Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt

TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat hyötyvoimalaitosta Tampereen alueelle. Hyötyvoimalaitoksen tehtävänä on toimia Tampereen kaukolämpöverkon peruskuormalaitoksena ja tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitava hanke on jätepolttoaineen energiahyödyntäminen, joka mahdollistaa kaatopaikoille sijoitettavan jätteen energiasisällön hyödyntämisen ja siten poistaa merkittäviltä osin jätteen kaatopaikkasijoittamistarpeen. Hyötyvoimalaitos on yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos, jossa on kattila, savukaasun puhdistus ja turbiini. Hyötyvoimalaitos perustuu arinatekniikkaan ja/tai kaasutustekniikkaan. Arinatekniikassa jätteet syötetään kattilaan mekaaniselle arinalle, jossa palaminen tapahtuu. Kaasutin tekniikassa esikäsitelty jäte syötetään kaasuttimeen, jossa polttoaineesta muodostuu palavia kaasuja kuten vetyä ja metaania. Nämä johdetaan polttimelle. Savukaasun puhdistus tapahtuu molemmissa prosesseissa samalla tavalla. Hyötyvoimalaitoksen tekniset tiedot Polttoainekapasiteetti 120 000-180 000 t/a Sähköteho 10-20 MW Lämpöteho 30-50 MW Kokonaishyötysuhde 84-89 % Vuosittainen käyttöaika keskimäärin 7 500-8 500 h Vuotuinen sähköntuotanto keskimäärin 80-130 GWh Vuotuinen lämmöntuotanto keskimäärin 250-350 GWh Suunnitellussa hyötyvoimalaitoksessa käytetään pääasiallisena polttoaineena jätettä. Laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetiksi on 120 000-180 000 tonnia vuodessa. Käsiteltävä jäte on ensisijaisesti peräisin kotitalouksilta, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (mukaan lukien terveydenhuollon jätteet) sekä kaupasta ja teollisuudesta. Laitoksella varaudutaan polttamaan myös jossain määrin vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia jätteitä, kuten painekyllästettyä puuta. Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehtoon suunnitellaan hyötyvoimalaitoksen lisäksi biokaasulaitosta. Biokaasulaitos käsittelisi biojätettä noin 30 000 tonnia ja lietteitä noin 60 000 tonnia vuodessa. Vastaanotettavat jätteet ovat ensisijaisesti asumisen ja palvelutoiminnan tuottamaa biojätettä, lietteitä, teurasjätteitä, karjan lantaa tai muuta biomassaa. Laitoksessa tuotettu biokaasu (metaani) voidaan hyödyntää esimerkiksi hyötyvoimalaitoksessa tukipolttoaineena tai muuten energiana. Ympäristövaikutusten arviointi Tehtävänä on arvioida hankkeen ympäristövaikutukset YVA lain ja asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä mm: rajataan tarkasteltavan hankkeen toteutusvaihtoehdot kuvataan vaikutusalueen ympäristön nykytila arvioidaan odotettavissa olevat vaikutukset vertaillaan toteuttamisvaihtoehtoja ja sitä, että hanketta ei toteuteta selvitetään haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet esitetään ehdotus hankkeen vaikutusten seurantaohjelmaksi kuullaan asukkaita ja muita hankkeen vaikutuspiirissä olevia tahoja Tässä hankkeessa on neljä sijoituspaikkavaihtoehtoa: 1. 2. 3. 4. Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi. Varsinaisten hankevaihtoehtojen lisäksi YVA:ssa tarkastellaan kahta nollavaihtoehtoa, jotka vastaavat YVA-lain mukaista nollavaihtoehtoa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioidaan erikseen rakentamisen ja käytön aikaisia vaikutuksia. Tässä hankkeessa arvioitavaksi tulevat erityisesti: Ilmaan kohdistuvat päästöt Pöly, haju ja melu Ympäristöriskit Liikennevaikutukset Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

