Turun ammatti-instituutin opetussuunnitelman yhteinen osa 1. TURUN AMMATTI-INSTITUUTIN VISIO, ARVOT JA KOULUTUSTEHTÄVÄ Turun ammatti-instituutti on Turun kaupungin ylläpitämä monialainen ammatillinen oppilaitos. Hallinnollisesti Turun ammatti-instituutti on osa Turun kaupungin kasvatus- ja opetustoimea. Kasvatus- ja opetustoimen visio 2020 Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta. Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa. Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille. Toiminta-ajatus Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatusja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien. Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta. Kasvatus- ja opetustoimen arvot Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat: Asiakaslähtöisyys palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasaarvoisesti asiakkaiden käytettävissä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen Osaaminen ja luovuus monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen muiden osaamisen arvostaminen ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla Vastuullisuus sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet) kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö) ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)
taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin) Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertais-toimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti toimivat työyhteisötaidot hyvä johtaminen Kansainvälisyys valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen liikkuvuuden lisääminen Turun ammatti-instituutin koulutustehtävänä on toimia tekniikan ja liikenteen, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, luonnontieteiden, matkailu-, ravitsemis- ja talous- sekä sosiaali- ja terveys- ja liikunta-alojen tarpeiden mukaisena perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta antavana oppilaitoksena. Turun ammatti-instituutilla on myös kolme erityistä koulutustehtävää; 1) urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen, 2) maahanmuuttajille suunnatun ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen 3) ammattistarttikoulutuksen järjestäminen. 2. PERUSTUTKINTOKOULUTUS TURUN AMMATTI-INSTITUUTISSA Opetus järjestetään niin, että peruskoulupohjainen opiskelija pääsääntöisesti voi suorittaa 120 opintoviikon perustutkinnon kolmessa vuodessa. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman pohjalta opiskeluaika voi olla tätä lyhyempi tai tarvittaessa myös pidempi. Perustutkinto muodostuu 90 opintoviikon laajuisista ammatillisista tutkinnon osista, 20 opintoviikon laajuisista ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteisistä opinnoista) ja 10 opintoviikon laajuisista vapaasti valittavista tutkinnon osista. Yhden opintoviikon opinnot tarkoittavat opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta. Opetusta järjestetään lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetuksena sekä työssäoppimisena. Jokainen perustutkinto sisältää vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista.
Alakohtaiset erityisvaatimukset (SORA-LAINSÄÄDÄNTÖ RATKAISUJA OPISKELUUN SOVELTUMATTOMUUTEEN 951/2011,1032/2011) Alakohtaisista terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja rikosrekisteriotteen pyytämisestä tiedotetaan nettisivuilla alakohtaisissa opinnon kuvauksissa. http://www.turkuai.fi/public/default.aspx?nodeid=10249&culture=fi-fi&contentlan=1 Lisäksi tiedotetaan alueen opinto-ohjaajille, opiskelijanoppaassa, kirjeenä valintakokeeseen kutsuttaville ja valituille. Jos on syytä epäillä opiskelijan soveltuvuutta alalle, häntä ohjataan ammatinvalintakysymyksissä (opinto-ohjaaja, urasuunnittelija). Opiskelijalta voidaan viimesijaisena keinona peruuttaa opiskeluoikeus opinnoissa, joihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia. Lisätietoja mahdollisista opiskeluoikeuksien peruuttamisesta: laki ammatillisesta koulutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110951 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980630 Opiskelija saa kirjallisen päätöksen mukana muutoksenhakuohjeet. 3. OPETUSSUUNNITELMA, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN KUVAUKSET Opetussuunnitelmat perustuvat valtakunnallisiin tutkinnon perusteisiin ja niillä varmistetaan, että koulutus on yhtenäistä ja laadukasta kaikissa tutkinnoissa. Opetussuunnitelman rakenne:
