Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1
Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia ja koulutustarjontaa (hallitusohjelma). Uudistus kattaa ammatillisen (oppisopimus- ja oppilaitosmuotoisen) ja korkeakoulutasoisen aikuiskoulutuksen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja henkilöstökoulutuksen sekä maahanmuuttajien aikuiskoulutuksen. Uudistus tukee osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja tuottavuuden lisäämistä, ammatillista liikkuvuutta, työelämässä ja työn ohella tapahtuvaa kouluttautumista, työurien pidentämistä ja työllisyysasteen nostamista sekä työllistymistä ja työssä pysymistä erityisesti muutostilanteissa. 2
Kokonaisuudistuksen valmistelu Valmistelu johtoryhmässä ( - 31.12.2010), jossa mukana keskeiset ministeriöt OPM, TEM ja STM sekä työelämän keskusjärjestöt (pj. Heljä Misukka) Laajempana yhteistyöfoorumina yhteistyöryhmä (pj. Heljä Misukka) Alatyöryhmät ja jaostot: Etuudet (pj. Harri Skog, OPM) Tarjonta (pj. Mika Tammilehto, OPM) Rahoitus (pj. Marita Savola, OPM ) Korkeakoulujen aikuiskoulutus (pj. Hannu Siren, OPM ) Maahanmuuttajien aikuiskoulutus (pj. Mervi Virtanen, SM) Aluehallintouudistus (pj. Heljä Misukka, OPM) 3
Kokonaisuudistuksen valmistelun eteneminen 1/2 Kokonaisuudistuksen lähtökohtia ja toimeenpanon linjauksia (hallituksen iltakoulu 23.4.2008) Johtoryhmän 1. väliraportti (kesäkuu 2008) Toimintaympäristö Nykytilan kuvaus (tarjonta, osallistuminen, etuudet, rahoitus, hallinto ja ohjaus) Kansainväliset mallit Analyysi aikuiskoulutuksen vahvuudet ja haasteet Hallituksen iltakoulun hyväksymät linjaukset ja toimeenpanon aikataulu Ehdotukset korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen ja sen rahoituspohjaan (uusi yliopistolaki) Johtoryhmän ehdotukset aikuiskoulutusetuuksien kehittämisestä sosiaaliturvan uudistamis- eli SATA-komitealle (syyskuu 2008) Johtoryhmän ehdotukset aluehallintoviranomaisen (ELLU=>ELY) aikuiskoulutustehtävistä (lokakuu 2008) Alatyöryhmien raportit valmistuneet (-helmikuu 2009) 4
Kokonaisuudistuksen valmistelun eteneminen 2/2 Keskeisten ehdotusten valmistelu (tammi-helmikuu 2009) ja esittely sivistyspoliittiselle ministeriryhmälle 10.2. sosiaalipoliittiselle ministeriryhmälle 12.2. (etuudet) politiikkariihi (23.-24.2.) ja kehysriihi maaliskuussa 2. väliraportin valmistelu (helmikuu 2009) ja luovutus opetusministerille (6.3.2009) Tavoitteena toimeenpano pääosin 1.1.2010 AKKU -johtoryhmän työ jatkuu v. 2010 loppuun saakka, mm. oppisopimuskoulutuksen kehittäminen korkeakoulutettujen aikuiskoulutus - syventäminen etuusjaoston eräät tehtävät ehdotusten toimeenpanon seuranta ja koordinaatio 5
AKKU-johtoryhmän ehdotukset ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uudistamisesta - yhteenveto Aikuiskoulutuksen kysyntä- ja tarvelähtöisyyttä parannetaan Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja laajennetaan Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Työ- ja elinkeinohallinnon roolia työpaikkojen ja työvoiman osaamisen kehittämisessä vahvistetaan Tehostetaan aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamista ja opintojen henkilökohtaistamista Koulutukseen vähäisesti osallistuvien ryhmien (tutkintoa vailla olevat, vanhentuneen koulutuksen omaavat, epätyypillisissä työsuhteissa olevat, pk-yritysten henkilöstö, yrittäjät) mahdollisuuksia osallistua koulutukseen parannetaan. Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia parannetaan Neuvonta- ja ohjauspalveluja kehitetään ja tehostetaan Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyö ja rooli uudessa aluehallinnossa vahvaksi Aikuisten opintojen aikaisia etuuksia selkiytetään ja kehitetään kannustaviksi 6
Työpaikalla tapahtuvaa oppimista lisätään ja laajennetaan Oppisopimuskoulutuksen tarjontaa lisätään työelämän tarpeen mukaisesti. Työvoimapoliittiseen koulutukseen oppisopimustyyppinen toimintamalli ( toppis ), jossa yhdistyvät ammatillinen koulutus ja palkkatuettu työ Otetaan käyttöön korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (syksyllä 2009). Työpaikoilla tapahtuvan opiskelun eri muodoille laaditaan yhtenäiset periaatteet ja toimintatavat. Työpaikkaohjaajien koulutusta lisätään. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän (TYKE) määrärahoja lisätään ja suunnataan työpaikoilla tapahtuvan opiskelun tukemiseen sekä pk-yritysten ja koulutuksen järjestäjien verkostoitumiseen. Asetetaan kolmikantainen yhteistyöelin työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittämistä varten 7
