Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 2017 Talousarvio 2015 Valtuusto 15.12.2014

2

3 SISÄLTÖ sivu SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA... 7 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 8 TOIMINNALLISET JA RAKENTEELLISET JÄRJESTELYT... 10 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUONNA 2015... 14 ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT... 19 HENKILÖSTÖ... 25 KEHITTÄMISTOIMINTA... 30 OPETUS JA TERVEYSTIETEELLINEN TUTKIMUS... 34 RISKIENHALLINTA... 37 SAIRAANHOITOPIIRIN KONSERNIYHTEISÖT JA NIILLE ASETETUT TAVOITTEET... 41 TULOSLASKELMAOSA... 46 Talousarvion rakenne ja sisältö... 46 Talousarvion laadintaperiaatteet... 46 Tuloslaskelma 2015-2017... 50 KÄYTTÖTALOUSOSA... 53 Yhtymähallinto... 53 Toimialue 1... 56 Toimialue 2... 58 Toimialue 3... 60 Toimialue 4... 62 Toimialue 5... 65 Toimialue 6... 66 Toimialue 7... 68 Sairaanhoidon palvelualue... 71 Tukipalvelukeskus... 73 Hallintopalvelukeskus... 75 Valkeakosken aluesairaala... 77 Vammalan aluesairaala... 78 Käyttötalousosan tavoitteet vuodelle 2015... 80 INVESTOINTIOSA... 81 Investoinnit 2015 2017... 81 Investointiosa 2015 ja investointisuunnitelma 2016 2017... 85 RAHOITUSOSA... 86 Rahoitusosa 2015 ja rahoitussuunnitelma 2016 2017... 86

4

5 LIITTEET Sairaanhoitopiirin hallitukseen nähden sitovat tavoitteet vuonna 2015... 89 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelutilaukset sekä kehitysvammahuollon palvelutarvearviot vuodelle 2015 asiakkaittain... 91 Erikoissairaanhoidon palvelutilaukset vuodelle 2015 tuottajittain... 93 Erikoissairaanhoidon palvelutilaukset vuodelle 2015 tuottajittain ja asiakkaittain... 95 Uudet virat ja toimet vuonna 2015... 97 Virka- ja toimimuutokset vuonna 2015... 99 Virka- ja toimisiirrot vuonna 2015... 101 Lakkautettavat virat ja toimet 1.1.2015... 114 Laskennallisten erien kohdistamisperusteet vuoden 2015 talousarviossa... 117 Laskennalliset erät vuonna 2015... 118 Koulutus-evon budjetointi vuonna 2015... 119 Peruspääoman korkojen kohdistaminen talousarviossa 2015... 120 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen sisäisen peruspääoman korko vuonna 2015... 120 KUVANTAMISKESKUS- JA APTEEKKILIIKELAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSUUNNITELMA VUOSILLE 2015 2017 JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015... 121 Lyhenteitä ja sanontoja: Akusti AVH Elektiivinen Erva EVO / evo HaiPro HR-prosessit, HR-asiointi ymv. KASTE Lean LEIKO-toiminta LOVE MRSA NIRS-menetelmä Akusti-foorumin tarkoituksena on synnyttää vakiintunut yhteistyön toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämiseen. Aivoverenkiertohäiriö Valikoiva, valinnainen, valittavissa oleva, valinnaisaikainen, ei-päivystyksellinen Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue, johon kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä sekä Vaasan sairaanhoitopiiri Valtion korvaus lääkärikoulutukseen ja terveystieteelliseen tutkimukseen Terveydenhuollon vaaratapahtumien ilmoitus- ja raportointijärjestelmä HR voidaan korvata näissä yhteyksissä sanalla henkilöstöasiat Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Menetelmä, joka keskittyy tuottamattomien toimintojen poistamiseen, minkä avulla pyritään parantamaan asiakastyytyväisyyttä, parantamaan laatua ja pienentämään toiminnan kustannuksia sekä lyhentämään tuotannon läpimenoaikoja. Leikkaukseen kotoa Lääkehoidon osaaminen verkossa Sairaalainfektioita aiheuttava bakteeri Lähi-infrapunaspektroskopia. Menetelmällä voidaan mm. tutkia aivokuoren hemodynamiikkaa ja rintasyöpää. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö Solu- ja kudosteknologiakeskus (Tampereen yliopiston hallinnoima) Sosiaali- ja terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysministeriö Tampereen yliopisto Tampereen yliopistollinen sairaala PETE Regea Sote STM TaY Tays Taysin uudistamisohjelma Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 THL Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Tules Tuki- ja liikuntaelinsairaudet TURPO Turvallisuuspoikkeaman ilmoitus- ja raportointijärjestelmä TYHY Työhyvinvointi TYKY Työkyvyn ylläpitäminen VALS Valkeakosken sairaala Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto VAS Vammalan sairaala VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuoltohanke "Villi Suomi" VTR Väestön huoltosuhde Yleisnimitys PSHP:n palveluja hankkivista muista kunnista ja sairaanhoitopiireistä ym., jotka eivät ole PSHP:n jäsen-/sopimuskuntia tai Taysin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirejä Valtion tutkimusrahoitus Kuvaa alle 18-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden yhteismäärää suhteessa 18-64- vuotiaiden työikäisten määrään

6

7 SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi strategian vuonna 2011. Palveluja elämän tähden strategia on laadittu vuosille 2012 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 2017 ja talousarvio vuodelle 2015 on valmisteltu voimassa olevan strategian linjausten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin tavoitteena (visio) on olla luotettava, turvallinen ja uudistuva terveyspalvelujen tuottaja, jonka tarjoama hoito perustuu hyvään palveluun, korkeatasoiseen osaamiseen ja tieteelliseen tutkimukseen. Sairaanhoitopiirin eettisiä periaatteita ovat: hyvä hoito, ihmisen kunnioittaminen, osaamisen arvostaminen ja yhteiskuntavastuullisuus. Palveluja elämän tähden strategiassa korostuu potilaan ja asiakkaan hyvä palvelukokemus sekä laadukas hoitokokonaisuus. Strategia sisältää palvelulupauksen, johon sairaanhoitopiirin henkilökunta sitoutuu. Strategia ohjaa jokaisen sairaanhoitopiiriläisen päivittäistä työtä. Strategia koostuu eettisten periaatteiden ja vision lisäksi yhdeksästä osa-alueesta, jotka ovat: lupaus hyvästä palvelukokemuksesta, ytimessä erityisosaaminen, palvelut uudistuvat yhteistyössä, kyllä vuorovaikutukselle ja asiakkuuksille, mielekäs työ elämän etulinjassa, kohti terveystieteellisiä läpimurtoja, taloudellisuus on eettistä, vahvempaa omistajaohjausta sekä strategiaan perustuvaa johtamista. Sairaanhoitopiirin strategiaan perustuen Taysin toimi- ja palvelualueet, Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä aluesairaalat ovat valmistelleet kevään 2012 aikana tulevaisuusohjelmat, joilla tuetaan strategian käytännön toimeenpanoa. Toimialueiden tulevaisuusohjelmien lisäksi vuonna 2013 laadittiin tukipalvelustrategia, joka painottuu yhtymähallinnon tehtävien täsmentämiseen sekä Taysin tukipalvelujen uudelleenjärjestelyyn hallinnon ja tukipalvelujen palvelukeskuksiin vuoden 2014 alusta. Sairaanhoitopiirin strategia uudistetaan vuoden 2015 aikana. Uudistamisessa otetaan huomioon mahdollisen sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Strategian uudistaminen käynnistetään sairaanhoitopiirin hallituksen toimesta ja tehdään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön, sidosryhmien ja omistajakuntien kanssa.

