8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa sarjaa, jossa valotetaan puolustusvoimauudistusta. Ensimmäisessä kirjoituksessa uudistusta tarkastellaan kokonaisuutena, toisessa osassa pureudutaan uudistukseen tarkemmin johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta. Puolustusjärjestelmän kehittäminen ja sen ylläpito on pitkän tähtäimen toimintaa. Suomen puolustus perustuu kansallisiin vahvuuksiin, joista kolme tärkeintä ovat vahva tahto, korkea osaaminen ja Suomen puolustuksen tarpeisiin optimoitu puolustusjärjestelmä. Laaja yhteistyö kansallisesti ja kansainvälisesti tukee kansallisia vahvuuksiamme. Uhkakuvat kehittämisen taustalla Sotilaallisen turvallisuuden näkökulmasta maamme asema on historiallisen vahva. Suomeen kohdistuvan ulkoisen uhkan mahdollisuus tuntuu hyvin kaukaiselta. Huipussaan oleva suorituskyky pitää sisällään kuitenkin ongelman. Suuri osa erityisesti maavoimien suorituskyvystä on elinkaarensa loppupuolella. Puolustusmenoihin on kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Lisäksi kustannusten nousu, materiaalin vanheneminen ja koulutettavan ikäluokan pieneneminen ovat pidemmän aikavälin tekijöitä, jotka edellyttävät puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan rakenteen supistamista. Muutokset voidaan rakentaa toimivan puolustusjärjestelmän perustalle. Puolustusvoimien toimintakyvyn säilyttäminen edellyttää koon supistamisen osana rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Ratkaisuilla pyritään pitkän aikavälin vaikuttavuuteen. Uudistuksen tuloksena syntyvät sellaiset puolustusvoimien rakenteet, joissa rauhan ajan organisaatiolla on edellytykset tuottaa sodan ajan joukot kustannustehokkaalla tavalla. Toisaalta sodan 30000 25000 20000 15000 10000 5000 kuvan muutoksesta johtuen kaikkia suorituskykyalueita on tarkasteltava kriittisesti. On panostettava sinne missä hyöty on puolustuksemme kannalta suurin ja otettava maksimaalinen hyöty tehdyistä investoinneista. Johtamisjärjestelmä kuuluu painopistealueisiin ja on yksi keskeisistä puolustusvoimauudistuksen mahdollistajista. Yleinen kehitys on nostanut tietotekniikan toiminnan tehostamisen keihäänkärkeen. Valtaosa tuottavuuden kasvusta on saatu aikaiseksi nimenomaan tietotekniikan hyödyntämisellä. Voidaan perustellusti sanoa, että tekniikka mahdollistaa kokonaan uudentyyppisen tavan toimia. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään myös puolustusvoimauudistuksessa. Palvelukseen astuvat varusmiehet (arvio) 0 2010 2015 2020 2025 Nykytilanne huomioiden puolustusvoimilla olisi noin 3 000 turhaa koulutuspaikkaa vuonna 2015 ja näiden lisäksi vielä 1500 vuonna 2018. Keskisuuren joukko-osaston saapumiserävahvuus on 700 varusmiestä. Arvio palvelukseen astuvien varusmiesten lukumäärän kehittymisestä 2010-2025.
9 Puolustusvoimauudistuksen taustoja Puolustusvoimauudistuksen taustalla keskeisin tekijä oli kustannusten saaminen hallintaan. Puolustusvoimissa ennakoitiin synkentyvää taloustilannetta, kun vuonna 2010 tehtiin ensimmäiset säästösuunnitelmat ja päätökset. Tilanteen hallintaan saamiseksi tarvittiin nopeita säästöjä. Käytännössä ainoa nopea mahdollisuus säästöihin oli leikata puolustusvoimien jokapäiväistä toimintaa pikaisesti. Materiaalihankinnoista säästöjä ei juurikaan voitu tehdä, koska rahat oli sidottu pitkäaikaisilla sopimuksilla. Organisaatioiden ja rakenteiden supistukset ovat kuitenkin käytännössä ainoa mahdollisuus pysyvien säästöjen aikaansaamiseen, vaikka niiden valmistelu ja päätöksenteko vievät aikaa. Rakenteellisten säästöjen suunnittelemiseksi pääesikuntaan perustettiin työryhmä. Työryhmän tehtäväksi tuli puolustusvoimauudistuksen suunnittelu ja se nimettiin Työryhmä 15:ksi (TR15) uudistuksen tavoiteaikataulun mukaisesti. Työryhmän