AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen vaihe Sopeutumisprosessin eri vaiheet poikkeavat tavattoman paljon toisistaan. Esimerkiksi sokkivaihe ja reaktiovaihe ovat melkein toistensa vastakohdat. Tästä syystä auttamisen tavat poikkeavat toisistaan kriisin eri vaiheissa. On siis ensiarvoisen tärkeää tunnistaa, missä kriisin vaiheessa ihminen on, jotta pystyy valitsemaan oikean toimintatavan. Kriisiapu ei tuota mitään uutta, se vain tukee ja vahvistaa mielen luonnollista reaktiota
SHOKKIVAIHE Epäusko, lamaantuneisuus, mikään ei tunnu miltään Ahdistuneisuus, itkuisuus Lähipiiri on sekä paras tuki että samanaikaisesti itsekin kriisissä Unensaannista on huolehdittava
REAKTIOVAIHE Tiedontarve lisääntyy, tunne musertumisesta, pelko tulevaisuudesta, elämä loppuu tähän, miten selviydyn Kiukun tunteet elämää, terveydenhuoltoa, lähiomaisia kohtaan Miten tästä eteenpäin? SOS-Keskuksen puhelin ( 010195202) tarjoaa henkilökohtaisia keskusteluapua ja neuvontaa lähes aina.
KÄSITTELY-JA SOPEUTUMISVAIHE Tilanne selkiytyy, tiedon vastaanottokyky lisääntyy, elämä jatkuu ( tulevaisuudessa näkyy jo suunnitelmia sairaus huomioonottaen ) Ryhmiin hakeutuminen, vertaistuen käyttö, henkilökohtaiset keskustelut Mieliala tasoittuu siten, ettei sairaus enää tunnu ylivoimaiselta kestää Mielialassa saattaa esiintyä pitkäänkin vaihteluja
HOITOVÄSYMYS ON HILJAISTA JA USEIN YMPÄRISTÖLLE NÄKYMÄTÖNTÄ I Hetkellinen hoitoväsymys : kroonisen sairauden hoito on stabiilia ja siten muuttumatonta -> kyllästyminen seurantaan joka koetaan turhana II Uupumus : itsehoidon ja toimintakyvyn menettäminen -> edellyttää moninaista tukea ja toimenpiteitä ( depressio? ) III Pitkäkestoinen : Ei hellitä helposti, tarvitaan pitkäkestoista tukea ja toimenpiteitä yksilöllisesti räätälöitynä( psykoterapia)
HOITOVÄSYMYS V O I OIREHTIA MUUN MUASSA : Käyttäytyminen muuttuu joko asteittain tai nopeasti : muistamattomuus hoitoon liittyvissä asioissa, muunnellun totuuden kertominen, seurannan laiminlyönti, ahdistuneisuus, pelko, korostunut hoitokuuliaisuus
Depressio ja depressiivisyys Depressiivinen ihminen ei välttämättä sairasta depressiota. Depressiivinen tunne ja olotila liittyy kokemiimme pettymyksiin, murheellisuuteen, tuskaan ja suruun, ja on ohimenevänä tilana normaali osa elämäämme Depressiivisyys tai depressio voi esiintyä primaarina tai olla sekundaari oire, joka liittyy muuhun psyykkiseen tai somaattiseen sairastamiseen Arkikielessä sekä terveydenhuollon asiakkaat että työntekijät käyttävät usein depressio-sanaa puhuessaan vakavasta, hoitoa vaativasta mielialan laskusta. Lievempää ohimenevää alakuloisuutta kuvataan useimmiten sanalla masentuneisuus ja pitempikestoista sanalla masennus
ICD 10 : F32 Masennustila Yleensä diagnoosi edellyttää, että oireita on esiintynyt vähintään kahden viikon ajan, mutta lyhyempikin aika riittää, jos oireet ovat poikkeuksellisen voimakkaita tai niiden alku on hyvin äkillinen : a. keskittymis- ja huomiokyvyn heikkeneminen b itsetunnon ja itseluottamuksen heikkeneminen c. syyllisyyden ja arvottomuuden kokemukset d. synkät ja pessimistiset ajatukset tulevaisuuden suhteen e. itsemurha-ajatukset tai teot f. unihäiriöt g. ruokahalun heikkeneminen Mieliala ei päivittäin juuri vaihtele eikä yleensä riipu olosuhteista. Joskus ahdistuneisuus, tuskaisuus ja fyysinen levottomuus voivat olla hallitsevampia oireita kuin masennus.