8 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELMAN LÄHTÖKOHDAT Väestökehitys Pirkanmaan maakunta on yksi niistä maakunnista, jossa väestömäärän kasvun arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Kasvuvauhti on vajaa prosentti vuodessa. Kasvu kohdistuu käytännössä kokonaan Tampereen kaupunkiseudulle. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä väestömäärä kasvaisi noin 40 000 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä noin 80 000 henkilöllä. Terveydenhuollon kannalta merkittävä väestöryhmä, yli 65-vuotiaat, ovat Pirkanmaalla lähes 20 prosenttia väestöstä. Tässä väestöryhmässä väestökasvu on myös suurinta. Vanhusväestön osuus on suurin Ylä- ja Luoteis-Pirkanmaalla. Väestön huoltosuhde on nyt 56 prosenttia, mutta se tulee huononemaan ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä 68 prosenttiin. Väestökehitys tulee näkymään sairaanhoitopiirin palvelujen kysynnässä, ja vaikuttaa myös sairaanhoitopiirin talouteen. Yleinen talouskehitys ja kuntatalous Bruttokansantuotteen määrä laski 1,2 prosenttia vuonna 2013 ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vuodesta 2014 on muodostumassa jo kolmas vuosi, kun bruttokansantuote tulee laskemaan. Valtionvarainministeriö ennustaa hyvin loivaa suhdanteiden kääntymistä. Ministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna kasvu olisi 1,2 prosenttia. Kasvu tulee pysymään hitaana myös jatkossa. Vuodelle 2016 kasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Taantuman taustalla on Suomen vientiteollisuuden heikentynyt tila. Tähän on vaikuttanut paitsi kotimaiset ongelmat, myös Euroopan laajuinen taloudellinen tilanne sekä uusimpana Venäjän kaupan ongelmat mm. pakotteiden kautta. Toisaalta muusta kansainvälisestä taloudesta on saatu talouskasvua tukevia merkkejä. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan yli 3 prosenttia ja Kiinan kasvu pysyy lähellä 7 prosenttia vuodessa. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on edelleen syvästi alijäämäinen. Työttömyyden odotetaan pysyvän entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna 2015. Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna yhteensä 6,8 prosenttia. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton veroennusteen mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Valtionosuuksia leikataan edelleen. Vuodelle 2015 kohdistuva leikkaus on 188 miljoonaa euroa. Valtionosuusmuutosten vuoksi peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin. Valtionosuusleikkauksen lisäksi kuntien keskinäistä taloudellista tilannetta muuttaa huomattavasti valtionosuusuudistus, jossa kuntien väliset erot muutoksessa ovat siirtymäajasta huolimatta erittäin suuret.

9 Yllä kuvatuista muutoksista johtuen kunnallistalouden tilanne on vuonna 2015 poikkeuksellisen huono. Useat kunnat nostivat jo tälle vuodelle veroprosenttejaan ja sama trendi näyttää jatkuvan myös ensi vuodelle. PSHP käyttää noin 20 prosenttia jäsenkuntiensa budjettirahoituksesta. Kuntien taloudellinen tilanne on näkynyt selvästi sairaanhoitopiirin ja kuntien välisissä neuvotteluissa vuoden 2015 palvelusopimuksesta. PSHP:n talousarvio vuodelle 2015 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 Jäsenkuntien taloudellisen tilanteen nopea huonontuminen on näkynyt sairaanhoitopiirin toiminnassa jo vuonna 2014. Osa kunnista on edellyttänyt palvelutuotannon supistuksia loppuvuoden palveluiden tarjonnassa, jotta kuntalaskutuksen kasvua saataisiin hillittyä. Sairaanhoitopiirin kustannuskehitys onkin saatu pidettyä varsin hyvin hallinnassa, vaikka palvelujen kysyntä on ollut suurempaa kuin palvelusopimuksissa oli arvioitu. Kun kunnilta tiedusteltiin talvella 2014 näkemystä palvelusopimusten menokasvusta vuodelle 2015, oli se noin yksi prosentti vuoden 2014 palvelusopimuksiin nähden. Tieto kuntien talouden tilanteen merkittävästä huonontumisesta keväällä ja kesällä 2014 johti kuitenkin siihen, että em. raamitus menetti merkityksensä. Jäsenkuntien palvelutilaus vuodelle 2015 ilman ensihoitoa on yli 5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2014 toteumaennuste. Näin merkittävä muutos edellyttää sairaanhoitopiirissä rakenteellisten, tuottavuutta kehittävien uudistuksien jatkamista entistäkin laajempana. Talousarviovuonna tällaisia ovat mm. Mäntän sairaalan toiminnan loppuminen, aluesairaaloiden toimintojen (tukipalvelut) siirtäminen osaksi Taysia ja tiivis yhteistyö yliopistosairaalan kanssa sekä Kaivannon sairaalan siirtäminen osaksi Taysin toimialuetta 5. Talousarvion tuloslaskelman mukaan toimintakulujen tulisi vähentyä vuodelle 2015 3,5 % tämän vuoden toteumaennusteeseen verrattuna. Tavoite on erittäin kova ja suuruudeltaan poikkeuksellinen kuntayhteisöjen talousarvioissa. Kysynnän kasvu ja kustannustason yleinen nousu lisää entisestään haastetta. Sairaanhoitopiirin vuoden 2015 tuloslaskelmassa ylijäämäksi muodostuu runsas 7 miljoonaa euroa. Ylijäämä on erittäin tarpeellinen laajan investointiohjelman rahoittamiseen. Yhtymävaltuusto hyväksyi syyskuussa 2014 uudistamisohjelmaan kuuluvan ns. etupihahankkeen toteuttamisen. Rakentaminen alkaa talousarviovuonna syksyllä. Niinpä sairaanhoitopiirin investoinnit ovat vuonna 2015 yli 84 miljoonaa euroa, ja koko suunnitelmakaudella yli 250 miljoonaa euroa. Ylijäämän lisäksi tarvitaan investointien rahoitukseen erittäin merkittävä lainarahoituksen lisäys. Suunnitelmakaudella kuntayhtymän vieraan pääoman määrä yli kaksinkertaistuu ja kasvaa lähes 140 miljoonaa euroa. Investointiohjelma mahdollistaa kuitenkin uudistamisohjelman mukaisten tuottavuutta parantavien toimenpiteiden käyttöönoton. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan kustannustason kasvun hillitsemistä myös pitkällä aikavälillä.

