83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset
|
|
- Heli Lehtinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset Huone: TG 212 puh
2 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä ominaisuuksia Herkkyys 1.1 Mitä tarkoitetaan kun puhutaan vastaanottimen herkkyydestä? Millä yksiköllä se ilmoitetaan? 1.2 Kuinka vastaanottimen herkkyys eroaa esimerkiksi antennin herkkyydestä? Mieti asiaa antennin ja vastaanottimen fyysisen eroavaisuuden kannalta? 1.3 Mitkä asiat vaikuttavat vastaanottimen herkkyyteen? 1.4 Mikä on normaalisti hyvä nyrkkisääntö tavallisen monitorointivastaanottimen herkkyydeksi. 1.5 Kuinka asetat herkkyysmittauksessa tarvittavan signaalin deviaation, kun signaalin kaistanleveys on 15 KHz? Miksi? Dynamiikka 1.6 Mitä tarkoitetaan vastaanottimen dynamiikalla? 1.7 Kuinka määrittelet sellaisen vastaanottimen dynamiikan, jonka ilmaisu perustuu digitaaliseen välitaajuuteen? Onko digitaalisella välitaajuudella mitään tekemistä oikean välitaajuuden kanssa? Perustele! Kaistanleveys 1.8 Mitä tarkoitetaan vastaanottimen kaistanleveydellä? 1.9 Mitä kaistanleveyksiä käytetään yleisesti kaupallisissa liikennevastaanottimissa.
3 Blocking level 1.10 Mitä tarkoitetaan tukkeutumistaso (blocking Level) ja tukkeutumisdynamiikalla (blocking dynamic range)? Minkä perustiedon tarvitset tukkeutumisdynamiikan määrittelyä varten? IP Mitä tarkoitetaan termillä IP3? 1.12 Kuinka lasket IP3:n? 1.13 Kuinka monitorointivastaanottimen herkkyys ja IP3 suhtautuvat toisiinsa? Pyyhkäisy- ja skannausnopeus 1.14 Mitä tarkoitetaan vastaanottimen pyyhkäisynopeudella? 1.15 Mitä tarkoitetaan vastaanottimen skannausnopeudella? Mittalaitteiden ja vastaanottimen perusteista SINAD- mittari 1.16 Mihin Finstrument 73 D SINAD-mittaria voidaan käyttää? 1.17 Mitkä ovat SINAD:ssa määritellyt kolme parametria? Monitorointivastaanotin 1.18 Kuinka tarkistat, että antenni on kytkettynä aktiiviseen antenniliitäntään? Mikäli kaapelit on kytketty väärään antenniliitäntään, kuinka aktivoit antenniliitännän ANT-1? 1.19 Mikä on ilmoitettu monitorointivastaanottimen herkkyydeksi 12 db SINAD:lla, 15 KHz:n kaistanleveydellä ja FM modulaatiolla, kun moduloiva signaali on 1 khz sini-signaali. Piirrä herkkyys kuvaajaan niin, että herkkyys ilmoitetaan taajuuden funktiona Miksi testauksessa käytettävät pistetaajuudet on valittava huolellisesti? Mitä asioita pistetaajuuksien valinnassa tulee ottaa huomioon?
