RIIHISAARI, 1. kaupunginosa 18.4.2012, päivitetty 9.5.2012 PB Jokaisesta vireillä olevasta asemakaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Riihisaareen suunniteltu Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus sijaitsee Savonlinnan matkailun ydinalueella Olavinlinnan vieressä. Alue on suojeltu rakennussuojelulailla ja on osa Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristö- ja maisema-aluetta. Lähtökohdat ja tavoitteet Riihisaaressa toimivat maakuntamuseo ja Metsähallituksen Nestori Saimaan luontonäyttely- ja retkeilyinfo. Näyttely- ja toimistotiloina toimiva makasiinirakennus on rakennussuojelulailla suojeltu. Alueella on myös maakuntamuseon höyrylaivojen näyttelylaituri ja vuokralaisena kesäravintola Hilpeä Munkki. Kesäravintola toimii poikkeusluvalla, joka kesän 2012 jälkeen päättyy. Tavoitteena on kehittää Riihisaaresta maakuntamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Metsähallituksen ja maakuntamuseon niukkoja toimintaresursseja on tarkoitus yhdistää sekä näyttelykokonaisuuden sisällöllisen yhdistämisen nähdään edistävän alueen arvokkaan luonto- ja kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden esittelyä kävijöille. 1/8
Vaihtoehtotarkastelut Olemassa oleva miljöö ja keskeinen sijainti tarjoavat hyvät puitteet mahdolliselle Saimaan luonto- ja kulttuurikeskukselle. Toisaalta Riihisaaren alueen kulttuurihistorialliset, maisemalliset ja kaupunkikuvalliset sekä rakennussuojeluun liittyvät erityispiirteet asettavat rajoituksia suunnittelulle. Kehittämisvaihtoehtojen kartoittamiseksi Riihisaaresta laadittiin miljöösuunnitelma, joka valmistui tammikuussa 2012. Selvityksen tavoitteena oli ideoida Riihisaaren alueen toimintojen sisältöä ja miljöön suunnittelua, ottaen huomioon Maakuntamuseon ja Metsähallituksen toiminnan edellyttämät muutostarpeet sekä alueella järjestettävät ja alueelle suunnattavat tapahtumat. Miljöösuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus tai kaupunkisuunnittelupalveluissa. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen kehittämisen esteenä todettiin miljöösuunnitelmaa laadittaessa tällä hetkellä olevan monikäyttötilan (tilaisuudet, kokous- ja näyttelytila noin 100 hengelle) puute. Lisäksi mahdollinen uusi kesäravintola vaatii kunnon keittiötä ja uutta terassialuetta. Myös info- ja myymälätiloja ja työpajatiloja olisi hyvä uudistaa. Näiden toimenpiteiden tilatarve on yhteensä noin 500-700 m2. Asiakaspaikkoina monitoimitila on noin 100 paikkaa ja kesäterassi noin 150 paikkaa. Riihisaaresta on laadittu aiemmin vuonna 2007 esiselvitys lisärakennuksesta (auditoriotilat), jonka mitoitusta tarkistettiin miljöösuunnitelmassa vastaamaan realismia. Miljöösuunnitelmassa tutkittiin em. toimintojen sijoittamiseksi vaihtoehtoina joko a) erillistä lisärakennusta alueen pohjoispuolelle lähemmäs Linnankatua b) lisärakennusta maakuntamuseon yhteyteen länsijulkisivulle c) nykyisen rakennuksen ja lähistöllä sijaitsevien puutalojen hyödyntämistä. Ongelmana lisärakentamista edellyttävissä vaihtoehdoissa koettiin kustannusten lisäksi henkilökunnan rajallinen määrä, jolloin toimintojen olisi hyvä sijaita "saman katon alla". Miljöösuunnitelmasta pyydettiin sen valmistuttua. Museoviraston lausunto. Lausunnossaan Museovirasto suhtautuu kielteisesti a) ja b) vaihtoehtoihin eli laajempaan uudisrakentamiseen alueella. Museovirasto kannatti vaihtoehtoa c, jossa nykyisen viljamakasiinirakennuksen sisätilojen toimintoja (mm. näyttely-, toimisto- ja varastotilat) mietitään uudelleen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskukseksi. Vaihtoehdossa c) Riihisaareen esitettiin myös hienovaraista lisärakentamista mm. lasista sisääntulokatosta ja myyntipistettä Maakuntamuseon sisäänkäynnissä sekä muita kevytrakenteisia rakennuksia alueella. Tällaiset toimenpiteet on tarvittaessa purettavissa pois ja alue muutettavissa alkuperäiseen asuunsa. Asemakaavaa lähdetään Museoviraston lausunnon mukaisesti valmistelemaan vaihtoehdon c) pohjalta. Sisätilojen muutokset olisi suositeltavaa sitoa rakennuksen taloteknisen peruskorjauksen suunnitteluun, joka on alustavasti ohjelmoitu vuosille 2016 2017. Rakennuksen muuttaminen maakuntamuseoksi on tehty 1980-luvun puolivälissä ja investointi on tulossa tiensä päähän. Talotekniikkaa uudistettaessa olisi mahdollisuus tehdä tarvittavat muutokset sisätiloissa