HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN

Transkriptio

1 Hakemus saapunut Diaarinro HAKEMUS VALTIONAVUSTUKSEN SAAMISEKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISHANKKEESEEN Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteys-henkilön yhteystiedot Kunnan/kuntayhtymän postiosoite PL 10 Nimi Hannu Leskinen Postiosoite PL 10 Puhelin ja matkapuhelin Nimi Pasi Parkkila Postiosoite PL 10 Puhelin ja matkapuhelin Postinumero ja postitoimipaikka OYS Tehtävänimike Sairaanhoitopiirin johtaja Postinumero ja postitoimipaikka OYS Fax (08) Tehtävänimike Kehitysjohtaja Postinumero ja postitoimipaikka OYS Fax (08) S-posti S-posti Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamis-aika Nimi ja lyhenne Terveempi Pohjois-Suomi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 03/ /2011 Hankkeen kokonaiskustannukset Haettava valtionavustus

2 Hankkeeseen osallistuvat tahot Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Haapajärvi Kärsämäki 8315 Pyhäjärvi Reisjärvi 8410 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Kalajoki Merijärvi 1823 Oulainen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Raahen hyvinvointikuntayhtymä Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi (Haapavesi, Siikalatva, Pyhäntä) Oulun kaupunki Oulunkaaren seutukunta Kuusamo Haukipudas Pudasjärvi Posio Taivalkoski Utajärvi Kainuun maakuntayhtymä ky YHTEENSÄ Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja niiden rahoitusosuudet. Asiantuntijaorganisaatioina hankkeessa toimivat THL, STM, KTL, TTL, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Raahen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, POSKE, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun lääninhallitus. Asiantuntijaorganisaatiot eivät osallistu hankkeen rahoitukseen. Hankkeen teema-alue [ ] Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen [X ] Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet [ ] Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö [ ] Perusterveydenhuollon vahvistaminen [ ] Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy [ ] Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit [ ] Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen 2

3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen odotetut vaikutukset Keskeiset tavoitteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Luoda maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kaikille aluetasoille, painottaen erityisesti kuntia/kuntayhtymiä 2. Kehittää johtamisen ja ohjauksen osaamista ja työvälineitä vastaamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkittävyyttä 3. Kuntalaisten osallisuuden ja osallistumisen vahvistuminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen 5. Kehittää ja ottaa käyttöön sellaisia uusia terveyden edistämiseen liittyviä tulevaisuuden palvelukonsepteja, joilla tulee olemaan merkittävä rooli myös rakenteiden ja toimintamallien kehittämisessä (ennakointi, varautuminen) 6. Kehittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perustettavan uuden terveyden ja hyvinvoinnin yksikön roolia ja tehtäviä Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä (yksikkö perustetaan sairaanhoitopiirin budjettivaroin) 7. Ohjata ja verkottaa hajallaan oleva tutkimus- ja kehittämistoiminta palvelemaan tulevaisuus- ja tarvelähtöistä toimintaa 8. Levittää hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimintamallin mukaisesti koko maakuntaan sekä Kaste-yhteistyökäytäntöjen kautta Pohjois- Suomeen ja laajemminkin valtakunnallisesti Keskeiset odotetut vaikutukset numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. kehitetty ja vahvistettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet hyvinvoinnin kehittämisen merkittäväksi pohjaksi eri tasoilla sekä Kainuun että Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa ja synnytetty toimivat yhteistyörakenteet koko Pohjois-Suomessa/Erva-alueella 2. vahvistettu oleellisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen osaamista sekä alan ammattilaisten että eri hallintoalojen ja sektoreiden toimijoiden keskuudessa; hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on näkyvä osa kuntien ja alueiden kokonaisjohtamista ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät on perustettu ja toiminta käynnistynyt 3. saatu käännettyä alueiden ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen myönteinen tahtotila konkreettisiksi tavoitteiksi, toimenpidesuunnitelmiksi ja niiden toimeenpano- ja resurssointipäätöksiksi (pysyvän terveyden edistämisen toimintakulttuurin synnyttäminen) 4. mallinnettu maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja johtamisen keskeiset toimintamallit ja niihin liittyvät prosessit ja asteittain käynnistetty niiden tukemana nykyistä huomattavasti vaikuttavampi hyvinvoinnin edistämis- ja kehittämistoiminta 5. kehitetty hyvien käytäntöjen toimintamalli, joka on osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman toimintamallia ja toisaalta osa Pohjois-Suomen Kaste-/Erva-yhteistyömallia 6. saatu kehitettyä uusia kuntalaisten osallisuutta ja omahoitoa edistäviä toimintakonsepteja ja mallinnettu niiden vaatimia uusia rakenteita ja johtamis-/palvelumalleja 7. kehitetty maakuntien hyvinvoinnin edistämisen linjauksiin perustuvaa tutkimustoimintaa keskeisten toimijatahojen yhteisen tutkimussuunnitelman pohjalta; osaamisverkosto vahvistettu 8. saatu kehitettyä ja toimintaan maakuntatasoinen hyvinvoinnin ja terveyden ohjaus- ja seurantamalli, joka on samalla osa maakuntien ja Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ohjaus- ja seurantajärjestelmää 9. saatu synnytettyä monistettavia kansallisia toimintamalleja 3