10 TOIMINNALLISET JA RAKENTEELLISET JÄRJESTELYT Vuoden 2014 aikana Mäntän sairaalan toimintaa on sopeutettu vähentyneeseen kysyntään ja kiristyneeseen taloustilanteeseen. Vuodeosastohoito päättyi sairaalassa 30.4.2014. Lääkärien ja sairaanhoitajien poliklinikkavastaanotot jatkuivat, kuten myös munuaisten vajaatoimintapotilaiden dialyysihoidot. Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutustoiminnan loputtua Mäntän sairaalassa kuntoutushoito siirtyi osittain Taysiin ja osittain Valkeakosken aluesairaalaan. Mäntän sairaalan poliklinikkapalvelujen kysyntä on jatkanut edelleen vähentymistään. Sairaalan toiminta tulee olemaan tappiollista vuonna 2014. Mäntän sairaalan toiminta päättyy erikoissairaanhoidon sairaalana 1.1.2015 mennessä. Sairaalassa hoidettavana olevien potilaiden avopalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin muissa sairaaloissa tai paikallisesti. Sairaalan henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus siirtyä sairaanhoitopiirissä muihin työpaikkoihin, lähinnä yliopistolliseen sairaalaan. Sairaalakiinteistön ja -alueen realisointia jatketaan ja keskustellaan Mänttä-Vilppulan kaupungin kanssa sairaala-alueen ja siellä olevien kiinteistöjen tulevasta käyttötarkoituksesta. Vammalan aluesairaalan tulevaisuutta ja asemaa on selvitetty erillisenä hankkeena yhteistyössä sairaanhoitopiirin, aluesairaalan sekä alueen käyttäjäkuntien kanssa. Talvikki-hankkeen linjauksista tehtiin periaatepäätökset syksyllä 2013 ja niitä on toteutettu vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on tiivistää Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut (Sotesi) kuntayhtymän ja Vammalan aluesairaalan sekä Sastamalan kaupungin keskinäistä yhteistyötä. Lisäksi on laadittu erillinen suunnitelma Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Vammalan aluesairaalan keskinäisestä työnjaosta ja erityisesti lääkäriosaamisen turvaamisesta aluesairaalaan. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena aluesairaalan päivystystoiminta siirtyy vuoden 2015 alusta Sotesin tehtäväksi liikkeenluovutusperiaatteella ja samassa yhteydessä kahdeksan työntekijää siirtyy Sotesin palvelukseen. Aluesairaalan lääkärit (13 työntekijää) siirtyvät vuoden alusta Taysin lääkäreiksi pois lukien aluesairaalan psykiatrian lääkärit. Tämän lisäksi Vammalan aluesairaalan sairaalahuollon henkilöstö (16 työntekijää) siirtyy Servi Oy:n palvelukseen 1.1.2015. Vammalan aluesairaalan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeätä tiivistää sairaalan ja sen toiminta-alueen perusterveydenhuollon ja kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä ja saada sairaalaan uusia asiakkaita. Samaa tavoitetta tukee myös kiinteä yhteistyö yliopistollisen sairaalan kanssa potilasohjauksessa. Valkeakosken aluesairaalassa on tehty viime vuosien aikana merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Taustalla on ollut vuodeosastohoidon kysynnän lasku perusterveydenhuollon tehostaessa omaa toimintaansa. Poliklinikkatoimintaa on lisätty ja laajennettu uusille erikoisaloille. Leikkaustoimintaa (erityisesti ortopediaa) on pystytty vahvistamaan lisäämällä yhteistyötä Taysin kanssa. Valkeakosken aluesairaalassa on vuoden 2014 aikana valmisteltu uutta strategiaa, jonka keskeisenä linjauksena on lisääntyvä yhteistyö yliopistosairaalan kanssa sekä työnjako Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalan välillä. Lääkärityövoiman turvaamiseksi Valkeakosken aluesairaalan lääkärit (34 työntekijää) siirtyvät Taysin lääkäreiksi pois lukien sairaalan päivystyksen lääkäri. Merkittävä rakenteellinen uudelleenjärjestely on myös Kaivannon sairaalan toiminnan ja hallinnollisen aseman uudelleen järjestely. Vuoden 2015 alusta lukien Kaivannon sairaala siirtyy osaksi Taysin toimialue 5:n toimintaa. Kaivannon sairaalan lääkäri-, hoitaja- ja terapiahenkilöstö (72 työntekijää) siirtyy samalla toimialue 5:n henkilöstöksi. Kaivannon sairaalan huollon henkilöstö (31 työntekijää) siirtyy Taysin tukipalvelukeskuksen henkilöstöksi. Kaivannon sairaalan uudelleenjärjestely on tullut välttämättömäksi psykiatrisen vuodeosastohoidon nopeasta vähentymisestä johtuen, minkä seurauksena syyskuussa 2014 Kaivannon sairaalasta lopetettiin yhden osaston (1B) toiminta ja toisen vuodeosaston lakkauttamista ollaan valmistelemassa loppusyksyn aikana. Näiden järjestelyjen jälkeen sairaalassa on toiminnassa kaksi psykiatrista vuodeosastoa. Sekä Vammalan että Valkeakosken aluesairaaloiden osalta siirrytään vuoden 2015 alusta ns. kampusjohtamismalliin, jolloin tehdään entistä tiiviimpää alueellista yhteistyötä sijaintikaupungin sekä alueen terveyskeskusten kanssa. Kampusmalli luo edellytykset paikallisesti aluesairaalan ja perusterveydenhuollon kampusalueen kokonaisjohtamiselle laaja integraatio erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Kampusmallissa keskeisenä yhteistyöfoorumina tulee toimimaan kampusjohto-