4 2. MITTAUKSET Mittauksilla on tarkoitus varmentaa monitorointivastaanottimen spesifikaatioissa kerrotut radiotekniset ominaisuudet myöhemmin mainituilta osilta. Luonnollisesti, vastaanottimen koko taajuusaluetta ei ole mahdollista testata laboratoriotyön tekemiseen varatun ajan puitteissa. Tärkeintä onkin ymmärtää nykyaikaisen vastaanottimen suorituskykyyn vaikuttavia perusparametreja sekä tietää niiden ylimalkainen suuruus ja sisäistää käytännössä kuinka mittaukset on mahdollista suorittaa manuaalisesti ilman automatisoitua testilaitteistoa. Mittauksissa käytetään seuraavaa laitteistoa: Monitorointivastaanotin AOR AR5000 SINAD-mittari FINSTRUMENT 73 D Signaaligeneraattorit Spektrianalysaattori Tehojakaja Säädettäviä vaimentimia 2.1 Millä signaalin tasolla saavutetaan 12 db SINAD, kun mittaussignaalina on 15 khz:n kaistanleveydellä ja 1 khz sinisignaalilla FM-moduloitu signaali? Mittaa vastaanottimen herkkyys taajuusalueella MHz niin, että katat järkevästi koko taajuusalueen 5:llä pistetaajuudella. Testauksessa käytettävä peruskytkentään tarvitaan ainakin signaaligeneraattori testisignaalin tuottamiseen, tehonjakaja testisignaalin jakamiseen testattavalle vastaanottimelle ja spektrianalysaattorille, sekä vastaanotin ja SINAD-mittari. Mieti, kuinka parantaisit (helpottaisit) mittausteknistä suoritusta lisäämällä kytkentäkaavioon säädettävän vaimentimen. SINAD-arvon mittaaminen Finstrument 73 M mittalaitteella on suhteellisen helppoa. Tarkista, että SINAD-nappi on aktivoituna. Tämän jälkeen varsinainen SINAD-arvo voidaan lukea mittalaitteen A- asteikosta. Muista lisätä varsinaiseen A-arvoon mittalaitteen oikeassa yläkulmassa oleva manuaalisesti määritetty arvo. SINAD-arvo on luettavissa hyväksytyllä alueella kun GO- indikaattorivalo palaa vihreänä. HUOM!!! MUISTA ETTET KÄYTÄ MITTAUKSEN AIKANA AUTOMAATTISTA VAHVISTUKSEN SÄÄTÖÄ (AGC) TAI KOHINASALPAA (Squelch)!!!! Muutoin huomaat mittaavasi parempaa vastaanotinta kuin koko maailmassa on mahdollista valmistaa. Muista myös käyttää oikeaa antenniliitintä ;)
5 2.2 Mikä on edellisessä mittauksessa käytetty todellinen kaistanleveys? Mittaa vastaanottimen kaistanleveys 3 db:n pisteistä jollain äsken määrätyllä pistetaajuudella. Kaistanleveyden määräämiseksi tarvitaan ainakin signaaligeneraattori ja vastaanotin. 3 db:n pisteet voit mitata joko SINAD-mittarilla tai spektrianalysaattorilla. HUOM!!! Muista moduloimattoman ja moduloidun kantataajuisen signaalin ero mittauksessa!!! Mikäli mittaat välitaajuussuodattimen kaistanleveyden puolentehon pisteet SINAD-mittarin avulla, niin muistathan eläväsi jännitteellisessä maailmassa -6 db:ä!!! 2.3 Mittaa vastaanottimen Blocking level, kun hyötytaajuus on 31 MHz:ä ja häiriötaajuus MHz:ä herkkyysmittauksessa käytettävillä signaaliparametreillä. Varsinaiseen mittaukseen tarvitset ainakin 2 signaaligeneraattoria, tehojakajan sekä SINAD-mittarin vastaanottimen lisäksi. Testaa Blocking level niin, että hyötysignaalin taso vastaanottimen antenniliitännässä on 100 dbm:ää. Hyötysignaalin katsotaan häiriintyvän, kun SINAD-arvo muuttuu 3 db:ä. 2.4 Määrittele vastaanottimen Blocking dynamiikka perustuen äsken mitattuun Blocking level:iin. Käytä pienimmän ilmaistavan signaalin määrittelyyn 1 db:n muutosta audiosignaalin ulostulossa. 2.5 Mittaa vastaanottimen IP3, kun f2 taajuus on MHz ja f1 taajuus on MHz. Mikä on tällöin IP3 taajuus? Kuinka paljon on IP3- piste, kun testissä käytettävien signaalien tasot ovat 24 dbm:ä? 3. JÄLKISELOSTUS 3.1 Kirjoita esiselostustehtävät puhtaaksi ja palauta ne jälkiselostuksen mukana. 3.1 Esitä herkkyysmittauksessa käytetty kytkentäkaavio lohkotasolla ja esitä mittaustulokset samassa kuvaajassa esityön herkkyyskuvaajan kanssa. Perustele mahdolliset syyt mikäli mittaustuloksesi eroaa valmistajan ilmoittamasta suorituskyvystä.. Mieti, kuinka parantaisit (helpottaisit) mittausteknistä suoritusta lisäämällä kytkentäkaavioon säädettävän vaimentimen. 3.2 Esitä kaistanleveys-mittauksessa käytetty kytkentäkaavio lohkotasolla, mittaustulos ja kerro kuinka päädyit ilmoittamaasi mittaustulokseen. 3.3 Esitä Blocking level-mittauksessa käytetty kytkentäkaavio lohkotasolla ja perustele kuinka olet päässyt ilmoittamaasi Blocking level:iin. Miten Blocking level muuttuisi, mikäli hyötysignaalin tehotasoa nostettaisiin?