Tutkinnon kuvauksessa kerrotaan koulutusohjelmat ja mitä tutkinnon osia Turun ammattiinstituutissa voi opiskella, miten tutkinnon osat muodostuvat opinnoista ja kuinka niiden toteutus jakautuu kolmelle vuodelle. Opinnon kuvauksesta ilmenevät mm. opetuksen keskeiset sisällöt, tavoitteet ja arviointi. Tutkinnon kuvauksesta ilmenee myös opiskelijan mahdollisuus tehdä valintoja. Valinnaisuuden määrä vaihtelee tutkinnoittain. Kaikilla opiskelijoilla valinnaisuutta on ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteisten opintojen osuudessa) (4 ov) sekä kaikki vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 ov). Turun ammatti-instituutin tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät koulun nettisivuilta: www.turkuai.fi» koulutusta nuorille» opiskelijalle» opetussuunnitelmat. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, johon kirjataan mm. suunnitelma vapaasti valittavien ja valinnaisten ammattitaitoa täydentävien opintojen ja työssäoppimisen suorittamisesta. Ohjeet aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta ja tunnustamisesta nuorisoasteen koulutuksessa löytyvät http://www.turkuai.fi/public/default.aspx?nodeid=12705&culture=fi-fi&contentlan=1 Aikuiskoulutuksessa opiskelijoille laaditaan erillinen henkilökohtaistamissuunnitelma. Tutkinnossa voi olla myös koulutusohjelmia tai valinnaisia ammatillisia tutkinnon osia, joita instituutissa ei järjestetä. Mikäli opiskelija haluaa valita tällaisia opintoja, on asiasta neuvoteltava oman alan opinto-ohjaajan ja koulutuspäällikön kanssa etukäteen. 4. YHTEISÖLLISYYDEN TUKEMINEN Yhteisöllisesti toimivassa oppilaitoksessa ihmiset vaikuttavat toisiinsa myönteisellä tavalla. Ilmapiiri on avoin ja kannustava ja rohkaisee kaikkia aloitteellisuuteen. Tämä luo turvallisuutta, joka vapauttaa ihmiset toimimaan omana itsenään, vapaasti. Ihmiset uskaltavat rehellisesti kertoa miten he kokevat asiat, mitä he toivovat, mikä heidän mielestään on ongelmallista ja millaisia muutoksia he haluaisivat aikaansaada. Yhteisöllisyys mahdollistaa sen, että kaikki voivat kokea olevansa osallisia siinä mitä tapahtuu. Yhteisöllisyyden tukemista Turun ammatti-instituutissa on: ryhmäytymisen edistäminen (toiminnalliset aloitukset), opiskelijakuntatoiminta, tutortoiminta, terveyden edistäminen (henkinen ja fyysinen sekä savuttomuuteen kannustaminen), työyhteisön turvallisuus, oppilaitosympäristön viihtyisyys, oppilaitoksen tapahtumat (juhlat, vierailut, teemaviikot, teemapäivät) ja henkilökunnan työpaikkakokoukset. Yhteisöllinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia myös arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (suomalaisesta kulttuurista kertominen vierasmaalaisille ja vieraisiin kulttuureihin perehtyminen).
5. OPISKELIJAN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA Opiskelijan arviointi on kriteeriperusteista, joka tarkoittaa että opiskelijan osaamista ja oppimista verrataan aina tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen ja tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti-ihmisenä. Kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia tietty kokonaisuus, hänen osaamistaan arvioidaan pääasiassa aidoissa työelämätilanteissa tapahtuvalla ammattiosaamisen näytöllä tai aikuisilla tutkintotilaisuudessa. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja tarvittaessa myös ammatillista osaamista arvioidaan lisäksi oppilaitoksessa järjestettävillä erilaisilla tehtävillä, kokeilla, jne. Opiskelijan ohjauksen ja kannustuksen lisäksi arviointi tuottaa tietoa osaamisesta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Erillinen arvioinnin toteuttamissuunnitelma löytyy ammatti-instituutin nettisivuilta: www.turkuai.fi» koulutusta nuorille» opiskelijalle» opetussuunnitelmat >> uudet opetussuunnitelmat 6. TODISTUKSET Tutkintotodistus Tutkintotodistus on asiakirja, joka sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon osista, joista tutkinto muodostuu. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa. Nuorten koulutuksessa päättötodistukseen tulevat ammatillisten tutkinnon osien arvosanat muodostuvat ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Ammattiosaamisen näytöt on suoritettava hyväksytysti, jotta tutkinnon osasta voidaan antaa arvosana päättötodistukseen. Aikuisten tutkintotodistuksen hyväksyy tutkintotoimikunta. Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Opintojen keskeytyessä opiskelijalle annetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista, ammattiosaamisen näytöistä ja aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole saanut vielä arvosanaa, sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää.