4 Keskeiset toimenpiteet vaikutusten saavuttamisek-si Keskeiset toimenpiteet numeroituna tärkeysjärjestyksessä 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittäminen ja vahvistaminen Toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja kuntayhtymien pysyvää toimintaa. Tämän toimenpidekokonaisuuden kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaavat Oulun Eteläisen seutukunnat (Nivala-Haapajärvi, Siikalatva, Ylivieska) ja Raahen seutu sekä Kainuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita kehitetään Kerttu Perttilän 2008 esittelemää aluemallia mukaillen. 2. Osaamisen kehittäminen, palveluketjut ja -prosessit Tavoitteena on arvioida ja vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön voimavarojen ja henkilöstön osaamisen tarvetta huomioiden alueiden lähtökohdat. Lisäksi asenteiden ja toimintatapojen muutokseen pyritään uudistamalla palveluketjuja ja -prosesseja sekä asiakkaan ohjaukseen liittyviä ohjeistuksia. Tavoitteena on, että alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on valmiuksia uusien toimintamallien avulla edistää alueen väestön terveyttä ja kaventaa terveyseroja. Toimenpidekokonaisuuden kehittämistyötä tehdään osaamisen kehittämisen osalta Oulun Eteläisellä alueella ja Raahen seudulla sekä PPSHP:n toimesta. 3. Kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus Toimenpidekokonaisuuden päämääränä on, että kunnalliset/seutukunnalliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet vahvistuvat ja niihin liittyen kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus lisääntyvät. Kuntalaiset, asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan kunnallisen terveyden edistämisen ja ehkäisevän toiminnan suunniteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tässä toimenpidekokonaisuudessa kehittämistyötä suunnataan erityisesti erilaisten avoimien kohtaamispaikkojen, lähellä ihmisten arkea olevien matalan kynnysten paikkojen toimintaedellytysten synnyttämiseen ja vahvistamiseen sekä ehkäisevän työn suunnittelu- ja toimintakulttuurin kehittämiseen kuntatasolla. Lisäksi kehitetään uusia verkostomaisia toimintamalleja erityisesti nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kehittämistyössä korostuu uusien toimintatapojen vaatimien suunnittelu-, johtamis- ja toimeenpanorakenteiden kehittäminen kuntien eri hallintoalojen ja kolmannen sektorin välillä. Toimenpidekokonaisuuden toteutuksesta vastaa Kuusamo, Kainuu, PPSHP ja järjestöedustajana Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton Pohjois-Suomen yksikkö. 4. Hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen Tässä toimenpidekokonaisuudessa on tavoitteena hyvinvoinnin ja terveyden lähtökohtatilanteen tarkempi kuvaaminen seutukunta/kuntayhtymätasolla osana maakunnallista seurantajärjestelmää. Strategisiin tavoitteisiin liittyvien indikaattorien käyttöönotto kuntasuunnittelussa, johtamista ja ohjausta palvelevien mittaristojen kehittäminen ja käyttöönotto, hyvinvointikertomusten laaja käyttöönotto kunnissa/kuntayhtymissä, indikaattoritiedon yhtenäistäminen eri tasoilla tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi (kunta, alue, maakunta, Pohjois-Suomi), aikuisväestön alueellisen terveys- ja hyvinvointi(ero)seurannan pilotointi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Toimenpidekokonaisuuden toteutuksesta vastaa Kainuu sekä PPSHP ja yhteistyötahona hyvinvointiohjelman osalta Poske. 5. Uudet toimintamallit ja palveluratkaisut Tässä toimenpidekokonaisuudessa on tavoitteena kehittää sellaisia terveyden edistämisen uusia toimintamalleja/konsepteja, joissa yhdistyvät kuntalaisten omavastuu ja omatoimisuus sekä verkkoympäristö ja terveyden edistämisen ammattilaiset palvelu- ja hoitoketjun eri osissa. Edellä mainitut palvelukokonaisuudet yleistyvät jatkossa ja tulevat muuttamaan paljon hyvinvoinnin palvelurakenteita sekä niissä tarvittavia johtamisjärjestelmiä ja -käytäntöjä. Yhtenä toimenpidekokonaisuuden tavoitteena onkin selvittää, mitä omahoitoon ja verkkoympäristöön liittyvät uudet toimintamallit ja palvelukonseptit tulevat vaatimaan terveyden edistämisen rakenteilta ja johtamiselta erilaisissa yhteistoimintamalleissa. Toimenpidekokonaisuuden kehittämisestä vastaavat Oulun kaupunki ja Oulunkaaren seutukunta. 4

