Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Transkriptio

1 Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v (1-3) Mrd. e (1-3) Tuonti Vienti 2011 (1-3) Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tullihallitus. Uppgifterna får lånas med uppgivande av Tullstyrelsen som källa. Quoting is encouraged provided National Board of Customs is acknowledged as the source.

2 1 METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS VIENNISTÄ NOUSI YLI VIIDENNEKSEEN 2010 Viennin arvo kuitenkin taantumaa edeltäneiden vuosien alapuolella Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli vielä viime vuosikymmenen alkupuolella neljänneksen tuntumassa. Vähitellen osuus kuitenkin laski muun viennin nopeamman kasvun vuoksi ja oli alimmillaan vuonna 2008 vain 17 %. Sen jälkeen ryhmän osuus on jälleen noussut ja päätyi viime vuonna 20,3 %:iin koko viennistä. Osuuden kasvusta huolimatta viennin arvo ei ole noussut samalle tasolle kuin ennen taantumaa. Viime vuonna metsäteollisuustuotteita vietiin vajaan 10,7 miljardin euron arvosta eli saman verran kuin vuonna Suurimmillaan viennin arvo oli vuonna 2007 yli 12,5 miljardia euroa. Paperin ja pahvin osuus metsäteollisuuden viennistä on pitkään vaihdellut 70 %:n molemmin puolin, ja puutavaralla on hieman yli kymmeneksen osuus. Paperimassan osuus ryhmän viennistä nousi viime vuonna poikkeuksellisen korkeaksi, lähes 12 %:iin. Puutuotteiden osuus sen sijaan laski 6,4 %:iin. Paperimassan osuus ei ole ollut yhtä suuri eikä puutuotteiden osuus yhtä pieni kahteenkymmeneen vuoteen. Metsäteollisuustuotteita tuodaan Suomeen hyvin vähän. Ryhmän osuus koko tuonnista vaihtelee vuosittain kolmen ja neljän prosentin välillä. Viime vuonna ryhmän tuonnin arvo oli 1,7 mrd. euroa, josta puutavaran osuus oli 642 milj. euroa. Paperimassan tuonti kasvoi selvästi muuta metsäteollisuustuontia nopeammin. Saksa oli edellisten vuosien tavoin selvästi tärkein metsäteollisuustuotteiden vientimaa. Sillä on viime vuosina ollut vajaan 19 %:n osuus koko metsäteollisuusviennistä. Iso-Britannia on yhtä selvästi toisena hieman yli kymmeneksen osuudellaan. Tuonnissa Venäjä säilytti ykkössijansa, vaikka sen osuus onkin pudonnut parin vuoden takaisesta kolmanneksesta neljänneksen tuntumaan. Ruotsin tuontiosuus oli vajaat 18 %. Suomen merkitys metsäteollisuuden maailmanmarkkinoilla on viime vuosina pysynyt lähes ennallaan paperin vientiä lukuun ottamatta. EU-maihin suuntautuneessa metsäteollisuusviennissä Suomi säilytti kolmannen sijansa Saksan ja Ruotsin jälkeen, mutta paperin ja pahvin viennissä esim. Yhdysvaltoihin ja Venäjälle Suomi on menettänyt asemiaan. Koko maailmassa Suomi oli viime vuonna neljänneksi suurin paperin ja pahvin viejä 6,7 %:n osuudella maailman paperiviennistä. Sekä puutavaran että paperimassan viennissä Suomi oli seitsemäs. Osuus maailman viennistä oli näissä ryhmissä neljän prosentin tuntumassa. Puutuotteiden viennissä Suomi jää kärkikymmenikön ulkopuolelle; viime vuonna Suomi oli neljästoista. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa erityisesti paperimassan vienti on kehittynyt suotuisasti; viennin arvo on yli puolitoistakertaistunut viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Puutavaran vienti kasvoi muuta metsäteollisuutta hitaammin. Kasvua hidasti moniin arabimaihin suuntautuneen sahatavaraviennin supistuminen. Tässä katsauksessa on käytetty YK:n SITC-tavaraluokitusta (Standard International Trade Classification). SITC-luokituksessa ryhmään 24 sisältyy puutavara, ryhmään 25 paperimassa, ryhmään 63 puutuotteet ja ryhmään 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä. Painotuotteet ja huonekalut jäävät näiden ryhmien ulkopuolelle. Tarkempia tietoja luokituksesta löytyy Tullin Internet-sivuilta kohdasta Ulkomaankauppatilastot. Tullihallitus Tilastoyksikkö

