HYVÄ-ALUEFOORUM 29.10.2009 Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa



Samankaltaiset tiedostot
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

SAIRAANHOITOPIIRIN ROOLI TERVEYDENHUOLTOLAIN TOIMEENPANOSSA JA JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Raahe. Hannu Leskinen Shpjohtaja, TtT

NUORET JA LAPSET MAAKUNNAN TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille Pauli Harju maakuntajohtaja

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Terveysakatemia Oulu

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

Kuraus>Paraus Sotelsrfvaeskejavati Oulu

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sairaalapäivät Menoja sopeutettu ja sopeutetaan tuloihin rakenteita ja palveluja uudistamalla

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

SOTESTA Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

MILTÄ NÄYTTÄÄ POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUS? KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISTYÖ. Oulu

HYVÄ ALUEFOORUM

Savuton kunta

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Palvelut, pk-yritysten kasvunäkymät

ERVA-aluekokeiluhanke Lähtökohdat ja rahoitus. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen / lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

Palveluntuottajan näkökulma. Uuden terveydenhuoltolain hengessä. Kuntien resurssit huomioiden

Hyvinvoiva asukas hyvinvoiva kunta

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Savuton kunta

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

INFO KEMPELE : Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi

PALVELUJEN JA RAKENTEIDEN MUUTOS POHDINTAA ALUEHALLINNON NÄKÖKULMASTA

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma

haasteita ja mahdollisuuksia Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) - hanke

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku Pekka Rantala

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 100 TAPAHTUMAA

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Luonnos

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Kumpulankaari 14, OULU RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Maakuntavaltuusto Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Maakuntauudistus. Tukipalvelut. Talous, omaisuus, vastuut ja velat. POPmaakunta. Jarkko Raatikainen (PPSHP, talousjohtaja) 20.2.

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Kuntatalouden syyskuulumiset

LAPIN SHP:N VALTUUSTO- SEMINAARI Hannu Leskinen

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

KASTE-OHJELMA POHJOIS-SUOMEN ALUEELLINEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Alueellinen johtoryhmä Kaste-ohjelma, Pohjois-Suomi

Transkriptio:

HYVÄ-ALUEFOORUM 29.10.2009 Hyvinvointialan kehittäminen maakuntaohjelmissa Suunnittelupäällikkö Ilpo Tapaninen

...... Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI 2006 Vakioitu (KELA) koko maa = 100. Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit P-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-karjala Lappi K-Pohjanmaa Itä-Savo Länsi-Pohja E-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Vaasa Satakunta Varsinais-S. Hki ja Uusimaa SUOMI Indeksi, koko maa=100 139,2 128,8 128,7 123,2 120,7 119,9 118,6 115,9 114 112,8 112,7 97,5 96,7 94,3 93,1 92,3 91,2 90,4 84,4 82,5 100 0 25 50 75 100 125 150

........ Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä KANSAN- SAIRAUKSIEN SUMMAINDEKSI 2006 Vakioitu (KELA) koko maa = 100. Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Astma Diabetes Nivelreuma Sydämen vajaatoiminta Psykoosit Kestilä Haapavesi Reisjärvi Alavieska Nivala Siikajoki Kärsämäki Sievi Vihanti Utajärvi Kuusamo Muhos Piippola Merijärvi Rantsila Haapajärvi Ylikiiminki P-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Pohjois-karjala Lappi K-Pohjanmaa Itä-Savo Länsi-Pohja E-Pohjanmaa Ii Ylivieska Vaala Pulkkila Oulainen Liminka Haukipudas Keski-Suomi Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Pyhäjärvi Taivalkoski Päijät-Häme Raahe Pudasjärvi Pyhäntä Yli-Ii Tyrnävä Pyhäjoki Kalajoki Oulunsalo Oulu Kempele Kiiminki Lumijoki Hailuoto Pirkanmaa Kanta-Häme Vaasa Satakunta Varsinais-S. Hki ja Uusimaa PPSHP SUOMI SUOMI Indeksi, koko maa=100 97,5 96,7 94,3 93,1 92,3 91,2 90,4 84,4 82,5 100 114 112,8 112,7 0 25 50 75 100 125 150 179,5 171,9 161,6 139,2 160 128,8 159,4 158,1 128,7 157,5 157 123,2 155,7 155,4 120,7 155 153,7 119,9 149 118,6 148,7 148,5 115,9 145,5 145,4 142,9 142,8 142,6 142,5 142,4 141,4 140,2 139,7 139,7 139,3 138,3 137,2 135,4 134,3 133,1 130,9 129,9 129,5 125,7 125,7 124,9 121,3 139,2 0 40 80 120 160

