Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus

Transkriptio

1 Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus Ron Store ja Eeva Karjalainen Metsäntutkimuslaitos Metlan metsäsuunnittelupäivä Vantaa

2 Metsämaiseman herkkyysluokitus Tausta: Taloudellisesti ja maisemallisesti tarkoituksenmukaista tunnistaa maisemallisesti herkimmät alueet maisemanhoidon kohdentaminen näille aluille Tavoite: kehittää menetelmä maisemallisesti herkkien alueiden tunnistamiseen talousmetsissä Visuaalinen maisema, talousmetsät Maiseman herkkyys: Visuaalisen maiseman herkkyys muutoksille, kuten metsänkäsittelyille Maisemallisesti herkimpiä ovat kohteet joiden voimakas muuttaminen aiheuttaa vastustusta Paikkatietomenetelmiin ja asiantuntijatietämyksen mallinnukseen perustuva menetelmä

3 Osallistujat Metsäntutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Oulun yliopisto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, maa- ja metsätalousministeriö, Metsähallitus, Kainuun metsäkeskus, ProAgria Kainuu, Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitos sekä Openspacetutkimuskeskus Rahoitus: MMM:n ja osallistujat Kuva: Erkki Oksanen/ Metla

4 Tutkimuksen vaiheet 1. Herkkyysmallin laadinta: kriteerien valinta, painokertoimien määrittäminen (Kainuun ja Kuusamon alue) 2. Mallin toteuttaminen paikkatietojärjestelmässä: aineistojen hankinta ja tuottaminen, herkkyysindeksin laskeminen tietylle alueelle (Sotkamo) 3. Tulosten arviointi

5 Maisemallisen herkkyyden kriteerit Valitaan maiseman herkkyyden arvioinnissa käytettävät kriteerit Maiseman yleispiirteet vaihtelevat eri puolilla Suomea Käytettävä kriteeristö on hienosäädettävä alueen mukaan Lähtökohtana maisemamaakuntajako Tässä tutkimuksessa kohteena Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakunta

6 Kriteerit ja päätöshierarkia Malli, jossa maisemalliseen herkkyyteen vaikuttavat tekijät kuvataan hierarkkisesti tarkentuvien pääkriteerien ja alakriteerien avulla Kriteerien valinta: aiemmat luokitukset, maisematutkimukset, asiantuntijanäkemys, löydyttävä paikkatietoa Puustoon liittyviä kriteerejä ei mallissa käytetä, vaan maisemallista herkkyyttä arvioidaan alueiden sijainnin näkökulmasta => mallilla ei ole jatkuvaa päivitystarvetta Mallin pääkriteerit: näkyvyys, käyttöpaine, maiseman vetovoimaisuus

7 Herkkyysmallin painokertoimien Kaikki kriteerit eivät yhtä tärkeitä: kriteerien painokertoimet asiantuntijatietämyksen mallinnuksella Kolmekymmentä metsä-, maisema- tai ympäristöalan asiantuntijaa pääosin Kainuun ja Kuusamon alueelta Painokertoimien laskenta ja mallinnuksen epävarmuusanalyysit pareittaiset vertailut, Steps -ohjelmisto Hyötymallien estimoiminen Muuttujan arvojen tuottama hyöty yhteismitallistaminen määrittäminen Kuva: Erkki Oksanen/Metla

8 Herkkyysluokituksen tuottaminen paikkatietojärjestelmässä Kriteerejä kuvaavien karttatasojen yhteismitallistaminen asiantuntija-arvioiden perusteella Karttatasojen painottaminen painokertoimilla ja yhdistäminen Lopputuloksena herkkyyskartta, joka kuvaa maisemallisen herkkyyden vaihtelua tutkimusalueella (Sotkamo) Luokituksen yksikkönä 250 m ruutu

9 Laskennan kulku Tuotetaan kriteerejä vastaavat tiedot pilottialueelle ArcGis-ohjelmistolla Aineistot (vektori ja rasteri) Maastotietokanta ja korkeusmalli Yhdyskuntarakenneaineisto ja digiroad Sotkamon kunnan toimittamat aineistot: virkistysreitit ja -rakenteet Tilastokeskuksen yritysrekisteri : majoituspalvelut Kunnittaiset metsävaratiedot (VMI), esim. maaperän viljavuus Luonnonsuojeluohjelmat Paikkatietoanalyysit Esim. näkyvyysanalyysi, naapurustoanalyysit ja läheisyysanalyysit Jokainen kriteeri voidaan esittää omana karttatasonaan

10 Esitysdian otsikko

11 Tulosten arviointi Maastotarkistukset Yksittäiset kriteerit ja herkkyysindeksi Tilastolliset epävarmuustarkastelut Kriteerien suhteen herkkyysanalyysi Mitä epävarmuus merkitsee? Asiantuntijoiden kartta-arviointi Toteutettu 5/2011 Asiantuntijoiden maastoarviointi Toteutettu 8/2011

12 Tulokset Herkkyysluokitusmenetelmä, jota voidaan soveltaa toisiin maisemamaakuntiin Kriteerit ja herkkyysmalli Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan Herkkyysluokitus Sotkamon kunnan alueelle kartta, joka kuvaa talousmetsien herkkyyttä visuaalisen maiseman muutoksille luokitus paikkatietomuodossa Kuva: Erkki Oksanen/Metla

13 Tulosten hyödyntäminen Ei ole maisemallisen arvon kokonaismittari Työväline: voidaan kohdistaa esim. maiseman huomioon ottavien hakkuiden suunnittelu ja toteutus sekä tarkemmat maastoinventoinnit ja maisema-analyysit maisemallisesti tärkeille alueille Julkisrahoitteisen ohjauksen kustannustehokkuus: neuvonnan, maisemapainotteisen suunnittelun, viestinnän, metsäpoliittisten tukien kohdentaminen maisemallisen herkkyyden mukaan Potentiaalisten konfliktitilanteiden tunnistaminen ennakolta Tieto helposti liitettävissä esim. metsäorganisaatioiden paikkatieto- ja suunnittelujärjestelmiin: numeerisessa muodossa paikkatietoformaatissa (ArcGIS-shape, Mapinfo) ja kuvana

14 Jatkotutkimus ( ) Kehitetään herkkyysluokitusmenetelmää Toteutetaan herkkyysluokitus koko Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakunnan alueelle Luokituksen hyödyntäminen käytännössä Kainuun ja Kuusamon alueella Metla, Oulun yliopisto, Metsähallitus, Metsäkeskus, Kainuun ELY-keskus, Kainuun maakunta-kuntayhtymä Rahoitus: osallistujat ja MMM Alueen metsänhoitoyhdistykset ja kunnat

15 Kiitos