lisäkustannuksin. Miljöösuunnitelmassa pohdittiin myös ympäristön käsittelyä. Suunnitelmassa esitettiin Riihisaaren Tallisaareen ja Martti Talvelan puistotiehen yhdistävät sillat, jotka tekisivät alueesta paremmin saavutettavan ja matkailun sekä virkistyskäytön kannalta kiinnostavamman. Museovirasto suhtautui lausunnossaan kielteisesti ehdotettuihin uusiin siltayhteyksiin, koska ne muuttavat alueen maisemaa ja ehdotetuissa kohdissa ei aiemmin ole sijainnut siltoja. Riihisaaren pohjoispuolella oleva pysäköintialue ns. Brahenaukio on esitetty miljöösuunnitelmassa nykyisin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti toriaukiona, jossa palautetaan Riihisaaren kanava ja silta. Tätä asemakaavaa ei olla muuttamassa. Investointipäätöstä Brahenaukion kunnostamisesta tai kanavasta ja sillasta ei ole kaupungin toimesta tehty. Museon nykyisiin höyrylaivalaitureihin esitetään miljöösuunnitelmassa lisää asiointipaikkoja. Alueelle on aiemmin laadittu selvitys höyrylaivapuistosta, jonka todettiin soveltuvan paremmin Laitaatsillan telakkaympäristöön. Riihisaaressa höyrylaivapuiston ongelmaksi koettiin mm. pysäköintipaikkojen ja lastauslaiturin puute sekä kustannukset olivat Laitaatsillan telakkaa kalliimmat. Uusi asiointilaituri antaisi mahdollisuuden tuoda Laitaatsillan höyrylaivoja esille ja pienemmin kustannuksin. Höyrylaivalaiturin viereen on osoitettu miljöösuunnitelmassa katos kirkkoveneille. Päätökset Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen kaavoitusohjelman hyväksymisen 6.2.2012 46 yhteydessä asemakaavatyön käynnistämisestä. Riihisaarta on ajateltu osaksi kansallista kaupunkipuistoa, josta on tehty perustamisselvitys, mutta jonka hakemisesta kaupunki ei vielä ole tehnyt päätöstä. 2/8
Kaavatilanne Maakuntakaavassa Riihisaari kuulu osaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön ja/tai maiseman man vaalimisen kannalta merkittävää aluetta (mav). Suunnittelumääräys on, että Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka niihin viitattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman tai rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden tai ominaislaadun säilyttämiseksi. Suosituksena on, että Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta tai alueelliselta ympäristökeskukselta. Riihisaaressa on lisämerkintänä SR672 rakennussuojelukohde, valtion entinen viljamakasiini, joka on suojelukohde. Rakennussuojelukohteen suunnittelumääräyksenä on, että Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Riihisaari on yleiskaavassa (1997) rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua tai suojeltavaa aluetta (SR). Alue on erotettu vesialueella, johon voi sijoittaa laiturirakenteita (vl) rannasta. Ote yleiskaavasta (1997) Riihisaaren alueella ei ole asemakaavaa. Saaren pohjoisosa on vuonna 2002 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu vesialueeksi (W). Saarelle johtaa kevyen liikenteen yhteys, jolla huoltoajo on sallittu. Vesialueen pohjoispuolelle on osoitettu toriaukio Brahenaukio sekä puistoaluetta (VP ja VP/s). Linnankadun puutalokorttelit ovat AL/s eli asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään. Linnankadun kortteleita 9 ja 10 ei ole asemakaavoitettu. Ote ajantasa-asemakaavasta Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Maanomistajana on Savonlinnan kaupunki. Alueella toimivia tahoja ovat maakuntamuseo ja Metsähallitus. Alueella on myös vuokralla kesäravintola. Riihisaaren asemakaava koskettaa kaupunkilaisten lisäksi myös muita sidosryhmiä, joita on kuultu em. miljöösuunnitelman laadintavaiheessa ja kuullaan jatkossakin kaavatyön aikana. Kaupungin palveluista asemakaavoituksen lisäksi työhön tarvitaan asiantuntemusta toimitila-, maankäyttö-, kulttuuri- ja elinkeinopuolelta, satamalaitokselta sekä katu- ja kunnallistekniseltä puolelta, maakuntamuseolta ja Metsähallituksesta. Lausunnot pyydetään rakennus-, ympäristöja kulttuurilautakunnalta, Museovirastolta, Etelä-Savon ELY-keskukselta ja Etelä-Savon maakuntaliitosta. Jos osallisten listaan haluaa täydennyksiä ja asemakaavahankkeen osallisten postituslistalle, siitä voi tehdä ilmoituksen asemakaavoitukseen. Arvioitavat vaikutukset ja selvitykset Asemakaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset. 3/8