10 kalleinta tautiryhmää Suomessa Suorat kustannukset milj. % Työpanosmenetykset milj. % Sydän- ja verisuonitaudit 918 17 Mielenterveyshäiriöt 692 13 Hengityselintaudit 589 11 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 583 11 Hermoston sairaudet 446 8 Syöpätaudit 334 6 Vammat ja myrkytykset 317 6 Ruoansulatuselinten sairaud. 302 6 Virtsa- ja sukupuolielinten s. 265 5 Raskaus- ja synnytystilat 178 3 Kaikki sairaudet yhteensä 5.402, joista 10 kalleinta 86 % Mielenterveyshäiriöt 2.542 26 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 1.971 21 Vammat ja myrkytykset 1.495 16 Sydän- ja verisuonitaudit 1.104 12 Syöpätaudit 608 6 Hermoston sairaudet 589 6 Hengityselintaudit 279 3 Ruoansulatuselinten saraid. 225 2 Synnynnäiset epämuodost. 198 2 Aineenvaihduntasairaudet 167 2 Kaikki yhteensä 9.597, joista 10 kalleinta 98 %

Visio 2017 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa pidämme huolta itsestämme huolehdimme kunnostamme teemme terveyttä edistäviä valintoja toisistamme välitämme läheisistämme lisäämme yhteisöllisyyttä ympäristöstämme parannamme viihtyvyyttä ja esteettömyyttä olemme edelläkävijöitä kansallisesti terveyden edistämisessä syrjäytymisen ehkäisemisessä omahoitoratkaisuissa kansainvälisesti valituilla tutkimusalueilla liiketoimintapotentiaalin hyödyntämisessä

Ohjelman avulla pyrimme: vaikuttamaan yleisiin asenteisiin ja toimintaedellytyksiin kannustamaan ihmisiä omatoimisuuteen terveyden edistämisessä kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ja uudistettuja ratkaisuja hyödyntämään hyvinvointialan liiketoimintapotentiaalia synnyttämään valituilla painopistealueilla huippututkimusta ja osaamista levittämään hyviä käytäntöjä välittämään alan ja alueiden hyvinvoinnin/pahoinvoinnin tutkimus-, seuranta- ja ajankohtaistietoa

Toiminnassamme noudatamme seuraavia periaatteita: toiminnan lähtökohtana on ihmisen hyvinvointi toiminta on vuorovaikutteista ja avointa alueiden, toimijoiden, ohjelmien/hankkeiden, sidosryhmien ja päättäjien välillä toiminnan kehittämisessä ovat mukana parhaat kansalliset ja kansain- väliset osaajat ja verkostot toiminta perustuu toimintaympäristö- ja markkinaymmärrykseen tavoitteisiin pyritään laaja-alaisella ja monitoimijaisella kumppanuudella toimintamme perustuu tutkimukseen ja tietoon tiedottaminen ja viestintä on aktiivista ja avointa

Strategiset päämäärät Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa; ihmisillä halua ja mahdollisuuksia ottaa omaehtoista vastuuta hyvinvoinnista, terveyserot pienevät Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee; syrjäytymisen lievittämisen toimintamallit ja -tavat kehittyvät Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; alan tuottavuus paranee ja yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu; koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminta on verkostoituvaa, ennakoivaa ja dynaamista

