Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Samankaltaiset tiedostot
Mielen hyvinvointi ikääntyessä Marja Saarenheimo, FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/terapiahuone MielenTila

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Aktiivisena eläkkeellä

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä

Mielekästä ikääntymistä

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

VANHENEMISEN TAITO. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto, Eloisa ikä -ohjelma

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Luonnosta hyvinvointia

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Kansalaisuuden kynnykset

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Psyykkinen toimintakyky

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari Heli Rissanen

Mielenterveys voimavarana

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Lataa Terveyden vuosi - Lääketieteen uustisia Lataa

Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen (sisältöehdotuksia)

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Päihdealan sosiaalityön päivä

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma Kuntamarkkinat Tietolinja

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Alakouluhanke Workshop

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Epshp Kokemusasiantuntijat Petri Karoskoski

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Mitä työ tekijöiltään vaatii tulevaisuudessa?

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Yhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Kuinka saada kiire hallintaan?

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Oman ikääntymisen suunnittelu ja voimavarat käyttöön

Aivoterveysmateriaalia

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Hyvinvointi ja liikkuminen

Transkriptio:

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015

Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut yhteiskunta taipuisampi elämkulku Vanhuuden ikärajan siirtyminen Olemme yksilöitä ja samalla ikäpolviolentoja 2

Kaksinapainen vanhuuskuva Kolmas ikä: aktiiviset, osallistuvat seniorit; keski-i elämtyyli ilman työvelvoitetta Neljäs ikä: raihnaisuus, avun tarve, autonomian kyseenalaistuminen, kulttuurinen marginalisoituminen Entä ääripäiden välissä? 3

Kolmas ikä ikäkausi, elämvaihe vai kulttuurinen kenttä? Kolmas ikä vanhenevan ihmisen yksilöllisenä projektina: vapaus työeläm paineista mahdollisuus toteuttaa itseä sosiaalisten roolien väljyys Kolmas ikä omanlaisenaan kulttuurisena ilmiönä Kolmas ikä nuorisokulttuurin kypsemm i versiona 4

Kolmannen i kulttuuri Kiireen etiikka Perinteisen vanhuuden vastustaminen (anti-ageing) Vanhenemisen mallien hakeminen pikemminkin omasta nuoruudesta tai itseä nuoremmilta ikäpolvilta kuin edeltävien sukupolvien vanhuudesta. Konsumeristinen kvartetti : valinnan vapaus, mielihyvä, autonomia ja itseilmaisu. 5

Neljäs ikä kolmannen i varjokuva vai kulttuurisesti omaleimainen elämvaihe? Neljäs ikä varsinaisena vanhuutena Etualalla sairaudet ja palvelut Vanhat ihmiset ovat yhteiskunnan keskiössä puheenaiheina ja kohteina, mutta marginaalissa kulttuurisesti ja kansalaisina 6

Neljäs ikä kokemusten valossa Ikäihmiset itse kuvaavat neljättä ikää erälaisena pysyv epävarmuuden aikana, jolloin on kaiken aikaa sopeuduttava uusiin tilanteisiin ja tulkittava itseä uusilla tavoilla Strategiat: antautuminen, välttely, aktiivinen sopeutuminen Neljnen i symboliset ja kokemukselliset ulottuvuudet ohitettu sekä tutkimuksessa että yhteiskunnassa 7

Onko vanhuudella tehtävä? ja jos niin mikä? 8

Kokemusten jakaminen? Huolenpito nuoremmista sukupolvista? Viisauden edustaminen yhteisössä? Oman osuuden tekeminen yhteiskunnassa kuten muutkin? Omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen? Tilan antaminen nuoremmille vetäytymällä syrjemmälle? 9

Hyvä vanhuus? Sosiaaliluokka vaikuttaa ikää enemm siihen, millainen elämvaihe vanhuudesta tulee suuri kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti toimeentulevien ikäihmisten välillä Millaisia taitoja ja valmiuksia ja millaista tukea ihminen tarvitsee ikätymisessä ja vanhuusi suunnittelussa? Keskeisessä asemassa myös se, mitä eri ikäpolvet voivat oppia toinen toisiltaan 10

Työuran jälkeinen elämä vaihtoehtojen runsaus entä valinnan vapaus? Encore-ura Uusi ura vapaaehtoistoiminnassa Isovanhemmuus Omaishoitajana toimiminen Vetäytyminen Itsensä toteuttaminen esim. harrastuksissa Heittäytyminen täysin rinnoin vapaasta ajasta nauttimiseen 11

Psyykkiset voimavarat vanhetessa Kognitiiviset prosessit ja niiden ylläpito Mieliala ja sen säätely Koettu terveys ja toimintakyky Elämkokemukset, muistot, elämaikaiset ratkaisu- ja selviytymisstrategiat Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Kokemus eläm merkityksellisyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämä 12

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden hyvinvointivaikutukset Yhteisöllisyydellä on hyvinvointivaikutuksia, joita on vaikea saada muuta kautta Vastavuoroiset sosiaaliset suhteet, kuuluminen merkityksellisiin yhteisöihin sekä mielekkäät sosiaaliset roolit vähentävät elimistön kuormitusta, joka johtuu pitkäkestoisesta stressistä Pitkäkestoisessa stressissä elimistö joutuu yliviritystilaan, joka altistaa muun muassa masennukselle, kivulle ja sairauksille 13

Kuinka synnyttää ja ylläpitää osallisuuden kokemuksia? Huomio uuden oppimiseen, toiminnanohjauksen aktivointiin ja mielihyväkokemusten virittämiseen Mahdollisuus osallistua siten, että turvallisuuden tunne ja itsensä haastaminen tasapainottavat toisiaan 14

Sukupolvien välinen vuorovaikutus Mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa eri ikäisten kanssa pitää yllä kokemusta omasta paikasta ja merkityksestä sukupolvien ketjussa Ikäpolvitoiminnassa opitaan toisilta monen suuntaisesti Ikäpolvien väliset elävät suhteet ovat yhteisöllisyyden ydintä 15

Voisiko aktiivisuusnäkökulmaa ja vetäytymisnäkökulmaa tasapainottaa? Gerotranssendenssi Tasapainoinen vanheneminen Senior coolness 16

Gerotranssendenssi (L. Tornstam)ja tasapainoinen vanheneminen (harmonious aging Liang & Luo) Gerotranssendenssia luonnehtii muutos materialistisesta ja rationaalisesta elämkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta Tasapainoisen vanhenemisen pohjana Jin-Jang perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus täydentävät toisiaan. 17

Senior coolness (Zimmerman & Greben) Senior coolness viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoi vanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia. Coolness (tyyneys) merkitsee elämtaitoa, joka auttaa hyväksymä vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemä suhdettaan eläm väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla. 18

Kiitos! www.eloisaika.fi