Venäjän tuontirajoitusten vaikutukset elintarvikealalla Kalafoorumi 11.9.2014 Anna Vainikainen, ETL
Venäjä satsaa elintarviketeollisuuteen Venäjän elintarviketuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Silti tuontitarve on edelleen suuri sian- ja naudanlihassa, meijerituotteissa sekä vihanneksissa, hedelmissä, kalassa ja useissa erikoistuotteissa. Venäjä haluaa kehittää elintarviketeollisuuttaan. 2013 Venäjä päätti investoida yli 18 miljardia euroa elintarviketeollisuuteen vuoteen 2020 mennessä. Elintarvikeyrityksistä vain 1,4 % (2013) on ulkomaisessa omistuksessa, joiden osuus 18 % kokonaistuotannosta. WTO-jäsenyys lisäsi ulkomaisten yritysten kiinnostusta viedä tuotteitaan Venäjän kasvaville markkinoille. Venäjän viranomaiset jarruttivat toimia tuontikieltopäätöksillä. Elintarvikkeiden joutumiselle vastapakotelistalle oli ulkopolitiikan lisäksi myös sisäpoliittiset syyt. 2
Venäjä asetti tiettyjen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuontikiellon 7.8.2014 Venäjän hallitus kielsi tiettyjen elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuonnin Venäjälle 7.8.2014 Kielto koskee EU:sta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Australiasta ja Norjasta tuotavia tuotteita Tuontikielto on voimassa vuoden ajan Sianlihan tuontikielto on ollut voimassa jo helmikuusta 2014 alkaen Alkuperäiseen päätökseen tullut 20.8. tiettyjä lievennyksiä, mm. siemenperuna ja laktoosittomat maitotuotteet Tuontikiellossa olevat tuotteet Naudan liha; tuore tai jäähdytetty Sianliha; tuore, jäähdytetty tai jäädytetty Siipikarjan liha ja syötävät elimet; tuoreet, jäähdytetyt tai jäädytetyt Suolaliha, liemessä oleva liha, kuivattu tai savustettu liha Kalat ja äyriäiset, simpukat ja muut vedessä elävät, selkärangattomat Maito ja maitotuotteet Vihannekset, syötävät juurekset ja mukulakasvit Hedelmät ja pähkinät Makkarat ja vastaavat lihasta, elimistä tai verestä valmistetut tuotteet; Niistä valmistetut valmisruokatuotteet Valmistuotteet, mukaan lukien kasvirasvapohjaiset juustot ja rahka Ruokatuotteet (kasvisrasvapohjaiset, maitoa sisältävät tuotteet) 3
Merkittävimmät vientimaat 2013 % viennin arvosta Norja 2,6 % Kiina 3,6 % USA 2,6 % Ruotsi 18,5 % Venäjä 28,9 % Tanska 2,7% Viro 9,1 % Iso-Britannia 2,4 % Saksa 4,9 % Latvia 1,9 % Puola 2,4 % Ukraina 0,5 % Espanja 0,6 % Lähde: Tulli 4
Suomalaisia elintarvikkeita vietiin Venäjälle 430 miljoonalla eurolla v. 2013 Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2013 oli 11,6 miljardia euroa Viennin osuus 14 %, 1,6 mrd. euroa Venäjän osuus viennistä vuonna 2013 oli 27 %, 430 miljoonaa euroa ja vajaat 4 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta Pakotelistalla olevien tuotteiden viennin arvo on 283 miljoonaa euroa. Maitotaloustuotteet noin 250 milj. e, josta juustot 128 milj. e Liha (ml. siipikarja) noin 22 milj. e, josta yli puolet on sianlihaa Kalatuotteet 8,3 milj. e Pakotelistan ulkopuolella olevien tuotteiden viennin arvo on 147 miljoonaa euroa Rehut, virvoitusjuomat, kahvi, alkoholijuomat, leipomotuotteet, säilykkeet 5
Suomen elintarvikeviennin TOP 20 Venäjälle 2013 Juustot ja juustoaineet 128 milj. Voi 73 milj. Jogurtti ja muut hapatetut maitovalmisteet 21 milj. Valmistettu kotieläinrehu 18 milj. Tislatut alkoholijuomat 13 milj. Muut alkoholittomat juomat 12 milj. Kahvipavut ja muut paahtamattomat 10 milj. Näkkileipä ja korput 10 milj. Jalostettu nestemäinen maito 9,8 milj. Aamiaiselle tarkoitetut ja muut viljatuotteet 9,3 milj. Sianliha jäädytetty 8,3 milj. Rasvaton maitojauhe 8,2 milj. Suklaa ja kaakao 7,2 milj. Kala jäädytetty 5,5 milj. Maito ja kerma rasvapitoisuus yli 6 4,6 milj. Hera 4,4 milj. Olut 4,4 milj. Sianliha tuore tai jäähdytetty 3,9 milj. Siipikarjan liha tuore tai jäähdytetty 3,7 milj. Perunat 3,1 milj. Tuore leipä 2,6 milj. 6
Suomen elintarvikevienti Mrd. Lähde: Tulli 7
