Valaistuksen yleiset laatuvaatimukset

Valaistuksen yleiset laatuvaatimukset

Laatija: Tampereen kaupunki Mika Heikkilä LiCon-AT Oy / Pentti Putaja Tampereen kaupunki Versio 5.0/2016

Sisältö Projektin yleiset tiedot...4 1. Yleiset vaatimukset...5 2. Valaistuksen toimivuusvaatimukset...6 3. Tekniset vaatimukset...6 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet...6 11211 Poistettavat rakenteet...6 11211.1 Poistettavien rakenteiden materiaalit...6 11211.3 Rakenteiden poistaminen...6 11212 Siirrettävät rakenteet...7 11213 Suojattavat rakenteet...7 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät...7 33110 Maakaapelirakenteet...8 33110.1 Maakaapelirakenteiden tarvikkeet...8 33110.1.1 Kaapelinsuojaputket...8 33110.3 Maakaapelin asentaminen... 13 33110.3.1 Maakaapelien merkitseminen... 13 33110.3.2 Kaapelien jatkaminen... 14 33110.3.5 Maakaapelirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 15 33110.3.5.1 Sijaintikartoitus... 15 33600 Valaistusrakenteet... 15 33600.4 Valmis valaistusrakenne... 15 33600.4.1 Luovutusasiakirjat... 15 33600.4.2 Laatuasiakirjat... 15 33600.5 Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 16 33600.5.1 Sähkötekniset tarkastukset... 16 33610 Valaisinpylväät... 17 33610.1 Valaisinpylväiden materiaalit... 17 33610.1.1 Jalustan materiaalit ja valinta... 17 33610.1.2 Pylvään materiaalit ja valinta... 17 33610.2 Pylvään ja jalustan perustaminen... 18 33610.4 Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus... 20 33620 Valaisinvarret... 22 33630 Valaisimet... 22 33633 Valonheittimet... 23 33640 Valonlähteet... 24 33650 Sähkönjakolaitteet... 24 33656 Maadoitukset... 26 33656.1 Materiaalit... 27 33660 Keskukset... 27 33670 Katuvalaistuksen ohjaus... 29 LIITTEET 3 (29)

Projektin yleiset tiedot Projektin yhteistyötahot Katuvalaistusverkon käytönjohtaja: Tampereen kaupunki Mika Heikkilä puh. 050 468 8478 Katuvalaistusverkon kunnossapitourakoitsija: Tampereen Vera Oy Tomi Keskinen puh. 040 6645373 Katuvalaistuksen ohjaus: Lassila & Tikanoja Oyj Sami Salo puh. 050 3853168 Katuvalaistusverkon kytkentäkartat: Tampereen Vera Oy Päivi Paukkonen puh. 050 5499557 Katuvalaistusverkon sijaintikartat: Tampereen Vera Oy Karttaotepalvelut puh. 040-806 2888 ma-to klo 7-9 ja 14-15, pe klo 7-9 sijaintikartat@tampereenvera.fi Kaapelinäyttö: Tampereen Vera Oy Tarmo Niemi puh. 050-549 9558 Hanna Plym puh. 050-553 8621 Katuluvat: Tampereen kaupunki Katutilavalvonta Frenckellin aukio 2 L katuluvat puh. 03 5656 5321 johtokartat puh. 03 5656 5300 Maakaasu ja kaukolämpö: Tampereen Kaukolämpö Oy Marko Pajunen puh. 050-553 8639 Liikennevalot: Tampereen kaupunki Mika Kulmala puh. 050-382 6455 Sähkölaitos: Tampereen Sähköverkko Oy Voimakatu 17 33100 Tampere 03-5653 5112 4 (29)

1. Yleiset vaatimukset Hankkeessa tulee noudattaa sähkölainsäädäntöä ja -normistoa. Työn tulee niiltä osin kuin tässä asiakirjassa ei ole erikseen mainittu täyttää hankintavuonna voimassa olevien InfraRYL:n (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset), SFS-6000 -sarjan standardien ja muiden yleisten ohjeiden vaatimukset. Tämän suunnitelman mukaisen hankinnan tulee käsittää kaikki työt, tarvikkeet ja laitteet sekä palvelut, jotka tarvitaan hankkeen suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn työn saattamiseksi viimeisteltyyn käyttökuntoon. Määrälaskenta on suoritettu pääsuoritteiden osalta. Kaikki muut laitteiston käyttökuntoon saattamisen vaatimat työt ja tarvikkeet sisältyvät näihin pääsuoritteisiin. Ennen työn aloittamista sähköurakoitsijan tulee: olla yhteydessä katuvalaistusverkon käytönjohtajaan ja hyväksyttää muut toimijat ja osoittaa heidän vaadittavat pätevyydet. Käytönjohtajan kanssa käydään myös läpi Tampereen kaupungin katuvalaistusverkon erityispiirteet. täyttää ja toimittaa katuvaloverkon kunnossapitourakoitsijalle Ilmoitus työstä katu-valoverkossa -lomakkeen. ilmoittaa yhteystiedot, aikataulu ja työalue katuvalaistuksen ohjauksesta vastaavalle operaattorille. hankkia kohteeseen kaikkien johtoyhtiöiden kaapeleiden sekä vesi- ja viemäriputkien sijaintikartat. Kaivuutöitä ei saa aloittaa ilman sijaintikarttoja. tehdä kohteen sähkölaitteiston purkamisen ja uuden rakentamisen työsuunnitelmat. Suunnitelmat toimitetaan valvojalle. saattaa työalue jännitteettömäksi ja tehdä muut tarvittavat sähköturvallisuustoimenpiteet. perehdyttää kaivuutöiden tekijät ja kaapelisuojaputkien asentajat ennen töiden aloittamista. Huom! Sähkökaapelien asentamista suorittavan tulee olla KTMp/516 mukainen sähköalan ammattilainen tai työhön perehdytetty. Perehdytyksen suorittaa kohteen sähköurakoitsija ja se tulee osoittaa kirjallisesti esim. perehdytyslomakkeella. Perehdytys on suoritettava ennen kaivuutöiden aloittamista. Työ vaatii sähkötöiden johtajan joka on nimettävä kohteelle viimeistään aloitusko-kouksessa. KTMp/516 mukainen sähköalan ammattilainen tarkastaa ja hyväksyy kaapelien ja kaapelinsuojaputkien asennuksen ennen niiden peittämistä. Tarkastus kirjataan työ-maapöytäkirjaan ja siitä tehdään erillinen muistio. 5 (29)