3 2 Kuvio 2. Eri tavararyhmien osuudet viennistä v (1-3) Osuus % (1-3) Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (SITC 7) Muut tuotteet Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet (SITC 24,25,63,64) Kemialliset aineet ja tuotteet (SITC 5) Vain paperimassan vienti saavuttanut taantumaa edeltäneen tason Paperin ja pahvin vienti selvisi pahimman taantuman aikana selvästi vähäisemmällä notkahduksella kuin muut metsäteollisuusalat. Taantuman jälkeen paperin viennin kasvu on vastaavasti ollut hitaampaa kuin muiden tuotteiden. Viime vuonna paperia ja pahvia vietiin 7,4 mrd. euron arvosta eli 15 % edellisvuotista enemmän. Kaikkein voimakkaimmin on heilahdellut paperimassan vienti. Vuonna 2009 se putosi puoleen, hieman yli miljardista alle 600 miljoonaan. Viime vuonna paperimassan vienti yli kaksinkertaistui ja nousi runsaaseen 1,2 mrd. euroon. Mekaanisen metsäteollisuuden viennissä parhaiten kehittyi viime vuonna sahatavaran vienti. Viennin arvo, hieman yli 1,2 mrd. euroa, oli lähes kolmanneksen suurempi kuin vuonna Vanerin ym. levytuotteiden vienti lisääntyi viidenneksen ja kohosi 463 milj. euroon. Rakennuspuusepän tuotteita vietiin 201 milj. euron arvosta ja raakapuuta 59 milj. euron arvosta. Paperimassan viennissä sekä hinta että määrä puolitoistakertaistuivat. Paperin viennin kasvu sen sijaan perustui suureksi osaksi määrän kasvuun. Paperin vientihinnat nousivat vain kolme prosenttia vuodesta Mekaanisen metsäteollisuuden viennissä sekä hinnat että määrät kohosivat viime vuonna kymmeneksen. Paperia ja pahvia on jo vuosikaudet viety eniten Saksaan. Viime vuonna Saksan osuus paperin viennistä oli viidennes eli 1,5 mrd. euroa. Iso-Britannia on yhtä selvästi toiseksi tärkein paperin ostaja lähes 800 milj. euron osuudellaan. Seuraavilla sijoilla olivat edellisten vuosien tavoin Yhdysvallat, Venäjä ja Espanja. Vuotuinen vienti kuhunkin näistä maista vaihtelee puolen miljardin euron molemmin puolin. Tärkeimmät maat ovat säilyttäneet asemansa myös paperimassan viennissä. Saksa oli vuonna 2010 suurin ostaja 296 milj. euron osuudellaan, mikä kattoi vajaan neljänneksen koko paperimassan viennistä. Kiina (191 milj. euroa) ja Italia (115 milj. euroa) olivat muut suuret vientimaat. Sahatavaran viennissä Japani nousi Ison-Britannian rinnalle: kumpaankin maahan vietiin viime vuonna sahatavaraa yli 150 milj. euron arvosta. Egypti ja Ranska olivat edellisten vuosien tavoin muut tärkeät vientimaat. Vaneria ja muita levytuotteita vietiin mm. Saksaan (93 milj. euroa) ja Isoon- Britanniaan (74 milj. euroa). Ovia, ikkunoita, parkettilaattoja ym. rakennuspuusepän tuotteita vietiin eniten Japaniin (80 milj. euroa). Tullihallitus Tilastoyksikkö