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2010-2017 Hyvinvointiohjelman toimintamalli Strategiset päämäärät 1. Ihmisillä hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee 3. Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palvelu ratkaisut 4. Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö 5. Alueella on huippuluokan osaamista ja ammattiosaajien saatavuus on turvattu Toimijatahot/-verkostot -kunnat ja kuntayhtymät -alueiden hyvinvoinnin kehittämisverkostot -tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksiköt -yksittäiset toimijatahot -mahdollistajatahot Hyvinvointisopimus ja koordinaatiotoimisto Pohjois-Pohjanmaan hyvinvoinnin visio Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme! Olemme edelläkävijöitä ihmisen hyvinvoinnin toteutumisessa. Kärkihankkeet ja muut toimet 1. Maakunta liikkeelle 2. Terveysvalmennus riskiryhmille 3. Ikääntyneiden hyvinvointi 4. Nuorten elämänhallinta 5. Uudet omahoidon palveluratkaisut 6. Palvelumarkkinan avaaminen 7. Yritysten markkinoille pääsy 8. Hyvinvointialan huippututkimus 9. Hyvinvoinnin osaamisverkosto 10. Yhdessä hyvinvointia 11. Hyvinvoinnin tila ja tulevaisuus + alueiden esitykset, hyvät käytännöt ja erilaiset toimenpidesuositukset

Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut kriittisiä menestystekijöitä, joissa tulisi ehdottomasti onnistua Kuusamo: Palveluiden tasapuolinen saatavuus, vaikea saada erikoisläkäreitä alueelle Yrittäjä: markkinoiden avoimuus vs. Palveluiden tuotteistaminen (julkinen sektori odottelee liian kauan), palvelusetelisysteemin kehittäminen vapauttaisi markkinat asiakaslähtöinen lähestyminen, asiakas valitsee palvelun tuottajan (tarvittaessa yritykset voidaan kilpailuttaa); Kuvatut palveluprosessit ja konseptien tuotteistaminen Ennaltaehkäisevä toiminta miten perustellaan euroina, takaisinmaksumalli? Hoitopäätökset tehdään Kunnassa, Kela, vakuutusyhtiöt, henikltä itse rahoittavat odotusajan => monikanavaisten rahoitusjärjestelmien yksinkertaistaminen; inhimillinen tuska tähän odottamiseen liittyen

Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut kriittisiä menestystekijöitä, joissa tulisi ehdottomasti onnistua Aito asiakkaan osallisuus, miten uudentyyppisiä palveluja? Palveluketjun joustavuus ja kestävyys => jokainen toimija tietää, mitä toinen toimija tekee; tarvittavan tiedon siirtäminen ja sen mekanismit Vuoropuhelua tarvitaan julkisen ja yksityisen ja 3. sektorin kesken, jotta päästäisiin konkreettisiin tuloksiin Sairauksien kehittymisprosessien identifioiminen (esim. Diabetes) Painopisteen siirtäminen varhaiseen vaiheesee n ja ennaltaehkäisyn suuntaan

