Jyväskylän kaupunki/blom OY JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kauramäen ideasuunnitelma SELOSTUS 26.8.2010
2 Sisältö 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat...3 2 Ideasuunnitelman sisältö...3 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet...3 2.2 Suunnittelueen osa-alueiden sisältö...5 2.3 Mitoitus...7 3 Suositukset jatkosuunnittelulle...8
3 1 Kauramäen suunnittelun lähtökohdat Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt Kauramäen alueen suunnittelun ja alueen osayleiskaava on ilmoitettu vireille syksyllä 2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan tavoitteena on rakentaa Kauramäestä keskisuomalaiseen metsämäkimaisemaan istuva sisällöltään ja toiminnoiltaan rikas asuinalue, jossa sijaitsee monipuolisten asuntovaihtoehtojen lisäksi myös asumista tukevia palveluja, virkistysmahdollisuuksia sekä työpaikkatoimintoja. Asuinalue on pientalovaltainen, mutta joukkoliikenteen ja palveluiden toimintaedellytykset turvataan rakentamalla alueelle tehokkaampia asuinkortteleita, joihin voi sijoittua rivitaloja kerrostaloja. Kauramäen alueen tavoitteena on yhdistää Ylämyllyjärven ja Eteläportin välinen yhdyskuntarakenne. Alueen maankäyttö suunnitellaan siten, että sinne on mahdollista toteuttaa laadukkaat joukkoliikenneyhteydet kaupungin keskustaan ja Eteläporttiin. Finnish Consulting Group Oy on laatinut alueelle Jyväskylän kaupungin toimeksiannosta ideasuunnitelman osayleiskaavatyön pohjaksi. Ideasuunnitelmassa tutkitaan Kauramäen alueen maankäytön päärakenne sekä asumisen sijoittumisen painopisteet ja tehokkuus. Tämä selostus täydentää ideasuunnitelman yhteydessä laadittua suunnitelma-aineistoa (aluevaraussuunnitelma ja havainnekuva). Selostuksessa on kuvattu suunnitelmien pääperiaatteet, osa-alueiden pääsisällöt, arvioitu mitoitus ja suosituksia jatkosuunnittelulle. Työtä on Jyväskylän kaupungilta ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet yleiskaava-arkkitehti Leena Rossi, apulaisyleiskaava-arkkitehti Jorma Häkkinen ja apulaisasemakaava-arkkitehti Leila Strömberg. Finnish Consulting Group Oy:ssä työn projektipäällikkönä on ollut Jouni Mäkäräinen ja pääsuunnittelijana arkkitehti Petri Tuormala. Suunnitteluryhmään ovat kuuluneet myös arkkitehdit Esko Puijola, Suvi Korpinen ja Jaakko Isoherranen. 2 Ideasuunnitelman sisältö 2.1 Suunnitelman pääperiaatteet Kauramäen ideasuunnitelman päätavoitteena on ollut yhdistää Eteläportin ja Ylämyllyjärven yhdyskuntarakenne asumispainotteisella ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset mahdollistavalla maankäytöllä. Näin ollen tehokkaampi asuntorakentaminen on ohjattu alueen halkaisevan kokoojakadun varteen, joka toimii alueen joukkoliikennekatuna. Vastaavasti perinteinen pientalorakentaminen sijoittuu kokoojakatuun nähden uloimmille alueille. Alueelle esitetään monipuolista asuntorakentamista aina kerrostaloista erillispientaloihin. Alueelle voidaan osoittaa rakentamisen tehokkuudeltaan eritasoisia korttelialueita ja erityisesti AKR-kortteleissa on mahdollista toteuttaa hyvin monipuolista asuinrakentamista. Suunnittelualueella on monin paikoin haastavia rinnemaastoja, mikä tulee ottaa huomioon asuntorakentamisen suunnittelussa. Näillä alueilla yhtenäinen rakennustapa joko tuottajamuotoisena rakentamisena tai muutoin tarkoin ohjattuna pientalorakentamisena tulee tuottamaan laadukkaimman lopputuloksen. Kauramäen alueen maastoa hallitsee mäkien lisäksi niiden väliset laaksomaiset alueet lampineen. Ideasuunnitelmassa nämä alueet on osoitettu virkistys- ja vapaa-ajan alueiksi, joilla voidaan yleiskaavoituksessa ottaa huomioon myös alueen luontoarvot kaavamääräyksin. Näille virkistysalueille on mahdollista sijoittaa myös virkistysreittejä, jotka palvelevat sekä Kauramäen alueen asukkaita että laajemmin Ladun Majan ja
