Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Transkriptio

1 Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

2 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Osallisuus on kuulumista, kuulluksi tulemista ja vaikuttamista Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sote-palveluiden tavoitteeksi. Jorma Niemelä (toim.) Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana, Diak puheenvuoro 2/2016

3 Työikäisten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen Sosiaalinen/heijastevaikutukset Taloudellinen/palvelujärjestelmä Osallisuus Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa

4 Kainuu Keski- Lappi Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Inhimillinen huono-osaisuus Alkoholikuolleisuus Asunnottomat yksinäiset Itsemurhakuolleisuus Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Nuorisotyöttömät, vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat Sosiaaliset seuraukset Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt Taloudelliset kustannukset Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut Osallisuus Aktiivisesti järjestötoimintaan tms. osallistuvat Elämänlaatunsa (EuroHIS-8) hyväksi tuntevat Luottamus oman kunnan päätöksentekoon

5 Työikäisten inhimillinen huono-osaisuus Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Muhos Pudasjärvi Taivalkoski Raahe Kuusamo Oulu Haapavesi Ii Oulainen Pyhäntä Lumijoki Utajärvi Kärsämäki Alavieska Nivala Pyhäjärvi Ylivieska Sievi Siikajoki Kempele Haapajärvi Merijärvi Siikalatva Liminka Tyrnävä Hailuoto Kalajoki Pyhäjoki Reisjärvi Keskiarvo 5:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret 2. nuorisotyöttömät 3. pitkäaikaistyöttömät 4. pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet vuotiaat 5. sekä vuotiaat

6 Taivalkoski Kuusamo Pyhäjärvi Oulainen Raahe Kärsämäki Oulu Nivala Haapajärvi Utajärvi Ylivieska Muhos Pudasjärvi Siikajoki Ii Siikalatva Kalajoki Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjoki Kempele Lumijoki Alavieska Liminka Sievi Tyrnävä Hailuoto Pyhäntä Merijärvi Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset Pohjois- Pohjanmaan kunnissa Keskiarvo 3:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 2. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 3. Päihteiden vaikutuksen alaisena tehdyistä rikoksista syyllisiksi epäillyt

7 Siikalatva Pyhäjärvi Kuusamo Kärsämäki Haapajärvi Haapavesi Alavieska Ylivieska Taivalkoski Reisjärvi Merijärvi Nivala Tyrnävä Sievi Muhos Hailuoto Oulainen Oulu Pyhäntä Kempele Kalajoki Raahe Pudasjärvi Liminka Lumijoki Utajärvi Ii Siikajoki Pyhäjoki Huono-osaisuuden taloudelliset vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Keskiarvo 4:n indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa 1. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki 2. Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon käyttökustannukset yhteensä 3. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä 4. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat

8 Nuorten huono-osaisuus ja osallisuus maakunnissa Inhimillinen huono-osaisuus Sosiaaliset seuraukset Taloudelliset kustannukset Osallisuus 1. Itsemurhakuolleisuus vuotiailla 2. Ei yhtään läheistä ystävää, 8. ja 9. lk 3. Koettu terveys keskinkertainen tai huono, 8. ja 9. lk 4. Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, 8. ja 9. lk 5. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, 8. ja 9. lk 6. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat 7. Nuorisotyöttömät, vuotiaasta työvoimasta 8. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat 9. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, 8. ja 9. lk 1. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, 8. ja 9. lk 2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 3. Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat 4. Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat 5. Rikoksista syyllisiksi epäillyt vuotiaat 1. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria 13-17v 2. Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana alle 18-v 3. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat 4. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat 5. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 6. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat 1. Koulun työilmapiirissä ongelmia, 8. ja 9. lk 2. Opettajat eivät ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, 8. ja 9. lk 3. Opettajat eivät rohkaise mielipiteen ilmaisuun oppitunnilla, 8. ja 9. lk 4. Oppilaiden mielipiteitä ei huomioida koulutyön kehittämisessä, 8. ja 9. lk 5. Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin, 8. ja 9. lk 6. Vanhemmuuden puutetta, 8. ja 9.lk (vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, oppilas ei saa kotoa apua kouluvaikeuksiin.

9 Huono-osaisuus on pysyvää Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo) Maakunta Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1 Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8 Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0 Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0 Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1 Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1 Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1 Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5 Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4 Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4 Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1 Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1 Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7 Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4 Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5 Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8 Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3 Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9 Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2 Kainulainen S, Paananen R, Surakka A, Saari J. Nuorten huono-osaisuus pysyvää vai ehkäistävissä? Kirjassa Osallisuus yhteiskunnallisena haasteena (toim. Gothóni, Hyväri, Kolkka, Vuokila-Oikkonen) Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak työelämä 7. Tampere 2016.

10 Hyvinvointia lisätään parhaiten huono-osaisuutta torjumalla Huono-osaisuuden polut ovat pitkät ja usein ylisukupolviset; ehkäisevä työ on välttämätöntä. Huono-osaisuus on kokonaisvaltaista; tarvitaan monialaisia palveluita. Hyvinvointia tehdään yhdessä; sote, työllisyys, elinkeino ja sivistys oltava mukana. Palvelut tuottavat vain osan hyvinvoinnista; tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan tukea. Hyvinvoinnin kokemus kokoaa tuntemukset; hyvinvointi ja elämänlaatu otettava mukaan mittareihin.

11 Osallisuuden edistäminen kunnissa 1. Kehitä parempia palveluita 2. Etsi unohdetut 3. Tarjoa maksuttomia, kaikille avoimia tiloja 4. Luo vaikuttamisen keinoja ja paikkoja 5. Perusta asiakas- ja asukasraateja, kehitä uusia tapoja asiakkaitten ja asukkaitten kuulemiseen 6. Vahvista ihmisen autonomiaa ja toimijuutta Osallisuuden edistäminen kannattaa Osallisuus vähentää paitsi inhimillistä huonoosaisuutta, myös huonoosaisuuden sosiaalisia seurauksia ja taloudellisia kustannuksia.

12 Sokra - Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa kehittämistyön tueksi Pohjois-Suomi Aluekoordinaattori Ritva Sauvola ritva.sauvola@diak.fi Pohjois-Suomi Tutkija Reija Paananen reija.paananen@diak.fi www/thl.fi/sokra