2. Valaistuksen toimivuusvaatimukset Valaistuksen tulee täyttää valaistusluokkien kaikki valaistusteknilliset vaatimukset. Kaikki valaistusteknilliset laskennat on tehtävä Tampereen kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeen mukaan. Valaistusteknilliset vaatimukset tulee täyttää mahdollisimman taloudellisimmalla ratkaisulla huomioiden koko elinkaaren kustannukset. Hankkeen valmiiksi saattamisessa urakoitsija valitsemat ratkaisut tulee täyttää Tampereen valaistuksen laatuvaatimukset ja noudattaa valaistuksen elinkaarimallia. 3. Tekniset vaatimukset Tässä asiakirjassa on noudatettu InfraRYL:n nimikkeistöjä sekä numerointia. 11200 Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 11211 Poistettavat rakenteet 11211.1 Poistettavien rakenteiden materiaalit Purkualue on esitetty suunnitelmassa ja purku käsittää kaikki esitellyn sähkölaitteiston osat, ellei suunnitelmassa ole muuta mainittu. 11211.3 Rakenteiden poistaminen Uusi valaistus tulee rakentaa ennen vanhan poistamista niiltä osin, kun se on mahdollista tehdä. Nykyisiä valaistuslaitteita voidaan hyödyntää urakan aikana väliaikaiseen valaistukseen. Väliaikainen valaistus voidaan toteuttaa yhtä valaistusluokkaa pienemmäksi kuin lopullinen valaistus. Alueelta puretaan nykyiset valaistusrakenteet niiltä osin, kun valaistus uusitaan. Nykyiset maakaapelit puretaan vain uuden kaivannon osuudelta. Purkutyöt tulee suorittaa InfraRYL III-luokan mukaisesti. Purettava materiaali jää urakoitsijan omaisuudeksi, pois lukien ne tarvikkeet, jotka tilaaja hankkeen aikana määrittelee. Purkumateriaali hävitetään ympäristövaatimusten mukaisesti. 6 (29)

Urakoitsija on velvollinen ennen tarjouksen jättämistä katselmoimaan purettavan materiaalin. Urakoitsijan tulee esittää purkusuunnitelma ja purkutöiden turvallisuussuunnitelma ennen töiden aloittamista. Varalle maahan jäävät kaapelit päätetään kutistemuovipäätteellä niin, ettei niihin pääse kosteutta. 11212 Siirrettävät rakenteet Nykyisissä valaisinpylväissä olevat opasteet, liikennemerkit ja liikennevalo-opasteet asennetaan entisille paikoilleen. Jos edellä mainittuja laitteita siirretään, uusi sijainti tarkistetaan ja hyväksytetään tilaajalla. Nykyisissä pylväissä olevat mainoslaitteet asennetaan uusiin pylväisiin ja niiden sijainti tarkistetaan ja hyväksytetään tilaajalla. Siirrettävät valaistusrakenteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa. 11213 Suojattavat rakenteet Ennen kaivuutöiden aloittamista urakoitsijan tulee selvittää eri laitoksien ja yhtiöiden toimintaohjeet kaapeleiden ja putkien läheisyydessä työskentelemisestä. Urakoitsijan tulee olla yhteydessä ko. tahoon ja sopia toimintatavat sekä tarvittavat suojaukset. Työalueella sijaitsevat kaapelit ja putket tulee suojata turvallisesti. Työalueella oleva puusto, rakennukset ja rakenteet tulee suojata, jos työmenetelmä sitä edellyttää. 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole määritelty työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin, urakoitsija valitsee ne itse alan yleisten ohjeiden mukaisesti. Valinnassa tulee ottaa huomioon hankkeen vaatimukset. Suunnitelmassa on esitetty tarvikkeilta vaadittavat ominaisuudet mm. esimerkeillä. Näillä ominaisuuksilla suunnitelmat täyttävät vaadittavat tekniset ja laadulliset vaatimukset. 7 (29)

Suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen tarviketyyppien osalta voidaan käyttää muiden valmistajien tuotteita, jos niiden tekniset ja laadulliset ominaisuudet ovat suunnitelmissa määriteltyjä tarviketyyppejä vastaavat ja ne täyttävät kaikki hankkeen laatuvaatimukset. Vastuu vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta jää urakoitsijalle. Tarviketyyppien vaihdot tulee hyväksyttää tilaajalla ennen niiden hankintaa. Tarviketyyppejä ovat muun muassa putket, kaapelit, liittimet, jalustat, pylväät, valaisimet ja lamput. Tarvikkeiden vaihdossa edellytetään kestävän kehityksen mukaista ratkaisua ja tuotteita. Tarkasteltavia ominaisuuksia ovat: Tekniset ja valaistusteknilliset ominaisuudet Toiminnallisuus Toimintavarmuus Rakenne ja muotoilu Väri Asennettavuus Kunnossapitoystävällisyys Materiaali Pintakäsittely Jatkokäsittely/kierrätettävyys 33110 Maakaapelirakenteet 33110.1 Maakaapelirakenteiden tarvikkeet 33110.1.1 Kaapelinsuojaputket Kohteessa käytetään standardin SFS 5608 mukaisia, keltaisia kaapelinsuojaputkia ja putkitustarvikkeita seuraavasti: ajoratojen alituksissa asennussyvyys on 0,7 m, kevyen liikenteen väylillä 0,5 m ja muilla alueilla 0,7 m. Jos asennussyvyys jää alle määrittellyn, käytetään rengasjäykkyydeltään suurempaa putkea (taulukko 2) tai suojataan kaapelinsuojaputki mekaanisesti betonilaatalla tai muulla vastaavalla tilaajan hyväksymällä tavalla. Kaapelinsuojaputken rengasjäykkyys ilmoitetaan neliölle kohdistuvan paineen mukaan (kn/m2), jonka tunnuksena käytetään lyhennettä SN. 8 (29)