4 Kuvio 3. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti v Milj.e Paperi ja pahvi Puutavara Puutuotteet Paperimassa Kuvio 4. Metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimmät vientimaat v Osuus % viennin arvon mukaan Saksa 18,8 % Muut 36,7 % Iso-Britannia 10,4 % Yhdysvallat 5,2 % Japani 3,4 % Puola 3,4 % Belgia 4,1 % Espanja 4,4 % Ruotsi 4,6 % Venäjä 4,6 % Ranska 4,4 % Suomen osuus maailman paperimarkkinoilla pienentynyt EU:ssa Suomi on yhä kolmanneksi suurin metsäteollisuustuotteiden viejä EU-alueelle suuntautuneessa metsäteollisuustuotteiden viennissä tärkeimpien viejämaiden järjestys on vuodesta toiseen sama. Saksa on selvästi tärkein ja sen jälkeen seuraavat Ruotsi, Suomi, Ranska ja Itävalta. Saksan osuus EU-markkinoilla on % ja Ruotsin osuus suunnilleen yhdeksän prosenttia. Suomen osuus pysytteli aikaisemmin kahdeksan prosentin tuntumassa, mutta on kahden viime vuoden aikana jäänyt alle seitsemän prosentin. Osuuttaan EU:n metsäteollisuusmarkkinoilla ovat kasvattaneet mm. Puola ja Kiina. EU:n ulkopuolelle suuntautuneessa viennissä Suomi on menettänyt merkitystään huomattavasti. Esim. Yhdysvaltain paperituonnissa Suomi oli aikaisemmin kolmantena kuuden prosentin osuudellaan, mutta kahden viime vuoden aikana Suomi on jäänyt viiden prosentin osuudellaan viidenneksi. Venäjälle suuntautuneessa paperiviennissä Suomi menetti viime vuonna ykkösasemansa Ukrainalle. Ukrainan osuus Venäjän paperituonnista oli 15,9 % ja Suomen osuus 15,1 %. Tullihallitus Tilastoyksikkö

5 4 Koko maailman paperimarkkinoilla useimmat perinteiset paperintuottajat ovat menettäneet osuuksiaan mm. Kiinan viennin kasvun vuoksi. Jyrkimmin on laskenut Kanadan osuus, ja Kanada on pudonnut paperin viejänä kolmannelta sijalta viidenneksi. Suomi on noussut viidenneltä sijalta neljänneksi, vaikka senkin osuus on laskenut muutaman vuoden takaisesta vajaasta kahdeksasta prosentista 6,5 %:n tuntumaan. Saksa ja Yhdysvallat olivat viime vuonna edellisten vuosien tavoin selvästi suurimmat paperin viejät, ja Ruotsi nousi kolmanneksi hieman Suomea tärkeämpänä. Sekä puutavaran että paperimassan viejänä Suomi oli viime vuonna seitsemäntenä. Puutavaran viennissä sekä sijoitus että suunnilleen neljän prosentin markkinaosuus pysyivät edellisten vuosien tasolla. Paperimassan viennissä Suomi ehti vuonna 2009 notkahtaa yhdeksänneksi, mutta palasi viime vuonna entisiin asemiinsa. Kanada ohitti Venäjän maailman suurimpana puutavaran viejänä, mutta paperimassan viennissä se on kahden viime vuoden aikana jäänyt Yhdysvaltain jälkeen kakkoseksi. Puutuotteiden viejänä Kiina on ollut jo useiden vuosien ajan tärkein maa. Suomi on tässä ryhmässä vasta neljästoista alle kahden prosentin osuudellaan. Mrd. dollaria 25 Kuvio 5. Suurimmat paperin ja pahvin viejämaat v Lähde: UNcomtrade Saksa Yhdysvallat Ruotsi Suomi Kanada Kiina Ranska Italia Alankomaat Belgia Raakapuun ja paperimassan tuonti jyrkässä kasvussa Metsäteollisuustuotteiden tuonti kasvoi viime vuonna lähes kolmanneksen ja nousi 1,7 miljardiin euroon. Tuonnin romahdus vuonna 2009 oli kuitenkin niin jyrkkä, että tuonnin arvo on yhä selvästi pienempi kuin huippuvuosina. Korkeimmillaan tuonnin arvo oli vuonna 2008 lähes 2,4 mrd. euroa. Viennin tavoin paperimassa oli tuonnissakin viime vuonna metsäteollisuuden vahvin kasvuala. Tuonnin arvo nousi edellisen vuoden 134 milj. eurosta 236 milj. euroon, kun tuontihinta puolitoistakertaistui ja määrä kasvoi 16 %. Lähes kolme neljännestä paperimassasta tuodaan Brasiliasta. Paperin tuonnin kasvu jäi kymmeneen prosenttiin. 580 milj. euron arvoisesta tuonnista Ruotsin osuus oli 235 milj. euroa ja Saksan osuus 98 milj. euroa. Puutavaran tuonti lisääntyi 44 % ja kohosi 642 milj. euroon pääasiassa Venäjältä, Latviasta ja Virosta peräisin olleen raakapuun tuonnin vuoksi. Puutuotteiden tuonti (251 milj. euroa) jakaantui hyvin monenlaisiin tuotteisiin, tärkeimpinä saksalaiset kuitulevyt (27 milj. euroa), venäläinen vaneri (23 milj. euroa) ja virolaiset rakennuspuusepän tuotteet (21 milj. euroa). Venäjän osuus metsäteollisuustuotteiden tuonnista on laskenut viime vuosikymmenen puolivälin kolmanneksesta parin viime vuoden aikana neljänneksen tuntumaan, kun osuus raakapuun Tullihallitus Tilastoyksikkö