11 ryhmä, johon nimetään johtavat viranhaltijat sekä sairaalasta että alueen perusterveydenhuollosta sekä henkilöstön edustajat. Johtoryhmässä voi olla muitakin viranhaltijoita. Sairaaloiden johtokunnat jatkavat toimintaansa nykyisillä tehtävillä. Sairaanhoitopiirin valtuusto teki psykiatriaa koskevan periaatelinjauksen syyskuussa 2011. Sen mukaan sairaanhoitopiiri keskittyy ensisijaisesti psykiatriseen vuodeosastohoitoon ja sen kehittämiseen Pirkanmaalla. Vammalan aluesairaalan alueella sairaanhoitopiiri vastaa myös avopalveluiden tuottamisesta. Keväällä 2014 valmistui virkamiesselvitys aikuispsykiatrian sairaalahoidon järjestämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2015 2025. Selvityksen mukaan sairaanhoitopiiristä on mahdollista sulkea noin sata aikuispsykiatrista sairaansijaa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Vähentäminen tehdään asteittain ja siten, että se yhteensovitetaan kuntien avohoidon palveluiden lisäämisen ja toiminnan sisällön kehittämisen kanssa. Yhteensovittaminen tehdään yhteistyössä kuntien edustajista ja sairaanhoitopiiristä perustettavan projektiryhmän esityksen pohjalta. Sairaansijoja supistamalla on mahdollista siirtää voimavaroja psykiatrisesta sairaalahoidosta kuntien avopalvelujen kehittämiseen. Selvityksen mukaan vuodeosastohoito keskittyy tahdosta riippumattoman hoidon, päivystystoiminnan ja erityisen vaativan hoidon osalta Pitkäniemen sairaalaan ja muun psykiatrisen sairaanhoidon osalta Vammalan aluesairaalaan. Kaivannon sairaalan käytöstä voidaan luopua noin vuonna 2020. Sairaanhoitopiirin valtuusto teki ylimääräisessä kokouksessaan 29.9.2014 päätöksen Taysin uudistamisohjelman toteutuksesta ns. etupihahankkeen osalta. Etupihakokonaisuuteen kuuluvat D-siivessä pääaula, verisuonikirurgia ja toimenpideradiologia, raskaus, synnytys ja vastasyntyneiden hoito, välinehuolto, tuki- ja liikuntaelinkeskus, L-siivessä lasten ja nuorten keskus, N-siivessä TAYS Sydänkeskus Oy:n sairaala sekä maanalainen pysäköintilaitos etupihan alle. Taysin vanhan sairaalan peruskorjauksesta tehdään myöhemmin erillinen rakentamispäätös. Taysin etupihan uudisrakentaminen käynnistyy alkusyksystä 2015 ja sen kustannusarvio on noin 150 milj. euroa. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, johon yhteistyökumppaniksi on kilpailutuksen jälkeen valittu SRV Rakennus Oy. Kehitysvammahuollon valtakunnallisten linjausten mukaan laitoshoidossa olevia kehitysvammaisia sijoitetaan entistä enemmän tuettuihin tai itsenäisiin asumisyksiköihin. Kaikkein vaikeimmat kehitysvammaiset tarvitsevat kuitenkin laitospalveluita joko pitkäaikaiseen hoitoon tai lyhytaikaiseen kuntoutukseen. Ylisen alueella oleva kehitysvammahuollon vaativan hoidon ja vaativan kuntoutuksen laitoshoito siirtyy Pitkäniemen alueelle rakennettuihin uusiin toimitiloihin loppuvuodesta 2014. Ylisen alueelle jää edelleen kaksi hoivaosastoa, joiden asiakkaat siirtyvät viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä kuntiin perustettaviin tuettuihin asumisyksiköihin. Pitkäniemen alueella kehitysvammaisten käyttöön tulee myös rakennus 2:n saneerattavat tilat. Vuoden 2015 aikana jatketaan Pitkäniemen sairaala-alueen käytön kokonaissuunnitelman valmistelua. Alueen kokonaissuunnitelman laatimisessa ollaan tiiviissä yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa sekä käynnistetään idea- ja suunnittelukilpailu alueella olevien vanhojen sairaalakiinteistöjen tulevasta käyttötarkoituksesta ja kiinteistökehityksestä. Pitkäniemen alueen uudistaminen ja kokonaissuunnitelman laatiminen on yhdistetty vuoden 2014 alusta Taysin uudistamisohjelmaan yhtenäisten suunnitteluperiaatteiden varmistamiseksi. Vuonna 2012 hyväksytyn ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisia ensihoidon saavutettavuusaikoja, palvelujen laatua sekä kustannuksia on seurattu vuosina 2013 ja 2014. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi syyskuussa 2014 pitämässään kokouksessa palvelutasopäätöksen tarkistuksen, joka tulee voimaan 1.1.2015. Päätöksessä kiireellisen ensihoitopalvelun bruttokustannusten jakoa muutettiin siten, että 30 % lasketaan asukasluvun ja 70 % tehtäviin käytetyn ajan mukaan. Ensihoitokeskuksen kulut jaetaan asukasluvun mukaisesti ja kiireettömien kuljetusten ja ensivastetehtävien kustannukset veloitetaan suoritepohjalta, kuten tähänkin asti. Kela-korvaukset huomioidaan siten, että ne hyvitetään kunnille kiireellisen ensihoitopalvelun kuntakohtaisten bruttokustannusten maksuosuuksien suhteessa. Ensihoitopalvelut tuotetaan yhteistyössä aluepelastuslaitoksen sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Palvelujen toteutuksessa hyödynnetään vuosina 2015 ja 2016 aiemman kilpailutuksen mukaisia optiovuosia. Taysin vuodeosastotoiminnan osalta tehdään kokonaistarkastelu tavoitteena mm. erikoisalariippuvuuden vähentäminen ja osastojen käyttöasteen tasaaminen. Henkilöstöresursseja kohdennetaan

12 tarpeen mukaan toimialueitten välillä. Poliklinikoiden kehittämishanketta jatketaan osana uudistamisohjelmaa. Tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä, laatua ja tuottavuutta. Vuoden 2015 aikana valmistellaan sairaanhoidon palvelualueen vuoden 2016 alusta voimaan tulevat toiminnalliset ja organisatoriset muutokset. Samoin valmistellaan nuorisopsykiatrian toimintojen uudelleenjärjestely. Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteyteen perustetaan biopankki 1.8.2015 alkaen yhteistyössä Tampereen yliopiston sekä Taysin erva-alueen muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tampereen Biopankin (Finnish Clinical Biobank Tampere) tehtävä on edistää biolääketieteellistä, kliinistä, translationaalista ja terveystieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä tukea erityisvastuualueen diagnostiikan ja hoidon kehitystä. Sairaanhoitopiirissä on vuodesta 2013 lähtien valmisteltu alueellista syöpäkeskushanketta, jonka tavoitteena on kehittää syövänhoidon alueellista yhteistyötä Taysin syövänhoidon ja erityisvastuualueen muiden keskussairaaloiden kanssa. Tampereen alueellinen syöpäkeskus käynnistyy fraasi I II lääketutkimushankkeena vuoden 2015 aikana. Syöpäkeskuksen laajempi käynnistys ja organisointi tehdään vuoden 2016 aikana. Taysin ja Hatanpään sairaalan/tampereen kaupungin kanssa jatketaan vuonna 2014 käynnistettyjen toiminnallisten ja rakenteellisten yhteistyöhankkeiden (7 hanketta) valmistelua ja toimeenpanoa. Taysin erityisvastuualueen yhteistyötä kehitetään Taysin erva-strategian linjausten mukaisesti. Strategiassa käsitellään erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien keskinäistä yhteistyötä ja työnjakoa. Vuoden 2012 aikana hyväksytyn Taysin erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen, jonka kaikki sairaanhoitopiirit (Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Pirkanmaa) ovat hyväksyneet, käytännön toteutusta seurataan vuosittain valtuustolle annettavan seurantaraportin avulla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pyrkii lisäämään oman piirin sekä oman erva-alueen ulkopuolelle tapahtuvaa ja ulkomaille suuntautuvaa palvelumyyntiä. Terveysmatkailu hanketta toteutetaan jatkossa erityisesti alueellisena hankkeena Taysin, Coxa Oy:n sekä TAYS Sydänkeskus Oy:n toimesta. Potilaiden valinnanvapauden laajentumiseen valtakunnallisesti on varauduttu tehostamalla markkinointiviestintää. Sairaanhoitopiiri ja sen tytäryhtiöt jatkavat vuonna 2014 aloitettua valtakunnallista markkinointiviestinnän yhteistyötä. Tavoitteena on viestiä kansalaisille valinnanvapauden laajentumisesta ja lisätä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitopalveluiden tunnettuutta. Syksyllä 2014 käynnistynyttä palveluneuvontaa jatketaan ja työn sisältöä täsmennetään. Palveluneuvonnan avulla annetaan tietoa sairaanhoitopiirin ja sen eri sairaaloiden sekä tytäryhtiöiden palvelujen sisällöstä ja saatavuudesta. Sairaanhoitopiirin tytäryhtiöiden (Coxa Oy, TAYS Sydänkeskus Oy, Fimlab Laboratoriot Oy) konserniohjausta tullaan edelleen selkeyttämään. Sairaanhoitopiirin konserniohjeen lisäksi sairaanhoitopiirin hallitus ja osakeyhtiöiden hallitukset ovat hyväksyneet omistajapolitiikkalinjaukset, jotka täsmentävät konserniohjetta. Sairaanhoitopiirin ja tytäryhtiöiden keskinäistä vuoropuhelua käydään vuosittain hallitusten puheenjohtajien neuvottelussa. Näiden tapaamisten lisäksi sairaanhoitopiirin johtaja kutsuu yhtiöiden toimitusjohtajat vuosittain 2-3 kertaa pidettävään konsernineuvotteluun. Kaupin kampus alueen toimijoiden (Tampereen yliopisto, Tampereen tekninen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) keskinäistä yhteistyötä kehitetään edelleen. Tampereen yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteistyöfoorumina toimii yliopiston rehtoraatin ja sairaanhoitopiirin johdon säännölliset, vuosittaiset tapaamiset. Tämän lisäksi on Tampereen yliopiston tieteenalayksiköiden (lääketieteen yksikkö, terveystieteiden yksikkö ja biolääketieteellisen teknologian yksikkö) ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöryhmä (Tipsy), jossa käsitellään käytännön yhteistyökysymyksiä. Yhtenä käytännön yhteistyöhankkeena jatketaan vuonna 2015 Taito-hankkeen käytännön toteutusta. Tavoitteena on lisätä ammattiryhmien välistä yhteistoimintaa ja käytännön kliinisiä taitoja osaamiskeskuksessa, joka sijoittuu Tampereen yliopiston Kaupin kampukselle rakennettavaan Arvo 2 rakennukseen