TARASTENJÄRVI LIELAHTI YLEISKAAVOJEN ALUEVARAUKSET Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavojen käsittely kesken Oikeusvaikutukseton yleiskaava voimassa Pientalovaltainen asuntoalue Kerrostalovaltainen asuntoalue Keskustatoimintojen alue Teollisuusalue Työpaikka-alue Julkisten palvelujen alue Kaupallisten palvelujen alue Erityisalue RUSKO Maa- ja metsätalousalue Virkistysalue SARANKULMA Suojelualue Loma-asuntoalue, ryhmäpuutarha- ja retkeilyalue HYÖTYVOIMALAITOS - VAIHTOEHDOT Vesialue Tampereen kaupunki 28.4.2010 / PH Kiinteistötoimi Kaupunkiympäristön kehittäminen Sijoituspaikkavaihtoehdot Hankkeen aikataulu Yhteysviranomainen Ympäristövaikutusten arviointimenettely tehdään vuoden 2010 aikana ja ympäristölupaa haetaan vuoden 2011 alkupuolella. Rakennustyöt voidaan aloittaa, kun hyötyvoimalaitoksen rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2012, jolloin laitoksen käyttöönotto tapahtuisi vuonna 2014. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) PL 297 (Yliopistonkatu 38, Attila) 33101 Tampere etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi Hankkeesta vastaava Yhteyshenkilö: Leena Ivalo puh. 020 636 0050 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Yhteyshenkilö: Pentti Rantala Puh. 050 63 102 etunimi.sukunimi@pirkanmaan-jatehuolto.fi Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt PL 175 33101 Tampere Yhteyshenkilö: Mika Pekkinen Puh. 050 599 4300 etunimi.sukunimi@sahkolaitos.fi Hankkeen internet-sivut; www.tammervoima.fi YVA konsultti Ramboll Finland Oy Sepänkatu 14 C 40720 Jyväskylä Puh. 020 755 7170 Fax. 020 755 7172 etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi Yhteyshenkilöt: Joonas Hokkanen Puh. 0400 355 260 Eero Parkkola Puh. 0400 742 271

6 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 4 ESIPUHE... 9 1 JOHDANTO... 10 2 HANKKEESTA VASTAAVA... 12 2.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt... 12 2.2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy... 14 3 TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE... 15 3.1 Hankkeen taustaa... 15 3.2 Hankkeen tavoitteet... 15 3.3 Jätehuolto ja energiantuotanto... 15 3.4 Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu... 16 4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 17 4.1 Taustaa... 17 4.2 Hankevaihtoehtojen esiselvitys... 18 4.3 Arvioitavat vaihtoehdot... 18 5 HANKKEEN KUVAUS... 20 5.1 Hanke ja rajaukset... 20 5.2 Voimalaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot... 20 5.2.1 Käytettävät polttoaineet... 21 5.2.2 Vaihtoehtoiset polttotekniikat ja niiden yleiskuvaus... 21 5.2.3 Jätteiden vastaanotto... 23 5.2.4 Savukaasupäästöjen puhdistus... 23 5.2.5 Poltossa muodostuvat jätteet ja niiden käsittely... 24 5.3 Sähkön- ja kaukolämmön siirto... 24 5.4 Biokaasulaitoksen yleiskuvaus ja tekniset tiedot... 25 5.4.1 Vastaanotto ja esikäsittely... 25 5.4.2 Prosessit ja rakennukset... 26 5.4.3 Lietteen käsittely... 27 5.4.4 Poistokaasut ja jätevedet... 27 5.5 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 27 5.5.1 Valtakunnalliset energiapoliittiset tavoitteet... 27 5.5.2 Valtakunnaliset jätehuoltotavoitteet... 28 5.5.3 Hankkeen suhde ympäristönsuojelua koskeviin säädöksiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 28

