Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen aluejakoa on tihennetty Törnävän alueen sekä eteläisen Seinäjoen osalta Liikennetuotosten taso on pääosin säilytetty ennallaan, lukuun ottamatta alueita, joilla maankäyttöennusteet ovat muuttuneet. Muuttuneiden alueiden osalta liikennetuotokset on määritetty hyödyntäen Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa opasta (Suomen Ympäristö 27/2008). Liikennemallin liikenneverkkoon tehdyt muutokset Eteläisen Seinäjoen liikenneverkko on kuvattu työn lähtökohtina olevan yleiskaavakuvan mukaiseksi. Jalasjärventien nopeusrajoituksen on oletettu säilyvän nykyisellään lentoaseman ja Kivimäentien välisellä osuudella Vaihtoehdoissa 1, 2A ja 3 Törnäväntie on Hamarintien pohjoispuolella muutettu nykyistä hitaammaksi (nopeusrajoitus 50 km/h -> 30 km/h) Liikennemalliin on kuvattu Vapaudentien jatkeen tarkasteluvaihtoehdot Björkenheimintien siltaa ei ole oletettu parannetuksi ennustetilanteessa Routakallion eritasoliittymä on oletettu toteutetuksi ennustetilanteessa 2

Tarkastelualueen ja eteläisen Seinäjoen maankäyttö ja liikenneverkko Yllä olevassa kuvassa sinisellä rajatut maankäytön kehitysalueet on oletettu toteutuneiksi ainoastaan niissä katuverkkovaihtoehdoissa, jotka sisältävät Vapaudentien jatkeen Hamarintien eteläpuoleisen osuuden Eteläisen Seinäjoen liikenneverkko ja maankäyttö on kuvattu vasemmanpuoleisen kuvan mukaisena kaikkiin vaihtoehtoihin 3

Vapaudentien jatkeen katuverkkovaihtoehdot Alustavat katuverkkovaihtoehdot 1. Vapaudentien lyhyt jatke Vapaudentien jatke ulottuu Hamarintiehen saakka (ns. Sorsanpesän risteys) 2. Vapaudentien pitkä jatke A. Vapaudentien jatke ulottuu Ruukintiehen saakka B. Kuten vaihtoehto 2A, mutta ilman Vapaudentien jatkeen Hamarintien pohjoispuoleista osuutta. 3. Vapaudentien keskipitkä jatke Vapaudentien jatke liittyy Törnäväntiehen Hamarintien liittymän eteläpuolella (suunnilleen aikuiskoulutuskeskuksen pohjoispuolelta) Vaihtoehtojen 2 ja 3 osalta tutkitaan erikseen poikittaisten katuyhteyksien tarvetta Vaihtoehdossa 2 tutkitaan mm. katuyhteyden tarvetta Vapaudentien jatkeen ja Törnäväntien välille aikuiskoulutuskeskuksen kohdalla Katuverkkovaihtoehtoja vertailtaessa vertailuvaihtoehtona pidetään nykyistä tilannetta, jossa Vapaudentien jatketta ei ole toteutettu miltään osin 4

Nykytilanne KVL 2008 Käytettävissä ollut nykytilanteen ennuste on laadittu vuonna 2008 Eteläisen Seinäjoen tieja katuverkkoselvityksen yhteydessä Nykytilanteen ennusteessa Törnäväntien liikennemäärä Hamarintien pohjoispuolella on noin 13 000 ajon/vrk. Raskaan liikenteen osuus on Hamarintiellä ja Törnäväntiellä oletettavasti melko suuri, koska valtatien 19 liikenne kulkee Seinäjoen keskustan läpi 5

Vertailuvaihtoehto KVL 2040 Vertailuvaihtoehdossa (tarkastelualueen osalta nykyisellä katuverkolla) Törnäväntie kuormittuu erittäin voimakkaasti Hamarintien ja Vuoritien välisellä osuudella (noin 18 000 19 000 ajon/vrk) Eteläisen Seinäjoen liikenne hakeutuu Keskustan suuntaan pääasiassa Törnäväntietä sekä osittain Ruukintien tai Rautatiekadun ja Kivistöntien kautta kulkevia reittejä. Seinäjoen Eteläinen sisääntuloliikenne sekä läntisten asuinalueiden keskustan suuntaan hakeutuva liikenne kulkevat puolestaan pääosin Hamarintien ja Törnäväntien kautta kulkevaa reittiä Vertailuvaihtoehdossa Törnäväntien liikennemäärä on nykytilannetta suurempi, mutta raskaan liikenteen osuus lienee vähentynyt Itäisen ohikulkutien toteutumisen myötä 6