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin, maastokäynteihin ja inventointeihin. Alueelle tehdään lisäselvityksiä kaavan valmistelua varten: Kevään 2012 aikana luontoinventointi Riihisaaren rakennushistoriaselvitys ja historiaselvitys täydennettyä arkeologisilla tiedoilla täyttöalueesta, jotka selventävät mm. suojelukokonaisuuden säilymisen ja suojelun perusteita sekä mahdollisen lisärakentamisen määrää. Makasiinirakennuksen kuntoarviointi ja sisätilojen tarvitsemien muutosten selvittäminen Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen sisällön tarkempi suunnittelu sekä sen tarvitsemien toimitilojen määrän arviointi Metsähallituksen ja maakuntamuseon kesken Ulkoympäristön muutostöiden ja liikennejärjestelyjen suunnittelu Maisemavaikutusten ja Vuoksen vesistöalueen (VAT) vaikutusten arviointi kaavatyön yhteydessä Muut lisäselvitystarpeet selviävät työn aikana. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallitus on tehnyt Riihisaaresta kaavoituspäätöksen 6.2.2012 46. Ilmoitus kaavatyön käynnistymisestä on kaavoitusohjelman yhteydessä ollut kunnallisella ilmoitustaululla sekä julkaistu kuulutus Itä-Savo lehdessä. Miljöösuunnitelma ja siitä saatu lausunto on annettu tiedoksi tekniselle lautakunnalle. OAS on teknisessä lautakunnassa 24.4.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kaupungintalolla (Olavinkatu 27 kaupunkisuunnittelu 3 krs) ja internet-sivuilla (www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus) OASista voi esittää kommentteja koko kaavaprosessin ajan. OASstä kuulutetaan lehdessä. Kaavan viranomaisten aloitusneuvottelu MRA 26 pidettiin 8.5.2012, johon osallistuvat Etelä-Savon ELY-keskus, Museovirasto, Maakuntamuseo ja Savonlinnan kaupunki. Kaavaluonnos: Kaavaluonnoksesta järjestetään sidosryhmäseminaari, niille tahoille, jotka olivat mukana myös Riihisaaren miljöösuunnitelman laadinnassa. Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaluonnosvaiheessa ja tarvittaessa myös ehdotusvaiheessa MRL 66. Muista työneuvotteluista sovitaan erikseen. Kaavaluonnos on teknisessä lautakunnassa syksyllä 2012, jonka jälkeen se laitetaan nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä järjestetään yleisötilaisuus. Nähtävillä oloaika on minimissään 30 vuorokautta. Nähtävillä olosta ja yleisötilaisuudesta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaluonnokseen voi tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululla ja internetissä. Nähtävillä oloaikana kaavaluonnoksesta on mahdollisuus antaa palautetta joko suullisesti, kirjeellä tai sähköpostilla. Tekninen lautakunta vastaa jätettyihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Kaavaehdotus: Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja palautteiden perusteella kaavaa tarkistetaan kaavaehdotukseksi. Kaupunginhallitus asettaa asemakaavaehdotus nähtäville. Nähtävillä oloaika on minimissään 30 vuorokautta. Nähtävillä olosta tiedotetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaehdotukseen voi tutustua kaupunkisuunnitteluyksikön ilmoitustaululle ja internetsivuilla. 4/8
Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen (tekla, kaupunginhallitus). Asemakaava: Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaava menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös Etelä-Savon ELYkeskukselle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Kuopion hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asemakaavasta ei voi valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Yhteystiedot : Päivi Behm asemakaava arkkitehti puh. 044 417 4655 paivi.behm@savonlinna.fi Havainnekuva Riihisaaren miljöösuunnitelman vaihtoehdosta C, jossa toiminnot sijoittuvat makasiinirakennukseen. Vaihtoehdossa esitetystä Tallisaaren ja Riihisaaren yhdistävästä sillasta ja sen tarpeellisuudesta on syntynyt vilkasta keskustelua. Museovirasto suhtautui lausunnossaan kielteisesti siltaan. 5/8
Ilmakuva Riihisaaresta. Kuvassa Riihisaaren ja Tallisaaren välissä oleva lohiportti on nykyisin purettu. Näkymä Martti Talvelan puistotieltä Olavinlinnan suuntaan Riihisaaressa oli vielä 1950-luvulla useita puurakennuksia. 6/8
Kuva Nälkälinnan näkötornista Riihisaareen (1916 1925), Savonlinnan maakuntamuseo Ote Savonlinnan kartasta 1843, Riihisaaressa on tuolloin ollut varasto- ja liiterirakennuksia sekä rantasauna. 7/8
Ote Savonlinnan kartasta vuodelta 1783, jäljennös vuodelta1961 Ote Savonlinnan kartasta vuodelta 1644 8/8