Erotodistus Tarvittaessa opiskelijalle annetaan erotodistus. Kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistuksen tai todistuksen liite Tarvittaessa opiskelijalle annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu tutkintotodistus tai todistuksen liite. Todistus kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta Todistuksesta kuljetusalan perustason ammattipätevyyskoulutuksen suorittamisesta on voimassa, mitä opetusministeriön kirjeessä (12.6.2007 nro 146/530/2007) ohjeistetaan. 7. MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 7.1 Opinto-ohjaus ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opinto-ohjauksen tavoitteet Opintoihin sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi koulutukseen liittyvää tietoa. Opinto-ohjauksen suunnitelma löytyy TAIn sivuilta henkilökunnan ohjeet- kansiosta. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvynvaatimukset löytyvät tutkintojen perusteista (www.oph.fi)
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat ja ajoitus sekä opintojen arviointi. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen, oppimisen arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan, ja tarvittaessa opiskelijalle annetaan tukea. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä sekä tarvittaessa tarkentamaan ja muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Tavoite on, että opiskelija suorittaa koko tutkinnon. Hän voi suorittaa myös tutkinnon osan tai osia kerrallaan, silloin kun se on yksilön opiskeluvalmiuksien, elämäntilanteen tai työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Tällaisissa tilanteissa opiskelijalle laaditaan suunnitelma koko tutkinnon suorittamisesta. Kyseeseen voi tulla koulutuksen tai tutkinnon suorittaminen joko oppisopimuksella tai aikuiskoulutuksessa. Katso tarkemmin kappaleista 8 ja 9. 7.2 Työssäoppiminen ja työturvallisuus Työssäoppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Työpaikkojen ja oppilaitoksen yhteistyöllä varmistetaan työssäoppimisen ja muun ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja ajantasaisuus. Oppilaitos huolehtii, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja opetusta työssäoppimisen aikana. Oppilaitos kerää palautetta työssäoppimisesta. Työssäoppimisen toteutus ilmenee tutkinnon kuvauksesta, jossa kerrotaan työssäoppimisjaksojen kesto, ajankohta ja mihin ammatillisiin tutkinnon osiin työssäoppiminen sisältyy. Työssäoppimisjaksosta laaditaan Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön toteutussuunnitelma ja yhteistyösopimus kullekin opiskelijalle. Työssäoppimisen aikana opiskelija ei yleensä ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa. Jakson
aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Kun työssäoppiminen toteutetaan ulkomailla, järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset määräykset. Työturvallisuusasioissa noudatetaan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön toteutussuunnitelmaan ja yhteistyösopimukseen kirjattuja turvallisuuteen, perehdytykseen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviä vastuita ja vakuutuksia. Ennen työn aloittamista työnantaja ja oppilaitos varmistavat yhdessä, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen. 7.3 Ammatillinen erityisopetus Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). HOJKS laaditaan opiskelijan, tarvittaessa hänen huoltajansa, aikaisemman koulun edustajien sekä opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai mukauttamalla vain yhden tai sitä useamman tutkinnon osan tavoitteet. Opetuksessa keskitytään opiskelijan vahvojen osaamisalueiden tukemiseen, jotta hänelle taataan hyvät mahdollisuudet sijoittua työhön. Erityistä huomiota kiinnitetään työssä harjaantumiseen työssäoppimisen jaksojen aikana. Ks. Turun ammatti-instituutin erityisopetuksen suunnitelma (www.turkuai.fi, >> linkit>>henkilökunnan ohjeet)
7.4 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajaopiskelijoiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden, kuten saamenkielisten, romanien ja viittomakielisten opiskelijoiden ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opetuksessa noudatetaan ammatillisen perustutkinnon perusteita. Opiskelijoita, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan etenkin kielten opinnoissa ja erityisin opetusjärjestelyin. Opetuksessa otetaan tarvittaessa huomioon opiskelijoiden tausta, kuten äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Kieltenopetuksen järjestelyt Äidinkieli Jos opiskelijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, voi oppilaitos jakaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen pakolliset tutkinnon osat säädetystä poikkeavalla tavalla. Opiskelijat voivat opiskella suomen kieltä joko 1) suomi toisena kielenä tavoitteiden mukaisesti tai 2) äidinkieli, suomi tavoitteiden mukaisesti, jos opiskelijan suomen kielen taidon arvioidaan olevan äidinkielisen tasoinen. Toinen kotimainen kieli Opiskelijoiden toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opetus järjestetään toisen kotimaisen kielen tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon opiskelijoiden kielitaidon taso. Toisen kotimaisen kielen opinnot voidaan myös korvata oman äidinkielen ja suomen kielen opinnoilla vieraskielisillä opiskelijoilla (5 ov). Vieras kieli Opiskelijan opintoihin on kuuluttava myös vieraan kielen opintoja. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvan opiskelijan vieras kieli voi olla myös hänen äidinkielensä.
