Elektroniikka, kierros 3



Samankaltaiset tiedostot
3. kierros. 2. Lähipäivä

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

Osatentti

Analogiapiirit III. Tentti

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

4. kierros. 1. Lähipäivä

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

Osatentti

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

KANDIDAATINTYÖ. Tuukka Junnikkala SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

Mikä se on? Olle Holmstrand, SM6DJH (Käännös: Thomas Anderssén, OH6NT)

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö 2

3. kierros. 1. Lähipäivä

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

2. kierros. 2. Lähipäivä

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Mustan kappaleen säteily

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Kaikki kytkennät tehdään kytkentäalustalle (bimboard) ellei muuta mainita.

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Luento 7. LTI-järjestelmät

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

Vahvistimet ja lineaaripiirit. Operaatiovahvistin

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Radioamatöörikurssi 2014

Automaation elektroniikka T103403, 3 op SAU14snS. Pekka Rantala kevät 2016

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Tarkastellaan seuraavaksi esimerkkien avulla yhtälöryhmän ratkaisemista käyttäen Gaussin eliminointimenetelmää.

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

ANALOGIAPIIRIT III/SUUNNITTELUHARJOITUS OSA 2

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Katsaus suodatukseen

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

OSKILLOSKOOPPIMITTAUKSIA

A-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan yksi tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:

Radioamatöörikurssi 2018

S Signaalit ja järjestelmät

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

2. kierros. 1. Lähipäivä

Juuri 6 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Tietoliikennesignaalit & spektri

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

Lähettimet ja vastaanottimet

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Radioamatöörikurssi 2015

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Transkriptio:

Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f on likimain 1/β. x s x i x o -1 x f Kuva 1: Ratkaisu: a) Kirjoitetaan lohkokaaviosta x o x s :n avulla ja ratkaistaan f = xo x s : x o = x i = (x s x f ) = (x s βx o ) (1 + β)x o = x s f = xo x s = 1+β b) Jos β 1 saadaan likimain f β = 1 β 1

2. a) Johda kuvan 2 operaatiovahvistinkytkennän jännitevahvistuksen lauseke takaisinkytkentäanalyysin avulla. Oleta, että operaatiovahvistin on ideaalinen. b) Vastusarvot on valittu niin, että operaatiovahvistinkytkennän vahvistus f on 40dB. Operaatiovahvistimen jännitevahvistus putoaa 80dB:stä 74dB:iin. Laske S f :n avulla miten suuren suhteellisen muutoksen tämä aiheuttaa suljetun silmukan vahvistukseen f. Vastusarvot: = 1kΩ ja R 2 = 99kΩ. v in K v o R 2 Kuva 2: Ratkaisu: a) Lasketaan kuvasta ensin operaation miinusnavan jännite ulostulojännitteen avulla. V = +R 2 V o Muokataan kytkentää niin että takaisinkytkentä puretaan kuvan 3 mukaan V i + K(V i -V o /( +R 2 )) V o /( +R 2 ) - = K Kuva 3: Vertaamalla takaisinkytketyn systeemin lohkokaavioon nähdään, että β = +R 2 2

f = K 1+ +R 2 K Jos K on suuri saadaan f 1 + R 2 niin kuin pitääkin olla. b) S f = 1 1+β = 1 1+10 2 10 4 = 1 101 putoaa 6 db:ä eli putoaa puoleen d = 0.5 eli d = 1080/20 10 74/20 10 80/20 = 0.5 d f f = 1 0.5 5 10 3 101 3

3. Johda lauseke suljetun silmukan vahvistuksen f herkkyydelle avoimen silmukan vahvistuksen suhteen S f. Ratkaisu: S f c) Herkkyys S f = d f/ f d/ Derivoidaan f :n suhteen: d f d = 1 1+β d f f d f = määritellään seuraavasti: β (1+β) 2 = 1 (1+β) 2 d (1+β) 2 Jaetaan f :n lausekkeella: = 1+β d = 1 (1+β) 2 1+β d mistä nähdään että S f = 1 1+β. 4