Ajorata Kevyen liikenteen väylä Muut alueet Asennussyvyys (mm) Kaapelin suojaputken SN-luokka Asennussyvyys (mm) Kaapelin suojaputken SN-luokka Asennussyvyys (mm) Kaapelin suojaputken SN-luokka 200-499 60 (PE-putki) 200-299 30 (PE-putki) 200-499 30 (PE-putki) 500-699 30 300-499 16 500-699 16 700 16 (A-luokka) 500 8 (B-luokka) 700 8 (B-luokka) Taulukko 1; Kaapelinsuojaputken SN-luokan valintataulukko. Ajoradalla tarkoitetaan tässä yhteydessä reittiä, jolla on raskasta liikennettä. TEL75 suojaputket liitetään luotettavalla supisteliitoksella TEL110A alitusputkiin. Louherakenteessa tai vastaavassa vaativassa rakenteessa kaapelikaivannon asennusalustan ja suojatäytön hiekan pysyvyys paikallaan varmistetaan käyttämällä suodatinkangasta. Asennussyvyydet on toteutettava koko suojaputkituksen matkalla, myös esim. avo-ojien kohdalla. Kaapelinsuojaputkitukset tehdään yhtenäisinä ja tiiviinä. Putkitusreitti liitetään suoraan pylväsjalustoihin siten, että kaapeli on uusittavissa ilman kaivuutöitä. Jäykkää putkea ei saa liittää suoraan jalustaan, vaan n. 0,5 m - 1 m matkalla jalustasta käytetään taipuisaa kaapelinsuojaputkipäätettä loivalla kaarella toteutettuna (min. r = 0,5 m). Putken haaroitus jalustalta toteutetaan jäykän ja taipuisan putken liitoskohdassa jäykällä kaapeliputkituksen haaroittimella. Taipuisaa kaapelinsuojaputkea saa käyttää ainoastaan jalustan liittämisessä kaapelinsuojaputkitukseen. Muuten putkituksessa tulee käyttää jäykkää putkea ja jäykkiä putkitusosia (esim. kaaret). S-mutkia ei sallita. Kaapelikaivannoissa kaapelien suojaputket asennetaan hiekkaan ja suojatäyttö tehdään hiekalla. Putket asennetaan rinnakkain ja putkien välin on oltava vähintään 5 cm. 9 (29)

Kuva 1a. Kaapelinsuojaputken liittäminen 8m pylvään jalustaan. Kuva 1b. Kaapelinsuojaputken liittäminen 5-6m pylvään jalustaan. Kuva 1c. Nykyisen kaapelinsuojaputken haaroittamisen periaatekuva. 10 (29)

Nykyisen putken haaroittaminen tehdään kuvan 1c mukaisesti. Nykyiseen putkeen tehdään kaapeliläpivientiä varten aukko, jonka päälle haaroitusosa asennetaan. Haaroitusosa kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan nykyiseen putkeen. Haaroitusosa on valmistajan kaapelin haaroittamiseen tarkoittama tuote. Kaapelikaivanto täytetään siten, että kadun alkuperäiset rakennekerrokset säilyvät. Kerrokset voidaan toteuttaa, suojatäyttöä ja kantavaa kerrosta lukuun ottamatta, kadun nykyisillä rakennemateriaaleilla, jos kaivuuvaiheessa kerrokset on lajiteltu. Sekoitetun maa-aineksen käyttö on kielletty. Kantava kerros tehdään kalliomurskeella 0/32. Varoitusnauhan minimileveys on 125 mm, sen väri on keltainen ja teksti musta. Nauhan asennussyvyys on esitetty kuvissa 2, 3a ja 3b. Kuva 2. Kaapelikaivannon periaatepiirustus. 11 (29)

Kuva 3a. Kaapelinsuojaputken lisäsuojauksen periaatepiirustus betonilaatalla. Betonilaattasuojauksessa laatan paksuuden tulee olla vähintään 0,5 x putken halkaisija ja leveyden sekä pituuden vähintään 6 x putken halkaisija. Kuva 3b. Kaapelinsuojaputken lisäsuojauksen periaatepiirustus PE-putkella. Varalle maahan jäävät putket tulpataan vesitiiviisti ja luotettavasti sekä varustetaan vetonarulla. Katualueella kaikki kaapelit suojataan mekaanisesti 2 metrin korkeudelle ajoradan/kevyen liikenteen väylän pinnasta. 12 (29)

33110.3 Maakaapelin asentaminen Maakaapelien asentamisessa on otettava huomioon valmistajien ohjeet ja rajoitukset mm.: kaapelin minimitaivutussäde vetovaiheessa sekä kaapelin ollessa paikallaan, lämpötilan aiheuttamat rajoitukset asennukselle ja asennusvetovoimat. Kaapelit on asennettava siten, että ne ovat vaihdettavissa ilman kaivuutöitä. Kaapelin asennusvaiheessa on varmistettava, ettei se ole puristuksissa jalustassa tai putkenliitoksessa. Kaapelointi tulee toteuttaa niin, että pylväälle jää riittävä kytkentävara. Kaapelit päätetään pylväällä käyttämällä kaapelipäätettä, esim. Ensto SBO 4.1. Päätettäessä kaapeli maahan käytetään päätetuppiloa, esim. Ensto SEC 1.3. 33110.3.1 Maakaapelien merkitseminen Kaapelin merkitseminen pylväällä: Kaikki pääjohdot ja ryhmäjohdot merkitään molemmista päistä käyttäen luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tehdään koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä seuraavat asiat: kaduilla: kadunnimi ja tulosuunta, pääilmansuunta, puistoissa ja muilla alueilla: tulosuunta, pääilmansuunta sekä kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen tehdään kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää merkintänä teippiä, joka tulee lopullisessa asennuksessa poistaa. Pylväältä sähköistettävälle laitteelle asennettava ryhmäjohto merkitään laitteen yksiselitteisellä nimellä. Pylväissä käytettävissä liittimissä tulee olla vaihemerkinnät. 13 (29)