varsinaisiksi jäseniksi koottiin everstitasoiset edustajat kaikista puolustushaaroista, everstiluutnanttitason sihteeristö ja johtajaksi kenraali. Varsinaisten jäsenten lisäksi työryhmään nimettiin pysyviä asiantuntijajäseniä keskeisiltä toimialoilta. Artikkelin kirjoittaja oli yksi näistä. Työryhmän lisäksi uudistusta käsiteltiin laajennetussa kokoonpanossa, jolloin edustettuna olivat puolustushaaraesikunnat ja pääesikunnan osastot. Työryhmä sai ohjausta työn väliesittelyissä puolustusvoimien johdolle. Työ alkoi perusteiden ja edellisten uudistusten vaikutusten selvittämisellä. Kiveäkään ei jätetty kääntämättä. Perusasioihin, kuten koko maan puolustamiseen tai yleiseen asevelvollisuuteen ei kajottu. Kaikessa suunnittelussa lähtökohtana oli sodan ajan tarve ja järjestelyt. Työryhmälle asetettiin tavoite rahoituksen kolmijaon palauttamiseksi sekä toiminnan tason palauttaminen varusmiesten maastovuorokausien, Hornetien lentotuntien, alusvuorokausien ja kertausharjoitusvuorokausien osalta. Kolmijako tarkoittaa, että materiaalihankintoihin, jokapäiväiseen toimintaan ja palkkoihin käytetään kuhunkin kolmannes puolustusvoimien vuosittaisesta Puolustusvoimien kiinteistömenot Miljoonaa euroa 290 280 270 260 250 240 230 Arvio puolustusvoimien kiinteistömenojen kehittymisestä 2013-2016. budjetista. Resurssitilanteen selvittämiseksi kartoitettiin puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt vuokravaikutuksineen. Johtamisen näkökulmasta selvitettiin hallintoyksiköiden, joukkoosastojen ja johtamistasojen lukumäärän kehittyminen viimeisten 30 vuoden aikana. Hämmästyttävä tulos oli, että aikaisemmissa uudistuksissa ei näissä asioissa juurikaan ollut muutoksia tapahtunut. Selvitystyön tuloksia 2013 2014 2015 2016 Ilman uudistusta PVUUD Yleinen asevelvollisuus on selvityksien perusteella edelleen paras ratkaisu Suomelle. Se tuottaa kustannus-hyötysuhteeltaan parhaan tuloksen ja on osoittanut toimivuutensa myös kansainvälisessä vertailussa. Palvelukseen vuosittain astuvien varusmiesten määrän arvioidaan laskevan kutsuntaikäisten määrän laskiessa tuhansilla. Tämän vuoksi tarvitaan nykyistä vähemmän kasarmitiloja. Asevelvollisuuden vahvistamiseksi työryhmä hyödynsi Risto Siilasmaan johtaman työryhmän työtä, joka osaltaan käsitteli myös johtamisjärjestelmiä. Siilasmaan työryhmän suositusten laaja toimeenpano sisältyy puolustusvoimauudistukseen. Suomea ei puolusteta varuskunnista, mutta kiinteistöillä, joilla tässä yhteydessä tarkoitetaan kasarmien lisäksi esimerkiksi lentokenttiä, satamia, harjoitusalueita ja varastoja on tärkeä merkitys erityisesti ilma- ja meripuolustukselle ja maavoimien koulutuksella. Uudistuksen valmisteluun liittyen kartoitettiin laajasti puolustusvoimien hallussa olevat tilat ja verrattiin niitä tarpeeseen. Laskelmat osoittivat, että erilaisia kiinteistöjä oli tarpeeseen nähden aivan liian paljon. Kiinteistöistä luopuminen edellyttää toimintojen keskittämistä. Hyvin monissa tapauksissa tämä tarkoittaa myös fyysistä keskittämistä, vaikka tietojärjestelmät olisivat mahdollistaneet myös toisenlaisen ratkaisun. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus on esimerkki keskitetysti johdetusta, mutta valtakunnallisesti hajautetusti toimivasta hallintoyksiköstä. Puolustusvoimauudistuksessa valittiin välimalli, jossa erityisesti maavoimissa luodaan alueellisia kokonaisuuksia yhdistämällä joukko-osastoja. Samalla saadaan säästöjä kiinteistöissä ja hallinnollisissa henkilöstömenoissa. Hyvin nopeasti havaittiin, että henkilöstökulujen saaminen tasapainoon tarkoittaa henkilöstön vähentämistä. Sodan ajan tarpeiden perusteella henkilöstövähennykset painottuivat siviilihenkilöstöön. Kaikilta toimialoilta edellytettiin supistuksia, mutta samaan aikaa perustoiminnallisuuksia tuli vahvistaa. Kouluttajien tavoitelukumääräksi joukkuetta kohti asetettiin 2,5. Henkilöstön vähentäminen edellytti uudentyyppistä toimintamallia puolustusvoimalaajuisesti. Johtamisjärjestelmäalalla tämä oli toteutettu jo aikaisemmin, nyt tilaaja-tuottajamallia laajennettiin laajamittaisesti myös logistiikkaan ja palve-