4. a) Piirrä kuvan 4 kytkennän avoimen silmukan Boden diagrammi (vahvistus ja vaihe). Vahvistimen vahvistus on (s) = 10M rad/s. 0 (1+j ω ω 1 )(1+j ω ω 2 ), jossa 0 = 80dB, ω 1 = 1Mrad/s, ω 2 = b) Piirrä silmukkavahvistuksen Boden diagrammi (vahvistus ja vaihe). Takaisinkytkentäkerroin β = 0.01. c) Määritä kuvasta vahvistimen avoimen silmukan yksikkövahvistuksen taajuus sekä vaihevara ja vahvistusvara. d) Jos vahvistimella olisi kolmas napa ω 3, niin miten matalalla taajuudella sen tulisi olla, jotta kytkentä olisi epästabiili? β Kuva 4: Ratkaisu: a) Vaihekäyrän piirtämisessa kannattaa huomata, että jokainen napa kääntää vaihetta -45 astetta/dekadi jo dekadia alemmalta taajuudelta kuin itse napa on. Jokainen napa kääntää vaihetta maksimissaan -90 astetta, joten navan vaikutus vaihekäyrään loppuu napaa dekadia ylemmällä taajuudella. Kuva 5. b) Silmukkavahvistus on β. Suljetun silmukan vahvistus on /(1 + β). Vahvistus- ja vaihevarat määritellään aina silmukkavahvistuksen nollakohdan perusteella. Yksikkövahvistuksen rajataajuus määritellään aina avoimen silmukan nollakohdan perusteella. Kuva 6. c) Kuvasta 5 saadaan yksikkövahvistuksen taajuus, f = 3 10 8 rad/s = 47, 8MHz. Kuvasta 6, vaihevara=22,5 astetta ja vahvistusvara=20db. d) Kuvasta 6 nähdään, että kun kolmas napa on pienemmällä taajuudella kuin 10 8 rad/s, niin se ehti kääntää vaihetta 180 astetta ennen kuin silmukkavahvistus putoaa alle nollan desibelin. 5

/db 80 40-20dB/dekadi -40dB/dekadi.. Yksikkovahvistuksen taajuus ω 10 6 10 7 vaihe/astetta 0-45 astetta/dekadi -90 astetta/dekadi -45 astetta/dekadi ω Kuva 5: 6

80 /db 40-20dB/dekadi -40dB/dekadi 10 6 10 7 vahvistusvara=20db ω vaihe/astetta 0-45 astetta/dekadi -90 astetta/dekadi vaihevara=22,5 astetta -45 astetta/dekadi kolmas napa ω Kuva 6: 7

5. Kuvan 7 vahvistinkytkennän operaatiovahvistimen vahvistus pienillä taajuuksilla on 1 = 86dB. Operaatiovahvistimen navat ovat taajuuksilla f p1 = 1MHz ja f p2 = 2MHz ja f p3 = 20MHz. Operaatiovahvistimen siirtofunktiossa ei ole nollia. a) Piirrä vahvistinkytkennän avoimen silmukan vahvistuksen vaiheen Boden diadrammi. b) Ratkaise graafisesti suljetun silmukan vahvistus f, kun vaihevaraksi halutaan 45 astetta. c) Selvitä miten suljetun silmukan vahvistus ja silmukkavahvistus saadaan edellisestä kuvaajasta. d) Mitoita kytkentä olettaen operaatiovahvistin ideaaliseksi. e) Mikä on kytkennän vahvistusvara? V i 1 V o R 1 R 2 Kuva 7: Ratkaisu: a) voimen silmukan vahvistus- ja vaihediagrammit on piirretty kuvaan 8 ja merkitty yhtenäisillä viivoilla. Kun silmukkavahvistus on 0dB, ollaan värähtelyehdon rajalla. Kun vaihe on kääntynyt -180 astetta, ollaan toisen värähtelyehdon rajalla. b) Vahvistin muuttuu epästabiiliksi, kun vaihe on kääntynyt 180 astetta eli β = 1. Koska vaihevaraksi halutaan 45 astetta, saadaan suljetun silmukan vahvistukseksi f = 70, 5dB. Nämä on piirretty kuvaan 8 katkoviivoilla. c)takaisinkytkentä β laskee vahvistusta tässä tapaukessa 15,5dB. Suljetun silmukan vahvistukseksi saadaan siis 70,5dB (ylempi katkoviiva kuvassa 8). Silmukkavahvistus seuraa avoimen silmukan vahvistuksen muotoa, koska β ei ole taajuusriippuva (vastukset eivät ole taajuus- riippuvia), mutta saa pienten taajuuksien arvoksi 15,5dB. d) Vastukset voidaan mitoittaa kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa: 8

/db 80 60 40 20 15,5dB vahvistusvara= 13,5dB B 0 =0dB 100kHz 1MHz 10MHz 100MHz f/hz vaihe/astetta 0-90 -180 vaihevara=45 astetta f/hz Kuva 8: + V o R 2 V f f = 0 1+β 0 1 β, β 0 >> 1 Jännite-sarja -takaisinkytkennän lähtöpuolen sijaiskytkennästä saadaan: β = V f V 0 = +R 2 f = 1 β = R 2 + 1 9

Toinen tapa: Ideaalisen, ei-invertoivan operaatiovahvistinkytkennän vahvistus on f = R 2 + 1 (eli näet tämän suoraan) Mitoitetaan vastukset f = 70, 5dB = 3349, 65 = R 2 + 1 Valitaan = 100Ω, jolloin R 2 = 334, 9kΩ e) Kuvasta 8 nähdään, kuinka paljon vahvistus voisi vielä pienentyä ennen kuin vahvistimesta tulisi epästabiili. Vahvistusvara on 13,5dB. 10