Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli P. Kouvo

Transkriptio

1 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli P. Kouvo

2 Jätteenpoltto Euroopassa

3 Jätemäärät Suomessa

4 Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen Jätesuunnitelman Päätavoitteet: jätteen syntymistä ehkäistään, jätteiden materiaalikierrätystä ja biologista hyödyntämistä lisätään (50 % hyötykäyttöön vuonna 2016) kierrätykseen soveltumattoman jätteen polttoa lisätään (30 % polttoon vuonna 2016) turvataan jätteiden haitaton käsittely ja loppusijoitus (kaatopaikoille 20 % vuonna 2016)

5 Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne YTV-alueella: Kotitalouksien sekajätemäärä vähentynyt 170 kg/as -> 165 kg/as vuosina JSE II projekti käynnistyy 2009 Kotitalouksien jätteen materiaalihyötykäyttöaste 49 % (kokonaishyötykäyttöaste 51%) Polttolaitoshanke käynnissä (toteutuu ennen 2016) Kaatopaikkasijoitus kunnossa (EU-vaatimukset täyttävä laajennusalue käyttöön 11/2007) Biojätteen käsittelykapasiteettia n t/a

6 Miksi jätteiden energiakäyttöä tulee lisätä 1/2 EU:n kaatopaikkadirektiivi, VNp kaatopaikoista sekä Biojätestrategia asettaa tavoitteet biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle: Vuoteen 2016 mennessä enää 35% syntyvästä biohajoavasta jätteestä saa sijoittaa kaatopaikoille Tavoitteena erityisesti kaatopaikkakaasupäästöjen (metaani, CH4) vähentäminen (vahvistaa ilmaston muutosta) Suomessa suuri osa sekajätteestä päätyy kaatopaikoille (n. 60%) Jätteiden korkeaa hyötykäyttöastetta ei voida saavuttaa ilman energiakäyttöä Jätteillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja lisätä energiaomavaraisuutta

7 Miksi jätteiden energiakäyttöä tulee lisätä 2/2 Tuotetaan vähäpäästöistä energiaa (Jätteenpolttoasetuksen vaatimukset päästöille) N. 60% jätteestä CO2-neutraalia Yhteistuotantolaitoksilla (sähkö-lämpö) hyvä kokonaishyötysuhde (yli 85 %) Jätteiden energiakäyttö EI ole vaihtoehto jätteiden materiaalihyötykäytölle eikä poista jätteiden synnyn ehkäisyn tarvetta Toimivan yhdyskuntajätehuollon käytössä on oltava laaja keinovalikoima (jätehuollon infrastruktuuri) toimivan ja ympäristöystävällisen jätehuollon turvaamiseksi

8 Jätteenpolton tekniikat - arinapoltto

9 Jätteenpolton tekniikat - leijupoltto soveltuvuusalue > 50 MWpa pysty/vaakakattila mahdollisuus saavuttaa korkeammat höyryarvot, ns hiekkatulistin paluupolvekkeessa

10 Kiertopetikaasutus Kaasun puhdistus kuumasuodatuksella

11 Savukaasun puhdistus Puolikuiva menetelmä Ominaisuudet Matalat hiukkaspäästöt Hyvä erotusaste SO 2, SO 3, HCI, HF ja HBr Esierotinta ei tarvita Lopputuotteen kierrätyksellä saavutetaan tehokas sorbenttien käyttö Edut Matalat käyttökustannukset Matalat päästöt Kuiva lopputuote Säästää tilaa ja energiaa Lyhyet huoltoseisakit

12 Märkäpesu: esimerkki Jätteenpolttolaitos Luzern, Sveitsi Sähkösuodattimet ja savukaasupuhaltimet (vanhat laitteistot) HCI/SO 2 absorptio Esilämmitin NaOH/ Vesi Filsorptio / kuiva savukaasun puhdistus Kalkki/Aktiivihiiliseos Letkusuodatin Piippuun NaOH/ Vesi Puhallin paineen nostamiseksi Jätevedenkäsittelyyn