10 lutoimintaan. Muutenkin uudistuksessa pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä sekä keskittämään ja kokoamaan toiminnallisuuksia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Suunnittelun lopputuloksena puolustusvoimauudistus on kokonaisvaltainen, kaikkia osa-alueita tarkasteleva ja niitä yhdensuuntaisesti kehittävä. Tavoitteena on turvata puolustusvoimien tehtävien toteutusmahdollisuudet tulevaisuudessakin, mikä edellyttää tehtävien, toiminnan ja rahoitusresurssien saamista tasapainoon. 2000-luvun alun kehityksen jatkuessa puolustusvoimat olisi ajautunut hyvin nopeasti rahoitukselliseen umpikujaan, minkä seurauksena puolustuskyky olisi rapautunut väistämättä. Kärjistetysti voidaan sanoa, että kiinteiden kustannusten nousu olisi lopettanut toiminnan kokonaan. Uudistuksessa määriteltiin puolustusvoimien ydin- ja tukitoiminnot. Sen perusteella on tehty toimintojen tarkoituksenmukainen järjestely ja päällekkäisyyksien poistaminen. Tavoitteena on varmistaa, että välttämättömät muutokset kyetään toteuttamaan optimaalisesti ja puolustuskykyä vaarantamatta. Puolustusvoimien uudistetussa rakenteessa hallintoyksiköt on muodostettu ensisijassa oman päätehtävänsä perusteella. Organisaatiotasoja on vähemmän. Kullakin tasolla on selkeästi määritetty tehtävä ja päällekkäinen työ on pyritty minimoimaan. Puolustusvoimien johtaminen Puolustusvoimain komentaja johtaa sotilaallisen voiman käytön kannalta keskeisiä puolustushaarakomentajia kaikissa valmiustiloissa. Puolustushaarakomentajat johtavat rauhan aikana suoraan alaisiaan hallintoyksiköitä, joiden pohjalta valmiutta kohotettaessa muodostuu ja perustetaan sodan ajan joukkoja. Pääesikunta vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteensovittamisesta, tehtävien ja resurssien sekä tukevan ja tuettavan komentajan velvoitteiden käskemisestä puolustusvoimain komentajan päätösten mukaisesti. Pääesikunnan alaisuudessa olevat laitokset toteuttavat rauhan ajan toiminnan ja sodan ajan operaatioiden edellyttämän logistisen tuen sekä muut tarvittavat tukipalvelut. Puolustusvoimien toimintaa ohjataan ja eri kokonaisuuksia sovitetaan yhteen prosesseilla. Toiminta jaetaan neljään pääprosessiin, jotka jakautuvat osaprosesseihin ja edelleen alaprosesseihin. Prosessien omistajuus on pääesikunnassa. Rakenteen uudistamiseen liittyy olennaisena puolustusvoimien toimintatavan kehittäminen, jossa puolustusvoimien pääprosessit on tarkistettu, toimialat ja niiden asema on määritetty sekä kehittämisohjelmarakenne on uudistettu suorituskykyperustaiseksi. Toiminnanohjauksella ja tietotekniikan hyväksikäytöllä toteutetaan keskitetty ohjaus ja varmistetaan toiminnan kustannustietoisuus sekä puolustusvoimien tehokas toiminta. Puolustusvoimissa toimialojen tarve ja määrittäminen perustuu lakisääteisten sekä muiden viranomaistehtävien toteuttamiseen puolustusvoimissa. Toimialoiksi on lisäksi määritetty puolustusvoimien kokonaistoiminnan kannalta merkittäviä osa-alueita, joiden vaikutus ulottuu eri organisaatiotasoille. Toimialatien käyttöä hyödynnetään toimialojen johtamisessa, ohjauksessa ja koordinoinnissa. Toimialojen merkitys korostuu asioiden valmistelussa. Toimialajohtajia ovat lähtökohtaisesti pääesikunnan osastojen päälliköt. Puolustushaarat ydintoimintojen keskiössä Maavoimien vastuulla on valtakunnan maa-alueen puolustaminen, virkaapu ja muiden viranomaisten