4 Kolmisoppisen virkistysalueen käyttäjiä. Suunnitelma mahdollistaa lenkkimäisten yhteyksien toteuttamisen Ladun Majan suunnasta. Myös virkistysyhteystarpeet valtatie 9:n alikuluista on otettu huomioon suunnitelmassa. Huhtalan tilan ympäristö on suunnitelmassa esitetty vapaa-ajan alueeksi, jolle olisi jatkossa mahdollista sijoittaa monipuolisesti myös liikuntaa palvelevia toimintoja (kentät yms.). Suunnitelma mahdollistaa siten myös nykyisten kaltaisten kalastusmatkailupalveluiden jatkumisen alueella. Kauramäen alue liittyy eteläosaltaan tiiviisti Eteläportin kaupan ja työpaikkojen alueeseen. Eteläportista on muodostumassa sekä Kauramäen että Keljonkankaan alueen yhteinen aluekeskus, johon voi keskittyä kaupallisten palveluiden lisäksi myös keskeisiä julkisia palveluja. Koska Eteläportin alueen toteutuminen tulee muuttamaan alueen ympäristöä ja myös olemassa olevia pinnanmuotoja voimakkaasti, on kerrostalorakentaminen luonteva lähtökohta Eteläportin alueen asuntorakentamiselle aivan kaupallisen keskuksen lähialueella. Näin ollen myös asukasmäärät aivan palveluiden tuntumassa ovat suurempia. Eteläportin alueen lisäksi työpaikkoja ja myös pienimuotoisempi yksityisiä lähipalveluja voi sijoittua Kauramäen läpi kulkevan kokoojakadun varteen. Kuva 1. Kuusikkolampi loppusyksyllä 2009.
5 Ideasuunnitelman aluevaraussuunnitelmassa on esitetty seuraavia maankäytön pääkäyttötarkoituksia: - asuinkerrostalojen alueet (AK), joissa rakentaminen muodostuu pääosin perinteisestä kerrostalorakentamisesta. Tehokkaampi rakentaminen sijoittuu Eteläportin pohjoisosan alueelle kokoojakadun varteen. - monipuolisen asumisen alueet (AKR), joissa rakentaminen muodostuu pienkerros-, rivi-, ketju- tai terassitaloista sekä voimakkaammin ohjatusta pientalorakentamisesta (tuottajamuotoinen pientalo, ryhmärakentaminen yms.). - pientalovaltaiset alueet (AP), joissa rakentaminen on pientalovaltaista, mutta erillispientalojen lisäksi alueille voi sijoittua myös esimerkiksi rivi-, ketjuja paritaloja. - palveluiden korttelialueet (Y ja PY), joihin voidaan sijoittaa esimerkiksi koulu tai päiväkoti. Eteläportin pohjoisosassa sijaitseva Kankaan tilaa on mahdollista kehittää PY -merkinnällä esimerkiksi matkailu-, majoitus- tai palvelukäytössä. - Huhtalan tilan ympäristö esitetään suunnitelmassa virkistys- ja urheilutoimintojen (VU) alueena, joka palvelee koko Kauramäen aluetta ja jota on mahdollista kehittää edelleen monipuolisesti vapaa-ajan toimintoihin. - Monipuolinen ympäristöhäiriötä aiheuttamaton työpaikka-alue (TP) on esitetty valtatie 9:n varteen. 2.2 Suunnittelualueen osa-alueiden sisältö Kauramäki Varsinaiseksi Kauramäeksi on ideasuunnitelmassa nimetty Ylä-Myllyjärven lounais- ja eteläpuolella sijaitsevan laajan mäen alue, jossa on aikaisemmin sijainnut Mäkelän tila. Alueen maankäytön perusratkaisuna on tehokkaamman ja monipuolisemman asuntorakentamisen sijoittuminen kokoojakadun varrelle. Pientalovaltaisemmat alueet sijoittuvat alueen eteläosaan tukeutuen lenkkimäiseen katuyhteyteen sekä kokoojakadun pohjoispuolelle. Roninmäen kaakkoisrinteeseen on lisäksi suunniteltu pientalopainopainotteinen alue. Monipuolisen asumisen alueilla (AKR) maankäytön tehokkuutta voidaan säädellä kerroskorkeuden ja talotyyppien avulla. Pientalovaltaisilla alueilla on mahdollista toteuttaa perinteisten omakotitalojen lisäksi myös erilaisia paritalo-, ketju- ja terassitalokokonaisuuksia. Koko Kauramäen rakenteen kannalta on tärkeää, että kokoojakadun varteen muodostuvat rakennusmassat luovat kaupunkikuvallisesti selkeän kaupunkimaisen selkärangan koko Kauramäen alueelle. Myös alueelle sijoittuvat palvelut (lähikauppa, palveluyritykset) tulee sijoittaa tärkeimpiin risteysympäristöihin. Alueen julkisille palveluille (koulu) varattu tontti sijoittuu alueen läntisempään pääristeykseen, jolloin koulupalvelut ovat keskeisellä paikalla ja hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen yhteyksiä pitkin eri puolelta aluetta. Alueen viherrakenne perustuu alueen halkaiseviin viher- ja virkistysalueisiin. Alueiden virkistysreitit toimivat yhteysreitteinä myös laajemmille viher- ja virkistysalueille ja palvelevat myös kevyen liikenteen sisäisinä yhteyksinä Huhtalan ja Eteläportin suuntaan.