Kaapelin merkitseminen katuvalaistuskeskuksella: Liittymiskaapeli ja ryhmäjohdot merkitään keskuksessa ja sen ulkopuolella jokaisella pylväällä käyttäen luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tehdään koneellisesti. Merkinnästä ilmenee seuraavat asiat: kaduilla: kadunnimi ja lähtösuunta, pääilmansuunta, puistoissa ja muilla alueilla: nimi ja lähtösuunta, pääilmansuunta sekä kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen tehdään kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää merkintänä teippiä, joka tulee lopullisessa asennuksessa poistaa. Keskukselta sähköistettävälle muille laitteille asennettava ryhmäjohto merkitään laitteen yksiselitteisellä nimellä. 33110.3.2 Kaapelien jatkaminen Kaapelit asennetaan ilman jatkoksia niiltä osin, kun se on mahdollista. Niiden jatkojen käytöstä, joita ei ole merkitty suunnitelmaan, tulee sopia tilaajan kanssa. Käytettävä kaapelijatkon tyyppi valitaan seuraavan taulukon mukaan: Jatkettavat kaapelit Jatkotyyppi Esim. tuote AXMK-AXMK geeli/kutistemuovi Ensto SJKx.47 (A)MCMK-AXMK geeli/valumuovi Nanten PU-VM (A)MCMK-(A)MCMK geeli/valumuovi Nanten PU-VM Taulukko 3; Kaapelijatkojen valintataulukko. Kaapelijatkoskaivannossa on otettava huomioon kaapelin minimitaivutussäteet. Kaivannon maakerrokset tehdään kuvan 2 mukaan. 14 (29)

33110.3.5 Maakaapelirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 33110.3.5.1 Sijaintikartoitus Urakoitsija suorittaa maanalaisten tarvikkeiden sijaintikartoitukset ohjeen mukaisesti digitaalisessa muodossa niin, että tulokset soveltuvat kaupungin käytössä olevaan katuvalaistuksen verkkotietojärjestelmään. Tiedot toimitetaan ja hyväksytetään Tampereen Vera Oy:llä, joka ylläpitää järjestelmää. Ohje on liitteessä 2. 33600 Valaistusrakenteet 33600.4 Valmis valaistusrakenne Valmiista kohteesta tehdään valaistukselle oma vastaanottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa yhden paperikopiosarjan laatukansiosta viimeistään valaistuksen vastaanottotarkastuksessa. Kansio sisältää kaksi osaa, luovutusasiakirjat sekä laatuasiakirjat. 33600.4.1 Luovutusasiakirjat Urakoitsija täydentää suunnitelma-asiakirjat luovutusasiakirjoiksi. Luovutusasiakirjat tulee olla varustettu urakoitsijan yhteystiedoilla, päiväyksellä ja allekirjotuksella. 33600.4.2 Laatuasiakirjat Laatuasiakirjat pitävät sisällään: hankkeeseen liittyvien keskuslähtöjen mitatut kuormitusvirrat, hankkeeseen liittyvien keskuslähtöjen loppupäistä mitatut oikosulkuvirrat, käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja, kolmannen osapuolen tekemän tarkastuksen pöytäkirja, ks. kohta 33600.5, maadoitusten mittauspöytäkirjat ja valaistusmittausraportti valmiista kohteesta. 15 (29)

Lisäksi jos asennus poikkeaa suunnitelma-asiakirjoista: valaistusteknilliset laskennat, kalusteiden toimittajan laatima kojeluettelo, josta ilmenee hankkeeseen kuuluvien laitteiden valmistaja, tyyppi, nimellisarvot ja lukumäärä sekä selvitys vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta kohdan 33000 mukaan. Katuvalaistusverkon päivityksestä verkkotietojärjestelmään vastaa Tampereen Vera Oy, yhteyshenkilönä Päivi Paukkonen. 33600.5 Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Urakoitsija ylläpitää koko urakan ajan dokumentointia työaikaisista kytkennöistä. Kohteen valaistuksen toimivuus varmistetaan valaistusmittauksella, jonka mittausraportti tulee olla valaistuksen vastaanottotarkastuksessa mukana. Mittaukset suoritetaan Liikenneviraston ohjeen Valaistusteknilliset laadunvalvontamittaukset mukaisesti. 33600.5.1 Sähkötekniset tarkastukset Urakoitsija suorittaa nykyisille käyttöön jääville kaapeleille kuntotarkastuksen ennen muita ko. osiin kohdistuvia töitä. Tarkastukseen sisältyy aistinvarainen tarkastelu sekä eristysresistanssin ja silmukkaimpedanssin mittaus. Mittauspöytäkirja toimitetaan tilaajalle. Sähköurakoitsija seuraa ja tarkastaa työn edetessä valaistuksen sähkölaitteiston osien rakentamista ja varmista näin laadukkaan kokonaisratkaisun toteutumisen. Kohteelle suoritetaan käyttöönottotarkastuksen lisäksi kolmannen osapuolen tekemä tarkastus, joka tulee olla Tukesin ohjeen S3 mukaisen valtuutetun tarkastajan tai tarkastuslaitoksen tekemä. Tarkastuksen tulee olla standardin SFS 5825 mukainen. Sähköurakoitsija tarkastaa jalustan suoruuden ja korkeuden sekä sähkökaapelit ennen asennusta. Tarkastusmerkintä kirjataan pylväsja jalustaluetteloon tarkastussarakkeeseen. 16 (29)