13 Vuonna 2013 käynnistettiin Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajien aloitteesta sopimusohjauksen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää sopimismenettelyä niin, että sopiminen perustuisi aiempaa enemmän vaikuttavuudeltaan arvioituihin hoitokokonaisuuksiin. Menettelyllä halutaan lisätä kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä palvelutarjouksen valmisteluvaiheessa niin, että voidaan sovittaa yhteen väestön palvelutarpeen tyydyttämisen vaatimaa resursointia ja kuntien taloudelliset voimavarat. Toimintamalli laajennetaan Taysin kaikille toimialueille kehitysvammahuoltoa (toimialue 6) lukuun ottamatta. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on valmistunut vuonna 2012. Sairaanhoitopiiri on ollut mukana valmistelutyössä. Järjestämissuunnitelmassa kehitettäviksi toimintakokonaisuuksiksi on määritelty perusterveydenhuollon vahvistaminen, kuntien erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen, päihde- ja mielenterveyspalvelut, sopimusohjausjärjestelmän uudistaminen sekä tietojärjestelmäyhteistyö. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri huolehtii omalta osaltaan järjestämissuunnitelmassa hyväksyttyjen kehittämislinjausten ja toimenpiteiden valmistelusta ja toimeenpanosta. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri osallistuu asiantuntijana sekä Taysin erityisvastuualueen sotekuntayhtymän perustamiseen että Pirkanmaan alueen sote-valmisteluun.

14 TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET VUONNA 2015 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden onnistumista mitataan vuonna 2015 neljän BSCnäkökulman kautta. Mittarit on määritelty asiakkuuteen, prosesseihin, henkilöstöön ja uudistumiseen sekä talouteen. Mittaristo on sovitettu kuvaamaan sairaanhoitopiirin nykyistä strategiaa, jolloin mitataan palvelukokemusta, erityisosaamista, yhteistyön onnistumista, työn mielekkyyttä, tieteellisiä läpimurtoja, taloudellisuutta, omistajaohjauksen toimivuutta ja strategista johtamista. Mittaristo on laadittu myös kuvaamaan syy-seuraussuhteita taloudesta henkilöstön uudistumiseen ja hyvinvointiin, onnistumiseen prosesseissa ja lopulta potilaiden ja asiakkaiden saamaan hyötyyn. Mittariston ja sen muutosten sekä kehittämisen tavoitteena on kuvata erikoissairaanhoidon perustehtävän kannalta merkittäviä tekijöitä kuten tuottavuus, asiakkuuden hallinta, toiminnan laatu ja potilasturvallisuus. Samoin halutaan mahdollistaa tavoitteisiin pyrkivä tiedon avulla tapahtuva johtaminen. Keskeisimpinä mittareina pidetään asiakkuuteen ja talouteen liittyviä tuloksia. Onnistumisen perustana on talouden hyvä tasapaino. Henkilöstön uudistuminen ja hyvinvointi turvaavat työntekijöiden kyvyn kehittää prosesseja ja tuottaa palveluja. Potilaiden terveyteen vaikuttavat lopputulokset saavutetaan hoitoprosessien kautta. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on kehittää sisäisiä hoitoprosesseja, jotka kytkeytyvät saumattomasti perusterveydenhuollon kanssa kehitettäviin hoitoketjuihin. Hoitoprosesseissa korostetaan niiden laatua ja hoidon saatavuutta. Kuntien kanssa on sovittu vuodelle 2015 palvelusopimusneuvotteluissa tuotettavien palveluiden kustannuskehys. Palvelutarve arvioidaan yhteisesti kuntien kanssa ja sovitaan työnjako sekä mahdollinen hoidon priorisointi vastaamaan taloudellisia mahdollisuuksia. Palvelusopimuksen laatimistapaa on kehitetty vuosina 2012 2014 kehittämishankkeessa, jonka tuloksien kautta vuoden 2015 aikana sovelletaan potilasryhmäkohtaista sopimismallia, johon kytketään vaikuttavuuden arviointimenettelyjä. Hankkeen tulokset saattavat jatkossa vaikuttaa myös tavoitteenasetteluihin ja mittareihin. Palvelusopimuksen euromääräisen toteutumisen ohella mitataan palveluiden saatavuutta sekä toimintaketjun lopputulemana potilasasiakkaan palvelukokemusta ja keskeisimmän sidosryhmän, perusterveydenhuollon tyytyväisyyttä. Prosessien sujuvuutta mitataan myös sisäisen palvelukyvyn mittareilla. Vuoden 2015 mittaristoa on kehitetty edellä kuvatuilla tavoitteilla. Muutoksilla on haluttu terävöittää mittarien kohdistumista, laajentaa mittausnäkökulmaa ja lisätä mittareiden erottelevuutta. Palvelukokemusmittariin on lisätty erottelevaksi tekijäksi huonojen arvioiden osuus. Prosessien mittaamisessa on täsmennetty kiireellisen hoidon ja kiireettömän hoidon saatavuuden mittaamista erikseen. On huomattava, että kiireellisen hoidon määrittely poikkeaa lainsäädännön määritelmästä, jossa kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan päivystystä. Hoidon laatua kuvaamaan on tuotu uutena mittarina suunnittelemattoman hoitojakson uusiutumisen mittaaminen. Haipro -järjestelmä sisältää myös työturvallisuusosion, joten mittari on nimetty uudelleen vuoden 2015 mittaristossa potilasturvallisuusilmoitusten käsittelyksi. Mittaristoon on lisätty sisäisen omistajaohjauksen mittaaminen. Tavoitteet on asetettu sekä yhtiöille asetettujen tulostavoitteiden että sopimusohjauksen onnistumisen näkökulmasta. Talousnäkökulmasta on poistettu toimintakate, koska varsinaisena tavoitteena on tilikauden tulostavoitteen saavuttaminen. Seuraavassa taulukossa on esitetty mittareiden kokonaislukumäärät ja niiden mittareiden lukumäärät, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia. Näkökulma Mittareiden lukumäärä Näistä valtuustoon nähden sitovia Asiakas 4 1 Prosessit 7 2 Henkilöstö ja uudistuminen 11 1 Talous 5 3 YHTEENSÄ 27 7

