK Arvioi ja seuraa miten on toimittu ja mitä saatu aikaan Palautejärjestelmän mukainen palautteen kerääminen ja analysointi Erillisselvitykset STTS:n kuukausi- ja osavuosiseuranta Henkilöstöraportit Talousraportit Toimintaraportit Talouden ja hallinnon tarkastus (tilintarkastus) Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen analysointi Oppimisympäristön arviointi Ennakointitoiminta DO Toimi suunnitelman mukaan Päätöksenteko Strategian, tavoitesopimuksen ja STTS:n mukaisen toiminnan toteuttaminen Opetuksen ja TKI:n integroitu toteutus Metropolia-tason kehittämishankkeiden toteutus Ennakoimattomien tarpeiden tunnistaminen ja niitä koskevat päätökset Riskienhallinta Oppimisympäristön ylläpito 12 Kuvio 3. Jatkuvan kehittämisen kehän periaatteet Metropoliassa.

Laatua varmistetaan jatkuvan kehittämisen kehän periaatteilla, joita toteutetaan selkeään vastuunjakoon perustuvalla ja kaikki organisaatiotasot yhdistävällä laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuudella, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistuksen kokonaisuus tuottaa tietoa Metropolian strategian ja sen tavoitteiden toteutumisesta, toimintaympäristössä tapahtuneista ja ennakoiduista muutoksista ja työelämän tarpeista. Se mahdollistaa yhtenäiset prosessit ja toimintatavat strategian kannalta keskeisissä toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuus koostuu Metropolian toiminnan ja sen kehittämisen periaatteiden ja toimintatapojen määrittelystä jatkuvan kehittämisen kehän mukaisesti Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä yhteisistä dokumentoiduista toimintatavoista ja ydin- ja tukiprosesseista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä ja palautekanavista kaikkien saatavilla olevista ohjeista ja kuvauksista. Tuubi-portaali toimii edellä kuvatun laadun varmistuksen ja kehittämisen kokonaisuuden käyttöliittymänä ja tietopankkina: Metropolian toiminta, siihen liittyvät periaatteet ja käytännöt on kuvattu Tuubissa yhtenäisellä tavalla. Samoin kaikki tarvittavat tietojärjestelmät, työtilat ja työkalut löytyvät Tuubista. Ydinprosessien ja niiden alaprosessien kuvaukset ovat Tuubissa, samoin niihin liittyvät Metropolia-tason säädökset ja ohjeet sekä mahdolliset koulutusohjelmakohtaiset erityisohjeet. Säädösten ja ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää opiskelijoiden oppimisen, TKI-toiminnan toteuttamisen ja henkilökunnan työn laadun ja tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Laadunvarmistuksen kokonaisuuden kehittäminen on Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit -strategisen tiimin tehtävänä. Kuvio 4. Metropolian laadunvarmistuksen kokonaisuus. METROPOLIAN YDIN- JA TUKIPROSESSIT Prosessien sujuvuus on yksi laadukkaan toiminnan keskeisiä elementtejä. Kun prosessit ja niihin liittyvät vastuun- ja tehtävänjaot ovat selkeät, Metropolia voi keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen, toiminnan ja sen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Prosesseja määriteltäessä ja kuvattaessa tunnistetaan prosessiin kuuluvat toimijat, heidän tehtävänsä ja tarpeensa. Metropolian toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tiedonkulku paranee ja toiminta tehostuu, kun jokainen prosessiin kuuluva toimija tietää omat vastuunsa ja tehtävänsä. Oleellista on myös ymmärtää, että jokaisella toimijalla on vaikutus toisten onnistumiseen omissa tehtävissään. Prosessien määrittelyllä voidaan selventää organisaation sisäisiä rajapintoja ja vahvistaa kokonaisuuden hallintaa. Resursseja voidaan käyttää järkevästi, kun organisaatiossa ei ole tarpeettomasti päällekkäisiä toimintoja. 13