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2010-2017 Alueella on asiakaslähtöiset ja monitoimijaisia yhteistyöverkostoja hyödyntävät palveluratkaisut; palvelut ovat oikein kohdennetut ja niiden saatavuus on turvattu kriittiset menestystekijät tavoitteet 2017 välitavoitteet 2010 Palvelujärjestelmän dynaamisuus ja joustavuus sekä palveluiden tasapuolinen saatavuus Käyttäjäystävälliset omahoidon ratkaisut ja niiden käytön tukeminen Sektorirajat ylittävät palvelut ja monitoimijainen ja ammatillinen yhteistyö (julkinen, yksityinen, 3.sektori) Maakunnassa on alueittain ( yhteistoiminta-alueet ) toteutettu hyvinvoinnin tietoverkko, siihen liittyvä omahoitoalusta ja palveluportaali palveluineen Ikääntyneiden ja riskiryhmien tietoyhteiskunnan lukutaito on parantunut oleellisesti Verkostotoiminta ( profiloituminen ) ja yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyö palvelutuotannossa on merkittävästi kasvanut Teknologianhyödyntäminen P-Pohjanmaa on omahoidon ratkaisujen edelläkävijä Suomessa uusissa/uudistettavissa palveluissa ja toiminnan Sote:n katkeamattomat palveluketjut ohjausmallit etenkin tuottavuusnäkökohdat huomioiden Hyvinvoinnin palvelujärjestelmän on mallinnettu ja prosessit toimii eri osat ja ohjaus ovat integroitu KuntaIT:n ja ValtIT:n kanssa Hyvinvoinnin tietoverkkokokonaisuus on määritelty, infra on valmis joka alueella ja palvelusisällöt on pilotoitu ja otettu pääosin käyttöön Omahoitoalusta toimii laajasti Koulujen ja vapaaehtoisjärjestöjen laajalla yhteistyöllä on tuotettu monivuotinen valmennus- ja tukitoimintaohjelma Parhaat hyvät käytännöt on selvitetty ja otettu alueittain käyttöön Uusien toimintamallien kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa osana hyvinvoinnin osaamiskeskusta Omahoidon ensimmäiset vientituotteet Soten palvelutarpeet on arvioitu ja mallinnus tehty ja prosessit pilotoitu Tilaaja-tuottajamallit käytössä isoilla yhteistoiminta-alueilla, vaihtoehtoisia malleja suunniteltu ja pilotoitu

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2010-2017 Hyvinvointialalla on toimivat markkinat ja innovatiivinen kehitysympäristö, joilla syntyy uusia tuotteita ja palveluita; yritystoiminta on kansainvälisesti kilpailukykyistä kriittiset menestystekijät tavoitteet 2017 välitavoitteet 2010 Yksityisen palvelumarkkinan syntyminen Markkinaymmärryksen lisääntyminen Toimiva ja dynaaminen julkinen ja yksityisen palvelumarkkina; yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien osuus kasvanut merkittävästi Alueen toimijoiden ja yritysten markkinaymmärrys maailmanluokkaa Julkisen sektorin hankintaosaamisen lisääntyminen Yksityisen palvelumarkkinan kasvu: uusia kolmannen sektorin ja yksityisen palvelutuotannon kasvuyrityksiä Markkinaymmärryksen lisääntyminen; julkinen sektori antanut tilaa Hyvinvointialalla kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Yritysten pääsy päämarkkinoille Yritysten kehittämiseen uudet rahoitusinstrumentit Useita hyvinvointialan kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Uusia markkinajohtajayrityksiä Yritykset operoivat kansainvälisillä päämarkkinoilla Rahoitusmarkkina aktiivinen ja usea yritys kansainvälisten riskirahoittajien rahoittama Lisää hyvinvointialalla kansainväliseen kasvuliiketoimintaan tähtääviä yrityksiä Useita alueellisia pilotointihankkeita toteutettu ja kokeiluja käynnissä päämarkkinoilla Markkinointi- ja myyntikanavia rakentunut päämarkkinoilla Rahoitusinstrumenttikokeiluja käynnissä (kehittämisrahoitus, VC)

Kehittämisryhmät - rooli 1. Toimia säännöllisenä, ennakkoluulottomana vuoropuhelun foorumina hyvinvointialan yritysten, julkisen sektorin ja kehittämisorganisaatioiden kesken 2. Toimia uusien kehittämistoimenpiteiden moottorina ja ideariihenä 3. Luoda verkostoitumisen ja kasvun ilmapiiri alan yritysten keskuuteen Pohjois-Pohjanmaalla

Kehittämisryhmän tehtävät 1. Työstää hyvinvointiohjelman tavoitesuunnitelma konkreettisiiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi toimintalinjan osalta 2. Tehdä esityksiä/suosituksia uusista toimenpiteistä ja hankeaihioista 3. Osallistua hyvinvointiohjelman kärki- ja KASTE-hankkeiden arviointiin/jalostamiseen 4. Levittää toimintalinjan tietoutta alueille ja kunnista ohjelmaan