15 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on merkitty näkökulmataulukoihin tummennetulla ja merkinnällä (V) ja ne sekä niiden vastuutahot on määritelty sanallisesti taulukoiden jälkeen tämän luvun lopussa. Seuraavissa taulukoissa käytetään lyhenteitä: shp = sairaanhoitopiiri, ta = toimialue, palvelualue, palvelukeskus, aluesairaala ASIAKASNÄKÖKULMA Mittari Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Palvelukokemus (V) Palvelusopimusten toteutuminen Sisäisen palvelukyvyn toteutuminen Terveyskeskusten tyytyväisyys Vähintään 90 % annetuista vastauksista on "osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) sekä enintään 3 % annetuista vastauksista on täysin tai osittain eri mieltä (arvot 1 tai 2) Toteutuvat tilaajittain sairaanhoitopiiritasolla ja tuottajittain toimialuetasolla sopimusten / tilausten mukaisesti Hoidolliset vastuualueet: vähintään 80 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Ei-hoidolliset vastuualueet: vähintään 70 % saavuttaa tason 4-5 (asteikko 1-5). Vähintään 90 % annetuista vastauksista on "osittain tai täysin samaa mieltä" (4 tai 5) jatkuva otanta 3x / vuosi, shp, ta, johtajan katsaus jatkuva otanta, 3x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, pa 1x / vuosi shp, ta PROSESSINÄKÖKULMA Mittari Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Ennakoimaton hoitojakson Ennakoimattomien sairaalaan ottojen määrä 1x / vuosi, uusiutuminen pienenee shp, ta (readmission rate) Hoidon saatavuus kiireettömässä hoidossa (V) Hoitoon pääsy kiireellisessä hoidossa (V) Hoitojaksotuottavuus MRSA:n torjunta Potilasturvallisuusilmoitusten käsittely Epikriisien eli hoitopalautteiden lähettäminen Kaikki asetetut määräajat toteutuvat lain säätämällä tavalla. 2-3 osiota toteutuu 100 % määräajan mukaan, yksikään ei toteudu alle 95 %. - Hoidon tarpeen arvioinnin aloittaminen - Hoidon tarpeen arvioinnin toteuttaminen - Hoitoon pääsy Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle potilaalle hoito toteutuu 100 %:ssa neljän viikon kuluessa DRG-pisteen deflatoitu hinta ei nouse edellisestä vuodesta (kustannukset per painotettu hoitojakso) Sairaalassaoloaikana syntyneet tartunnat puolittuvat Ilmoitetuista vaaratapahtumista vähintään 90 % käsitellään 2 viikon kuluessa Hoitoyhteenvedot ja jatkohoito-ohjeet lääkemääräyksineen lähetetään 90 %:sti viiden vuorokauden kuluessa lähettäneelle lääkärille tai sovittuun jatkohoitopaikkaan 3x / vuosi shp, ta 3x / vuosi shp, ta 3x / vuosi, shp, ta 3x / vuosi shp, ta 3x / vuosi, shp, ta 3x / vuosi shp, ta Sitovuustaso shp Sitovuustaso shp shp

16 HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN NÄKÖKULMA Mittari Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Kehityskeskustelut Toteutuvat vakansseihin suhteutettuna vähintään 1x / vuosi (V) 90 %:sti shp, ta Täydennyskoulutus Koulutuspäivät vakanssia kohden toteutuvat 1x / vuosi ammattiryhmittäin seuraavasti: shp, ta lääkärit vähintään 10 vrk/vuosi, hoitohenkilöstö ja tutkimushenkilöstö vähintään 5 vrk/vuosi sekä muu henkilöstö vähintään 3 vrk/vuosi Hoitoalan opiskelijoiden ohjattu harjoittelu Lääketieteen opiskelijoiden kliininen harjoittelu Terveystieteellinen tutkimus Esimiestyö Työn kehittävyys ja haasteellisuus Työyhteisön toiminta Työtyytyväisyys Sairauspoissaolopäivät Lyhyet sairauspoissaolokerrat Hoitoalan opiskelijoiden antama arviointi ohjatun harjoittelun jaksoista (yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijat). Vähintään 85 % opiskelijoista antaa arvosanan 8 10 (asteikko 1 10). Lääketieteen opiskelijat arvioivat sairaalan lääkäreiden antaman opetuksen ja opetusmyönteisyyden kiitettäväksi. Vähintään 85 % antaa arvosanan 6-7 (asteikko 1 7) EVO-pisteet lisääntyvät kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittari, asteikko 1 5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittari, asteikko 1 5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittari, asteikko 1 5) Vähintään 80 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3 5 (tuloskuntomittari, asteikko 1 5) Sairauspoissaolopäivät / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna Lyhyet (korkeintaan 3 vrk kestävät) sairauspoissaolokerrat / laskennalliset vakanssit vähenevät edelliseen vuoteen verrattuna 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 1x / vuosi shp, ta 3x / vuosi shp, ta 3x / vuosi shp, ta Sitovuustaso shp TALOUSNÄKÖKULMA Mittari Tavoitetaso Seurannan tiheys ja taso Palkkamenot Palkkamenot ovat enintään talousarvion 3x / vuosi (V) mukaiset shp, ta Työpanos Toteutunut työpanos on enintään suunnitelman 3x / vuosi mukainen shp, ta Investointiosa Hankkeet toteutuvat määrärahojen puitteissa ja 3x / vuosi (V) yksittäiset hankeryhmät sitovien määrärahojensa shp puitteissa. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai 3x / vuosi (V) Omistajaohjaus (konserniyhtiöiden sisäinen ohjaus) parempi Yhtiöiden (Coxa, Sydänkeskus, Fimlab) tulos on asetetun tavoitteen mukainen eikä Coxan ja Sydänkeskuksen jäsenkuntalaskutus ylitä palvelusopimusta shp, ta 1x / vuosi shp Sitovuustaso shp shp shp Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sitovuustasot ja raportointi Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Valtuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat sairaanhoitopiirin (ilman liikelaitosta) potilaan kokeman palvelun laatu, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn tavoiteajat, kehityskeskustelut, palkat, tilikauden tulos sekä investointimenot. Sairaanhoitopiirin valtuustolle raportoidaan sairaanhoitopiiritasoiset