6 3.4 Esitä lohkokaavio kuinka mittasit Blocking dynamiikan ja kuinka pääsit ilmoittamaasi arvoon? 3.6 Piirrä mittauskytkentä, jonka avulla vastaanottimen IP3-piste mitattiin. Mikä oli IP3-pisteen taajuus ja kuinka paljon IP3-pisteen oli? Onko kyseinen arvo hyvä vai huono? Kuinka vastaanottimen herkkyys ja IP3- arvo korreloivat keskenään? Mitä yleensä voitetaan/hävitään jos IP3- pisteen arvo on hyvä? KIRJALLISUUTTA 1. Pekka Eskelinen: NYKYAIKAISEN RADIOTEKNIIKAN MITTAUKSET KÄYTÄNNÖSSÄ 2. A. Räisänen, A. Lehto: Radiotekniikka 3. AOR AR-5000 operating manual (liitetty työkansioon) 4. FINSTRUMENT 73 D SINAD meter features (liitetty työkansioon) 5. FOA, Försvaret forskningsanstalt, Signalspaning teknik del 1, grunder samt radiosignalspaning (soveltuvin osin liitetty työkansioon)
1 db Compression point
Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen
Kuunnellanko mittalaitteilla?
Kuunnellanko mittalaitteilla? Ilpo J Leppänen (IJL) 6.8.2011 Jo kauan sitten on esitetty kritiikkiä esim. hifi-laitteiden osalta sen johdosta, että mittauksissa hyvänä pidetty laite ei ole kuullostanut
LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET
LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/2 1 TYÖN KUVAUS Työssä tutustutaan antennien ominaisuuksiin rakentamalla ja mittaamalla
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA
RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.
2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY)
Häiriöt ja mittaaminen 2003 Eero Alkkiomäki (OH6GMT) 2009 Tiiti Kellomäki (OH3HNY) Häiriötyypit sähkömagneettisesti kytkeytyvät puutteellinen kotelointi huonot liitokset puutteelliset suodatukset kapasitiivisesti
MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET
DIGITAALIAJAN RATKAISUT DVB-T - Tuotteet PROFILER-SARJA MONIKANAVAISET OHJELMOITAVAT VAHVISTIMET Selektiivisesti vahvistetut kanavaniput digitaalisille ja analogisille signaaleille. Helposti ohjelmointipyörällä
Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio
Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin
Lähettimet ja vastaanottimet
Aiheitamme tänään Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi Kaiken perusta: värähtelijä eli oskillaattori Vastaanottimet: värähtelijän avulla alas radiotaajuudelta eri lähetelajeille sama
Laitteita - Yleismittari
Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin
PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys
PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä
ONE 118 OHJELMOITAVA PÄÄVAHVISTIN
10 ohjelmoitavaa UHF- kanavanippua 3 erillistä UHF tuloa; UHF1 UHF2 UHF3 Laajakaistatulo VHF I +ULA Laajakaistatulo VHF III + DAB UHF filtteri 1 5 kanavan levyinen; 8-40 MHz Automaattinen skannaus UHF-
FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS Päivitetty: 23/01/2009 TP 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä
HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
Radioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
MIKROAALTOMITTAUKSET 1
MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.
Elektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ
TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien
Radioamatöörikurssi 2018
Radioamatöörikurssi 2018 Radioiden toimintaperiaatteet ja lohkokaaviot 20.11.2018 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 13 Sisältö Lähettimien ja vastaanottimien rakenne eri modulaatiolla Superheterodyne-periaate Välitaajuus
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0
KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta
Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi
VAIHEKOHINA RADIOJÄRJESTELMISSÄ Pekka Pussinen OH8HBG - pekka.pussinen @! oulu.fi Radiotiedonsiirtojärjestelmissä ilmenevät tekniset ongelmat ovat mitä moninaisimpia. Varsinkin vastaanottimen käyttäytymisessä
Maxon CM10. CB-puhelin
Maxon CM10 CB-puhelin 1 Sisällysluettelo Spesifikaatiot...3 Yleiset...3 Vastaanotin...3 Lähetin...3 Säätimet ja käyttö...4 Etupaneeli...4 Takapaneeli...5 Mikrofoni...6 Asennus...6 Pääyksikön asennus...6
DT-120 Käyttöohje (FI)
SÄÄTIMET 1. VIRTA/AALTOALUE-painike 2. LCD-näyttö 3. DBB/ STEP-painike 4. Mono/Stereo-painike 5. Äänenvoimakkuuspainikkeet 6. Virityssäädin/Ajanasetuspainike 7. Lukituskytkin 8. Paristolokero 9. Kantohihnan
1 Tietoliikennelaboratorio V0.0. X
1 WCDMA SIGNAALIEN MITTAUKSET 4. Käytettävät välineet Signaalianalysaattori FSIQ 3 Rohde&Schwarz Signaaligeneraattori SMIQ 03 Rohde&Schwarz ZKL-2R5 (etsi speksit) 4.1 Aseta Rohde&Schwarz SMIQ signaali
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE
TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS
LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS 2-1 2. A/D-muunnos Työn tarkoitus Tässä työssä demotaan A/D-muunnoksen ominaisuuksia ja ongelmia. Tarkoitus on osoittaa käytännössä, miten bittimäärä ja näytteenottotaajuus
Sähköiset koestimet 22
22 Sähköiset koestimet SÄHKÖISET KOESTIMET TALO- JA SÄHKÖTEKNIIKKA Oikea sähköinen koestin joka käyttöön Johdanto tarjoaa yleiskuvan sähköisistä koestintyypeistä ja niiden käyttöalueista. Käyttöalueet
HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin. käyttökoulutus
HF-4040 Signaalivoimakkuusmittarin käyttökoulutus Mitä mittarilla voi mitata? Mitataan signaalinvoimakkuutta dbm. Yksiköksi voidaan myös määrittää dbμv. Voidaan mitata minkä tahansa signaalin voimakkuutta
Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet
S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen
A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä
1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla
PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE Käyttöohje Finnsat Oy Yrittäjäntie 15 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 4 4. Vahvistimen
Radioamatöörikurssi 2012
Radioamatöörikurssi 2012 Sähkömagneettinen säteily, Aallot, spektri ja modulaatiot Ti 6.11.2012 Johannes, OH7EAL 6.11.2012 1 / 19 Sähkömagneettinen säteily Radioaallot ovat sähkömagneettista säteilyä.
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
Sisäverkon peittotuotteet
Sisäverkon peittotuotteet Laatuantennin sisäverkon peittotuotteilla voitte helposti parantaa kuuluvuutta tai nostaa mobiililaajakaistan nopeutta. Ulkoantennin avulla hitaasti toimivan laajakaistaliittymän
Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.
TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
LUKU 6 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 1 (8) Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /N 0 W käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita keskenään. Analyysissä oletettiin AWGN-kanava,
RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY
K001/M12/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(17) AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus
IARU Reg. 1 V/U/SHF-taajuusjakosuositus Päivitetty IARU Region 1 -konferenssissa Varnassa 2014. 50 MHz 50.000 50.100 500 Hz Vain CW (paitsi majakat) 50.000 50.010 Region-1 * 50.010 50.020 Region-2 * 50.020
5. Sähkövirta, jännite
Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö
KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako
Mittaustekniikka (3 op)
530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki
Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951 Käyttöohje Anvia TV Oy Rengastie 10 60100 Seinäjoki 020 7420 100 Sisällysluettelo 1. Yleistä tietoa... 2 2. Liitännät ja toiminnat... 3 3. Painikkeet... 3 3. Painikkeet...
TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ
2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu
Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.
Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, 2008. Zölzer (ed. DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002. Sisältö:! Johdanto!! Ajallinen käyttäytyminen! oteutus!
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE
Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY
OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään
Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.
Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Harjoitustyö 1 Kaistanestosuodin, estä 2 khz Amplitudi f 2 khz MATLAB koodi: clear; close all; w=[0 1900 1950 2050 2100 4000]/4000; m=[1 1 0 0 1 1]; h=remez(800,w,m); [H,w]=freqz(h,1);
President Teddy. Ohjekirjan versio: 1.0
President Teddy Ohjekirjan versio: 1.0 Sisältö 1 Selitykset 2 1.1 Etupaneeli........................ 2 1.2 Takapaneeli....................... 4 2 Teknisiä tietoja 5 3 Käyttöönotto 6 3.1 Lähetinvastaanottimen
annettu 20 päivänä toukokuuta 1975,
13/N de 04 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 113 375L0322 N:o L 147/28 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 9.6.75 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 20 päivänä toukokuuta 1975, pyörillä varustettuihin maatalous-
RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m
1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
ANTENNIJÄRJESTELMÄN KUNTOKARTOITUS
Kohde: As Oy Peltolammin Veteraanitalot Säästäjänkatu 7-9 33840 Tampere ANTENNIJÄRJESTELMÄN KUNTOKARTOITUS Taloyhtiön antenniverkkoon tehdyllä mittauksella tarkistetaan antenniverkon vaimennus, taajuusvasteen
EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy
EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti
20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN & SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO 1 (17) Sekoitus uudelle keskitaajuudelle Kantataajuussignaali (baseband) = signaali ilman modulaatiota Kaistanpäästösignaali
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
KÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille
SMART progap-6 Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille KÄYTTÖOHJE RF-Tuote Oy, Telakkatie 25 25570 Teijo FINLAND puh. 02-7366360, fax. 02-7366355 e-mail. info@rf-tuote.fi www.rf-tuote.fi I. Käyttötarkoitus
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ
TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET
LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET
Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet
1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin HMB 6. SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX
Asennusohje Viritettävä terrestiaalipäävahvistin SSTL n:o 75 631 26 ULA-VHF I, VHF III, 6 x UHF ja AUX I. Käyttötarkoitus Päävahvistin on valmistettu kansainvälisten laatustandardien mukaisesti ja se täyttää
Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta
Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari
FTR960 RADIODATATOISTIN
Käyttöohje 26.9.2007 V 1.1 RADIODATATOISTIN Nokeval YLEISKUVAUS on toistin Nokevalin MTR- FTR- ja KMR-sarjan radiolähettimille. Se lähettää edelleen vastaanottamansa paketit, joten käyttämällä toistimia
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008. Mittausraportti
Taajuusmittauskilpailu Hertsien herruus 2008 1. MITTAUSJÄRJESTELMÄ Mittausraportti Petri Kotilainen OH3MCK Mittausjärjestelmän lohkokaavio on kuvattu alla. Vastaanottoon käytettiin magneettisilmukkaantennia
Työn tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO
1 TAAJUUDEN SIIRTO JA SEKOITUS VÄLITAAJUUSVASTAANOTIN ELI SUPERHETERODYNEVASTAANOTTO Millaista analogista signaalinkäsittelyä suoritetaan radiosignaalin vastaanotossa? SEKOITUS UUDELLE KESKITAAJUUDELLE
Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013
1 (6) Viestintävirasto 2 A/2013 M Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
TIIVISTELMÄRAPORTTI. Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten
2015/2500M-0023 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2745-8 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten Harri Saarnisaari, Oulun Yliopisto/CWC,
Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
DATAFLEX. Vääntömomentin mittausakselit DATAFLEX. Jatkuvan päivityksen alaiset tiedot löytyvät online-tuoteluettelostamme, web-sivustosta www.ktr.