14 Prosessien kuvaamisen ja arvioinnin avulla voidaan tunnistaa toiminnan puutteita ja ongelmakohtia ja siten myös kehittämistarpeita. Metropolian prosessikartassa (kuvio 5) on kuvattu pääprosessien tasolla Metropolian ydin- ja tukiprosessit. Oppimistoiminnan ja TKI-toiminnan prosessit ovat osittain itsenäisiä, mutta ne integroituvat toisiinsa käytännön toiminnassa ja niillä on yhteisiä tavoitteita. Lisäksi kartassa on kuvattu toimintaympäristön ja strategian, strategisen johtamisen ja ohjauksen, toiminnan tulosten sekä laadunvarmistuksen kytkeytyminen prosesseihin. Toimintaympäristö, korkeakoulupolitiikka ja toimialan ohjaus Asiakkaiden tarpeet, Metropolian tavoitteet Strateginen johtaminen ja ohjaus Oppimistoiminta ja TKI Seuranta ja jatkuva kehittäminen Toiminnan tukiprosessit Kuvio 5. Metropolian prosessikartta. Prosesseja kuvataan Tuubissa yhtenäisellä tavalla; kuvaukset ovat sekä sanallisia että graafisia. Ydin- ja tukiprosessien ja niille määriteltyjen alaprosessien omistajilla on vastuu seurata prosessin toimivuutta, koota palautetta ja tehdä kehittämis- ja muutosehdotukset niistä päättävälle taholle. Myös strategiset tiimit osallistuvat prosessien ja niihin liittyvien ohjeiden ja toimintamallien kehittämiseen. Palautetta prosessien toimivuudesta kootaan eri palautekanavien, esimerkiksi asiakaskyselyjen kautta. Oppimis- ja TKI-tulokset Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle METROPOLIAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT Metropolian palautejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikista yhteisistä sisäisistä palautekyselyistä. Palautteiden keräämisen tarkoituksena on seurata, arvioida ja kehittää opetuksen, TKI-toiminnan ja tuki- ja kehittämispalveluiden tasoa ja laatua sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia. Palautejärjestelmän tavoitteena on tuottaa toiminnan laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa ja edelleen luoda palautteen antamisesta, saamisesta ja hyödyntämisestä osa normaalia toimintaa. Jokaiselle palautekyselylle on nimetty myös vastuuhenkilö tai omistaja, joka vastaa Metropolian johtoryhmän ja strategisen tiimin ohjeistuksen pohjalta kyselyn sisällöllisestä kehittämisestä, käynnistämisestä, tulosten raportoinnista ja tiedottamisesta. Metropolian palautejärjestelmän kokonaiskoordinoinnista vastaa strategiayksikkö. Oppimisen, opetuksen ja tuki- ja kehittämispalvelujen laatua arvioidaan ja kehitetään keräämällä opiskelijapalautteen kautta tietoa opiskelijan kokemasta laadusta. Metropoliassa on käytössä yhteinen sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä ja toisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyskysely. Palautetta kerätään myös opiskelija- ja henkilökunnan palautekyselyjen ja kaikille valmistuville tarkoitetun OPALA-palautteen kautta, jossa on Metropolian oma kysymysosio mukana. Osa tuki- ja kehittämispalveluyksiköistä osallistuu lisäksi kansalliseen benchmarking- ja kehittämistoimintaan. Alumneille kohdistettava kysely toteutetaan vuosittain, lisäksi tulosaluekohtaisesti tehdään kyselyjä työelämän yhteistyökumppaneille. Metropolian sopimustuottajat tekevät säännöllisesti asiakaskyselyjä. Klusterit ja tuki- ja kehittämispalvelut määrittelevät, miten ne säännöllisesti käsittelevät saamaansa palautetta, miten palaute vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja miten yksiköt tekevät palautteiden vaikutuksen näkyväksi. Klus-