Tutkintoja ja koulutusta kehitetään työelämälähtöisesti Ammatillisten tutkintojen ja tutkinnon osien suorittamistapoja monipuolistetaan ja joustavoitetaan. Lisätään mahdollisuuksia yhdistellä tutkintoon osia toisista tutkinnoista. Tutkinnot asemoidaan työelämän osaamistarpeiden kannalta selkeästi ja johdonmukaisesti tutkintojärjestelmän kansalliseen viitekehykseen. Tutkintotoimikuntien työtä kehitetään ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan lisäresursseilla. Käynnistetään vuonna 2009 ammatillisten tutkintojen kehittämishanke (OPM/OPH/TM-järjestöt) 8
Korkeakoulutettujen täydennyskoulutukseen ja rahoituspohjaan uusia muotoja Korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus aloitetaan syksyllä 2009 (lisätalousarvio). Vanhan opistotutkinnon suorittaneen henkilöstön koulutustason nostaminen AMK:ssa (lisätalousarvio) Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustamisesta valtakunnalliset linjaukset. Erityispätevyydet otetaan käyttöön uutena täydennyskoulutuksen tarjonnan muotona (tutkintokoulutuksen ulkopuolella, maksullinen). Tutkinnon osien suorittamismahdollisuudet laajenevat: tarjotaan erillinen opintooikeus suorittaa laajoja tutkintoihin kuuluvia kokonaisuuksia ilman että joutuu hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi (maksullinen). Em. tavoitteena on myös vähentää epätarkoituksenmukaista aikuisten hakeutumista tutkinto-opiskelijoiksi (aloituspaikat nuorille!) 9
Maahanmuuttajat töihin koulutuksen avulla Kielikoulutuksen laajentamiseen lisää resursseja (mm YKI, ulkomaisten opiskelijoiden suomen/ruotsin opiskelu, työvoimapol. kielikoulutus). Ohjaus- ja neuvontapalveluja tehostetaan heti maahanmuuton jälkeen. Tehostetaan nivelvaiheiden tukea: opintojen ohjauksen erityistoimet. Räätälöity ammatillinen koulutus maahanmuuttajille siten, että siihen sisältyy myös kielikoulutusta. Tehostetaan korkeasti koulutetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta- ja koulutuspalveluita: aiemman osaamisen hyödyntäminen, relevantti työllistyminen Lisätään maahanmuuttajataustaisen opetushenkilökunnan peruskoulutusta sekä täydennys- ja pätevöittämiskoulutusta 10
Ministeriöiden yhteistyötä tiivistetään ja ELY:jen rooli alueellisena toimijana vahvaksi OPM:n ja TEM:n tiivistyvä yhteistyö: ennakoinnissa ja osaamistarpeiden turvaamisessa, joka realisoituu uudessa ELY-aluehallinnossa. ELY-virastojen tehtävänä koota maakuntaliitot, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja muut koulutuspalvelujen tuottajat "yhdelle luukulle" ja koordinoida alueellisiin työvoimatarpeisiin vastaamista sekä tukea verkostoitumista. Ammatillisen lisäkoulutuksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtäviin (TYKE) suunnattujen avustusten myöntäminen siirretään OPM:stä ELYjen tehtäväksi. 11
Etuudet: aikuiskoulutustuen taso nousee ja järjestelmää selkiytetään merkittävästi Erilliset tukijärjestelmät työssä oleville ja työttömille 1) Työllisten aikuiskoulutustuki: Rakentuu nykyisen aikuiskoulutustuen perustalle (opintovapaa) Oikeutta tukeen yksinkertaistetaan siten, että 8 vuoden työhistoria tuo oikeuden enintään 18 kk:n tukiaikaan yhdessä tai useammassa osassa työuran aikana Tuen rakenne ja taso kuten työttömyysturvan perustaso Soviteltu aikuiskoulutustuki osa-aikaiseen opiskeluun, jos siirtyy osa-aikatyöhön (sovittava työnantajan kanssa) 2) Opiskelu työttömyyspäivärahalla Työttömän omaehtoisen opiskelun koulutuspäiväraha ja työvoimapoliittinen koulutustuki yhdistetään yhdeksi tueksi Oikeus tukeen, jos opiskelee työvoimaviranomaisen hyväksymässä koulutuksessa. Sovittaisiin osana työnhakusuunnitelmaa. Koulutusajalta maksetaan korotetun työttömyyspäivärahan suuruinen tuki enintään 200 päivältä. Tukiaika lasketaan mukaan työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaan. 12
Yhteenveto ehdotusten kustannusvaikutuksista (TEM:n kustannuksissa on koko työvoimakoulutuksen lisämäärärahatarve, ei vain AKKU-ehdotusten) Työnantajille lisäkustannuksia aiheutuu etuusjärjestelmän muutoksista (5-6 M /vuosi) sekä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen ja koulutuksen laajentamisesta ja lisäämisestä. Kustannusvaikutukset valtiontalouteen (kehys): 2009 2010 2011 2012 Opetusministeriö 12 30 40 35 Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 18,6 82,2 57,2 38,2 6,5 6,5 6,5 Yhteensä 30,6 118,7 103,7 79,7 13