5 Hankkeen prosessikuvaus Kuvaus hankkeen organisoinnista, toteutustavasta ja aikataulusta Hankkeen kesto Hanketta hallinnoi ja koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hanke jakaantuu viiteen toimenpidekokonaisuuteen, joiden toteutuksesta vastaavat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat. Hanke tullaan vaiheistamaan alueiden toimenpidekokonaisuuksien osalta kolmeen päävaiheeseen, jotka ovat 1. toimenpidekokonaisuuksien kehittäminen alueella toimenpidekokonaisuuksien kehittämistulosten pilotointi alueella loppupuoli toimenpidekokonaisuuksien tulosten juurruttaminen ja levittäminen 2011 Mitä KASTEohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee? Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Jokaiselle toimenpidekokonaisuudelle ja toteuttajataholle laaditaan tarkemmat työsuunnitelmat hankkeen käynnistyessä. Keskeiset KASTE-ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet, joita hanke tukee tärkeysjärjestyksessä 1.Ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen - luodaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet - rakenteiden ja johtamisen ja toimintakäytäntöjen kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi kuntien ja kuntayhtymien pysyvää toimintaa. 2.Osaamisen vahvistaminen - ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen, yhteisesti sovittavat ja käyttöönotettavat työmenetelmät 3. Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kuntalaiset, asiakkaat ja läheiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan kunnallisen terveyden edistämisen ja ehkäisevän toiminnan suunniteluun, toteutukseen ja arviointiin. 4. Laajennetaan kansalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Kuntalaiset tulevat aiempaa vahvemmin mukaan terveyden edistämisen ja ehkäisevän toiminnan suunniteluun ja toteutukseen. Kehittäminen jatkuvana toi mintana edellyttää myös tiedon tuottamista arviointia var ten ja jatkuvaa arviointia jollakin menetelmällä. Hyvien käytäntöjen käyttöönottoa alueilla edistetään yhteistyöllä mm. Stakesin kanssa sekä hyödyntämällä seuraavia strategioita ja keinoja: Tiedonvälitys - Aktiivinen tiedonvälitys eri kanavia käyttäen eri kohderyhmille ja tasoille (ylös ja alas) - Hyvien käytäntöjen tietopankki, levittämisaineistopaketit - Sähköiset tiedotteet - Suorat yhteydet avaintoimijoihin alueilla (koordinaatio- ja ohjausryhmä, alueverkos tot) - Maakunnallisista hyvistä käytännöistä laaditaan juurruttamismalli- ja suunnitelma Mallinnus - Levittämisen ja käyttöönoton tueksi laaditaan hyvien käytäntöjen mallikuvauksia, joissa olennaiset asiat, (tietopankin edellytys) Vuorovaikutteisen vaikuttamisen strategia - Keskeinen edellytys on hyvien käytäntöjen käyttöönoton alueellisten oppimisverkostojen muodostuminen - Avaintoimijoiden aktiivinen ja määrätietoinen toiminta kentälle viemisessä - Valitut hyvät käytännöt viedään sisälle kuntien ohjausjärjestelmiin, ohjelmiin ja strategioihin Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutetta-vaksi? Hankkeen kokonaisseurannasta vastaa ohjausryhmä koordinaatiotahon tuottaman aineiston pohjalta. Hankkeen eri vaiheet dokumentoidaan sekä ohjausryhmän että projektiryhmien kokousten perusteella. Seurantaa tuetaan myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman ja Teroka-hankkeen tuottaman seurantamateriaalin muodossa. Koordinaatiotaho vastaa hankkeen raportoinnista rahoittajalle ja sidosryhmille rahoitusehtojen ja muiden ohjeiden perusteella. Arviointi tehdään kerran vuodessa ja lisäksi tehdään jatkuvaa itsearviointia. Eri alueiden/toimenpidekokonaisuuksien välillä tehdään koordinaatiohankkeen ohjaamana myös vertaisarviointia. Tehdyt seurannat ovat myös osa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman arviointia, koska hanke kuuluu sen kärkihankekokonaisuuteen. Arvioinnissa voidaan käyttää myös ulkopuolista asiantuntemusta koordinaation puitteissa. 5