tereissa voidaan esimerkiksi järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan opiskelijoille ja henkilöstölle, mitä kehittämistoimenpiteitä kootun palautteen pohjalta on tehty. Metropolian sisällä julkiseksi nimetyt palautteet ovat kaikkien metropolialaisten luettavissa ja hyödynnettävissä Tuubissa. Näitä ovat kaikki ammattikorkeakoulu-, klusteri- ja koulutusohjelmatasoiset tai tukipalveluja koskevat numeeriset palautetiedot sekä STTS-järjestelmän kautta kaikki palautteesta seuraavat toimenpiteet. Opettajakohtaiset palautteet eivät ole julkisia. Korkeakoulujen ulkoista arviointia suorittaa Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi toteutetaan keväällä 2011. Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, avoimuus, tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus, tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Lisäksi arvioidaan, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävänä on huolehtia siitä, että Metropolia välittää aktiivisesti laadunvarmistusta koskevaa tarkoituksenmukaista tietoa korkeakouluyhteisössä sekä kansallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Viestinnän tehtävänä on laadunvarmistuksen tuottaman tiedon avulla myös osoittaa korkeakoulun toiminnan laadukkuutta ja jatkuvaa kehittämistä yhteistyökumppaneille. Keskeiset sisäisen viestinnän työkalut ovat Metropolian sisäinen Tuubi-portaali ja Metropolian Wiki. Tuubista löytyvät kuvaukset Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä, toimintojen prosessikuvaukset, ohjeistukset ja toimintaa tukevat sähköiset työkalut sekä toiminnan tuloksia kuvaavat tiedot, esimerkiksi tilastot. Portaalissa ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla myös kaikki hallituksen, johtoryhmien sekä muiden työryhmien asiakirjat ja dokumentit. Tuubia kehitetään vuorovaikutteisesti Tuubin sivustoilla olevien kommentointi- ja keskustelutilojen avulla. Opiskelijalle Tuubi-portaali tarjoaa opiskeluun ja oppimiseen tarvittavat verkkotyötilat. Portaalin välilehti Opiskelijoille on tarkoitettu Metropolian opiskelijan avuksi ja ohjeeksi hänen opiskelupolulleen. Välilehdeltä löytyy kaikille opiskelijoille yhteistä tietoa, joka on säännösten mukaisesti päätetty tai yhteisesti sovittu noudatettavaksi sekä opiskelun suunnittelua auttavat aikataulut, lukujärjestykset ja koulutusalakohtaiset opintojen kuvaukset. Lisäksi Tuubissa kerrotaan opiskelijapalveluista, esimerkiksi opiskeluhyvinvointipalveluista, opintotoimistopalveluista ja muista opintojen etenemistä tukevista palveluista. Metropolian Wiki on yhteisöllisesti tuotettu sivusto, jossa on henkilöstölle ja opiskelijoille avoimia työtiloja. Wikiä käytetään esimerkiksi projektien, tiimien ja blogien työtilana. Tietoa välitetään myös korkeakoulun yhteisissä sekä klusteri- ja yksikkökohtaisissa foorumeissa ja tilaisuuksissa. Yhteisiä asioita käsitellään säännöllisesti ilmestyvässä henkilöstön verkkolehti Metropoolissa, jossa on sisällön kommentointimahdollisuus. Laadunvarmistus muuttuu osaksi arkipäivän työtä myös ihmisten keskinäisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa, esimiestyössä ja tiedon ja osaamisen jakamisessa työtovereiden kesken. Ulkoista viestintää hoidetaan Metropolian verkkosivujen laatutyösivujen, sähköisen uutiskirjeen ja Focus-asiakaslehden kautta. Myös Metropolian koulutusohjelmien ja hankkeiden neuvottelukunnilla on tärkeä rooli laadunvarmistuksen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuuden ja saatavuuden varmistamisessa. 15

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Käyntiosoite Postiosoite Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, 00079 Metropolia VAIHDE puh. 020 783 5000 faksi 020 783 5005 WWW.METROPOLIA.FI KULTTUURI LIIKETALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSALA TEKNIIKKA JA LIIKENNE