307 Sisällysluettelo 307 Yleiskatsaus 309 Tyypit 16/10, 16/30 ja 16/50 310 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet RADEX -NC 310 Tyypit 22/20, 22/50, 22/100 311 Lisävarusteet: servokäyttöjen lamellikytkimet
Modulaatio. f C. amplitudimodulaatio (AM) taajuusmodulaatio (FM)
Lähetelajit Modulaatio Modulaatio: siirrettävän informaation liittämistä kantoaaltoon Kantoaalto: se radiotaajuinen signaali, jota pientaajuinen signaali moduloi Kaksi pääluokkaa moduloinnille: P amplitudimodulaatio
Käyttöopas. Sangean PR-D4
Käyttöopas Sangean PR-D4 TURVAOHJEET Lue tuotteen ohjeet tuotteen turvallisen käytön takaamiseksi ja säilytä nämä ohjeet tulevaisuuden varalle. 1. Älä käytä tuotetta veden lähellä. 2. Puhdista laite kuivalla
LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 2015
1 LUKU 7 TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 51357A Tietoliikennetekniikka I Osa 30 Kari Kärkkäinen Kevät 015 Kantatajuisen järjestelmän lähdön (SNR) D = P T /(N 0 W) käytetään referenssinä verrattaessa eri kantoaaltomodulaatioita
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet
Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien
1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.
1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat
LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä
SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW
SDR-Ohjelmistoradio Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty 3.5.2015 OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW SDR-vastaanotin Ohjelmistoradiolla tarkoitetaan yleensä ohjelmistolla määritettyä radiota,
1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät
Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit
Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
Uponor GSM-moduuli R-56
Uponor GSM-moduuli R-56 GSM-järjestelmän kuvaus Katso järjestelmän kuvaus kuvasta A Uponor GSM-moduuli R-56 mahdollistaa siirtymisen Comfort- ja ECOtilojen välillä matkapuhelimen välityksellä. Moduuli
1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden
ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.
S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä
S-18.18 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 1. Vastaa lyhyesti: a) Mitä on kohina (yleisesti)? b) Miten määritellään kohinaluku? c) Miten / missä syntyy raekohinaa? Vanhoja tenttitehtäviä
4.1. Sovitusopas. Sisällysluettelo. Maaliskuu 2015. Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla.
4.1 Maaliskuu 2015 Sovitusopas Tässä oppaassa on yksityiskohtaiset ohjeet kuulokojeen sovittamiseen Phonak Target -ohjelmalla. Katso myös Phonak Target -aloitusnäytön kohta [Uutisia]. Sisällysluettelo
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA. Malli: LMDT-810 Itseoppiva liiketunnistin ulkokäyttöön. IP44
KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA Malli: LMDT-810 Itseoppiva liiketunnistin ulkokäyttöön. IP44 OMINAISUUDET: ' 67 miljoonaa koodiyhdistelmää, naapurin laitteet eivät aiheuta häiriöitä. * Helppo käyttö, ei johdotusta,