6 Kuva 2. Osa-alueiden rajaukset. Kauramäki Tilkunmäki Eteläportin pohjoisosa Tilkunmäki Tilkunmäen alueena tarkastellaan Tilkunmäelle ja sen länsipuolelle Kuusikkolammen länsipuolelle suunniteltua aluetta. Tilkunmäen alueella on koko suunnittelualueen suurimmat paikalliset korkeuserot. Kuusikkolammen itäpuolelle rakentaminen sijoittuu lammen viereisen mäen tasaisemmalle laki-alueelle. Tehokkaampi rakentaminen voi sijoittua kokoojakadun puolelle ja vastaavasti matalampi pientalopainotteinen rakentaminen länsiosaan Kuusikkolammen suuntaan. Tilkunmäen länsirinteelle on esitetty rakennuskortteleita kokoojakadun ja ylävesisäiliön väliselle alueelle. Varsinaisen Tilkunmäen alueelle on esitetty sitä kiertävä katuyhteys, jonka varteen sijoittuu sekä perinteisiä pientaloja että muita pientaloratkaisuja. Alueelle voi toteuttaa myös ketju- tai rivitaloja. Valtatie 9:n yläpuolelle sijoittuvista asunnoista avautuu maisemat kohti kaupungin keskustaa ja Keljonlahtea. Reunimmaisten kortteleiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtatien melu. Piha-alueiden meluntorjunta on alueella mahdollista toteuttaa muurimaisella asuntorakentamisella. Eteläportin pohjoisosa Eteläportin pohjoisosan asuntorakentaminen alkaa Eteläväylän ja Kauramäentien (kokoojakatu) risteysalueen luoteispuolelta. Kauramäentien varteen on esitetty kerrostalorakentamista, joka porrastuu nousevaan rinteeseen. Myöhemmässä vaiheessa tulee tutkia, voisiko myös tien itäpuolelle C-alueelle sijoittua myös kerrostalorakentamista kaupallisen rakentamisen välittömään yhteyteen.