Pakotteiden kohteena olevien tuoteryhmien viennin arvo 2013 Milj. 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: Tulli 2013 8
Tilannekuva 11.9.2014 Jatkuva tilannekuvan hahmottaminen vastapakotetiedon jälkeen Keskustelut ja neuvottelut tasavallan presidentin, ministeriöiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa ETL:n kysely jäsenyrityksilleen pakotteiden vaikutuksista Tietoa jäsenyrityksille, medialle ja muille sidosryhmille Yhteydet elintarviketeollisuuden EU-järjestöihin Toimialakohtaisten erityiskysymysten selvittäminen Kansallisten ja EU-tukien suhteen tehtävät päätökset ja muut kompensaatiomekanismit Vastapakotteiden taloudellisia vaikutuksia arvioidaan edelleen Virallinen arvio tällä hetkellä kansantalouteen on 0,1% bkt-vaikutus Taloudelliset vaikutukset yksittäiselle toimialalle voivat kuitenkin olla merkittävät Kilpailulainsäädännön osalta keskustelu yrityskauppaehtojen muuttamisesta käynnissä 9
Vaikutukset pakotteiden kohteena oleviin sektoreihin Maidonjalostus Pakotteilla on ylivoimaisesti suurimmat vaikutukset maidonjalostussektorille sekä Suomessa että Euroopassa Vakavia vaikutuksia kilpailuun Venäläisillä pakkausmerkinnöillä varustettujen maitotuotteiden vapauttaminen Suomen markkinoille heikentää kaikkien maidonjalostajien markkina-asemaa ja kannattavuutta Päätöksentekijöiden muistettava, että vaikutukset eivät kohdistu vain yhteen meijerialan yritykseen Suoria työllisyysvaikutuksia on jo ilmoitettu 10
Vaikutukset pakotteiden kohteena oleviin sektoreihin Lihateollisuus Venäjän helmikuussa 2014 asettama sianlihan tuontikielto on jo aiheuttanut markkinahäiriöitä, ylikapasiteetti pyritty purkamaan kotimaan ja Aasian markkinoille Voi olla merkittäviä vaikutuksia liharaaka-aineen ja -tuotteiden virtoihin maailmalla Vakavia vaikutuksia lihateollisuuden ja alkutuotannon kannattavuuteen Suurin ylitarjonta sianlihalla, myös Euroopan broilerin ja naudan lihan tuotannossa on ylijäämää. Helmikuun alusta voimaan tullut tuontikielto Venäjälle on painanut sianlihan markkinahintaa Suomessa jo noin 10 prosenttia helmi-elokuun aikana. Tuotantokapasiteetin nopea alasajo ei eläintuotannossa ole mahdollista. Työllisyysvaikutukset mahdollisia työllistää 23 % elintarviketeollisuuden työntekijöistä Tilanteen pitkittyessä on vaarana, että jo rakennetut vientiorganisaatiot menetetään, ja markkinoiden takaisin hankkiminen on vaikeaa. Kilpailu Venäjällä kiristyy, vaikka pakotteet poistuisivatkin. Uhkana koko markkinoiden menetys. Rajan yli kulkee vielä joitakin lihajalosteita (CN-koodi 1602). 11
Vaikutukset pakotteiden kohteena oleviin sektoreihin Kalanjalostus Suora vaikutus suomalaisille kalastus- ja jalostusyrityksille, jotka vievät merkittäviä määriä silakkaa ja kilohailia Venäjälle Silakka Itämeren laji: ei korvaavia kuluttajamarkkinoita olemassa Venäjän markkinoiden osuus pyydetyn silakan ja kilohailin arvosta n. 30 % Lisäksi silakkaa ja kilohailia viedään Suomesta Venäjälle mm. Viron kautta Tuontikiellon mahdollinen vaikutus kotimaisten silakanjalostajien raakaaineen saatavuuteen Mahdolliset vaikutukset kalatoimialalla kilpailutilanteeseen Norja lisää vientiponnisteluja mm. EU:n ja USA:n suuntaan Suora kilpaileva raaka-aine kotimaiselle kirjolohelle Välilliset heijastusvaikutukset myös luonnonkalan hintakehitykseen Välillisiä vaikutuksia muille markkinoille (rehu, kalajauho) Tullikoodien (CN) 1604 ja 1605 mukaiset tuotteet rajoitusten ulkopuolella 12
Vaikutus päivittäistavaramarkkinoihin Tuontikiellossa olevat elintarvikkeet ovat ns. peruselintarvikkeita, joiden osuus kuluttajan ostoskorista on merkittävä. Näissäkin tuoteryhmissä kilpailu on valmiiksi kovaa ja katteet pieniä. Ostajan markkinat paranevat tarjonnan ja hintakilpailun kiristyessä EU:n ja kotimaan markkinoilla Heikentää päivittäistavarakaupan kannattavuutta edelleen kustannukset lisääntyvät ketjussa Vaikuttaa koko päivittäistavarakaupan kilpailuun substituuttikategorioiden (juusto vs. leikkele, lohi vs. pihvi) kautta Nopeita kampanjoita ja tarjouseriä markkinoille tilaus- ja toimitusketju häiriintyy, annetut ennusteet eivät pidä Kuluttaja saa hetkellisen hintahyödyn. Pitemmän aikavälin vaikutukset kuluttajalle negatiiviset talouskasvun heikentyessä. Elintarvikkeiden hintamielikuva vääristyy Kuva: Iltalehti 16.8.2014 13