6 5 tuonnista on supistunut jyrkästi. Ruotsilla on vajaan viidenneksen osuus ja Brasilialla kymmeneksen osuus metsäteollisuustuotteiden tuonnista. Venäjä on markkina-asemansa heikkenemisestä huolimatta yhä tärkein puutavaran tuontimaa 58 %:n osuudellaan. Paperimassan tuonnissa Brasilialla on lähes kolmen neljänneksen osuus. Ruotsin osuus paperin tuonnista on n. 40 %. Selvästi muita ryhmiä tasaisemmin jakaantuneessa puutuotteiden tuonnissa sekä Saksan että Viron osuus on %. Kuvio 6. Metsäteollisuuden tuotteiden tärkeimmät tuontimaat v Osuus % tuonnin arvon mukaan Kiina 1,8 % Ranska 1,8 % Puola 2,6 % Alankomaat 2,9 % Muut 13,5 % Venäjä 25,7 % Latvia 6,6 % Viro 8,3 % Ruotsi 17,8 % Saksa 8,6 % Brasilia 10,6 % Tullihallitus Tilastoyksikkö

7 Taulukko 1. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen koko viennistä v (1-3) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puu- ja paperi- Osuus Muutos Kemialliset Osuus Muutos Koneet, laitteet ja Osuus Muutos Muut tuotteet Osuus Muutos Yhteensä Osuus Muutos teollisuuden % % aineet ja tuotteet % % kuljetusvälineet % % % % % % tuotteet (SITC 5) (SITC 7) (SITC 24,25,63,64) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , , , , ,0 33 Taulukko 2. Metsäteollisuustuotteiden osuus Suomen koko tuonnista v (1-3) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puu- ja paperi- Osuus Muutos Kemialliset Osuus Muutos Koneet, laitteet ja Osuus Muutos Muut tuotteet Osuus Muutos Yhteensä Osuus Muutos teollisuuden % % aineet ja tuotteet % % kuljetusvälineet % % % % % % tuotteet (SITC 5) (SITC 7) (SITC 24,25,63,64) , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) 419 2, , , , ,0 31

8 Taulukko 3. Metsäteollisuustuotteiden viennin kehitys SITC-tavararyhmittäin v (1-3) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puutavara Osuus Muutos Paperimassa Osuus Muutos Puutuotteet Osuus Muutos Paperi ja pahvi Osuus Muutos Metsäteollisuus Osuus Muutos (SITC 24) % % (SITC 25) % % (SITC 63) % % (SITC 64) % % yhteensä % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , , , , ,0 33 Taulukko 4. Metsäteollisuustuotteiden tuonnin kehitys SITC-tavararyhmittäin v (1-3) SITC-tavaraluokituksen mukaan (Standard International Trade Classification); milj. euroa Puutavara Osuus Muutos Paperimassa Osuus Muutos Puutuotteet Osuus Muutos Paperi ja pahvi Osuus Muutos Metsäteollisuus Osuus Muutos (SITC 24) % % (SITC 25) % % (SITC 63) % % (SITC 64) % % yhteensä % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , (1-3) , , , , ,0 21