Vapaudentien jatkeen katuverkkovaihtoehdot VE 1 VE 2A VE 2B VE 3 - Vapaudentien jatke Hamarintielle - Vapaudentien jatke Ruukintielle - Poikittaisyhteystarpeen arviointi kohdista b-d - Yhteys Ruukintieltä ns. Sorsanpesän risteykseen - Poikittaisen yhteyden tarve kohdista b-d? - Vapaudentien jatke Törnäväntielle (kohtaan a tai b) 7

Vapaudentien jatke VE 1 KVL 2040 Verkollinen vaikutus (vertailuvaihtoehtoon verrattuna) 8

Vapaudentien jatke VE 1 Havaintoja Vapaudentien jatkeen liikennemäärä Hamarintien ja Vuoritien välisellä osuudella on noin 17 000 ajon/vrk Liikenne Törnäväntien Hamarintien pohjoispuoleisella osuudella vähenee todella merkittävästi nopeustason laskemisen ja Vapaudentien jatkeen toteuttamisen myötä. Liikennemäärä Hamarintien ja Vuoritien välisellä osuudella on noin 1 000-2 000 ajon/vrk Muut verkolliset vaikutukset jäävät vähäisiksi 9

Vapaudentien jatke VE 2A KVL 2040 Verkollinen vaikutus (vertailuvaihtoon verrattuna) 10

Vapaudentien jatke VE 2A Havaintoja Ruukintielle saakka ulottuva Vapaudentien jatke luo sujuvan reitin Ruukintien varren sekä muun eteläisen Seinäjoen maankäytölle keskustan suuntaan hakeuduttaessa Hamarintien ja Ruukintien välisen osuuden toteuttaminen parantaa yhteyksiä Seinäjoen länsiosista Ruukintien ja Palokärjentaipaleen risteykseen kaavaillulle kaupan tontille ja kytkee uuden yhteyden varteen kaavaillut asuinalueet katuverkkoon. Vapaudentien jatkeen Hamarintien ja Ruukintien välisen osuuden liikennemäärä on ennusteiden perusteella noin 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Hamarintien ja Ruukintien välisen osuuden toteuttaminen vähentää liikennettä Ruukintieltä (Vapaudentien jatkeen ja Vuorikadun väliseltä osuudelta) sekä Törnäväntieltä ja Palokärjentaipaleelta. Vapaudentien jatkeen toteuttaminen Ruukintielle saakka lisää hieman Vapaudentien jatkeen kuormitusta Hamarintien pohjoispuolella. Hamarintien ja Vuorikadun välillä 1+1- kaistaisen osuuden kapasiteetti alkaa olla ennustetilanteessa täysin käytössä (liikennemäärä noin 18 000 ajon/vrk) 11

Vapaudentien jatke VE 2B KVL 2035 Verkollinen vaikutus (vertailuvaihtoon verrattuna) 12

Vapaudentien jatke VE 2B Havaintoja Uuden yhteyden toteuttaminen parantaa yhteyksiä Seinäjoen länsiosista Ruukintien ja Palokärjentaipaleen risteykseen kaavaillulle kaupan tontille ja kytkee uuden yhteyden varteen kaavaillut asuinalueet katuverkkoon. Ruukintien ja Hamarintien välisen uuden yhteyden kuormittuminen on melko vähäistä, yhteyttä käyttää noin 1 200-1 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Yhteyden toteuttaminen vähentää liikennettä Törnäväntieltä (Palokärjentaipaleen ja Hamarintien väliseltä osuudelta) sekä Palokärjentaipaleelta Ratkaisu ei olennaisesti kevennä kuormitusta muulla ympäröivällä katuverkolla Vaihtoehdon 2B mukainen ratkaisu ei kevennä liikennekuormitusta Törnäväntiellä Hamarintien pohjoispuolella 13

Vapaudentien jatke VE 3 KVL 2040 Verkollinen vaikutus (vertailuvaihtoehtoon verrattuna) 14