7 6 YMPÄRISTÖN NYKYTILAN KUVAUS... 29 6.1 Sijoitusalueet ja niiden yleispiirteet... 29 6.1.1 Lielahti... 29 6.1.2 Rusko... 30 6.1.3 Sarankulma... 30 6.1.4 Tarastenjärvi... 32 6.2 Kaavoitus... 33 6.2.1 Maakuntakaavoitus... 33 6.2.2 Lielahti... 33 6.2.2.1 Maakuntakaava... 33 6.2.2.2 Yleiskaava... 33 6.2.2.3 Asemakaava... 33 6.2.3 Rusko... 34 6.2.3.1 Maakuntakaava... 34 6.2.3.2 Yleiskaava... 34 6.2.3.3 Asemakaava... 34 6.2.4 Sarankulma... 35 6.2.4.1 Maakuntakaava... 35 6.2.4.2 Yleiskaava... 35 6.2.4.3 Asemakaava... 35 6.2.5 Tarastenjärvi... 36 6.2.5.1 Maakuntakaava... 36 6.2.5.2 Yleiskaava... 36 6.2.5.3 Asemakaava... 37 6.3 Ilmanlaatu Tampereen alueella... 38 6.4 Liikenne... 38 7 ARVIOITAVAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 40 7.1 Arviointitehtävä ja arvioitavat ympäristövaikutukset... 40 7.2 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi... 41 7.3 Arvioinnin toteutus ja käytettävä aineisto... 42 7.4 Rakennusvaiheen vaikutukset... 42 7.5 Toiminnan aikaiset päästöt ja niiden vaikutusten arviointi... 42 7.5.1 Vaikutukset ilmaan, ilman laatuun ja ilmastoon... 42 7.5.2 Melu... 43 7.5.3 Liikenne... 43 7.5.4 Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen. 43 7.5.5 Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin... 44 7.5.6 Vaikutukset pintavesiin... 44 7.5.7 Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun... 45 7.5.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön... 45 7.5.9 Vaikutukset maisemaan ja yleiseen kaupunkikuvaan... 45 7.5.10 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin... 46 7.5.11 Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 46 7.5.12 Vaikutukset elinkeinoelämään... 46 7.5.13 Ympäristöriskit... 46 7.6 Epävarmuustekijät ja oletukset... 47 7.7 Haitallisten vaikutusten vähentämiskeinot... 47 7.8 Vaihtoehtojen vertailu... 47 7.9 Vaikutusten seuranta... 47

8 8 HANKKEIDEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 48 8.1 Ympäristövaikutusten arviointi... 48 8.2 Kaavoitus... 48 8.3 Rakennuslupa... 48 8.4 Ympäristölupa... 48 8.5 Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa... 49 8.6 Biokaasulaitokseen liittyvät luvat... 49 8.7 Muut luvat ja selvitykset... 49 9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 50 9.1 Ohjausryhmä ja ohjelman saatavuus... 50 9.2 Asukastyöpajat... 50 9.3 Yleisötilaisuudet... 51 9.4 Tiedottaminen ja Internet-sivut... 51 10 AIKATAULU... 52 11 LÄHTEITÄ... 53 12 SANASTO JA LYHENTEET... 55 13 YHTEYSTIEDOT... 58

9 ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Tampereen kaupungin alueelle suunnitellun hyötyvoimalaitoksen toteuttamiseksi. Hyötyvoimalaitoksen hankevastaavana toimivat Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima. Polttoaineena voimalaitoksessa käytetään syntypaikkalajiteltua jätettä. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankevastaavien toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet tutkimuspäällikkö FT Joonas Hokkanen, FM Eero Parkkola, FM Asko Ijäs, arkkitehti Soili Lampinen, FM Tarja Ojala, DI Riikka Tammivuori, DI Juha Jokela ja PsM Anne Vehmas. Ohjelman ovat taittaneet Jouko Lehtomäki ja Antti Timonen. Tampereen Sähkölaitos-yhtiöistä työtä ovat ohjanneet Mika Pekkinen, Timo Heinonen ja Soile Heinonen. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n puolelta työtä ovat ohjanneet Pentti Rantala ja Paula Pokkinen.