7.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Oppilaitos tekee yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa. Oppilaitos järjestää vanhempainiltoja ja ryhmänohjaaja/luokanvalvoja tai joku muu opiskelijahuoltoon osallistuvista henkilöistä on tarvittaessa henkilökohtaisesti yhteydessä alaikäisen opiskelijan huoltajiin. Myös täysi-ikäisen opiskelijan huoltajiin voidaan olla yhteydessä, mikäli hän on antanut siihen luvan. Oppilaitos toimii lain edellyttämällä tavalla ilmoittaessaan opiskelijan huoltajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen vaatimisesta ja kurinpitorangaistuksesta (L951/2011, 34 a ja 35 a ). Ennen opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättämistä opiskelijaa ja hänen huoltajaansa kuullaan (L 951/2011, 35 a ). Opiskelijan huoltajaa kuullaan myös ennen opiskelijan oppilaitoksesta erottamista. Opiskelijaksi pyrkivän ja opiskelijan terveydentilaa koskevia 27 b, 32 a, 32 b ja 34 a :n mukaisia tietoja saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijaksi ottamisesta, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka antavat lausuntoja mainituista asioista. Opiskelijan rikosrekisteriotetta koskevaa 32 a :n mukaista tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta Turun ammatti-instituutissa em. asioita valmistelee ja niistä päättää: rehtorit, sora-toimielin, oppilashuoltoryhmät, opinto-ohjaajat, kouluterveydenhoitajat, jolloin he voivat käsitellä salassapitosäännösten estämättä opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien kannalta välttämättömiä tietoja. 7.7 Opiskelijahuolto Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena toimintana. Opiskeluhuollon painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja se kuuluu kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Turun ammatti-instituutissa toimii monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka tehtävänä on vastata opiskeluhuollon suunnitelman laadinnasta ja seurata eri koulutalojen opiskeluhuoltoryhmien toimintaa. Opiskeluhuoltosuunnitelmaa laadittaessa ja päivitettäessä kuullaan opiskelijoita ja mahdollisuuksien mukaan huoltajia. Koulutalokohtaiset opiskeluhuoltoryhmät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä opiskelijoiden ja koulutalon henkilöstön kanssa yhteisöllisyyttä tukevaa ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia lisäävää toimintaa. Vuosittain tehdään koulukiusaamiskysely ja havaittuun kiusaamiseen puututaan. Opiskelija, joka kaipaa opiskeluun tai elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa henkilökohtaista ohjausta tai tukea voi keskustella ensin oman ryhmänohjaajan tai opintoohjaajan kanssa, tai ottaa suoraan yhteyttä terveydenhoitajaan, lääkäriin, kuraattoriin, psykologiin tai uraohjaajaan. Myös oppilaitospappi ja koulupoliisi auttavat tarvittaessa.