6 Liitteet [X] Päätökset hankkeeseen osallistuvien kuntien ja kuntayhtymien sitoutumisesta hankkeeseen (pakollinen) [X] Hankesuunnitelma (pakollinen) [ ] Selvitys henkilöstömenoista (ellei selvitystä ole sisällytetty hankesuunnitelmaan; pakollinen) [X] Toimintokohtainen kustannusarvio (pakollinen) [X] Aluejohtoryhmän pöytäkirja [ ] Aiesopimus (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Lisähenkilöstösuunnitelma (pakollinen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa) [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä [ ] Muu liite, mikä 6

7 PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Lisähenkilöstösuunnitelma Kohteen tai liikkuvan kotihoidon tiimin nimi Tuetun asumisen asiakkaat (lkm) Asumista tukeva hlöstö (lkm) Edellisestä lisähenkilöt 1 Henkilöstömitoitus (0.5, 0.3, 0.1) 2 Lisähenkilöstön kokonaiskustannukset (euroa) Haettava valtionavustus (euroa) Paikka ja aika Allekirjoitus ja tehtävänimike 1 Pääsääntöisesti lähihoitaja tai vastaava kouluasteinen sosiaali- ja terveysalan tutkinto. Jos koulutus muu, perustele lisätekstissä 2 Laske mitoitus koko asumista tukevasta henkilöstöstä 7

8 VALTIONAVUSTUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJEET Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriöön. Hakemus toimitetaan allekirjoitettuna sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon paperilla sekä lisäksi sähköpostitse, jolloin liitetiedostoina ovat hankehakemus sekä hankesuunnitelma ml. henkilöstömenoja koskeva selvitys. Hakemus on toimitettava ensimmäisellä hakukierroksella klo mennessä. Toisella ja sitä seuraavilla hakukierroksilla , ja klo mennessä. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoja. Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen toteuttamisaika Hyväksytyille hankkeille voidaan myöntää avustusta aloitusilmoituksen tekemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin. Kyseessä on kolmivuotinen siirtomääräraha. Kirjanpidollisista syistä viimeinen maksatushakemus tulee toimittaa Länsi-Suomen lääninhallitukselle jo kolmannen vuoden lokakuun loppuun mennessä, mikä on syytä ottaa huomioon hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannuksina pidetään niitä kustannuksia, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus ilmoitetaan täysien eurojen tarkkuudella. Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät sekä kunkin rahoitusosuus. Myös ne kunnat, jotka osallistuvat hankkeeseen ilman rahoitusosuutta, mainitaan (Kunta X 0 euroa). Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja (esim. yliopistot, ammattikorkeakoulut ja sosiaalialan osaamiskeskukset) sekä muita kuin julkisia tahoja eli yksityisiä osallistujia. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Hankkeen teema-alue Kohdassa on lueteltu ne teemat, joiden mukaisille hankkeille sosiaali- ja terveysministeriö suuntaa kehittämishankkeiden valtionavustusta. Mikäli hanke sijoittautuu useammalle teema-alueelle, ne merkitään tärkeysjärjestyksessä numeroilla 1-3. Hankkeen tavoitteet 3 Tavoitteet esitetään luettelona tärkeysjärjestyksessä. Tavoitteita ovat välittömät hyödyt ja pitkäkestoiset vaikutukset. Hankkeen tavoitteiden tulee olla KASTE-ohjelma mukaiset. Hankkeen odotetut vaikutukset 1 Hankkeiden odotetut vaikutukset esitetään vastaavalla numeroinnilla kuin edellisessä kohdassa, eli hankkeen kukin tavoite täsmennetään kuvaamalla tältä osin odotettu vaikutus. 3 KASTE-ohjelman tavoitteet ja seurantaindikaattorit ovat seuraavat: Osallisuuden lisäämiseksi ja syrjäytymisen vähentämiseksi tavoitellaan seuraavia asioita: - Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun. - Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin. - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu. - Pitkäaikaistyöttömien määrä vähenee alle henkilöön. - Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu. Hyvinvoinnin ja terveyden lisäämistä ja terveyserojen kaventamista tavoitellaan seuraavasti: - Alkoholijuomien kokonaiskulutus vähenee vuoden 2003 tasolle. - Ylipainoisten osuus työikäisistä palautuu vuosien tasolle. - Tupakoivien vuotiaiden osuus vähenee viisi prosenttiyksikköä. - Lapsiperheiden pienituloisuusaste vähenee alle 10 prosenttiin. - Vanhusten ikävakioitu toimintakyky paranee. - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 prosenttia. Palvelujen parempaa laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta ja alueellisten erojen kaventamista tavoitellaan näillä asioilla: - Asiakaspalautteessa havaittu tyytyväisyys palveluihin paranee. - Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat toteutuvat. - Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat. - Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 prosentille yli 75-vuotiaista. - Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia yli 75-vuotiaita on enintään kolme prosenttia. - Perusterveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkärivaje vähenee. - Sosiaalityöntekijävaje vähenee. - Alueelliset erot erikoissairaanhoidon vaikuttavuudessa vähenevät 8