10 1 JOHDANTO Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat yhdessä jätettä käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereen alueelle sekä biokaasulaitoksen rakentamista Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehdon alueelle. Hanke voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen energiana on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 taustaraportissa esitetään, että vuonna 2016 energiana hyödynnettäisiin kaikkiaan noin 30 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Hyödyntämisasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimia, joissa jätteiden tuottajien tarpeita varten kehitetään tehokkaat keräily-, kuljetus- ja käsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman kierrätyksen ja muun hyödyntämisen mukaan lukien jätteiden energiasisällön hyödyntämisen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Jätteen energiasisällön hyödyntäminen onkin viime vuosina edistynyt merkittävästi. Toiminnassa olevan Turun laitoksen lisäksi toimintansa on aloittanut Kotkan energian ja Riihimäellä Oy Ekokem Ab:n jätevoimalaitokset. Lisäksi suunnitteilla on useita muita jätevoimalaitoksia mm. Ouluun, Vaasaan, Vantaalle ja Lahteen. Suunnitellulla hankkeella voidaan osaltaan turvata Pirkanmaan ja sen lähialueella jätteiden hyötykäytön edistymisen jätehuollolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jätteen energiahyötykäytössä hyödynnetäänkin sellaista jätettä, joka muutoin ohjautuisi alueellisen jätehuoltoyhtiön hallinnoimalle kaatopaikalle. Jätehuollon ja jätteiden energiasisällön kehittämisen ohella suunniteltu hanke monipuolistaa myös Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden omaa sähkön ja kaukolämmön tuotantokapasiteettia vakauttaen näin yhtiön omaa, alueellista energiantuotantoa. Jätteenpolton lisäämisen avulla on tarkoitus ensisijaisesti korvata maakaasun käyttöä energiantuotannossa. Tarkastellussa hankkeessa tavoitteena on rakentaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon perustuva hyötyvoimalaitos, jonka raaka-aineena käytetään pääosin kotitalouksista, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (ml. terveydenhuollon jätteet) sekä kaupan ja teollisuuden aloilta peräisin olevaa jätettä. Lisäksi raaka-aineena on tarkoitus käyttää pieniä eriä vaaralliseksi luokiteltuja materiaaleja esimerkiksi painekyllästettyä puuta. Jätteenpolton ohella laitokseen varataan mahdollisuus myös muiden polttoaineiden käyttöön. Laitoksen suunniteltu käsittelykapasiteetti on 120 000 180 000 tonnia. Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehtoon suunnitellaan hyötyvoimalaitoksen lisäksi biokaasulaitosta, joka käyttäisi raaka-aineenaan biojätettä ja lietteitä 90 000 tonnia vuodessa. Hyötyvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset arvioidaan tämän arviointimenettelyn yhteydessä YVA-lain mukaisessa laajuudessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen määrittelyyn sovelletaan YVA-asetuksen 6 kohtaa: 11) jätehuolto: b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle; YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida hankkeesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja edesauttaa niiden yhtenäistä huomioon ottamista osana hankkeen suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia. Menettelyn avulla pyritään lisäksi parantamaan kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankesuunnittelun ja sen ympäristövaikutusten minimoinnin kannalta. YVA-menettelyn aikana tullaan selvittämään hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset, joihin kuuluvat luontovaikutusten ohella esimerkiksi hankkeen keskeiset vaikutukset ihmisiin sekä alueen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Arvioinnin keskeisiä tekijöitä ovat avoimuus sekä toimiva vuorovaikutus eri toimijoiden ja sidosryhmien kesken, joihin pyritään erityisesti tehokkaan tiedottamisen avulla. Ympäristövaikutusten arviointi on myös edellytys hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä myönnettävälle ympäristöluvalle. Tämä arviointiohjelma on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen työohjelma hankekokonaisuuden vaikutusten arvioimiseksi tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville ja viranomaisten lausunnoille. Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY).

11 Varsinainen arviointityö tehdään arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti. Arvioinnin tulokset kootaan edelleen ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Kuva 1-1. Esimerkki hyötyvoimalaitoksesta Kuva 1-2. Esimerkki biokaasulaitoksesta