RATKAISUKESKEISEN PSYKOTERAPIAN KOLME PERUSSÄÄNTÖÄ 1. Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki 2. Tee lisää sitä, mikä toimii 3. Jos jokin ei toimi, tee jotain toisin Terapeutin tai työntekijän tehtävänä ei ole kylvää oman viisautensa siemeniä, vaan havaita asiakkaan omassa ajattelussa piilevät ratkaisun idut sekä vaalia ja kasvattaa niitä yhdessä asiakkaan tai potilaan kanssa
Ratkaisukeskeisen psykoterapian keskeiset näkökulmat MITÄ EI TEHDÄ Keskitytä siihen, mikä on vialla Kysellä, mitkä asiat estävät asiakasta Diagnostisoida patologiaa tai teoretisoida mikä on vialla Oleteta, että asiat joita ei ole sanottu ovat merkittävämpiä kuin ne jotka sanotaan Käytetä abstraktia ja/tai psykologisoivaa kieltä Juututa menneisyyden tapahtumiin ja etsitä sieltä syytä nykyisyydelle MITÄ TEHDÄÄN Keskitytään siihen, mitä asiakas sanoo haluavansa -> miten nämä vaikuttavat arkielämään Kysellään mikä auttaa etenemään asiakkaan toivomaan suuntaan Käytetään asiakkaan kuvausta siitä, mitä asiakas haluaa ja mitä tämänsuuntaista jo tapahtuu ja mitä olisi syytä tehdä lisää Kuunnellaan tarkasti ja etsitään asiakkaasta ratkaisun avaimia Käytetään konkreettista kieltä joka rakentuu asiakkaan kuvauksille. Menneisyydestä etsitään keinoja nykytilanteessa eteenpäinpääsyssä
ENSIAVUKSI 4 kysymystä 1. Mitä Sinulle on tapahtunut? ( Miten tässä näin pääsi tapahtumaan ) Kuuntele potilasta kertaakaan keskeyttämättä 3 minuuttia ( useimmiten keskeyttäminen tapahtuu 10 sekunnin kuluessa). Tässä ajassa potilas kykenee esittämään kaikkein oleellisimman tilanteessaan. 2. Entä miltä se Sinusta tuntuu? Tunneilmaisu laukaisee useimmiten itkureaktion, älä hämmenny siitä. Potilaan omat voimavarat ovat aktivoituneet. (3 minuuttia) 3. Mikä tässä tilanteessa tuntuu kaikkein vaikeimmalta? Kysymys saattaa tuntua epäkohteliaalta mutta sillä potilas voi aloittaa ajatustensa keskittämisen uuteen järjestykseen keskeisen kärsimystä aiheuttavan asian kanssa.(3 minuuttia) 4.Entä mikä auttaa Sinua parhaiten kestämään? Kysymyksellä käännetään potilaan huomio niihin voimiin joita hänellä jo on ja jotka voivat auttaa häntä selviytymään. Älä ryhdy itse keksimään konkreettisia ratkaisuja toisensa perään jolloin joudut osaksi ongelmavyyhteä ja kadotat kokonaiskuvan potilaan tilanteesta. Ole läsnä, opettele olemaan hiljaa ainakin 3 minuuttia. 5. Empatian suora ilmaiseminen Ilmaise itsellesi luonteenomaisella tavalla mitä olet itse tuntenut kuunnellessasi potilasta. Potilaalle jää tunne, että joku on hetken kantanut myös hänen ongelmiaan ja kuunnellut aidosti.
Suositeltavaa kirjallisuutta Saari, Salli : Kuin salama kirkkaalta taivaalta Mattila, Antti : Näkökulman vaihtamisen taito Furman, Ben : Ei koskaan myöhäistä saada onnellinen lapsuus Salmimies Raija, Ruutu Sirkku: Myönteisen muutoksen työkirja