33610 Valaisinpylväät Valaisinpylväs- ja jalustatyypit sekä niiden määrät on esitetty pylväsja jalustaluettelossa sekä tarvikeluettelossa. Pylväät varustetaan aina kahdella kytkentäluukulla ellei suunnitelmissa tai työkohtaisissa laatuvaatimuksissa ole toisin mainittu. Valaisinpylvään tarkka sijainti määritetään kadun leveyssuunnassa poikkileikkauksesta ja pituussuunnassa asemapiirustuksesta. Valaisin-pylväille voidaan esittää suuntaa-antavat koordinaattitiedot pylväs- ja jalustaluettelossa. Lopullinen sijainti tarkistetaan maaston mukaan. Urakoitsija merkitsee pylväsjalustan paikat urakka-alueella ennen kaivuutöiden aloittamista ja hyväksyttää ne valvojalla. Pylväs- ja jalustaluettelossa on esitetty valaisimien asennuskorkeus. 33610.1 Valaisinpylväiden materiaalit 33610.1.1 Jalustan materiaalit ja valinta Jalustoina käytetään betonijalustoja, jotka soveltuvat suunnitelman mukaisille pylväille sekä kohteeseen. Jalustojen tulee täyttää Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Jalustan kaapelireiteistä on poistettava terävät betonivalusta jääneet särmät. Säätöruuvien on oltava ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Kohteessa voidaan käyttää tapauskohtaisesti yksittäisiä erikoisjalustoja tilaongelmista johtuen, esim. kallion tai jo olemassa olevan putkituksen takia. Urakoitsijan tulee tällöin esittää ja hyväksyttää toteutussuunnitelma ratkaisusta ennen toteutusta. 33610.1.2 Pylvään materiaalit ja valinta Pylväiden tulee Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Asennettavissa pylväissä käytetään vakiokorkeuksia, korkeudet on ilmoitettu tarvikeluettelossa. 8 m ja sitä korkeammissa pylväissä käytetään jäykkyysluokkaa B2. 17 (29)

Yli 6m pylväiden tulee koostua runko-osasta ja varsiosasta. Pylvään tyvessä tulee olla pyöristetty/supistettu tyvikartio ja kytkentäluukun kiinnitys tulee olla kuusiokoloruuvilla. Kaikki ruuvit tulee olla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Suunnitelmien pylväspositionumeroita ei merkitä pylvääseen. Maalatun pylvään pintakäsittelyn laatuvaatimukset ovat: rakenne: kuumasinkitys, fosfatointi ja pulverimaalaus/muovipinnoite, pintäkäsittelyn tulee kestää mekaaniset rasitukset pylvään normaalissa käytössä sekä käsittellyn elinkaaren kattava kestävyys on osoitettava standardein, laatujärjestelmällä tai soveltuvin referenssein. 33610.2 Pylvään ja jalustan perustaminen Valaisinpylväät asennetaan suunnitelman mukaisesti. Pylväsjalustat asennetaan pystysuoraan ja valmiissa asennuksessa on jäätävä pylväälle säätövaraa vähintään 20mm joka suuntaan. Jalustojen ympärystäyttö tehdään taulukon 4 ja kuvien 4a, 4b ja 4c mukaan: Ympärystäyttö Nykyinen maa-aines Ei erillistä ympärystäyttöä, eli täyttö voidaan tehdä nykyisellä tiivistyvällä kiviaineksella (kuva 4a) Tiivistyvää kiviainesta (esim. murske), kantava rakenne Kapea tiivistetty mursketäyttö (kuva 4b) Sora, tiivistyvä hiekka, kuivakuorisavi leveä tiivistetty mursketäyttö, lisäksi tulee käyttää suodatinkangasta (kuva 4c) Tasarakeinen hiekka, märkä savi, siltti, turve, pehmeä savi Taulukko 4; Jalustojen ympärystäytön valintataulukko 18 (29)

Kuva 4a. Jalustan asennus, ei erillistä ympärystäyttöä. Kuva 4b. Jalustan asennus, kapea erillinen ympärystäyttö. 19 (29)

Kuva 4c. Jalustan asennus, leveä erillinen ympärystäyttö. Asennettaessa jalustaa avo-ojan reunaan tai luiskaan tulee aina käyttää leveätä ympärystäyttöä. Kapea täytön halkaisija on 2 x jalustan tyvin halkaisija ja leveän täytön vastaavasti 3 x tyvin halkaisija. Kaikki ympärystäytöt tiivistetään 0,3 m kerroksin. Ympärystäyttö tiivistetään aina täryttämällä. Jalustalle menevän kaapelinsuojaputken ympärille asennetaan asennusalusta ja suojatäyttö. Pollarijalusta: Pollarijalustan asennuksessa on otettava huomioon, että jalusta sekä mahdollinen sovitinlevy jäävät valmiin pinnan alapuolelle, pintarakenteen (esim. kiveyksen) alapintaan. Sovitinlevyn/laipan tulee olla kuumasinkitty ja maalattu. Kierretankojen tulee olla materiaaliltaan rosteria. Pollarin asennuksen periaatteet on esitetty kuvissa 5a ja 5b. Pollarin asennuksessa on otettava huomioon valmistajan asennusohjeet. 33610.4 Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus Ks. 33110.3.5.1 Tarkemittaukset. 20 (29)

Kuva 5a. Pollarin asennus pollarijalustaan. Kuva 5b. Pollarin asennus pylväsjalustaan. 21 (29)

33620 Valaisinvarret Valaisinvarsityypit ja määrät on esitetty Tarvikeluettelossa. 8 m ja sitä korkeampien pylväiden varsissa käytetään jäykkyysluokkaa B2. Varren halkaisija on 76 mm. Valaisinvarsissa tulee olla kiinteä valaisinsovite, jonka halkaisija on 60 mm ja pituus 100 mm, ellei suunnitelma-asiakirjoissa toisin mainita. Valaisinvarren kallistuskulma on 5 astetta, ellei suunnitelmaasiakirjoissa toisin mainita. 33630 Valaisimet Valaisintyypit ja määrät ovat esitetty Valaisinluettelossa. Jos suunnitelma-asiakirjojen mukaisista valaisintyypeistä poiketaan, on urakoitsijan hyväksytettävä muutokset tilaajalla tai tilaajan edustajalla, ennen tarvikkeiden hankintaa ja töiden aloittamista. Hyväksynnän yhteydessä on esitettävä valaistusteknilliset laskennat, elinkaarivertailu (elinkaarikustannusten nykyarvo) sekä lisäksi kohdan 33000 mukainen selvitys vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta. Valaisimien tulee täyttää liitteen 1 mukaiset laatuvaatimukset. Valaisimien valonjaot on määritelty valaisinluettelossa. Purkauslamppu- ja LED-valaistuksien ohjausajat ja ohjaustavat on esitetty tämän ohjeen liitteessä 3. Pylvään kytkentätilan ja valaisimen välinen kaapeli on tyyppiä MMJ 5x1,5S. LED-valaisimissa kaapelin kaksi johdinta kytketään liitäntälaitteen DALI-väylään ja pylväällä ne päätetään liittimiin. Ripustusvalaistukset edellyttävät aina rakennesuunnitelman. Hankkeessa noudatetaan Tampereen kaupungin ohjetta Valaisinvaijerien kiinnitys julkisivuihin, ohje rakennesuunnittelijalle. Katuvalaistusverkkoon liitettävät eri tahojen omistamat sähkölaitteet mm. pysäkkikatokset, opastaulut, liikennemerkit ja valonheittimet on suojattava enintään 30mA vikavirtasuojalla. Vikavirtasuoja tai yhdistelmäsuoja sijoitetaan valaisinpylvään ylempään kytkentätilaan ja se koteloidaan vähintään luokkaan IP65. Valaisimen asennuskulma suoraan pylvään päähän asennetaessa on 2, jos työkohtaisissa laatuvaatimuksissa tai suunnitelmissa ei ole toisin mainittu. 22 (29)