9 Taulukko 5. Metsäteollisuustuotteiden vienti tärkeimpiin maihin v (1-3) Maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä; milj. euroa Osuus % Muutos % 2010 Osuus % Muutos % 2010(1-3) 2011(1-3) Osuus % Muutos % 1 Saksa , , , Iso-Britannia , , , Yhdysvallat , , , Ruotsi , , ,0 7 5 Venäjä , , , Ranska , , , Espanja , , , Belgia , , , Puola , , , Japani , , , Kiina , , , Italia , , , Alankomaat , , , Turkki , , , Egypti , , , Tanska , , , Ukraina , , , Norja , , , Australia , , , Brasilia , , ,1 60 Muut maat yhteensä , , ,6 34 Kaikki maat yhteensä , ,

10 Taulukko 6. Metsäteollisuustuotteiden tuonti tärkeimmistä maista v (1-3) Maat vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä; milj. euroa Osuus % Muutos % 2010 Osuus % Muutos % 2010(1-3) 2011(1-3) Osuus % Muutos % 1 Venäjä , , , Ruotsi , , , Brasilia , , , Saksa , , ,6 9 5 Viro , , , Latvia , , , Alankomaat , , ,9 0 8 Puola , , , Ranska , , , Kiina , , , Tanska , , , Iso-Britannia , , , Belgia , , , Norja , , , Yhdysvallat , , , Italia , , , Itävalta , , , Kanada , , , Romania , , , Uruguay , , ,6-30 Muut maat yhteensä , , ,3 51 Kaikki maat yhteensä , , ,0 21

11 Taulukko 7. EU-alueen tärkeimmät metsäteollisuustuotteiden toimittajamaat v Osuudet EU-alueen tuonnista vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta SITC-ryhmät 24, 25, 63 ja Saksa 15,8 16,1 16,3 16,6 16,9 16,3 2 Ruotsi 9,7 9,4 9,1 8,9 9,1 8,8 3 Suomi 7,8 8,1 7,7 7,5 6,6 6,5 4 Ranska 6,6 6,4 6,2 6,1 6,1 5,7 5 Itävalta 5,3 5,4 5,2 5,2 5,4 5,5 6 Alankomaat 4,5 4,6 4,6 4,5 4,6 4,8 7 Belgia 4,9 4,8 4,6 4,7 4,8 4,5 8 Italia 4,4 4,3 4,3 4,3 4,6 4,3 9 Puola 2,5 2,8 3,0 3,1 3,7 3,7 10 Espanja 3,0 3,0 3,0 3,4 3,5 3,4 11 Kiina 2,0 2,4 2,9 3,1 3,1 3,4 12 Yhdysvallat 3,3 3,2 3,0 3,0 3,0 3,2 13 Brasilia 2,2 2,3 2,4 2,4 2,1 2,6 14 Tsekin tas. 1,6 1,7 1,9 2,0 2,3 2,3 15 Iso-Britannia 2,5 2,5 2,3 2,3 2,4 2,2 16 Portugali 2,2 2,2 2,1 2,1 2,1 2,2 17 Venäjä 2,6 2,5 2,6 2,3 1,7 1,8 18 Sveitsi 1,9 1,8 1,7 1,8 1,9 1,8 19 Slovakia 1,2 1,1 1,2 1,3 1,5 1,3 20 Norja 1,5 1,5 1,3 1,3 1,3 1,3 Yhteensä 85,5 85,9 85,5 85,9 86,5 85,7 Lähde: Eurostatin Comext-tilastotietokanta