12 2 HANKKEESTA VASTAAVA Hankkeesta vastaavana toimii Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Hankkeelle on annettu työnimi Tammervoima ja hankkeelle on perustettu Internet-sivusto www.tammervoima.fi. Tammervoima vastaa suunnitellun hyötyvoimalaitoksen rakentamisesta sekä sen käytöstä laitoksen valmistumisen jälkeen. Sähköntuotantoketjussa Tammervoima tuottaa energiaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimittamista jätteistä Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden jakeluverkostoon. Hanke voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimesta. 2.1 Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tampereen Sähkölaitos yhtiöt toimittaa sähköä, kaukolämpöä sekä maakaasua kaikkiaan noin 132 000 yksityiselle ja yritysasiakkaalle Pirkanmaan alueella. Toiminnalla on pitkät perinteet, sillä Tampereen kaupungin omistama energiayhtiö perustettiin jo vuonna 1888. Vuoden 2009 alusta lähtien toiminta on jatkunut yhtiömuodossa. Kuuden yhtiön muodostaman konsernin omistaa Tampereen kaupunki ja siihen kuuluvat seuraavat yhtiöt: Tampereen Sähkölaitos Oy (emoyhtiö) Tampereen Energiantuotanto Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Tampereen Sähkönmyynti Oy Tampereen Sähköverkko Oy Tampereen Vera Oy Energiantuotannosta yhtiön toimialueella vastaa kokonaisuudessaan Tampereen Energiatuotanto Oy, joka tuottaa energiaa sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantona Naistenlahden ja Lielahden voimalaitoksissa, sähköä vesivoimalaitoksissa Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksissa sekä kaukolämpöä lämpökeskuksissa eri puolilla toimialuetta. Vuonna 2009 laitokset tuottivat kaikkiaan 1 611 GWh sähköä ja 2 246 GWh kaukolämpöä. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden toimintaa ohjaavat standardoidut ympäristö-, laatu- ja turvallisuusjärjestelmät: SFS-EN ISO 14001:2004 Ympäristöjärjestelmä SFS-EN ISO 9001:2008 Laadunhallintajärjestelmä OHSAS 18001:2007 Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä

13 Kuva 2-1. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden kaukolämpöverkko Tampereen alueella sekä hyötyvoimalaitoksen suunnitellut sijoituspaikat. Kuva 2-2. Tampereen Sähkölaitos -yhtiöiden kaukolämpöverkon kulutus vuositasolla ja hyötyvoimalaitoksen osuus kulutuksesta (peruskuorma, punainen katkoviiva)

14 2.2 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto huolehtii jätelain mukaisista jätehuoltotehtävistä omistajakuntiensa alueella. Yhtiö vastaa lähinnä asumisessa syntyvästä ja siihen rinnastettavasta jätteestä. Yhtiö järjestää jätteiden keräyksen, kuljetuksen, käsittelyn ja loppusijoituksen sekä vastaa jäteneuvonnasta ja jätehuollon yleisestä kehittämisestä. Yhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa. Jätteiden kuljetukset hoitavat yksityiset, tarjouskilpailun perusteella valitut kuljetusliikkeet. Jätehuoltoa valvovat kuntien ympäristöviranomaiset. Pirkanmaan Jätehuollon keskeisinä päämäärinä on kehittää jätehuoltoa asiakkaita kuunnellen, vähentää loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrää ja jätteenkuljetuksen päästöjä sekä varmistaa teknisesti korkeatasoinen jätteen loppusijoitus. Toimialueella asuu nykyisin noin 412 000 asukasta ja toimii 27 000 yritystä. Jätehuolto työllistää yli 150 henkilöä, joista yhtiön omaa henkilökuntaa on 60. Pirkanmaan Jätehuollon toiminta pohjautuu ISO 14 001:2004 standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmään. Kuva 2-3. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialue vuonna 2009. Taulukko 2-1. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n käsittelemät jätemäärät vuosina 2004 2008.