TL 3, innovaatiot & palvelut Toimenpiteet tarvittavat päätökset/resurssit Aikataulu 1) tapaamiset aloitettu / tehty, 1) Seudullisten toimijoiden tapaamiset 2) Yrittäjäjäsenten määrittäminen Kehittämisryhmään ja seutujen yhteyshenkilöiden nimeäminen 3) Maakunnallisen hyvinvointialan Yritysrekisterin hankkiminen 4) Alueelliset hyvinvointialan yritysten Tilaisuudet + yrityskysely 5) Kärkihankeaihioiden valinta: Hyvinvointimatkailun kehittäminen Palvelumarkkinoiden avaaminen Alueilta tulevat hankeaihiot / alueiden omat hankkeet Ohjelman hallinnolliset kokoontumiset 2) Yrittäjäjäsenten määrittäminen ja yhteyshenkilöt tehty 3) Yritysrekisteri ostettu Tilastokeskukselta 4) Tilaisuudet ja kysely seudullisten toimijoiden Vastuulla, Oulaisissa Kysely lähdössä liikkeelle. Tilaisuudet yhdessä TESO ry:n kanssa, Oulussa ensin, muut syksyllä samalla konseptilla. Em. Toimenpiteet edellyttävät seudullisten toimijoiden aktiivisuutta ja sitoutumista 1) Aluekierrokset 04-05/ 2009, 09-10 / 2009 2) Yrittäjät keh. Ryhmään 05 / 2009, keh.ryhmän Kokous elokuussa, Kokous marraskuun alussa 3) Aluetilaisuudet 06-10 2009 4) Kärkihankkeiden valmistelu 10/ 2009 05/2010

Kärkihankkeilla liikkeelle Kärkihankkeet ovat maakunnallisia hankekokonaisuuksia, joiden avulla hyvinvointiohjelman toimeenpano käynnistyy. Kärkihankkeiden tulee täyttää mm. seuraavat kriteerit: hankkeen tulee toteuttaa ohjelman visiota ja tukea johonkin strategiseen päämäärään pyrkimistä vaikuttavalla tavalla hankkeen/alahankkeiden tulee koskea koko aluetta (alueiden erityspiirteet huomioiden) hankkeen alahanketta voidaan pilotoida jollakin alueella/kunnassa, mutta sen tulee olla levittämiskelpoinen muille alueilla (muokattuna) kärkihankkeiden vetovastuista osa neuvotellaan alueiden toimijoiden kanssa aluekierrosten yhteydessä ja osa (alahankkeet) kilpailutetaan teemahakujen yhteydessä

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmassa kuvatut kärkihankeaihiot ja niiden tilanne syksyllä 2009 Uudet palveluratkaisut: Tavoitteena on omahoitoalustan käyttöönotolla tukea kuntalaisten omaa aktiivisuutta terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Omahoitoalustan myötä syntyy uudenlainen jakelujärjestelmä terveys- ja hyvinvointipalvelujen tarjoamiseksi. Toimintamuotona on omahoitoalustan modulien kehittäminen ja monipuolistaminen sekä pilotointi ja ennen levittämistä myös käytettävyyden parantaminen ja sisällön kehittäminen. Tilanne syksy 2009 Hanketta kehitetään Terveempi Pohjois-Suomi- hankkeen Oulun osiossa sekä sen TEKESrahoitteisessa rinnakkaishankkeessa (Pisara). Omahoitojärjestelmään liittyviä kehittämistavoitteita on kirjattu myös valmisteilla olevaan KYTKE-hankkeeseen, josta kuvaus lopussa

