Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Samankaltaiset tiedostot
Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus. Ron Store Oulu

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys Pöyry Finland Oy

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Katson maisemaa ja kuuntelen

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

GEOENERGIAKARTTA (6) GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.0

Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

POHJOISET SUURHANKKEET JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SYMPOSIUM

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Paikkatiedon hyödyntäminen liito-oravien esiintymistä selittävien tekijöiden ja maiseman käytön tutkimuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Avoin data liiketoiminnassa. EnviroCase Oy

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

HYDRO-POHJANMAA

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

TERRAMONITOR HAKKUIDEN MUUTOSTULKINTA JA RAJAUS PERUSTUEN SENTINEL-2 SATELLIITTIKUVA-AINEISTOON SUOMEN METSÄKESKUKSELLE RAPORTTI 13.2.

Kansallispuistojen luokitus

Kansallispuistojen luokitus

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Pyöräliikenteen edistäminen Helsingin seudulla. paikkatietotarkastelu pyöräliikenteen potentiaalin tunnistamiseksi

coherence of the Natura 2000 network in

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Palovaaran ja Ahkiovaaran tuulivoimapuisto, Pello

Maisema myytävänä löytyykö ostaja?

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

MATKA KESTÄVÄ MATKAILUALUE

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Ekologian ja käyttäjien arvostusten yhteensovittaminen matkailualueilla. Anne Tolvanen

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.


Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Increasing the ecological connections and coherence of the Natura 2000 network in South-west Lapland NATNET

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Kuortaneen ajantasaistushanke

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

REITTI- JA SIJAINTIALLOKAATIO-ONGELMIEN RATKAISEMINEN GEOINFORMATIIKAN MENETELMIN: ESIMERKKEINÄ MAASTOINVENTOINTIREITIT JA SAIRAALAPALVELUT

Miltä metsäsi näyttää hakkuun jälkeen?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Tienalitusten aiheuttama esteellisyys Pohjois- Pohjanmaan puroissa ja pienissä joissa. Kimmo Aronsuu ja Jouni Näpänkangas POPELY

Projektin loppuraportti. Lajirikkauskartta Lilli Linkola, Open Knowledge Finland ry,

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari

Kitkajärvien ja Posionjärven hoidon ja kunnostuksen työryhmä

KMTK-tietokannan yleistys ja monitasoprosessit (KMTK-Yleistys)

Paikkatiedon mahdollisuudet

Maisemasuunnittelu Esimerkkejä ja mallikohteita puuntuotantoalueille. Marraskuu 2012 Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

GIS-ANALYYSI PAIKKATIETOIKKUNASSA. Matias Järvinen 2019

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Transkriptio:

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet? Metsämaiseman herkkyysluokitus Kainuun ja Kuusamon vaaramaan alueella Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa seminaari, Oulu 7.5.2014

Tavoite Työkalu sellaisten talousmetsäalueiden tunnistamiseksi, joissa maisema pitäisi ottaa huomioon Maisemanhoidon resurssien kohdentaminen näille alueille Konfliktien välttäminen Aluetason tieto: Tarkastellaan systemaattisesti laajoja alueita Vertailukelpoinen kokonaiskuva tietyn alueen maisemallisesti herkistä kohteista

Maiseman herkkyys? Maiseman herkkyys: Visuaalisen maiseman herkkyys muutoksille, kuten metsänkäsittelyille Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet joiden voimakas muuttaminen aiheuttaa vastustusta Visuaalinen maisema, talousmetsät

Malleja muualta Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa laadittu herkkyysluokituksia ja visuaalisten resurssien hoitoluokituksia Laajat kaukomaisemat tietyistä tarkastelupisteistä, julkiset maat, maastotyö, asiantuntija-arviot Suomen oloihin talousmetsät kattava menetelmä, paikkatietoon perustuva, kustannustehokas, helposti päivitettävä

Osallistujat I vaihe (2010-2011): Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Kainuun metsäkeskus, ProAgria Kainuu, Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Openspacetutkimuskeskus II vaihe (2012-2014): Metla, Oulun yliopisto, Metsähallitus, Metsäkeskus, Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto Rahoitus: MMM ja osallistujat Kuva: Erkki Oksanen/ Metla

Pilottialueena Kainuun ja Kuusamon vaaramaa 1. Herkkyysmallin laadinta: kriteerien valinta, painokertoimien määrittäminen 2. Mallin toteuttaminen paikkatietojärjestelmässä: aineistojen hankinta ja tuottaminen, herkkyysindeksin laskeminen -> herkkyyskartat 3. Tulosten arviointi 4. Indeksin hyödyntäminen käytännössä 5. Jatkossa indeksin laskenta muihin maisemamaakuntiin? 5.5.2014 6

Maiseman herkkyys, kriteerit Maiseman vetovoimaisuus Katselijoiden/käyttäjien määrä Kohteen näkyvyys maisemassa Kriteerien valinta: aiemmat luokitukset, maisematutkimukset, asiantuntijanäkemys, löydyttävä paikkatietoa Ei puustotietoja Ei maisemallisen arvon kokonaismittari