Vapaudentien jatke VE 3 Havaintoja Vapaudentien jatkeen eteläosa kytkee uudet asuinalueet katuverkkoon, mutta Ruukintien ja Palokärjentaipaleen risteyksen tuntumaan kaavaillun kaupan tontin yhteydet eivät parane. Vapaudentien jatkeen eteläosan (Hamarintien ja Törnäväntien välisen osuuden) liikennemäärä jää hyvin vähäiseksi (noin 300-600 ajoneuvoon vuorokaudessa) Kytkemällä Vapaudentien jatkeen eteläosaan nykyisin Törnäväntiehen kytkeytyviä toimintoja (mm. Koulutuskeskus Sedu, Pruukin yhtenäiskoulu), mutta yhteyden toteuttamisella saavutettavat hyödyt jäänevät silti melko pieniksi. Vaihtoehdon 3 mukainen ratkaisu vastaa verkollisilta vaikutuksiltaan vaihtoehtoa 1 (Vapaudentien lyhyt jatke) 15

Poikittaisyhteydet Vapaudentien jatkeen ja Törnäväntien välillä Vapaudentien jatkeen eteläosan ja Törnäväntien välisen poikittaisyhteyden tarvetta arvioitiin neljässä vaihtoehdossa a) Ei poikittaisyhteyttä b) Poikittaisyhteys Törnäväntieltä Käentaipaleen pohjoispuolelta Vapaudentien jatkeelle c) Poikittaisyhteys Törnäväntieltä Käentaipaleen eteläpuolelta Vapaudentien jatkeelle d) Poikittaisyhteys Törnäväntien ja Vapaudentien jatkeen välille Rastaantaipaleen kohdalta Poikittaisilla yhteyksillä voidaan ensisijaisesti parantaa Törnävän alueen sisäisiä yhteyksiä. Poikittaisyhteydet eivät tarkasteluiden perusteella kuormitu kovinkaan voimakkaasti. Poikittaisyhteyksien kuormitus lisääntyisi, jos Törnäväntien nopeustasoa laskettaisiin Hamarintien ja poikittaisyhteyden välisellä osuudella. Poikittaisyhteydet eivät tarkasteluiden perusteella ole liikenteellisesti välttämättömiä Parhaaksi poikittaisyhteysvaihtoehdoksi arvioitiin vaihtoehto d. Kadunrakentamisen tarve on vähäisin Vapaudentien jatkeen eteläosan yhteyteen kaavaillun maankäytön kytkeminen katuverkkoon luontevaa Vaihtoehto d luo sujuvan yhteyden Rastaantaipaleen ja Palokärjentaipaleen välissä sijaitsevalta asuinalueelta Vapaudentien jatkeelle sekä aikuiskoulutuskeskukselta Vapaudentien jatkeen eteläpään kaupan tontille 16

Nykyisin Törnäväntiehen kytkeytyvien tonttien kytkentä Vapaudentien jatkeeseen Nykyisin Törnäväntiehen kytkeytyvät koulutuskeskus Sedun ja Pruukin yhtenäiskoulun tontit voidaan tarvittaessa kytkeä myös Vapaudentien jatkeen eteläosaan Yhteydet koulujen tonteilta mm. Seinäjoen kaakkoisosan nykyisille ja kehittyville asuinalueille paranevat 17

Verkollisten tarkasteluiden yhteenveto Vapaudentien jatkeen toteuttamisella tavoitteiksi voidaan asettaa Törnäväntien liikennekuormituksen vähentäminen Hamarintien pohjoispuolella sekä Törnävän alueen ja Seinäjoen kaakkoisosien maankäytön yhteyksien parantaminen mm. keskustan suuntaan. Törnäväntien pohjoisosan liikennekuormitusta saadaan tehokkaasti vähennettyä toteuttamalla Vapaudentien jatkeen Hamarintien pohjoispuoleinen osuus (toteutuu vaihtoehdoissa 1, 2A ja 3) Toteuttamalla vaihtoehto 2B, saadaan liikennekuormitusta kevennettyä hieman Palokärjentaipaleella sekä Törnäväntien Palokärjentaipaleen ja Hamarintien välisellä osuudella. Vaihtoehto 2B ei kevennä Törnäväntien kuormitusta Hamarintien pohjoispuolella. Vapaudentien jatkeen käytävään kaavaillun sekä Seinäjoen kaakkoisosien maankäytön yhteyksiä saadaan parannettua vaihtoehtojen 2A ja 2B mukaisilla ratkaisuilla. Vaihtoehdon 2A mukainen vaihtoehto tosin parantaa myös yhteyksiä keskustan suuntaan. Tarkasteluiden perusteella vaihtoehdon 2A voidaan todeta täyttävän asetetut tavoitteet parhaiten. Vaihtoehdon 2A osalta Törnävän alueen sisäisiä yhteyksiä voidaan parantaa toteuttamalla poikittaisyhteys Törnäväntien ja Vapaudentien jatkeen välille Rastaantaipaleen kohdalta (vaihtoehto d) sekä kytkeä koulutuskeskus Sedun ja Pruukin yhtenäiskoulun tontit myös Vapaudentien jatkeeseen. 18