15 3 TAVOITTEET JA SUUNNITTELU- TILANNE 3.1 Hankkeen taustaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ovat selvittäneet vuosien 2008 ja 2009 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toiminta-alueella syntyvän jätteen energiahyödyntämistä ja sen kehittämistä. Näiden selvitysten tavoitteena oli löytää tekniset ja taloudelliset näkökohdat huomioiden paras toteuttamisratkaisu jätteiden hyötykäytön kehittämiselle Pirkanmaan alueella. Selvityksissä potentiaalisia sijoitusalueita uudelle hyötyvoimalaitokselle on etsitty sekä Tampereen kaupungin että sen naapurikuntien alueelta. Esiselvitysvaiheessa sijoitusvaihtoehtoja on tarkasteltu erityisesti 1) kaavoituksen ja maanomistuksen, 2) kaukolämpöverkon, sekä 3) ympäristön kannalta. Tehtyjen selvitysten perusteella jatkosuunnitteluun on yhdessä Tampereen kaupungin kanssa valittu YVA-menettelyssä tarkasteltavat sijoitusalueet, joita koskevia selvityksiä tarkennetaan arviointimenettelyn yhteydessä. 3.2 Hankkeen tavoitteet Hyötyvoimalaitoksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa sähköä ja kaukolämpöä hyvällä hyötysuhteella yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksessa (combined heat and power, CHP). Energiantuotannon pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu jäte, jonka keräämisestä ja toimittamisesta laitokseen vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtävä on hyötyvoimalaitoksen osalta myös polttoprosessissa syntyvän tuhkan asianmukainen käsittely sekä sen uusiokäyttö tai mahdollinen loppusijoittaminen. Jätteenpoltolla voidaan ratkaista kaatopaikoille nykyisin sijoitettavien jätteiden energiahyötykäyttö ja lopettaa tavanomaisten jätteiden kaatopaikkasijoitus. Suunniteltu hyötyvoimalaitos vähentää alueellisen energian tuotannon riippuvuutta maakaasusta. Jätehuollon kannalta biohajoavan ja palavan jätteen kaatopaikkasijoitus voidaan lopettaa. Jätteen energiahyödyntämisellä vähennetään huomattavasti jätteiden ilmastovaikutuksia, kun kaatopaikkojen metaaninpäästöt vähenevät merkittävästi. Tampereen ja sen naapurikuntien alueella uuden hyötyvoimalaitoksen vaikutus on ennen kaikkea energiantuotantoon liittyvä. Uuden voimalaitoksen avulla pystytään tuottamaan alueella tarvittavaa kaukolämpöä sekä lisäämään maakunnan energiatuotannon omavaraisuutta. Biokaasulaitoksen tavoitteena on tuottaa biohajoavasta jätteestä metaania ja hyödyntää sen sisältämä energia. Tällä hetkellä kotitalouksista kerätyt biojätteet kompostoidaan Tarastenjärvellä 2004 valmistuneessa kompostointilaitoksessa. Biojätettä kerätään tällä hetkellä 13 kunnan alueelta. Tämän hankkeen myötä biojätteet ja muu soveltuva biohajoava jäte on mahdollista käsitellä Tarastenjärven sijoituspaikkavaihtoehdossa sijaitsevassa biokaasulaitoksessa. Hankkeiden tarkoituksena on energiatuotannon kehittämisen ohella lisätä yhteistyötä energia- ja jätehuoltosektoreiden välillä. Hankkeen teknis-taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu kilpailukykyinen laitos, joka täyttää tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset jätteiden käsittelylle ja jätteenpoltolle. 3.3 Jätehuolto ja energiantuotanto Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 3 luvun 6 :ssä määrätään että ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätelain kokonaisuudistuksen ehdotus jätelaiksi on ollut lausunnoilla 8.4.2010 saakka ja jätelain uudistuksen myötä mm. jätehierarkia täsmentyy. Jätelain ehdotuksessa 2.3.2010 ensisijaisuusjärjestyksestä voidaan poiketa, jos tämä jätteen elinkaaren aikaisten vaikutusten osalta on perusteltua ja huomioiden myös tekniset, taloudelliset ja ympäristönsuojelun edellytykset. Vielä nykyisin valtaosa kierrätykseen kelpaamattomasta mutta energiahyödyntämiseen soveltuvasta jätteestä ohjautuu kaatopaikoille loppusijoitettavaksi. Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen käytöllä polttoaineena voidaan paitsi korvata neitseellisiä polttoaineita ja säästää luonnonvaroja mutta myös vähentää kaatopaikoille ohjautuvan jätteen määrää sekä edelleen mm. kaatopaikkojen kasvihuonevaikutusta lisäävien metaanipäästöjen määrää.