33633 Valonheittimet Kaikki valaisimet suojataan omalla sulakkeella. Maisemavalaistukset: Kaikki maisemavalaistukset sammutetaan yöajaksi. Sammutusaika sekä ohjaustapa on määritetty suunnitelmassa. Urheilupaikkavalaistukset: Urheilupaikkojen valaistuksien ohjausajat ja -tavat on esitetty tämän ohjeen liitteessä 3. Maahan upotettavat valonheittimet: Maahan upotettavan valonheittimen asennusperiaatteet on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Maahan upotettavan valonheittimen asennus. Maahan upotettavien valonheittimien asennuksessa on noudatettava valmistajan asennusohjeita. 23 (29)

33640 Valonlähteet Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty valaisinluettelossa ja taulukossa 5. Valonlähdetyyppi Ryhmävaihtoväli Värintoistoindeksi Ra Kuolleisuus Valovirran alenema Suurpainenatriumlamppu, 150-400 W Suurpainenatriumlamppu, 50-100 W Monimetallilamppu 6 v. 24 000 h 20 5 % 10 % 6 v. 24 000 h 20 10 % 15 % 3 v. 12 000 h 80 10 % 20 % LED 100 000 h 70 C 10 L 80 B 10 Taulukko 5. Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet. LEDien kuolleisuus- ja alenemaarvot ovat standardin IEC 62717 mukaiset, lämpötilassa t a = 25 C. 33650 Sähkönjakolaitteet Kaapelityypit ja -reitit on esitetty suunnitelmakartoilla ja luetteloissa. Kaikki kaapelointi tulee toteuttaa maakaapelointina. Maakaapelityyppi on AXMK-PLUS 4x25S ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Kaapelityypin AXMK-PLUS 4x25S ominaisuudet ovat: pienin taivutussäde vedossa 0,26 m, pienin taivutussäde paikalla 0,19 m, suurin asennusvetovoima vetosukalla 1,5 kn, suurin asennusvetovoima vetopäällä 5,0 kn ja kuormitettavuus maassa 100 A. Mainoksien ja pysäkkikatoksien kaapelityyppinä on MCMK 2x2,5+2,5S. Kaapelinsuojaputkeen TEL-75 saa asentaa enintään kaksi ja TEL-110 putkeen enintään kolme AXMK-PLUS 4x25S kaapelia. Normaalisti 24 (29)

kaapelinsuojaputkeen asennetaan yksi kaapeli. Putkituksessa on otettava huomioon kaapelin ominaisuudet. Pylvään kytkentätilan jäsentely on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Periaatekuva pylvään kytkentätilan käytöstä. Pylväissä käytettävien liittimien, kalusteiden ja laitteiden suojausluokka on oltava vähintään IPX3. Tarvittaessa kaluste tai laite tulee koteloida että suojausluokka toteutuu. Suunnitelmassa IRTI-merkityn maakaapelin PEN-johtimet yhdistetään pylvään PEN-kytkentäkalusteeseen ja vaihejohtimet päätetään eristettyihin liittimiin. Suunnitelmissa on käytetty kartoitustietoihin perustuvia laskennallisia oikosulkuvirta-arvoja.urakoitsija mittaa hankkeeseen liittyvien keskuslähtöjen pienimmät oikosulkuvirrat välittömästi uuden valaistusrakenteen valmistuttua. Ellei oikosulkuvirran (SFS 6000/2012, taulukko 801.1) vähimmäisvaatimus täyty, on urakoitsijan raportoitava tilaajalle ja esitettävä suunnitelma vähimmäisvaatimuksen täyttämi- 25 (29)

seksi. Oikosulkuvirran vähimmäisvaatimuksen saavuttamiseksi käytettäviä keinoja ovat ensisijaisesti katuvaloverkon ryhmitysmuutos ja ryhmäsulakkeen pienentäminen. Välisulakkeiden käyttöä ei sallita. Muutoksessa on otettava huomioon katuvaloverkon ohjausryhmien rajat. Ensisijaisesti ryhmäsulakkeena käytetään 25A sulaketta. 33656 Maadoitukset Katuvalaistuksen maadoitukset tulee tehdä alle 200m välein ja syötettävän ryhmän päässä. Maadoitukset on esitetty suunnitelmakartoilla. Maadoituksessa käytetään kupariköyttä (Cu25), joka kytketään aina kahden pylvään väliin. Maadoituskaapelia ei asenneta kaapelinsuojaputkeen ja sen tulee olla riittävän etäällä putkituksista (kuva 8). Asennuksessa on otettava huomioon maa-aineksen laatu, maadoitusresistanssin minimoimiseksi. Savi, savensekainen hiekka, lieju, turve, multa sekä kosteat maaainekset ovat tyypillisiä matalan ominaisresistanssin omaavia maaaineita. Hiekan ja moreenisoran sähkönjohtavuus varmistetaan tarvittaessa mittaamalla. Kuva 8. Maadoituskaapeli asennettuna kaivuuojaan. Pylväiden metallirunko maadoitetaan pylvään kytkentätilassa (KEVI 16). 26 (29)

