Kansallispuistojen luokitus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kansallispuistojen luokitus"

Elina Manninen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus SUOVI hanke: suojelualueiden ominaisuuksien vaikutus virkistyskäyttöön Suojelualueet ja maaseudun elinvoimaisuus

3 Tutkimuksen tavoitteet Tehtävä: Kansallispuistojen käyntimäärien selittäminen Tavoite: Tunnistaa tekijät, jotka selittävät puistojen käyntimääriä Arvioida eri tekijöiden tärkeyttä käyntimäärien selittämisessä

jotka selittävät puistojen käyntimääriä Arvioida eri

4 Teoreettista taustaa Kävijämääriin vaikuttavia tekijöitä ovat: 1. Tarjontatekijät Luontoympäristön ominaispiirteet (esim. Deng et al. 2002) Puiston tarjoamat virkistyspalvelut (Priskin 2001, Gonnerman et al 2001) Puistoa ympäröivän seudun matkailupalvelut (Machlis & Field 2000) 2. Kysyntätekijät väestöpohja potentiaalisten kävijöiden etäisyys puistosta spatial demand (Hanink & White 1999)

2002) Puiston tarjoamat virkistyspalvelut (Priskin 2001, Gonnerman et al 2001) Puistoa ympäröivän

5 Kansallispuistot 35 kansallispuistoa Pinta-ala 8730 km2 5 vanhinta perustettu ,4 million käyntikertaa vuonna 2005 Tyypillinen kävijä on hyvinkoulutettu toimihenkilö mies (Metsähallituksen kävijätutkimukset)

vuonna 2005 Tyypillinen kävijä on hyvinkoulutettu

6 Aineisto ja menetelmät Aineisto: 35 kansallispuiston ominaisuustiedot ja käyntimäärät Luokittelumenetelmä Kolme erityyppistä ominaisuutta 4 ryhmää luonto-ominaisuuksista (ryhmittelyanalyysi) 3 ryhmää virkistyspalveluista: korkea,keskitaso ja matala 3 matkailupalveluista: korkea, keski-taso ja matala Puistoryhmien ja käyntimäärien välistä suhdetta testattiin yksisuuntaisella varianssi-analyysilla Malli multiple regression analysis käyntikerrat selitettävänä muuttujana Tarjonta- ja kysyntämuuttujat selittäjinä

matkailupalveluista: korkea, keski-taso ja matala Puistoryhmien ja käyntimäärien välistä suhdetta testattiin yksisuuntaisella

7 Luonto-ominaisuus muuttujat 1. puiston pinta-ala (km2) 2. monimuotoisuus (biotooppien lkm) 3. maisema (onko kansallisesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia) 4. suo (jos vallitseva maisemapiirre) 5. vesistöt (jos vallitseva maisemapiirre) 6. tunturi (jos vallitseva maisemapiirre)

maisema (onko kansallisesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia) 4.

8 Luontoominaisuudet

9 Puiston virkistyspalvelut 1. reitit (km) 2. tulipaikat 3. rakennukset/autiotuvat/muut suojat 4. harrastusmahdollisuudet 5. opaspalvelut

10 Puuistojen virkistyspalvelut

11 Matkailupalvelut 1 vuodepaikat lkm 2. merkityt reitit (puison ulkopuolella) 3. ravitsemuspalvelut lkm 4. ohjelmapalvelut 5. kulttuuritarjonta ja historialliset paikat

12 Tulos1: luonto-ominaisuuksien luokittelu Ryhmän nimi K-puistojen lk Biotoppien lukumäärä Pinta-ala km2 Käyntimäärä 2003 mean Suo 7 7,3 43, Metsä 15 11,7 53, Vesistö ja maisenma 11 17,5 110, Tunturi 4 18,3 1640, F.testi p-arvo Tukey s multiple comp. p-values fjeld-water fjeld-forest fjeld-mire water and scenery-forest water and scenery-mire forest-mire

Tunturi 4 18,3 1640,5 120 500 F.testi p-arvo 0.002 Tukey s multiple comp.