16 Ympäristöministeriön työryhmä on esittänyt biohajoavan jätteen kieltämistä kaatopaikoilta vuoteen 2016 mennessä (Ympäristöministeriön raportteja 3/2010). Tämä edellyttää mm. riittävää kapasiteettia jätteen energiahyödyntämiseen. Jätteen energiasisällön hyödyntämistä säätelee tarkoin EU:n jätteenpolttodirektiivi, joka on sovitettu Suomen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta (362/2003). EU:n direktiivi jätteenpoltosta astui voimaan asteittain ja kiristi jätteenpolton päästörajoja huomattavasti. Jätteenpolttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella säädettiin vaatimukset jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT, best available techniques) ja koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, polttoolosuhteita, päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa muodostuvan jätteen (tuhkan) käsittelemistä ja hyödyntämistä. Asetusten taustalla on EU:n jätteenpolttodirektiivin lisäksi IPPC-direktiivin (96/61/ EY) BAT/BREF vaatimukset. IPPC-direktiivi on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. BREF:t ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoja, joita käytetään apuna kun arvioidaan mikä on direktiivin määrittelemillä toimialoilla kulloisessakin tilanteessa ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Suunniteltavat jätteenpolttoyksiköt tukevat Euroopan neuvoston direktiivin 1999/31/EY (ns. kaatopaikkadirektiivi) asettamia tavoitteita. Kaatopaikkadirektiivissä edellytetään muun muassa että vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikoille enintään 35 % vuonna 1994 syntyneestä biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Jätteiden kierrätyksen tehostamisen ohella jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksissa on yksi keinoista toteuttaa direktiivin tavoitteita. Tammervoiman hyötyvoimalaitoshanke tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä jätteiden loppusijoittamista kaatopaikoille sekä lisäämällä niiden hyödyntämistä energiana. Lisäksi jätteenpoltolla voidaan hillitä myös ilmastonmuutosta vähentämällä sitä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä. Jätteen esikäsittelyn ja lajittelun tarkoituksena on valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti jätteen aineena hyödyntämisen edistäminen. Arvioitava hanke suunnitellaan jätteen energiakäyttöä koskevien säädösten mukaisesti ja se täyttää sekä tekniikaltaan että päästötasoiltaan näiden säädösten vaatimukset. Etelä- ja Länsi-Suomen uusi, vuoteen 2020 ulottuva jätesuunnitelma on valmistunut joulukuussa 2009. Jätesuunnitelma on Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Pirkanmaan ja Uudenmaan ympäristökeskusten toimialueiden yhteinen jätehuollon kehittämissuunnitelma, jossa on tarkasteltu sekä alueen jätehuollon nykytilaa että sen tulevaisuuden kehittämistarpeita vuoteen 2020. Jätesuunnitelmassa Etelä- ja Länsi-Suomen alueen jätehuollon suunnittelu keskittyy kuuteen keskeiseen painopistealueeseen, jotka ovat: Rakentamisen materiaalitehokkuus Biohajoavat jätteet Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet Pilaantuneet maat Tuhkat ja kuonat Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa Näistä painopistealueista suunnitellulla hankkeella turvataan erityisesti kierrätykseen kelpaamattomien, biohajoavien jätteiden energiasisällön ympäristöystävällinen hyödyntäminen. Lisäksi hanke vastaa osaltaan myös jätesuunnitelmassa esitettyihin kehityssuuntiin jätteiden hyötykäytön ja turvallisen käsittelyn osalta. Tämä hyötyvoimalaitoshanke korvaa Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa esitetyn Hämeenkyrön jätteenpolttolaitoshankkeen. 3.4 Suunnittelutilanne ja tavoiteaikataulu Hankkeen ympäristövaikutustenarviointi on aloitettu ja YVA prosessi aikana tai heti sen jälkeen aloitetaan kaavoitusprosessi. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen haetaan hankkeen tarvitsemat luvat (mm. ympäristölupa) ja aloitetaan laitoksen tarkempi suunnittelu. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa sen jälkeen, kun laitoksen rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Vastaavasti laitoksen käyttöönotto voi tapahtua sen jälkeen, kun hankkeelle on myönnetty sen käytön edellyttämä ympäristölupa. Hankkeen tavoiteaikataulu on seuraava: Laitossuunnittelu on aloitettu 2009 Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu vuoden 2010 aikana Tarvittava asemakaavoitus aloitetaan 2010 aikana Ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle alkuvuonna 2011 ja lupapäätös on tarkoitus saada vuoden 2011 lopulla Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen pyritään aloittamaan vuoden 2012 aikana ja laitoksen on tarkoitus olla käyttövalmis 2014 2015 Biokaasulaitoksen toteutuksen aikataulusta päätetään YVA prosessin jälkeen