7 Eteläportin pohjoisosan asuntoalueen ja kaupallisen alueen väliin on esitetty viheralue, jonka luonne ja leveys tulee tarkentaa suunnittelun edetessä ja Kauramäentien katuprofilointien valmistuttua. Varsinainen Eteläportin pohjoisosan asuntoalue muodostuu kokoojakadun ja sen sivukatujen varteen sekä Kankaan tilan pohjoispuolella sijaitsevan mäen kiertävän katuyhteyden varteen. Pääperiaatteena on, että kerrostalorakentaminen sijoittuu välittömästi Eteläportin alueen pohjoispuolelle, jonka jälkeen rakentaminen vaiheittain muuttuu kerroskorkeudeltaan matalammaksi ja pientalopainotteisemmaksi sekä kokoojakadun että muiden katujen yhteydessä. Kankaan tila ja sen länsipuolinen alue on osoitettu PY-alueeksi, jolloin alueelle voi sijoittua koulu. Merkinnällä Kankaan tilaa voidaan edelleen kehittää myös esimerkiksi matkailu- tai ravintolapalveluiden käyttötarkoituksiin. Valtatien 9:n varteen sijoittuisi työpaikkarakentamista, jonka jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös meluntorjunta. Muurimainen rakentaminen torjuisi melua myös työpaikkarakentamisen länsipuolisissa asuinkortteleissa. 2.3 Mitoitus Kokonaisuutena ideasuunnitelman mukaan Kauramäen alueelle voisi tulla uutta rakentamista noin 291 000 k-m, josta asuntorakentamisen osuus on 275 000 k-m. Uusien nk. perinteisten pientalotonttien määrä on ideasuunnitelmassa noin 600 kpl. Tonttien määrä on arvioitu havainnekuvan perusteella. Arvioitu alueen asukasmäärä on noin 5000 asukasta. Kauramäen ideasuunnitelman asuinrakentamisen mitoitus on arvioitu maankäyttömuodoittain ja osa-alueittain aluevaraussuunnitelman perusteella. Laskelmissa ei ole otettu huomioon olemassa olevien asuinrakennusten tonttialueita Huhtalan tilan ja Huhtalammen ympäristössä. Mitoitus on arvioitu seuraavilla aluetehokkuuksilla: - Asuinkerrostalojen alueet (AK) e = 0,35 - Monipuolisen asumisen alueet (AKR) e= 0,25 - Pientalovaltaiset alueet (AP) e=0,18 - muut alueet (Y/TP) e=0,3 Taulukko 1. Kauramäen mitoitus maankäyttömuodoittain. Osa-alue AK AKR AP Y/PY TP Erillis- Asukkaita pientalotontteja Kauramäki 41390 133758 4395 467 3185 Tilkunmäki 12053 29243 72 751 Eteläportin 25186 12008 21647 6039 5796 59 1070 pohjoisosa Yhteensä 25186 65450 184648 10434 5796 598 5005
8 3 Suositukset jatkosuunnittelulle Ideasuunnitelmassa on esitetty näkemys Kauramäen alueen kokonaisuudesta. Ideasuunnitelman mukaan Kauramäestä tulisi kaupunkimainen ja monipuolinen asuinalue, josta sekä Eteläportin että kaupungin palvelut ovat hyvin saavutettavissa ajoneuvoliikenteen lisäksi myös joukko- ja kevyellä liikenteellä. Alueen arvioitu asukasmäärä, 5000 asukasta, luo edellytyksiä joukkoliikenteen palvelutasolle myös todellisuudessa. Yleiskaavoitusta varten ideasuunnitelmaa tulee tarkentaa erityisesti kesän 2010 aikana laadittujen luontoselvitysten tuloksilla. Ideasuunnitelmassa on otettu huomioon tiedossa olevat luontoarvot. Myös muut tarkentuvat selvitykset tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Ideasuunnitelmassa on otettu huomioon valtatien varteen sijoittuvilla alueilla olevat melualueet olemassa olevien melualuerajauksien perusteella. Alueen jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota valtatien reuna-alueiden meluntorjuntamääräyksiin. Suunnitelma luo perusteen myös alueen yhdyskuntatekniselle yleissuunnittelulle (katusuunnittelu, vesihuolto). Yleissuunnittelun avulla on mahdollista edelleen tarkentaa ideasuunnitelmaa ja parantaa sen toteutuskelpoisuutta. Ideasuunnitelmassa on katuverkoston osalta etsitty toteutuskelpoisia katulinjauksia (pituuskaltevuus alle 10 %), mutta tarkemmassa suunnittelussa on edelleen tarpeen tutkia katulinjauksia, mahdollisia leikkauksia ja liittymien sijoittumista. Myös tarve hulevesien yleissuunnittelulle tulee selvittää. Alueen virkistysreittien suunnittelua tulee tarkentaa osana koko Ladun Majan ja Kolmisoppisen virkistysalueen reittien kokonaissuunnittelua. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää yhteystarpeisiin Keljonkankaan alueelle. Erityisesti Eteläportin pohjoisosassa asumisen ja liikerakentamisen yhteensovittaminen vaatii jatkossakin huolellista suunnittelua, jotta kokonaisuudesta muodostuu miellyttävä asuinympäristö. Koska Eteläportin kaupallisen alueen rakentaminen edellyttää merkittäviä maansiirtoja, on erityisen tärkeää etsiä sekä laadullisesti että taloudellisesti hyviä ratkaisuja, joissa monipuoliset maankäytön muodot ja korkeuserot tuovat lisäarvoa alueelle.