Tavoitetilanne KVL 2040 KVL 2040 Verkollinen vaikutus (vertailuvaihtoehtoon verrattuna) Tavoitetilanne vastaa vaihtoehtoa 2A, minkä lisäksi Vapaudentien jatkeen ja Törnäväntien välille on toteutettu poikittaisyhteys Rastaantaipaleen kohdalta. Koulutuskeskus Sedun ja Pruukin yhtenäiskoulun tontit on kytketty Törnäväntien lisäksi myös Vapaudentien jatkeeseen. 19

Tavoitetilanne +, Vapaudentien jatkeen pohjoisosa 2+2-kaistainen Vapaudentien jatkeen pohjoisosa on 1+1-kaistaisena kuormittunut voimakkaasti. Jos Vapaudentien jatkeen pohjoisosa toteutetaan 2+2-kaistaisena, liikenteen sujuvuus paranee huomattavasti. Liikenteen sujuvoitumisen myötä Vapaudentien jatke houkuttelee puoleensa aiempaa enemmän liikennettä. 2+2-kaistaisena Vapaudentien jatkeen pohjoisosan liikennemäärä on ennustetilanteessa noin 21 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vapaudentien jatkeen pohjoisosalle siirtyy sujuvoitumisen myötä liikennettä mm. Ruukintieltä ja Huhtalahtieltä. Vapaudentien jatkeen pohjoisosan liikennemäärä kasvaa noin 3 000 ajon/vrk ja Vapaudentien jatkeen eteläosan liikennemäärä kasvaa noin 1 000 ajon/vrk. 20

Tavoitetilanne +, Vapaudentien jatkeen pohjoisosa 2+2-kaistainen KVL 2040 Verkollinen vaikutus (tavoitetilanteeseen verrattuna) 21

Sorsanpesän liittymäalueen toimivuus Tavoitetilanteen liikenneverkko Hamarintien ja Törnäväntien sekä Hamarintien ja Vapaudentien jatkeen liittymistä laadittiin toimivuustarkastelut Synchro/SimTraffic ohjelmistolla. Tarkastelut laadittiin tavoitetilanteen liikenneverkkovaihtoehdossa, jossa Vapaudentien jatkeen pohjoisosa on 1+1-kaistainen. Liittymävirrat määritettiin iltahuipputunnin liikennetilanteeseen karkeasti vuorokausiliikenne-ennusteen perusteella. Iltahuipputunnin osuuden oletettiin olevan noin 10 % vuorokausiliikenteestä, minkä lisäksi suuntajakaumaa korjattiin hieman painottaen keskustan suunnasta poistuvaa liikennevirtaa. Molemmat tarkastellut liittymät on kuvattu valo-ohjattuina. Törnäväntien ja Vapaudentien jatkeen liittymien välinen osuus on kuvattu 2+2 -kaistaisena Hamarintien ja keskustan suunnan välisten suurten liikennevirtojen sujuvuuden maksimoimiseksi. Hamarintien ja Törnäväntien liittymä on tarkasteluissa 4-haarainen. Liittymään on asetettu kääntyviä lisäkaistoja Hamarintielle lännestä tulevalle haaralle sekä Törnäväntien etelästä tulevalle haaralle (nykyinen lisäkaista). Hamarintien ja Vapaudentien jatkeen liittymä on 3-haarainen ja liittymän sivusuunta on Vapaudentien jatkeen etelähaara. Keskustan suunnasta tulevalle haaralle on asetettu yksi lisäkaista (sekakaista vasemmalle kääntyville ja suoraan jatkaville). Edellä mainituilla liikennejärjestelyillä liittymät toimivat ennustetilanteen iltahuipputunnille arvioiduilla liikennemäärillä melko hyvin. Iltahuipputunnin aikana Törnäväntien liittymän palvelutaso oli luokkaa B ja Vapaudentien jatkeen liittymän palvelutaso luokkaa A. Toimivuustarkasteluiden perusteella liittymien jonoutuminen ja viivytykset on maltillisella ja siedettävällä tasolla. 22