17 sitovat tavoitteet ja tulokset. Sairaanhoitopiirin hallitukselle raportoidaan kaikkien mittareiden tulokset sekä toimialue- että sairaanhoitopiiritasolla. Mittariston tulokset raportoidaan seuraavasti: sairaanhoitopiiri ilman liikelaitosta, liikelaitos ja koko sairaanhoitopiiri yhteensä. Sairaanhoitopiirin hallitus vastaa valtuustolle sairaanhoitopiiritasolla (ilman liikelaitosta) seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: - potilaan kokema palvelun laatu, - hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn tavoiteajat, - kehityskeskustelujen toteuttaminen, - palkat yhteensä toteutuvat enintään talousarvion mukaisina (lukuun ottamatta yhtymähallinnon erillisrahoitteista toimintaa, johon kuuluvat tiedekeskuksen, kehittämistoiminnan ja perusterveydenhuollon vastuualueet) - tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi ja - hankkeet toteutuvat määrärahojen puitteissa ja yksittäiset hankeryhmät sitovien määrärahojensa puitteissa. Liikelaitoksen sitova tavoite Sairaanhoitopiirin valtuusto on vahvistanut (kokouksessaan 26.5.2014) vuodelle 2015 Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen tavoitteet, joista liikelaitoksen johtokunta vastaa. Sitova tavoite Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos Sisäisen peruspääoman korko 7 % Ylijäämä ennen varausten muutoksia 500 000 euroa Hinnoittelu Hintojen kilpailukykyisyys Tuottavuus kasvaa > 2 % vuoteen 2014 nähden Muu sitova tavoite Palvelujen saatavuus ja laatu vastaavat maksavien asiakkaiden vaatimuksia Valtuuston hyväksymiin liikelaitosten toiminta- ja taloussuunnittelua koskeviin menettelytapoihin sisältyy, että liikelaitos päättää poistojensa määrään saakka investoinneistaan itsenäisesti, ottaen kuitenkin huomioon niiden yhteensopivuuden sairaanhoitopiirin muihin teknisiin järjestelmiin. Liikelaitoksen osalta raportoidaan sairaanhoitopiirin yhteisen mittariston mukaiset tulokset soveltuvin osin. Tytäryhtiöiden ohjausjärjestelmä Yhtiöille on asetettu omat tavoitteet, jotka on kuvattu tämän suunnitelman luvussa 'Sairaanhoitopiirin konserniyhteisöjen toiminnan ja talouden ohjaus'. Yhtiöt voivat osallistua vapaaehtoisesti sairaanhoitopiirin asiakasosion ja henkilöstöosion mittareihin niin halutessaan. Hallitukseen nähden sitovat tavoitteet Yliopistollinen sairaala, yhtymähallinto ja aluesairaalat Taysin toimi- ja palvelualueiden sekä palvelukeskusten osalta toimialueen johtaja, yhtymähallinnon osalta sairaanhoitopiirin johtaja sekä Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden osalta johtokunnat vastaavat hallitukselle talousarvion mukaisesti seuraavien tavoitteiden toteutumisesta: - potilaan kokema palvelun laatu, - hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn tavoiteajat, - kehityskeskustelujen toteuttaminen,

18 - palkat yhteensä toteutuvat enintään talousarvion mukaisina (lukuun ottamatta yhtymähallinnon erillisrahoitteista toimintaa, joka kuuluvat tiedekeskuksen, kehittämistoiminnan ja perusterveydenhuollon vastuualueet) - tilikauden tulos on talousarvion mukainen tai parempi ja Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden johtokunnat vastaavat hallitukselle - Valkeakosken aluesairaalan ja - Vammalan aluesairaalan osalta siitä, että hankkeet toteutuvat määrärahojen puitteissa ja yksittäiset hankeryhmät sitovien määrärahojensa puitteissa. Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n tarkoittamia tilivelvollisia ovat hallituksen, johtokuntien ja tarkastuslautakunnan jäsenet ja em. toimielinten alaisen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat: sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja, palvelussuhdepäällikkö, tietohallintojohtaja, kiinteistöjohtaja, Taysin toimi- ja palvelualueiden johtajat, Taysin palvelukeskusten johtajat, liikelaitoksen toimitusjohtaja, aluesairaaloiden johtavat lääkärit, tarkastusjohtaja sekä muut henkilöt, joita asemansa perusteella voidaan pitää tehtäväalueensa johtavina viranhaltijoina.

19 ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT Sairaanhoitopiiri turvaa oman alueensa väestölle laadukkaat ja kattavat erikoissairaanhoidon palvelut sekä päivystyksen osalta myös perusterveydenhuollon palvelut ensiapu Acutassa suurelle osalle jäsenkunnista. Valkeakosken aluesairaalan ympärivuorokautinen päivystys huolehtii Etelä-Pirkanmaan tilaajarenkaan sekä Kangasalan ja Lempäälän terveyskeskusten yöpäivystyksestä. Kolmas päivystysyksikkö Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella on Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaala, jossa erikoissairaanhoidon ja päivystyspalveluiden tuottajana on Jokilaakson Terveys Oy. Päivystysasetus edellyttää, että ympärivuorokautiset päivystysyksiköt toimivat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysyksikköinä. Pirkanmaan alueella vain Tampereen yliopistollinen sairaala yhdessä Pitkäniemen sairaalan kanssa tarjoaa kattavan erikoissairaanhoidon päivystyspalvelun. Päivystystoiminnassa yliopistollisen sairaalan ensihoitokeskuksella on merkittävä rooli päivystyspalveluiden kokonaisuudessa. Valkeakosken aluesairaalan ja Jokilaakson sairaalan rooli on toimia täydentävänä päivystysyksikkönä, jossa laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat rajoitetut, jolloin näitä palveluja tarvitsevat potilaat hoidetaan Taysin päivystysyksikössä. Tampereen yliopistollisen sairaalan ja aluesairaaloiden välinen yhteistyö tiivistyy ensi vuonna tehdyn yhteistyö- ja työnjakosuunnitelman mukaisesti. Lääkärit siirtyvät aluesairaalan työntekijöistä Taysin henkilöstöksi oman erikoisalansa mukaiselle toimialueelle. Toimialueet huolehtivat, että yhteistyön ja työnjaon mukaisesti aluesairaaloiden lääkäriosaaminen turvataan osana Taysin toimintaa. Tästä poikkeuksena Vammalan aluesairaalan psykiatrit jäävät Vammalan aluesairaalan henkilöstöksi. Samoin Valkeakosken aluesairaalan päivystyksen osastonylilääkäri kuuluu Valkeakosken sairaalan henkilöstöön. Aluesairaaloiden hoitohenkilöstö jää aluesairaaloiden henkilöstöksi. Aluesairaaloiden lääkärityön uudelleen organisointi johtuu siitä, että aluesairaaloilla on vaikeuksia turvata erikoislääkäriosaaminen. Vammalan aluesairaalassa on jo kauan jouduttu käyttämään ulkopuolisia ostopalvelulääkäreitä. Merkittävänä syynä uudelleenjärjestelyssä on myös se, että aluesairaaloiden palvelutuotantoa vastaavaa kapasiteettia ei ole Taysissa. Erikoissairaanhoidon palveluiden turvaamiseksi tarvitaan aluesairaaloiden kapasiteetti. Myöskään Taysin uudistamisohjelmassa ei ole lähdetty siitä, että Pirkanmaan alueen sairaaloiden toiminta päättyisi edes osittain. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehitys edellyttää, että erikoissairaanhoidon palvelutuotanto täytyy arvioida yhtenä kokonaisuutena. Kunnat eivät ole käyttäneet Mäntän sairaalan palveluita siinä laajuudessa, että sairaalan toiminnan ylläpitäminen olisi mielekästä. Tästä johtuen Mäntän sairaalan vuodeosastotoiminta loppui toukokuussa 2014 ja poliklinikkapalvelut päättyvät vuoden 2014 lopussa, jolloin koko sairaalan toiminta lakkaa. Hyvin alkanut aivoverenkiertohäiriöpotilaiden moniammatillinen intensiivikuntoutus päättyi 31.5.2014. Kesän aikana tämä puuttuva kapasiteetti suunniteltiin aloitettavaksi Valkeakosken aluesairaalassa. Toiminta käynnistyi siellä lokakuun alussa ja toimintaa on tarkoitus jatkaa koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen kunnille tarkoitettuna kuntoutuspalveluna, jota terveyskeskukset jatkavat sen jälkeen kun potilaan toipumisvaihe sen sallii. Kunnat ovat vähentäneet merkittävästi psykiatrian palveluostoja Kaivannon sairaalasta. Tämän vuoksi sieltä on lakkautettu syyskuun 2014 alusta yksi vuodeosasto ja vuodenvaihteessa lakkautetaan toinen. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista yhdistää Kaivannon sairaalan toiminta osaksi Taysin toimialue 5:n toimintaa. Lisäksi psykiatrian erikoissairaanhoidossa on otettava huomioon Vammalan aluesairaalan psykiatrian palveluiden kapasiteetti, joka on työnjaollisesti luonteva osa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Virkamiestyönä valmistui 30.5.2014 selvitys psykiatrian sairaalahoidon tarpeesta: Selvitys aikuispsykiatrian sairaalahoidon järjestämisestä Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2015-2025. Tämän selvityksen mukaista toimintaa aletaan toteuttaa vuoden 2015 aikana. Pirkanmaan heikkenevä kuntatalous liittyy valtakunnalliseen julkisen talouden heikkenemiseen ja kestävyysvajeeseen. Palvelutuotannon tarpeen kehitys ei noudata kuntatalouden kehitystä, vaan palvelutarve ja kysyntä lisääntyy tasaisesti. Tästä johtuen jo kuluvana vuonna aloitettiin palvelutuotannon yksityiskohtiin menevä yhteistyön ja työnjaon tarkastelu sekä käytännön toimet, joilla pyritään vaikut-