13 Tulos2: Virkistyspalvelujen luokittelu Puiston saama pistemäärä Korkea Puistojen lukumäärä 11 Käyntimäärä Keskitaso Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp. p-values high-moderate high-low moderate-low < <

24 200 Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp.

14 Tulos 3: Matkailupalvelujen luokittelu Puiston saama pistemäärä Puistojen lukumäärä Käyntimäärä 2003 Korkea Keskitaso Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp. p-values high-moderate high-low moderate-low < <

15 28400 Matala 5-7 F.testi p-arvo Tukey s multiple comp.

15 Tulos 2: yhdistetty luokitus ja käyntimäärät Palvelut mire forest water & scenary fjeld & scenary puisto muualla Puistojen lukumäärä/ käyntimäärien keskiarvo matala matala 2/ / keskitaso 2/ / /7 200 korkea 1/ keski matala 4/ /6 000 taso keskitaso 2/ / korkea korkea matala keskitaso 2/ / korkea 1/ / / /

2/10 000 2/ 6 800 1/7 200 korkea 1/20 000 keski matala 4/14 300 1/6 000 taso keskitaso 2/19 500 5/37

16 Käyntimäärien multiple regression malli malli 1 mallil 2 β p-value β p-value Etäisyys x etelä & länsi*) Harrastusmahdollisuudet Biotooppien lukumäärä Reitit (km) Puiston ikä R N *) lähimpään kaupunkiin missä enemmän kuin asukasta

000 Biotooppien lukumäärä.037.039.037.037 Reitit (km).004.073 Puiston ikä.013.

17 Yhteenveto ja vertailu 10 km lisäys etäisyyteen puistosta lähimpään suureen kaupunkiin Etelä- tai Länsi-Suomessa vähentää käyntimäärää 3 %:lla Spatial demand effect toimii alueilla, missä on suuria asutuskeskuksia, mutta ei harvaan asutussa Pohjois-Suomessa, missä kansallispusitoissa käynti perustuu luontomatkiluun 10 km lisäys retkeilyreittien määrässä lisää käyntimääriä 4 %:lla Erilaiset harrastusmahdollisuudet vaikuttavat voimakkaastikäyntimääriin: virkistyspalvelujen tarjonnalla on suuri vaikutus

Pohjois-Suomessa, missä kansallispusitoissa käynti perustuu luontomatkiluun 10 km lisäys retkeilyreittien määrässä lisää

18 Johtopäätökset Luokittelun perusteella: Erilaisten palvelujen tarjonnan korkea taso sekä puistossa että puistossa ulkopuolisella seudulla vaikuttavat positiivisesti käyntimääriin riippumatta luonto-ympäristön ominaisuuksista; poikkeuksen tekevät suoluontopuistot Mallintamisen perusteella Tarjontatekijät ovat kaikissa puistoissa vahvoja selittäjiä Kysyntätekijät selittävät käyntimääriä puistoissa, jotka sijaitsevat asutuskeskusten lähellä user-oriented resource-based parks (Clawson & Knetsch 1966)

suoluontopuistot Mallintamisen perusteella Tarjontatekijät ovat kaikissa puistoissa vahvoja selittäjiä Kysyntätekijät selittävät

19 Johtopäätökset jatk. Luokittelumenetelmä tarjoaa yleiskuvan kansallispuistojen ominaisuuksien ja kävijävirtojen välisestä yhteydestä Mallintamislähetymistapa tarjoaa tarkemman kuvan selittävien muuttujien suhteellisesta tärkeydestä ja yhteisvaikutuksesta Keino tehdä ennusteita ja arvioida erilaisten toimenpiteiden mahdollisista vaikutuksista Molemmat menetelmät osoittautuivat hyödyllisiksi ja täydentävät toisiaan

yhteydestä Mallintamislähetymistapa tarjoaa tarkemman kuvan selittävien muuttujien suhteellisesta

20 kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Kansallispuistojen luokitus

Kansallispuistojen luokitus Tuija Sievänen, Jenni Puustinen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta 10.3.2008 1 Taustaa Suojelualueiden virkistyskäytön tutkimus Suojelualueiden virkistyskäyttö ja aluetaloudelliset