ETL:n jäsenkyselyn mukaan vastapakotteilla on vähintään välillisiä vaikutuksia, noin 80 % vastaajista Suoria vaikutuksia Vientitulojen menetykset Markkinoille tulee Venäjälle tarkoitettuja tuotteita täysin epäterveellä tarjonnalla Kehityssuunnitelmat Venäjälle jäädytetty Epäsuoria vaikutuksia Vaikuttaa globaaleihin raaka-ainevirtoihin pitkällä aikavälillä Markkinoiden epätasapaino vaikuttaa hintatasoon ja kiristää kilpailua substituuttien kesken Työllisyysvaikutukset heijastuvat tuotteidemme kysyntään Asiakkaat varautuvat mahdolliseen pakotteiden laajentumiseen lisätilauksilla Odotetaan kysynnän laskua, pientä jo näkyvissä Vaara kilpailijan (myös tuonti) dumppauksesta kotimarkkinoille Pakotteet heikentävät tulevaisuuden vientinäkymiä Vaikuttavatko Venäjän vastapakotteet yrityksenne taloudelliseen tilanteeseen? (vastaukset painotettu liikevaihdoin) Kyllä suoraan. Kyllä epäsuorasti. Kyllä suoraan. Kyllä epäsuorasti. Eivät vaikuta, Kyllä epäsuorasti. Eivät vaikuta 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Lähde: ETL:n Venäjän vastapakotteiden vaikutukset kysely 12.-19.8.2014, N=69 14
Venäjän viennin volyymi aiotaan kohdentaa pääosin korvaaville markkinoille 18,5 % aikoo sopeuttaa tuotantokapasiteettia 16,4 % aikoo sekä sopeuttaa tuotantokapasiteettia että kohdentaa volyymi korvaaville markkinoille Millä tavalla yrityksenne aikoo kohdentaa Venäjän viennin volyymin? (vastaukset painotettu liikevaihdoin) Sopeuttamalla tuotantokapasiteettia alentunutta kysyntää vastaavaksi, Kohdentamalla kysyntää korvaaville markkinoille Sopeuttamalla tuotantokapasiteettia alentunutta kysyntää vastaavaksi Kohdentamalla kysyntää korvaaville markkinoille Sarja1 0 Lähde: ETL:n Venäjän vastapakotteiden vaikutukset kysely 12.-19.8.2014, N=69 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 15
Korvaavat markkinat aiotaan löytää Euroopasta ja Aasiasta Mikäli kysyntää kohdennetaan korvaaville markkinoille, mitkä ovat pääasialliset korvaavat markkinat? (vastaukset painotettu liikevaihdoin) Muut maat EU:n sisämarkkinat, Muut maat Aasia: Kiina, Hong Kong, Etelä-Korea, Japani, Uusi-Seelanti Muut maat: Afrikka, Kanada, USA EU:n sisämarkkinat, Aasia, Muut maat EU:n sisämarkkinat, Aasia EU:n sisämarkkinat Aasia, Muut maat Aasia 0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 Lähde: ETL:n Venäjän vastapakotteiden vaikutukset kysely 12.-19.8.2014, N=69 16
Kaupan esteet vaikeuttavat vientiä uusille markkinoille Mainittuja kaupan esteitä Kiinan vientiluvat Pitkät sertifiointiprosessit Kiintiöt ja tullit esim. Norja Uudet pakkausmerkinnät, uusien asiakkaiden hankinta Turha BSE-pelko Venäjälle suunnatut tuotteet eivät sellaisenaan sovellu muille markkinoille Välimatka Kyllä Ei Onko korvaavilla markkinoilla sellaisia kaupanesteitä, jotka estävät tai vaikeuttavat vientiä kyseisille markkinoille? (vastaukset painotettu liikevaihdoin) 0 Lähde: ETL:n Venäjän vastapakotteiden vaikutukset kysely 12.-19.8.2014, N=69 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 17
ETL:n prioriteetit kriisin hoitamiseksi Pakotteet pyrittävä purkamaan nopeasti kauppasuhteiden palauttamiseksi Toimiva kilpailu on turvattava myös markkinahäiriötilanteessa Päätöksentekijöiden on ymmärrettävä asian laajuus ja vakavuus Kaikkia osapuolia on kuunneltava Ylijäämäerien purkamista Suomen markkinoille on vältettävä Viranomaisten, valtiovallan ja yritysten on tehtävä aktiivista yhteistyötä kaupan esteiden purkamiseksi Korkean tason viranomaisresursointiin on panostettava Vientimarkkinoihin panostettava elintarvikevientiohjelman hyvällä koordinoinnilla 18