20 tamaan siihen, että kuntien palvelutilaukset eivät euromääräisesti ylity. Vuoden 2015 palveluiden kustannuskehys on tiukka ja sairaanhoitopiirin esittämää palvelukehystä niukempi, eikä salli palvelutuotannon määrällistä lisäämistä. Tästä johtuen vuoden 2015 aikana on palvelusopimusten toteutumista seurattava tarkasti ja reagoitava nopeasti, mikäli palvelutuotanto lisääntyy yli palvelutilauksen. Tässä yhteydessä on varauduttava myös priorisointiin eli on tarkasteltava julkisen terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja jopa rajattava sitä, jos talouden kehitys ei mahdollista erikoissairaanhoidon tähän asti tuottamien palveluiden tarjontaa. Priorisointikeskustelu ei ole helppoa. Hoitotakuuta koskeva lainsäädäntö on sairaanhoitopiiriä velvoittava riippumatta palvelusopimusten sisällöstä ja määrästä. Potilasturvallisuus ei myöskään saa vaarantua missään olosuhteissa. Potilaan vapaa hoitopaikan valintamahdollisuus laajentui vuoden 2014 aikana koskemaan koko valtakuntaa, eikä rajoitu enää potilaan kotikunnan mukaisen erityisvastuualueen kunnallisiin erikoissairaanhoidon palveluntuottajiin. Potilaan valinnan vapaus ei ole aiheuttanut suuria muutoksia erikoissairaanhoidon palveluiden käytössä. Kansalaiset käyttävät valinnan mahdollisuuttaan varsin vähän. Potilaan vapaaseen valintaoikeuteen perustuen on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaaloissa hoidettu joitakin kymmeniä potilaita. Samoin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ulkopuolelle hakeutuneita potilaita on korkeintaan joitakin kymmeniä erikoisalaa kohden. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin on tarkoitus edelleen lisätä kansalaisten tietoisuutta valinnan vapaudesta ja samalla sairaanhoitopiiristä, mm. valinnanvapaus.fi verkkosivustoa käyttäen. Taysin palvelut on mitoitettu pääosin oman sairaanhoitopiirin väestön tarpeisiin. Tekonivelsairaala Coxalla ja Taysin Sydänkeskuksella on paremmat mahdollisuudet lisätä toimintaansa valtakunnalliseksi. Sairaanhoitopiiri valmistautuu kuitenkin hoitamaan kaikki ne potilaat, jotka valitsevat Taysin hoitopaikakseen. Tämä edellyttää, että sairaanhoitopiirin palveluvalikoimaan kuuluu potilaan haluama hoito ja potilaan tila täyttää valtakunnalliset hoitoon pääsyn kriteerit. Hoitopaikan valinnan oikeanlainen toteutus edellyttää, että julkisen sektorin sairaalat noudattavat mahdollisimman yhtenäisiä hoitoon pääsyn kriteereitä ja näyttöön perustuvia tutkimus- ja hoitomenetelmiä. Näihin Tays on omassa erikoissairaanhoidon palvelutuotannossa sitoutunut. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminnassa erityinen painopiste on kiireellisen ja kiireettömän hoidon toteuttaminen siten, että näiden palveluiden piiriin päästään valtuuston asettamassa tavoiteajassa (kiireellinen hoito) tai hoitotakuulain edellyttämässä aikataulussa (kiireetön hoito). Hoitotakuu-tilanne on ollut vuoden 2014 aikana pääosin hyvä, edellisvuoteen verrattuna kiireettömään hoitoon pääsy on pysynyt samalla tasolla. Heikentymistä kiireettömään hoitoon pääsyssä on tapahtunut Vammalan aluesairaalan kirurgisessa hoidossa. Erikoislääkärin polikliiniseen hoidon arvioon pääsy 90 vrk:n kuluessa lähetteen saapumisesta on monilla vastuualueilla lain mukaisissa rajoissa, mutta vaikeuksia määräaikojen noudattamisessa on Taysin TULES-vastuualueella, korva-, nenä- ja kurkkusairauksissa sekä neurologiassa ja Vammalan aluesairaalan kirurgiassa. Myöskään kiireelliseen hoitoon pääsyssä ei ole kyetty tavoitteen mukaiseen toimintaan, joten ponnistelut kiireellisen hoidon aikamäärien saavuttamiseksi jatkuvat edelleen vuoden 2015 aikana. Hoitotakuutilanteen seuraamiseksi aloitettu tarkka ja jatkuva raportointi on välttämätön osa toiminnanohjausta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on edellyttänyt, että pää- ja sivudiagnoosit sekä toimenpiteet kirjataan potilastietojärjestelmiin täysimääräisesti ja hallitus seuraa kirjaamisten toteutumista ja benchmarking-aineistoa aktiivisesti. Sairaaloiden avohoitotoiminta on vuosien saatossa muotoutunut erikoisalojen lähtökohdista ja siksi toiminta ei ole yhdenmukaista. Vuoden 2015 aikana jatketaan poliklinikoiden käyttöasteen seurantaa, keskitytään välittömään potilastyöhön ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseen. Samalla kehitetään poliklinikoilla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä ja siirretään käyntejä lääkäreiltä hoitajille tai muille ammattiryhmille silloin, kun se käynnin luonteesta johtuen on tarkoituksenmukaista. Sairaaloiden vuodeosastojen käyttö on jakautunut epätasaisesti aikuisten somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastoille. Erityisesti Taysin toimialueen 2 käyttöasteet ovat olleet toistuvasti yli tavoitteen, eli potilaita oli usein ns. ylipaikoilla. Ylipaikalla oleminen tarkoittaa pahimmillaan sairaansijaa vuodeosaston käytävällä, mikä ei ole missään olosuhteissa tarkoituksenmukaista. Sairaansijamäärän ylittyminen haittaa potilaiden siirtymistä Acutasta vuodeosastoille. Sairaalassa on yleensä vapaita sairaansijoja, mutta ne sijaitsevat väärällä erikoisalalla. Taysin somaattisilla aikuisten vuodeosastoilla oli vapaita sairaansijoja keskimäärin yli 50 sairaansijaa. Vuoden 2015 aikana suunnitellaan kuinka potilaiden sijoittuminen mahdollistuu aikaisempaa paremmin vapaille paikoille. Tämä edellyttää vuodeosastojen erikoisalariippuvuuden vähentämistä. Kokonaistarkastelussa pitää huomioida myös alue-