33656.1 Materiaalit Kohteessa tulee käyttää vähintään Cu25 maadoitusjohdinta ja maadoituksen minimipituus on 20m maassa. Katuvalaistusverkkoon liitettävät eri tahojen omistamat valaistut laitteet mm. pysäkkikatokset, opastaulut, liikennemerkit jne. varustetaan omalla maadoituksella esim. 25m Cu16 kuparijohdin. Maadoitus asennetaan laitteen perustuksen ympärille. 33660 Keskukset Keskuksen sijainti ja rakenne on esitetty suunnitelmassa. Keskuksen tarkka sijoituspaikka määritellään maaston mukaan ja se on hyväksytettävä tilaajalla ennen asennusta. Jakokaapin asennukseen käytetään betonijalustaa ja sen tulee olla mitoiltaan yhteensopiva jakokaapin kanssa. Jalustan ympärystäyttö tehdään kuvien 9a ja 9b mukaan. Mursketäyttö tiivistetään täryttämällä. Kaapin materiaalin tulee olla kohteeseen soveltuvaa metallia. Ruostuva materiaali, esim. teräs, kuumasinkitään ja fosfatoidaan ennen pinnoitusta, alan ohjeiden mukaisesti. Jakokaapin väri on RAL 7012. Maalausmenetelmänä käytetään jauhemaalausta. Keskukselta asennetaan suunnitelmien mukainen liittymiskaapeli liittymispisteelle. Liittymispiste on esitetty suunnitelmassa. Urakoitsija tilaa sähköverkon haltijalta liittymiskaapelin kytkennän liittymispisteelle ja mittaroinnin katuvalaistuskeskukseen. Liittymän pääsulakekoko muutetaan tarvittaessa suunnitelman mukaiseksi, josta urakoitsijan on ilmoitettava sähköverkon haltijalle. Keskuksien uusimisen yhteydessä urakoitsijan tulee olla yhteydessä Tampereen sähköverkko Oy:hin ja sopia muutoksista sekä antaa tiedot uuden liittymissopimuksen päivittämiseksi. Liittymissopimus lähetetään tilaajalle allekirjoitettavaksi. Kuvissa 9a ja 9b on esitetty periaatekuvat katuvalaistuskeskuksen asennuksesta. 27 (29)

Kuva 9a. Katuvalaistuskeskuksen asennus sivulta. Kuva 9b. Katuvalaistuskeskuksen asennus edestä. 28 (29)

Keskukselle asennetaan maadoitus, vähintään 20m, Cu25 maadoitusjohdin kaapeliojaan. Keskuslähdöt tulee merkitä liittimien ja varokkeiden merkintätilaan. Kaikki keskuslaitteet (mm. kontaktorit, kytkimet, varokkeet, liittimet, merkkilamput, jne.) tulee merkitä. 33670 Katuvalaistuksen ohjaus Tilaaja purkaa nykyisessä keskuksessa sijaitsevan katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän ja hankkii sekä asentaa uuteen keskukseen ohjausjärjestelmän, virtamittausanturit, ovikytkimen ja etäohjauksesta varoittavan tarran. Hankkeen pääurakoitsija yhteensovittaa ohjausjärjestelmän muutostyöt Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. LIITTEET Liite 1 KATU- JA PUISTOVALAISIMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Tampereen kaupunki Liite 2 TAMPEREEN KAUPUNGIN ULKOVALAISTUSVERKON SIJAINTIKARTOITUSOHJE Tampereen Vera Oy Liite 3 ULKOVALAISTUKSEN HIMMENNYSTAULUKKO Tampereen kaupunki 29 (29)

21.1.2016 KATU- JA PUISTOVALAISIMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Liite 1 KATUVALAISIMET Valaisimen tekniset vaatimukset: Valaisimen tulee olla pienjännitedirektiivin 2006/95/EY mukainen ja täyttää direktiivin määrittelemät valaisimen turvallisuusvaatimukset. Valaisimen tulee olla sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2004/108/EY mukainen ja 20.4.2016 alkaen direktiivin 2014/30/EU mukainen ja täyttää direktiivin määrittelemät valaisimen emc-vaatimukset. Valaisimen tulee olla direktiivin 2011/65/EU Tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa mukainen. Valaisimen ja sen kaikkien osien tulee olla kestävän kehityksen mukainen ja sen käyttöiän tulee olla vähintään 100 000 tuntia. Valaisimen rungon tulee olla kokonaan metallia. Valaisimen kaikkien osien tulee olla korroosionkestävää materiaalia ja käytössä pitkäikäisiä. Valaisin tulee olla varustettu tasolasilla. Tasolasilla tarkoitetaan tasaista kaksiulotteista pintaa. Tasolasin tulee olla lasia. Myös muovimateriaali hyväksytään, kun kirkkauden ja valon läpäisykyvyn säilyvyys koko käyttöiän aikana on todistettu standardin ASTM 1925 E313 mukaisesti tai referenssien avulla. Lisäksi muovimateriaalin mekaaninen lujuus on osoitettava testaustuloksilla tai referenssien avulla. Valaisimen tulee olla rakenteeltaan jääpuikkojen muodostumista estävä lumen sulaessa valaisimen päältä. Valaisimen tulee olla muodoltaan sellainen, että tuulikuorma on mahdollisimman pieni (muotokerroin < 1,2). Valaisimen vakiovärin tulee olla vaaleanharmaa, esim. alumiininharmaa (erikoiskohteessa on määritelty tästä poikkeava värikoodi). Katuvalaisimen sekä sillanalusvalaisimen kotelointiluokan tulee olla vähintään IP65. Tunnelivalaisimen kotelointiluokan tulee olla vähintään IP66. Valaisimen kotelointiluokan tulee säilyä kaikissa käyttöoloissa vähintään 100 000 h. Valaisimen tiivisteenä tulee käyttää elastista materiaalia, joka säilyttää ominaisuutensa koko valaisimen käyttöiän ajan. Jos tiivisteen kiinnittämiseen käytetään liimaa, se ei saa haurastua ja aiheuttaa valaisimen kotelointiluokan heikkenemistä käytön aikana. Valaisimessa tulee olla standardin SFS-EN 60598-1 mukainen vedonpoistin. Valaisimen johdotusteiden ja läpivientiaukkojen on oltava sileitä ja vapaita terävistä reunoista. Läpivientiaukkojen on oltava sellaisia, että valaisimen kotelointiluokka säilyy koko valaisimen suunnittelukäyttöiän ajan. Valaisimen suorituskykyvaatimukset: Valaisimesta tulee olla saatavissa erilaisia optiikoita. Valaisimesta tulee olla saatavilla mitatut valonjako-ominaisuudet standardien SFS-EN 13201-3 ja SFS-EN 13032 osien 1, 2 ja 4 mukaisesti kaikilla eri optiikoilla. Ledivalaisimen tekniset tiedot, suorituskyky ja elinikä tulee esittää standardin IEC 62722-2-1 mukaisesti ja ledimoduulin vastaavasti standardin IEC 62717 mukaisesti, ottaen huomioon tämän asiakirjan täsmennykset. Katuvalaistuksessa ledivalaisimen värilämpötilan tulee olla 4000K (3985K ± 275K), ellei suunnitelmassa toisin mainita. Jos vaatimuksena on 3000K värilämpötilan toleranssi on 3045K ± 175K. Ledivalaisimen värintoiston tulee olla Ra 70. Saman asennuksen ledivalaisimien tuottaman valon värikoordinaattien tulee pysyä koko elinkaaren aikana 7-portaisen MacAdamin ellipsin sisällä. Ledivalaisimen elinikä tulee ilmoittaa arvoille LxB10 ja Cy, lämpötilassa ta = 25 C, x:n ollessa 80 ja y:n ollessa 10. Esimerkiksi arvot L80B10 tarkoittavat, että määritellyn eliniän lopussa enintään 10 %:lla ledimoduuleista/ledivalaisimista valovirran alenema saa olla yli 20 %. Täysin pimeitä (ns. kuolleita) ledimoduuleja/ledivalaisimia ei oteta huomioon. Vastaavasti C10 arvo tarkoittaa, että määritellyn eliniän lopussa enintään 10 % ledimoduuleista/ ledivalaisimista saavat olla kuolleita. Cy-arvon tulee sisältää liitäntälaitteiden ja muun valaisimen elektroniikan vikaantumiset. LxB10 arvon tulee sisältää optiikan häviöt standardin IEC 62717 taulukon 4 mukaisesti. Näitä ovat mm. linssien, heijastinmateriaalien ja fosforin ominaisuuksien muutoksista aiheutuvat häviöt sekä valonjako-ominaisuuksien muutokset valaisimen määritellyn eliniän aikana. Valaistusteknillisissä laskennoissa ledivalaisimen valovirran alenema määritellään eliniän yhteydessä annetun LxB10 arvon perusteella. Ympäristön lämpötilakerrointa ei saa käyttää, ellei tilaajan kanssa ole muuta sovittu.