Maiseman herkkyyskriteerit Kainuun ja Kuusamon vaaramaa-alueella Visuaalisen maiseman herkkyys metsänkäsittelylle Näkyvyys Käyttöpaine Maiseman vetovoimaisuus Laki- ja rinnemetsät Reunametsät Näköalapaikkoihin näkyvät metsät Vapaaajan asutus Metsien ulkoilureitit ja -rakenteet sekä ulkoharrastusalueet Tieliikenne Pienialaiset vetovoima -tekijät Vesistön läheisyys Majoitusja matkailupalvelut Vakituinen asutus Tunnistetut arvokkaat maisemat Vaihtelevuus

Maiseman vetovoimaisuus Tunnistetut arvokkaat maisemat Vesistöjen läheisyys Vaihtelevuus Pienialaiset vetovoimatekijät Kuva: Erkki Oksanen/Metla

Käyttöpaine Vakituinen asutus Vapaa-ajan asutus Majoituspalvelut Ulkoilupalvelut: ulkoilureitit ja rakenteet, ulkoharrastusalueet Tiestö

Kohteen näkyvyys maisemassa Laki- ja rinnemetsä Reunametsä (veden, pellon tai avosuon reuna) Näkyvyys maiseman tarkastelupisteistä (taajamat, matkailualueet, päätiestö) Kuva: Erkki Oksanen/Metla

Herkkyysmallin painokertoimien Kriteerien painokertoimet asiantuntijatietämyksen mallinnuksella Kolmekymmentä metsä-, maisema- tai ympäristöalan asiantuntijaa pääosin Kainuun ja Kuusamon alueelta Kriteerien parittainen vertailu Painokertoimien laskenta ja mallinnuksen epävarmuusanalyysit (steps ohjelmisto) Hyötymallien estimoiminen määrittäminen Muuttujien yhteismitallistaminen 12

Herkkyysluokituksen laskenta paikkatietojärjestelmässä 1. Aineistojen hankinta ja muokkaus Numeeriset paikkaansidotut aineistot Olemassa olevien aineistojen hyödyntäminen 2. Mallin kriteerejä kuvaavien karttatasojen tuottaminen paikkatietoanalyysit 3. Kriteeritasojen yhdistäminen herkkyysindeksiksi Aineistojen ja mallien yhdistäminen 4. Maiseman herkkyyskarttojen tuottaminen Herkkyysindeksin luokittelu ja teemakarttojen tuottaminen 5. Tulosten arviointi Tulosten oikeellisuuden varmistus

Aineistot Maastotietokanta Korkeusmalli ML-VMI10 Digiroad perinnebiotooppiaineistot Metsähallituksen retkikartta-aineisto Kuusamon, Posion ja Taivalkosken kuntien toimittamat virkistysreittiaineistot Kainuun ulkoilukartta-aineisto SYKEn YKR-kuvioaineisto SYKEn Oiva-palvelusta ladatut aineistot esim. suojelualueista Yritysrekisteri Kuntien www-sivut

Kriteerien laskenta Kriteerit laskettiin peittävälle 250 metrin ruudukolle Jokaiselle kriteerille tuotettiin koko tutkimusalueen peittävä karttapinta => 12 karttapintaa Tavallisimmat laskennat - Kuinka paljon tiettyä luokkaa ruudun alueella on - Miten paljon tietynlaista viivaa ruudun alueella on - Miten lähellä ruutu sijaitsee tiettyä kohdetta - Kuinka tiheästi kohdetta esiintyy ruudun alueella - Mitä ruudun naapurustossa on - Mistä ruutu voidaan nähdä

Näkyvyys maiseman tarkastelupisteistä Näkyvyysanalyysi paikkatietojärjestelmässä Maaston korkeusvaihtelu Muut näkyvyyttä rajoittavat kohteet Maisemantarkastelukohteet Päätiet, asutuskeskukset, matkailukohteet ja keskittymät Tuhansia tarkastelupisteitä Näkyy / ei näy, max 5 km Näkyvyyskartassa eri kohteiden analyysit yhdistetään Punainen näkyvin ja sininen vähiten näkyvin

Herkkyysindeksi Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan

Herkkyysindeksi Kuusamon alueella

Mallin arviointi Herkkyysluokitus arviointi tilastollisia epävarmuustarkasteluja selvitettiin havaitun epävarmuuden vaikutusta lopputuloksiin Laskennan aikainen arviointi loogisuus tarkistukset yksittäisille kriteereille maastotarkistukset Tulosten objektiivinen arviointi hankalaa Asiantuntija-arvio 30 testiruutua noin 30 metsä-, maisema- ja ympäristöalan asiantuntijaa

Nykyisiä metsävaratietoja täydentävä tieto Voidaan kohdistaa esim. maiseman huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus sekä tarkemmat maastoinventoinnit ja maisema-analyysit maisemallisesti tärkeille alueille Maisema- ja virkistysarvokauppa? Metsänomistaja saisi tiedon maillaan sijaitsevista maisemallisesti herkistä kohteista Julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuus Neuvonnan, maisemapainotteisen suunnittelun, viestinnän, metsäpoliittisten tukien kohdentaminen maisemallisen herkkyyden mukaan Potentiaalisten konfliktitilanteiden tunnistaminen ennakolta Tieto helposti liitettävissä eri organisaatioiden GIS- ja suunnittelujärjestelmiin Numeerisessa muodossa paikkatietoformaatissa (ArcGIS-shape, Mapinfo) ja kuvana TULEVAISUUS: indeksin laskenta muihin maisemamaakuntiin tai koko Suomeen? Resoluution tarkennus Tulosten hyödyntäminen 21

Kiitos