tukeminen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä osallistuminen käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin. Maavoimat toteuttaa muut sille käsketyt sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelun, suorituskyvyn rakentamisen ja ylläpidon, suorituskyvyn käytön sekä toiminnan tukemisen tehtävät. Maavoimien komentaja johtaa maavoimia ja on sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Maavoimien komentajan johtoesikuntana on Maavoimien Esikunta, jota johtaa esikuntapäällikkö. Maavoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Maavoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja maavoimien joukko-osastojen komentajat. Maavoimien Yleinen asevelvollisuus on edelleen paras ratkaisu Suomelle. joukko-osastot uudistuksen jälkeen ovat Jääkäriprikaati, Kaartin Jääkärirykmentti, Kainuun Prikaati, Karjalan Prikaati, Maasotakoulu, Panssariprikaati, Porin Prikaati ja Utin Jääkärirykmentti. Maavoimista tapahtuvien lakkauttamisten takia sotilasläänien tehtäviä siirtyy joukko-osastoille, niihin kuuluville aluetoimistoille ja Maavoimien Esikunnalle. Maavoimien Materiaalilaitos lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään Logistiikkalaitokseen. Lakkautettavien joukko-osastojen jäljelle jäävät toiminnot siirretään pääasiassa Porin Prikaatin, Karjalan Prikaatin ja Kainuun Prikaatin vastuulle. Merivoimien päätehtävänä on meriyhteyksien turvaaminen ja merihyökkäysten torjunta. Merivoimien suorituskyky perustuu pintatorjuntaan ja vedenalaiseen sodankäyntikykyyn. Meripuolustuksen kokonaissuorituskyvyn varmistamiseksi turvataan myös tilannekuvan edellyttämä alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä sotilaallisen voiman käytön suunnittelu ja johtaminen, tukeutumisedellytykset sekä yksiköiden omasuoja. Merivoimat toteuttaa asevelvollisten ruotsinkielisen koulutuksen järjestelyt puolustusvoimissa. Merivoimien komentaja johtaa merivoimia ja on sotilaskäskyasioissa välittömästi puolustusvoimain komentajan alainen. Merivoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Merivoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja Meri-
11 voimien joukko-osastojen komentajat. Merivoimien hallintoyksiköitä ovat Merivoimien Esikunta, Rannikkolaivasto, Rannikkoprikaati, Uudenmaan Prikaati ja Merisotakoulu. Ilmavoimat vastaa ilmatilan valvonnasta ja ilmoitse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten tunnistamisesta ja torjunnasta. Ilmavoimien päätehtävä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. Rauhan aikana toiminnassa korostuvat alueellisen koskemattomuuden valvonta ja turvaaminen sekä ilmatilan loukkauksiin puuttuminen. Ilmavoimat ylläpitää kykyä toteuttaa ilmaoperaatioita ja johtaa ilmapuolustusta valtakunnallisesti. Ilmavoimat antaa virka-apua muille viranomaisille ja tukee niitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta ilmavoimille käskettyihin kriisinhallintatehtäviin. Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia ja on sotilaskäskyasioissa suoraan puolustusvoimain komentajan alainen. Ilmavoimien komentajan suoranaisia alaisia ovat Ilmavoimien Esikunnan esikuntapäällikkö ja ilmavoimien joukko-osastojen komentajat. Ilmavoimien Esikunta on taktinen johtoporras, joka toimii ilmavoimien komentajan johtoesikuntana. Ilmavoimien Esikunta johtaa ilmavoimien viranomaistehtävien toimeenpanoa, joista tärkeimpänä ilmatilan valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen koko valtakunnan alueella. Ilmavoimien joukko-osastot ovat Lapin-, Karjalan- ja Satakunnan Lennostot sekä Ilmasotakoulu. Laitoksilla omat erityisvastuualueensa Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaaminen I Rakenteiden kehittäminen - koko, johtamistasot -logistiikka ja palvelut Toimintatavan uudistaminen - päällekkäisyyksien poisto - prosessit ja toimialat III Toiminnan tason palauttaminen Vuodesta 2015: - maastovuorokaudet vähintään 35 - Hornet lentotunnit 8 900 - alusvuorokaudet 1 400 - koulutetut reserviläiset 18 000 Puolustusvoimien elinkelpoisuuden turvaamisen kulmakivet. Maanpuolustuskorkeakoulu (MPKK) on puolustusvoimiin kuuluva puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu, joka antaa ylintä tutkimukseen sekä alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa maanpuolustusopetusta. Maanpuolustuskorkeakouluun nykyisin kuuluvan Käyttäytymistieteiden laitoksen pääosat liitetään osaksi Puolustusvoimien Tutkimuslaitosta. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimukseen ja opetukseen kuuluvat osat keskitetään Santahaminaan ja toteutetaan seuraavat organisaatiomuutokset: Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus lakkautetaan itsenäisenä hallintoyksikkönä ja se organisoidaan MPKK:n sisäiseksi tulosyksiköksi. Nykyiset Taktiikan-, Strategian- ja Sotahistorian laitokset yhdistetään Sotataidon laitokseksi. Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus lakkautetaan pois lukien sen täydennyskoulutustoiminnot. Maisteriosasto perustetaan omaksi sisäiseksi tulosyksiköksi. Puolustusvoimien tutkimustoiminta keskitetään perustamalla Puolustusvoimien Tutkimuslaitos, josta muodostetaan monialainen tutkimusorganisaatio, joka kokoaa yhteen sotataitoon ja käyttöperiaatteisiin, materiaaliin ja teknologiaan sekä ihmisen toimintakykyyn liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Se on puolustusvoimien yhteinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssi, joka tuottaa puolustusvoimien tarvitsemat vaativat tutkimus-, kehittämis-, testaus- ja evaluaatiopalvelut. Puolustusvoimien Tutkimuslaitoksen osaksi rakennetaan strategista ja operatiivista suunnittelua sekä puolustusjärjestelmän käyttöperiaatteiden kehittämistä tukeva osasto, jolla on valmius tukea päätöksentekoa myös poikkeusoloissa. Puolustusvoimien Palvelukeskus tuottaa keskitetysti puolustusvoimallisena kokonaisuutena kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluita, talous- ja matkapalveluita, tiedonhallintapalveluita sekä oppimisja kuvapalveluita. Puolustusvoimien palvelutoiminta varmistetaan hallintoyksiköiden hallintopalveluhenkilöstöllä, II Resurssitasapainon palauttaminen - Kolmannesjako (palkat, toiminta, hankinnat) Rakenteelliset säästöt - 114 126 M vuonna 2015 IV Yleisen asevelvollisuuden vahvistaminen - 2,5 kouluttajaa/joukkue - opetusmenetelmät (mm. simulaattorit) - kertausharjoitusten laatu - asevelvollisuustyöryhmän suositukset joita palvelukeskus ohjaa. Puolustusvoimien kannalta nähtiin hyväksi, että palvelutuotannon avainprosessissa on osaava toimija, joka kykenee tukemaan toiminnan käynnistymistä näkyvimmässä osassaan, asiakasrajapinnassa. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) on jatkossakin Pääesikunnan alainen laitos. Sen tehtävänä on tuottaa tai järjestää puolustusvoimien tai siihen kiinteästi liittyvien organisaatioiden sotilaallisen johtamisen, hallinnon ja tietoverkkopuolustuksen edellyttämät tiedonkäsittely- ja tietoliikennepalvelut sekä tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet. Puolustusvoimien logistiikka-ala uudistetaan ja sen rakennetta keskitetään perustamalla Puolustusvoimien Logistiikkalaitos. Siinä kootaan yhteen nykyiset puolustushaarojen materiaalilaitokset, PVJJK:n hankeyksikkö, Huoltokoulu sekä Sotilaslääketieteen Keskus. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos on Pääesikunnan alainen laitos. Se koostuu laitoksen johdosta, esikunnasta, Järjestelmäkeskuksesta, kolmesta logistiikkarykmentistä, Räjähdekeskuksesta, Sotilaslääketieteen Keskuksesta ja Logistiikkakoulusta. Puolustusvoimien Logistiikkalaitos tuottaa kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille logistiikka-alan palvelut ja tuen, sekä mahdollistaa tältä osin puolustusvoimien suorituskyvyn rakentamisen ja käytön. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen toiminnan päämääränä on kaikissa valmiustiloissa ja kaikissa
