Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015
Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jonka toimintaa säätelevät laki ja asetus (L 252/2010, A 108/2011) - lisätä ammatillista osaamista (erit. saamelaisväestön) - järjestää saamelaisten kotiseutualueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta - säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria - Vuosittain tulossopimusneuvottelut OPH:n kanssa - määritellään seuraavan vuoden tavoitteet ja toimintamääräraha - budjetti n. 5,5-6,0 milj. /v.
Koulutus I - ainoa saamelaisten kotiseutualueella sijaitseva ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa koulutusta niin nuorille peruskoulun päättäneille kuin aikuisille - merkittävä työllistäjä Saamelaisalueella henkilötyövuosien ollessa vuosittain 65-70 htv:n välillä - vuosittainen opiskelijamäärä/virta kaikessa koulutustarjonnassa on n. 1000 1200 hlöä. Perustutkintojen aloituspaikkamäärä laskee 2016 vuoteen mennessä 140 (-15 paikkaa vrt v. 2014 eli n. -10 %). Suurin osa opiskelijoista tulee Saamelaisalueelta
Koulutus II - kolme keskeistä koulutustehtävää eli ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus ja saamen kielen ja kulttuurin koulutus www.sogsakk.fi - 7 eri perustutkintoa, 180 osp - ammattitutkintoja esimerkiksi porotaloudesta ja saamen käsityöstä, duodjista ja erä- ja luonto-opas - lukuvuosikoulutukset kuten kaikki Suomessa puhuttavat saamen kielet + saam. kulttuuri, media-ala + lyhytkurssit saamelaisalueen kylissä - perustutkintojen yhteydessä yhteistyössä saamelaisalueen lukioiden kanssa on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän ammattilukiokoulutuksena. Kuinka mahdollistuu rakenneuudistuksen myötä? Saamelaisalueen koulutuskeskus I Sámi oahpahusguovddáš I Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs I Säämi máttááttâskuávdáš
Erityisosaamista 1) Poronhoitoon liittyvä koulutus (oma opetusteurastamo, nahkamuokkaamo, kv-toiminta) 2) Saamen käsityökoulutus, Sámi Duodji (käsityöpajat kylissä, moderneja laitteita) 3) Saamen kielien ja kulttuurin koulutus (kulttuurikeskus SAJOS) 4) Virtuaalikoulutus (oma yksikkö ~virtuaalikoulu, käytön tuki, valtakunnallinen vol koulutustehtävä) 5) Kansainvälinen toiminta (arktisten alueiden perinteisten elinkeinojen kehittämistä ja niiden hyödyntämistä omassa koulutuksessa jo v. 1997 lähtien)
Sote-ala kiinnostaa - Lähihoitajakoulutusta 1999 lähtien - Lisäksi: - Hoiva-avustajakoulutus 2012 2013 - Perhepäivähoitajan at 2011 2012 - Suunnitteilla mm: - vanhustyön eat tutkinnon osien koulutusta, saamelaisen vanhustyön työkalupakki jalkauttamiskoulutus, kielipesätyöntekijöiden kielihuolto, monikulttuurinen varhaiskasvatus - saamelaiskulttuurisensitiivistä sairaanhoitaja-diakonissa koulutushanke DIAK ammattikorkeakoulun kanssa syksyllä 2015 Ivaloon
Työelämälähtöisyys tehostuu I - opetussuunnitelmien uudistaminen ja työelämäyhteistyön kehittäminen - koulutuksen järjestämisluvat - TUTKE II ja ECVET: osaamislähtöisyys, työelämälähtöisyys ja joustavuus - osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen - ammattiosaamisen näyttöjen roolin vahvistuminen - työpaikkaohjaajien kouluttamista ammattiosaamisen näyttöihin - haasteena kehittää ja löytää yhteismitallisia työssäoppimispaikkoja
Työelämälähtöisyys tehostuu II - Muutamia esimerkkejä: - Saamenkäsityöalojen kovien materiaalien koulutus alkaa syksyllä -15 pohjoissaamenkielisenä - Koulutuksien alueellinen saavutettavuus - Saamen kielten lukuvuosikoulutukset vastaavat Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saamen kielten perusopintoja - Lay:n vetämä Davvi -hanke - Matkailukoulutuksesta näyttötutkintoperusteinen monimuotoinen aikuiskoulutus - Poronhoitokoulutuksen joustavat opintopolut (laajennettu TOP, oppisopimuskoulutus) - Virtuaaliset koulutusratkaisut mm. SOTE- ja porokoulutuksissa ja saamen kielien koulutuksissa, - Laadunhallintatyö, läpäisyn tehostaminen, palautejärjestelmän kehittäminen, työelämäjaostot, ennakointi
Yhteistyö ja verkostot - SAKK:n näkökulmasta yhteistyön rooli ja verkostoissa toimiminen korostuu entisestään - Niukkenevat resurssit, koulutuksen kohdentaminen - Hyvänä esimerkkinä poronhoitokoulutuksesta sopiminen SAKK:n vetovastuulle RKK:n kanssa - Työvoimakoulutukset ns. kapasiteettikoulutukset - Yhteiset projektit esim. Lappian vetämä yrittäjämäiset oppimisympäristöt -hanke, TYKE-projekti Lapin ammattiopiston Kemijärven toimipisteen vetämänä, TNO-hankkeet yms. - Verkostotapaamiset, työryhmät