9 Hankkeen prosessikuvaus Kohdassa kuvataan lyhyesti hankkeen toteuttamistapa, eli hankkeen organisointi, työvaiheet ja eri vaiheiden aikataulutus. Mitä Kaste-ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä hanke tukee (Teema-aluekohtaiset vaatimukset) Julkaisu KASTE-ohjelmaa toteuttavien hankkeiden valtionavustukset sisältää valtionavustuksen saamisen ehtona olevat teemaaluekohtaiset vaatimukset. Hakemuksessa kuvataan lyhyesti, miten nämä ehdot on hankkeessa huomioitu. Hankkeen juurruttaminen sekä hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen Kuvaus siitä kuinka olemassa olevia hyviä käytäntöjä hyödynnetään hankkeessa ja miten hankkeessa muodostuneet uudet hyvät käytännöt juurrutetaan vakiintuneeksi toimintatavaksi ja levitetään hankkeeseen osallistuneiden kuntien lisäksi myös laajemmin käyttöön otettaviksi. Kohdassa kuvataan myös, miten hankkeessa muodostuneen uuden toiminnan rahoitus järjestetään hankkeen päättymisen jälkeen. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia seurataan ja arvioidaan hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Liitteet Pakollisia liitteitä ovat kuntien ja kuntayhtymien sitoumukset, hankesuunnitelma ja toimintokohtainen kustannusarvio. Henkilöstömenojen rakenteen tule ilmetä joko hankesuunnitelmasta tai erillisestä liitteestä. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen teemassa pakollisia liitteitä ovat hankesuunnitelma, aiesopimus ja lisähenkilöstösuunnitelma. HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS Henkilöstömenot Henkilöstömenoista tulee antaa selvitys joko hankesuunnitelmassa tai erillisessä liitteessä. Selvityksestä tulee ilmetä 1) palkkamenot projektiin palkattavan henkilöstön osalta ja 2) kunnan tehtävässä jo työskentelevien henkilöiden työpanoksen siirto hankkeeseen. Selvitys sisältää henkilöstön osalta sekä kirjanpidolliset menosiirrot kunnalta tai kuntayhtymältä että hankkeeseen palkattavan henkilöstön. Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu julkaisussa KASTE ohjelmaa toteuttavien hankkeiden valtionavustukset. Hakemuksessa tulee esittää myös ne kustannukset, joihin valtionavustusta ei voida myöntää. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan ja kuntayhtymän oma rahoitusosuus Omarahoitusosuus on se summa, jolla hankkeessa mukana olevat kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat hankkeen kustannuksiin. Omarahoitusosuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai haettava valtionavustus. Muuta julkista rahoitusta ovat mm. koulutuskuntayhtymien, maakuntaliittojen, RAY:n tai EU:n tuki. Tämän kaltainen rahoitus on selvitettävä myös lomakkeen sivulla 1 Hankkeeseen osallistuvat tahot. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla yhteensä enintään 75 %. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämishankkeissa valtion rahoitusta myönnetään enintään 50 % tukipalvelujen tuottamiseen vaadittavista henkilöstön palkkausmenoista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja allekirjoitettu. Hakemuksen allekirjoittaa se taho, joka on oikeutettu hakemaan valtionavustusta hallinnoinnista vastaavan kunnan tai kuntayhtymän nimissä. 9