12 Taulukko 8. Yhdysvaltain tärkeimmät paperin ja pahvin tuontimaat v ja 2010 Vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta; SITC-ryhmä 64 Milj. USD 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Kanada , ,9-2 2 Kiina , , Saksa 772 5, , Meksiko 755 4, , Suomi 751 4, , Japani 400 2, , Korea 316 2, , Indonesia 306 2, ,0 5 9 Brasilia 263 1, , Ranska 199 1, ,4 11 Muut maat yhteensä , ,6 24 Kaikki maat yhteensä , ,0 6 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade Taulukko 9. Venäjän tärkeimmät paperin ja pahvin tuontimaat v ja 2010 Vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä; osuus % tuonnin arvosta; SITC-ryhmä 64 Milj. USD 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Ukraina , , Suomi , , Saksa , ,9 6 4 Puola 320 9, ,2 9 5 Ruotsi 187 5, , Kiina 128 4, , Unkari 128 4, , Itävalta 119 3, , Iso-Britannia 118 3, , Italia 108 3, ,4 19 Muut maat yhteensä , ,4 15 Kaikki maat yhteensä , ,0 17 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta UNcomtrade

13 Taulukko 10. Puutavaran (SITC 24) suurimmat viejämaat v ja 2010 vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä (milj. USD) 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Kanada , , Venäjä , , Yhdysvallat , , Ruotsi , , Saksa , ,4 9 6 Itävalta , , Suomi , , Uusi Seelanti , , Latvia 724 1, , Australia 856 2, ,5 28 Muut maat yhteensä , ,1-5 Kaikki maat yhteensä , ,0 13 Taulukko 11. Paperimassan (SITC 25) suurimmat viejämaat v ja 2010 vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä (milj. USD) 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Yhdysvallat , , Kanada , , Brasilia , , Ruotsi , , Chile ,7 x x x 6 Alankomaat 891 3, , Suomi 804 2, , Saksa , , Belgia 846 2, , Venäjä 713 2, ,9 61 Muut maat yhteensä , ,0 32 Kaikki maat yhteensä , ,0 33 Taulukko 12. Puutuotteiden (SITC 63) suurimmat viejämaat v ja 2010 vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä (milj. USD) 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Kiina , , Saksa , ,0 3 3 Itävalta , ,1 8 4 Kanada , , Malesia , , Puola , , Yhdysvallat , , Ranska , ,8 0 9 Belgia , , Italia , , Suomi 807 1, ,9 12 Muut maat yhteensä , ,2-7 Kaikki maat yhteensä , ,0 6 Taulukko 13. Paperin ja pahvin (SITC 64) suurimmat viejämaat v ja 2010 vuoden 2010 suuruusjärjestyksessä (milj. USD) 2009 Osuus % 2010 Osuus % Muutos % 1 Saksa , ,6 9 2 Yhdysvallat , , Ruotsi , ,3 7 4 Suomi , , Kanada , ,5 1 6 Kiina , , Ranska , ,0 2 8 Italia , , Alankomaat , , Belgia , ,5 5 Muut maat yhteensä , ,3-6 Kaikki maat yhteensä , ,0 4 Lähde: YK:n tilastotoimiston tietokanta Uncomtrade (Vuodelta 2010 mm. Itävallan, Espanjan, Alankomaiden, Puolan ja Chilen tiedot puuttuivat YK:n tietokannasta puuttuvat EU-maiden tiedot on haettu EU:n Comext-tietokannasta. Chilen paperimassan vientitilastoja vuodelta 2010 ei ole käytettävissä.)

14 Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa 2011:M Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p Christina Telasuo p Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilastokatsauksen laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) / Yhteystiedot: Tullihallitus Tilastoyksikkö Erottajankatu A PL Helsinki Vaihde (09) 6141 Telefax Sähköposti: tilastot@tulli.fi Tilastopalvelu Kontaktuppgifter: Tullstyrelsen Statistikenheten Skillnadsgatan A PB Helsingfors Växel (09) 6141 Telefax E-post: statistik@tulli.fi Statistikservice Contact information: National Board of Customs Statistics Unit Erottajankatu A P.O.Box 512 FI Helsinki Phone internat Fax statistics@tulli.fi Statistics service