Sorsanpesän liittymäalueen toimivuustarkasteluissa käytetyt liittymäjärjestelyt 23

Sorsanpesän liittymäalueen toimivuus ennustetilanteessa Jononpituudet 24

Yhteenveto Tavoiteverkon mukainen ratkaisu, jossa Vapaudentien jatke on 1+1-kaistainen, toimii hyvin lähitulevaisuudessa. Liikenne-ennusteen mukaisen maankäytön ja liikenteen kehityksen toteutuessa vuoden 2040 tienoilla Vapaudentien jatkeen pohjoisosan (Hamarintien ja Vuoritien välisen osuuden) kuormitus on 1+1-kaistaisena niin suuri, että liikenteen sujuvuus on vaarassa heiketä. Vapaudentien jatke voidaan toteuttaa lähtökohtaisesti 1+1-kaistaisena, mutta pitkällä aikavälillä on hyvä varautua Vapaudentien jatkeen pohjoisosan parantamiseen 2+2-kaistaiseksi. Vapaudentien jatkeen pohjoisosan liittymien (Sorsanpesän liittymäalue sekä Vuoritien liittymä) osalta tulee huolehtia riittävästä välityskyvystä Hamarintien ja Vapaudentien suuntaiselle liikenteelle. Sorsanpesän liittymäalueen liittymät saadaan tarkasteluiden perusteella toimimaan ennustetilanteessa tässä kalvosarjassa esitetyin liikennejärjestelyin. Liittymäjärjestelyt vaativat kuitenkin vielä tarkempaa jatkosuunnittelua mm. tilantarpeen huomioinnin osalta. Vapaudentien jatkeen ja Vuoritien liittymässä tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan johtamaan Vapaudentien suuntaista liikennettä kahta kaistaa liittymän läpi. Vapaudentie jatkuu Vuoritien pohjoispuolella 2+2-kaistaisena. Vuoritien liittymässä etelästä tultaessa toinen kaista voidaan aloittaa hieman liittymän eteläpuolelta ja vastaavasti pohjoisesta tultaessa toinen liittymän läpi menevä kaista voidaan päättää hieman liittymän eteläpuolelle Sekä Sorsanpesän että Vuoritien liittymäalueiden jatkosuunnittelun yhteydessä kannattaa suorittaa liikennelaskentoja liittymävirtaennusteiden tarkentamista varten. Vuoritien liittymän osalta referenssinä voidaan käyttää Vuoritien ja Törnäväntien liittymää. Vapaudentien pohjoisosan liikenteellistä sujuvuutta on arvioitu karkeasti vuorokausiliikenneennusteiden perusteella määritetyllä kapasiteetin käyttöasteella. Todellinen liikenteellinen sujuvuus on riippuvainen mm. liikenteen aikajakaumasta, josta ei tämän työn yhteydessä ollut käytettävissä tarkempaa tietoa. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa liikenteen aikajakaumaa voidaan tutkia Törnäväntien pohjoisosan liikennelaskentojen avulla, jotta liikenteellisestä sujuvuudesta voidaan antaa tarkempia arvioita. Vapaudentien jatkeen pohjoisosan parantamistarpeen ajankohtaa voidaan arvioida liikennelaskentojen perusteella tarkemmin myöhemmässä vaiheessa, kun Vapaudentien jatke on toteutettu 1+1-kaistaisena. 25

Seinäjoen eteläisen sisääntuloliikenteen reitinvalinta Liikennemallissa Seinäjoen eteläinen sisääntuloliikenne hakeutuu ennustetilanteessa Jalasjärventien/Hamarintien kautta kulkevalle reitille. Liikennemallitarkastelun perusteella liikenteen reitinvalinta ei muutu herkästi. Vaikka Jalasjärventien nopeusrajoitusta laskettiin liikennemallissa lentoaseman ja Kivimäentien välisellä osuudella (100 km/h 60 km/h), hakeutui eteläinen sisääntuloliikenne edelleen Jalasjärventien kautta kulkevalle reitille. Jos etelän suunnasta tuleva sisääntuloliikenne näyttää lähitulevaisuudessa päätyvän Törnäväntielle, voidaan reitinvalintaan pyrkiä vaikuttamaan ensisijaisesti opastusta parantamalla (mm. Rengonharjun eritasoliittymässä). 26