Opiskeluhuollon henkilöstö järjestää myös ryhmämuotoista tukitoimintaa mm. mielialataidot ja jännittäjien ryhmä. Opiskeluhuoltohenkilöstön yhteystiedot ja vastaanottoajat löytyvät koulutalokohtaisesta opiskelijanoppaasta. (www.turkuai.fi : opiskelijalle opiskelijan oppaat) 7.8. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Opiskelijan tulee olla kykenevä opintoihin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen. Koulutusaloilla, joissa on työskentelyä alaikäisten, potilaiden, asiakkaiden tai liikenneturvallisuuden kanssa, on erityisiä terveydentilavaatimuksia, jotka löytyvät alakohtaisilta nettisivuilta. 8. AIKUISKOULUTUS Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutus tarjoaa koulutusta noin 60:een eri perus-, ammattija erikoisammattitutkintoon. Perustutkinnossa osoitetaan ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot, ammattitutkinnossa osoitetaan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito ja erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta. Lisäksi aikuiskoulutus tarjoaa ei-tutkintotavoitteista täydennyskoulutusta, ohjaavaa koulutusta, maahanmuuttajakoulutusta ja opettajien täydennyskoulutusta. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa opiskelijoiden kanssa selvitetään opiskelun tavoitteet ja nykyinen osaaminen. Henkilökohtaistamisella etsitään kullekin opiskelijalle tehokkain ja mielekkäin tapa päästä tavoitteisiinsa. Aikuiskoulutuksessa eri opiskelumenetelmiä ja oppimisympäristöjä käytetään joustavasti. Mahdollisimman paljon pyritään järjestämään oppimistilanteita, joissa opiskelijat voivat ilmaista itseään, hakea tietoa ja kokeilla asioita käytännössä työssä oppien. 8.1 Näyttötutkinnot ja henkilökohtaistaminen
Aikuiskoulutuksessa tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa osaamisen näyttämisen ja tutkinnon suorittamisen ilman pitkäkestoista koulutusta. Näyttötutkintojen tarkoitus on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamistaan tutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Aikuiskoulutuksessa näyttötutkintoihin valmistavan koulutuksen suunnittelu perustuu osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, henkilökohtaistamiseen. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon asiakkaiden tarpeet koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja valmistavaan koulutukseen osallistumisessa. Henkilön hakeutuessa suorittamaan näyttötutkintoa oppilaitos selvittää hänen aikaisemman osaamisensa ja muut lähtökohdat tutkinnon suorittamiseksi. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamissuunnitelma, jossa määritellään oppimisen tavoitteet ja parhaat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökohtaistamissuunnitelma on tutkinnon suorittajan ja oppilaitoksen välinen sopimus tavasta suorittaa tutkinto. Molemmat osapuolet sitoutuvat suunnitelman noudattamiseen ja päivittämiseen. Näyttösuunnitelma on tarkempi suunnitelma osaamisen osoittamisesta ja näyttämisestä tutkintotilaisuuksissa. Suunnitelma pohjautuu tutkinnon osan arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. 8.2 Opintojen ohjaus Opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti oppimiseen ja käytännön opiskeluun liittyvistä asioista ryhmän vastuuopettajan ja/tai ohjaavan opettajan kanssa 8.3 Opintojen rahoitus Opiskeluun voi saada monenlaista rahoitusta. Tuen saaminen riippuu paljon hakijan elämäntilanteesta, esimerkiksi peruskoulun jälkeisiä opintoja aloittaville nuorille myönnetään erilaisia tukia kuin jo työelämässä toimiville. Työttömille on tarjolla omia tukimuotoja, ja asumista tuetaan yleensä erikseen.
Lue lisää sivulta: www.opintoluotsi.fi 8.4 Jatko-opintokelpoisuus Näyttötutkintona suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoisammattitutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin. 9. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimus on joustava ja käytännönläheinen koulutusmuoto, jossa opiskelija ja työnantaja solmivat yhteisesti työ- ja koulutussuhteen. Opiskelija hankkii itse oppisopimustyöpaikan. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Oppisopimuskoulutus perustuu opiskelijan ja työnantajan väliseen sopimukseen ja opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Lisäksi oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää lyhytkestoista ei-tutkintoon johtavaa lisäkoulutusta. Opiskelu toteutetaan pääosin työpaikalla käytännön työtehtävissä, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla alan oppilaitoksessa. 9.1. Opiskelijan edut oppisopimuskoulutuksessa Sopimusaikana opiskelija saa työssäoloajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Oppilaitospäiviltä opiskelijan on mahdollista saada päivärahaa 15 euroa/päivä, perheavustusta 17 euroa/päivä, korvausta matkakustannuksista ja majoituskorvausta 8 euroa/päivä. Päivärahojen myöntämisestä sovitaan sopimushetkellä. Asian voi tarkistaa oppisopimustoimistosta. Lisäksi opiskelija saa määräaikaisen kokopäivätyön sekä työehtosopimukseen kuuluvat etuudet, esim. lomat ja maksuttoman opetuksen. 9.2 Jatko-opintokelpoisuus
Oppisopimuskoulutuksena suoritetut tutkinnot antavat saman pätevyyden ja jatkoopintokelpoisuuden kuin ammatillinen perustutkinto, ks. edellä 8.4 jatko-opintokelpoisuus.