13 Pääkaupunkiseudun jätteiden käsittelystä (1) 50- ja 60-luvuilla käytössä useita kaatopaikkoja Jätteiden poltto aloitettiin 1961 Kapasiteetti tonnia/a, vastasi n. 1/3 Hki:n alueen jätteistä Laitos suljettiin 1983 Mankkaan, Vuosaaren, Seutulan ja Sotungin kaatopaikat poistettiin käytöstä 80-luvun loppuun mennessä (jälkihoito jatkuu edelleen) Ämmässuo käyttöön syksyllä 1987, tilanne 2005: Nykyinen täyttöalue: Laajuus 50 ha Tilavuus n. 14 Miljoonaa kuutiota Massa n. 11 Miljoonaa tonnia Kaasuntuotto n Nm 3 /h (kasvussa, kerätään n Nm 3 /h) Jälkihoitoaika: > 50 vuotta (päättyy mahd. vuonna ) Laajennusalue: Laajuus >60 ha Valmius käyttöönottoon 2008 alusta (11/2007)

14 Pääkaupunkiseudun jätteiden käsittelystä (2) Uuden polttolaitoksen rakentamista selvitettiin useaan otteeseen 80- ja 90-luvuilla (ensimmäinen selvitys jo -83) Vuoden 1991 lopussa YTV:n tekninen lautakunta teki päätöksen, (äänestyksessä 1 ääni ratkaisi), että jo pitkälle suunniteltua ton/a laitosta ei rakenneta Biojätteen erilliskeräys käynnistyy 1993 Jätteenkäsittely perustuu: Kaatopaikkakäsittelyyn (Äsuo) Hyötyjakeiden erilliskeräykseen sekä Biojätteen erilliskeräykseen ja käsittelyyn

15 Toiminnassa olevat Suunnitteilla olevat

16 polttolaitokset Yhdyskuntajätteen polton kapasiteetti Oulun Energia t/a Mustasaari t/a Pori, Kaanaa t/a Turku, uusi t/a Toiminnassa t/a Lainvoimainen lupa, rakenteilla t/a Lupa ei lainvoimainen, aloituslupa YSL 101, ei rakenteilla t/a Lupa ei lainvoimainen t/a Suunnitteilla t/a Hämeenkyrö t/a Ekokem t/a* *Jätepolttoaineita yht. enintään t/a Turku, nykyinen t/a YTV t/a + Rosk n Roll Kotka, Korkeakoski t/a

17 YTV:n Jätevoimalahanke Hankintamenettely yhdessä Rosk n Rollin kanssa (hoitaa Länsi- Uudenmaan jätehuoltoa, n asukasta) Laitoksen kapasiteetti tonni/vuosi Polttoaine. Syntypaikkalajiteltu sekajäte ja muu polttokelpoinen yhdyskuntajäte Toteutustapa: palvelumalli (YTV ei ole mukana investoimassa) Sijoituspaikka selviää tarjouskilpailun tuloksena Huom: YTV varannut oikeuden rakentaa jätevoimala myös itse Laitoksen oletettu käyttöönottovuosi Vaiheet: tarjouskilpailu -> lupamenettely > laitehankinnat -> rakentaminen -> käyttöönotto

18 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat

19 Jätevoimalan vaikutus pk-seudun energiantuotantoon ja päästöihin Pk-seudun energia sähkö- ja lämpö tuotetaan pääosin maakaasulla, hiilellä ja öljyllä => korkeat CO 2 kokonaispäästöt Pk-seudun yhteenlaskettu kaukolämmön tuotanto 2004: GWh Suunnitellun laitoksen kl-tuotanto: GWh = 4,5-6,1 % koko tuotannosta, lisäksi sähköä n GWh Kl-liityntäteho alueella kasvaa, mutta jätevoimalan osalta ongelmana edelleen kulutuksen kausivaihtelut Jätevoimalainvestoinnin kannattavuutta lisäävät: Polttoaineen negatiivinen hinta Ei kuulu päästökaupan piiriin, osittain CO 2 neutraalia tuotantoa Energian tuotantokustannukset riippumattomia fossiilisten polttoaineiden hinnankehityksestä

20 Jätteenpolttolaitoksen päästöt verrattuna Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen muiden energialaitosten päästöihin Hiukkaset 388 YTV:n kuntien energialaitokset VE1 Arinapoltto Muiden Uudenmaan kuntien energialaitokset Rikkidioksidi Päästöt tonnia/vuosi Typenoksidit