12 toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja operaatioiden toimeenpanolle sekä ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky sekä materiaalin käyttökelpoisuus. Logistiikkatoimialan muutoksessa päällekkäiset toiminnot vähenevät. Puolustushaarojen esikunnissa aikaisemmin tehtyjä asioita keskitetään Logistiikkalaitoksen esikuntaan ja Järjestelmäkeskukseen. Keskitettäviä toimia ovat esimerkiksi projektien johtaminen, joukkojen varustamisen ja kuljetusvälineiden sijoittamisen johtaminen, materiaalihallinnon ohjaaminen sekä tuotetiedon hallinnon ohjaaminen. Logistiikkalaitos omistaa valtaosan puolustusvoimien sotavarustuksesta ja erikseen määrättävän muun materiaalin sekä vastaa sen elinkaaren hallinnasta. Laitos toteuttaa puolustusvoimien kaikki kehittämisohjelmien sekä toimintasuunnitelman mukaisten ylläpitotehtävien edellyttämät puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaiset hankinnat sekä toteuttaa puolustusvoimien kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintalain mukaiset siviilihankinnat. Puolustusvoimien Tiedustelulaitos on puolustusvoimallinen ja valtakunnallinen toimija. Tiedustelulaitoksessa yhdistyvät kaikki sotilastiedustelun valtakunnalliset resurssit. Puolustusvoimien Tiedustelulaitoksen tehtävänä on tiedustelun tilannekuvan muodostaminen Suomen sotilaspoliittisesta ja sotilaallisesta toimintaympäristöstä. Muodostetun toimintaympäristötietoisuuden avulla tuotetaan tarvittaessa ennakkovaroitus poliittisen ja sotilaallisen päätöksenteon tueksi. Uusilla laitoksilla tulee olla kyky tuottaa niiden tehtäviin ja vastuulle kuuluvat palvelut 1.1.2015 alkaen. Tähän mennessä prosessien ja toimintamallien tulee myös olla tarpeellisin osin testattu ja pilotoitu. Uudistuksessa ei voida lähteä siitä, että kaikilla osa-alueilla palvelu paranee nykyisestä. Joillain osa-alueilla joudutaan väistämättä tinkimään nykyisestä palvelutasosta. Lopuksi Puolustusvoimauudistuksella turvataan puolustuskyvyn säilyminen. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan sekä puolustusvoimien kehitys on perustunut jatkuvaan talouskasvuun. Näköpiirissä olevasta talouden epävarmuudesta johtuen julkisen talouden menoja leikataan. Oli päivänselvää, että puolustusvoimien on oltava mukana valtionhallinnon yhteisissä säästötoimissa. Suomalaiseen innovatiivisuuteen on aina kuulunut resurssioptimointi. Tämä on keskeistä myös puolustusvoimauudistuksessa. Taloustilanteen vaatimien supistusten lisäksi puolustusvoimauudistus on nähtävä myös myönteisenä mahdollisuutena turvata puolustuskyvyn säilyminen ja ajantasaistaminen. Kaikki turvallisuusympäristömme maat ovat leikanneet asevoimiensa vahvuutta, myös Suomi voi tehdä uskottavasti saman. Alueellinen puolustus ei ole periaatteellisena ratkaisuna vanhentunut, mutta sitäkin pitää kehittää. Tavoitteena on luoda tasapainoinen kokonaisuus, missä vahvistetaan paikallispuolustuksen osuutta, kehitetään taistelutapaa liikkuvammaksi ja pyritään ratkaisuun kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioilla. Puolustusvoimauudistuksessa hyödynnetään nykyiset vahvuutemme ja yhdistetään niitä uusiin mahdollisuuksiin, toimintatapoihin ja ratkaisuihin. Näin rakennetaan tasapainoinen kokonaisuus, jonka yhteinen vaikuttavuus on suurempi kuin osiensa summa. Puolustusvoimat onkin ennakkoluulottomasti lähtenyt hakemaan mahdollisuuksia varmistaa Suomen puolustus myös tulevaisuudessa.