Kärkihankkeet Palvelumarkkinan avaaminen: Hankekokonaisuuden avulla on tavoitteena parantaa palveluiden taloudellista tuottamista avaamalla hyvinvointialan palvelumarkkinoita enenevässä määrin avoimeen kilpailuun. Toimintamuotoina on julkisen sektorin palveluprosessikuvausten tekeminen ja palveluiden tuotteistaminen sekä hankintaosaamisen kehittäminen. Tilanne syksy 2009 Toimintalinja kolmen (innovaatiot ja palvelut) toimesta on ko. hankkeeseen tehty eri alueilla kartoitustyötä, joka on tavoitteena vetää yhteen syksyn aikana. Hanke on tavoitteena käynnistää ensi vuoden aikana nimellä Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen: uudet innovaatiot ja palveluiden tuottamisrakenteet ja -mallit

Kärkihankkeet Yritysten markkinoille pääsyn tukeminen: Hankkeen tavoitteena on, että tuotteet ja palvelut voidaan pilotoida todellista käyttöympäristöä vastaavissa olosuhteissa, jotta niiden käytettävyys ja laatu voidaan varmentaa ennen varsinaisten kaupallistamistoimenpiteiden käynnistämistä. Toisena tavoitteena on markkinointi- ja myyntikanavaosaamisen sekä verkostojen vahvistaminen päämarkkinoilla. Tilanne syksy 2009 Liittyy edelliseen hankkeeseen, mutta on puhtaasti yrityslähtöinen. Hankesuunnittelu käynnistyy ensi vuoden aikana, kun edellä mainittu Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen-hanke on saatu liikkeelle

Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Kytke Kodin ja asiakkaan yhdistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan palveluketjuun ja toimintaympäristöön, perusterveydenhuollon vahvistaminen sekä uuden teknologian hyödyntäminen Koko maakunta, Kainuu, Keski-Pohjanmaa alustava kustannusarvio 5 000 000, josta P-P 4 000 000 kustannuksista 75 % vuosille 2010-2011 KASTE-ohjelman vuoden 2009 hakukierroksen hanke Kuntarahoitus yht. 1 250 000, Pohjois-Pohjanmaa 1 000 000.

Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Työ- ja toimintakyky: työhyvinvoinnin, työttömyysuhan, nuorten työttömien haasteisiin ja ratkaisuihin perustuva hanke Koko maakunta alustava kustannus-arvio 3 500 000 Kustannukset vuosille 2010-2011-2012 alustava: EAKR 300 000 ESR 1 000 000 TEKES 1 000 000 Tykes 1 200 000 Kunta- yritysrahoitus noin 1 200 000.

Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Maakunta liikkeelle: Alueittain toteutettava liikkumisen aktivointiohjelma, voimakas tiedon ja tarjonnan lisääminen, hyvät verkko-ympäristöt koko maakunta alustava kustannus-arvio 1500 000 vuosille 2010-2011 STM/Terveyden edistämisrahoitus 500 000, Opetusministeriö 300 000, ESR 300 000 alueet, yritykset 400 000.

Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Hyvinvointijohtaminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen osaamisen ja toiminta-mallien kehittäminen eri tasoilla palvelu- ja hoitoketjuissa, jatkohanke KYTKE -hankkeelle Koko maakunta, Kainuu alustava kustannusarvio 2 500 000 vuosille 2011-2012 Haetaan vuonna 2010 KASTE-ohjelmasta tai vaihtoehtoisesti EAKR ja TEKES yhdessä. Omarahoitusosuus noin 800 000.

Tulevat hankkeet Vuosien 2010, 2011 ja (2012) osalta maakunnan toteuttamissuunnitelmaan eli totsuun on esitetty seuraavat kärkihankeaihiot Hyvinvointimarkkinoiden uudistuminen: uudet innovaatiot ja palveluiden tuottamisrakenteet ja -mallit Koko maakunta (PP) alustava kustannusarvio 2 000 000 vuosille 2010 2011 Alustava rahoitusrakenne EAKR 500 000 ESR 750 000 TEKES 750 000 Omarahoitusosuus noin 600 000.