19.1.2016 Ohjausvaatimukset: Ledivalaisimen valovirta tulee ilmoittaa valaisimesta ulos tulevana valovirtana, ei valonlähteiden valovirtana. Ledivalaisimen liitäntälaitteen tulee täyttää standardin SFS-EN 62384 suorituskykyvaatimukset. Valonlähteiltä vaadittavat muut ominaisuudet on esitetty suunnitelmassa. Ledi-valaisin on varustettava ohjelmoitavalla virtalähteellä (liitäntälaite), jossa on DALI-ohjaus. Valaisimeen tulee voida asettaa himmennystoimintoja. Muut purkauslamppuvalaisimet on varustettava kaksitehokuristimella ja ohjelmoitavalla tehonpudotusreleellä tai ohjelmoitavalla liitäntälaitteella. Valaisimessa on oltava tilavaraus valaisinkohtaiselle ohjauslaitteelle sekä antennille langatonta ohjausta varten. Valaisimen tulee olla himmennettävissä vähintään Tampereen kaupungin ulkovalaistuksen himmennystaulukon mukaisesti. Ledivalaisin tulee olla varustettu toiminnolla, joka minimoi käynnistyksen virtapiikin. Ledivalaisin tulee olla varustettu vakiovalovirtaohjauksella. (CLO) Asennus-, kunnossapito- ja suojausvaatimukset: Valaisin tulee olla helposti ja nopeasti asennettavissa pylvään päähän tai valaisinvarteen. Ledivalaisimen ledimoduulit ja liitäntälaite tulee olla helposti ja nopeasti vaihdettavissa yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla, ilman koko valaisimen uusimista. Purkauslamppuvalaisimen rakenteen tulee olla sellainen, että valaisin voidaan avata ja lamppu vaihtaa ilman työkaluja. Purkauslamppuvalaisimen liitäntälaiteyksikön tulee olla vaihdettavissa yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Purkauslamppuvalaisimessa tulee olla huoltokytkin tai jokin muu vastaava laite esim. lukkiutuva pikaliitin, jolla valaisin saadaan jännitteettömäksi kunnossapidon ajaksi. Kytkin tai liitin ei saa vaurioitua toistuvassa käytössä ympäristölämpötiloissa -15 C. Valaisimen tulee olla asennettavissa halkaisijaltaan 60mm ja 76mm olevan pylvään päähän. Kallistuskulman tulee olla säädettävissä 0-5 astetta. Valaisimen tulee olla asennettavissa valaisinvarteen, jossa on kiinteä sovite (halk. 60, pituus 100mm). Kallistuskulman tulee olla 5 astetta (0 astetta valaisinvarteen nähden). Suojausluokan I valaisimen kaiken elektroniikan tulee olla suojattu kolmitasoisesti väliltä L-PE, N-L ja N-PE. Ylijännitesuojauksen tulee olla vähintään 10kV/5kA, kaikilla kolmella välillä. Suojausluokan II valaisimen elektroniikan tulee olla suojattu väliltä N-L. Ylijännitesuojauksen tulee olla vähintään 10kV/5kA. Purkauslamppuvalaisin tulee varustaa vikatilanteessa toimivalla automaattisammutustoiminnolla, jolloin lamppu ei jää vilkkumaan. Valaisin on kompensoitava cos φ-arvoon 0,90-0,99 ja se ei saa olla ylikompensoitu. Himmennetyn valaisimen cos φ-arvon tulee olla 0,70. Valaisin ei saa aiheuttaa häiriöitä syöttävään sähköverkkoon.

19.1.2016 PUISTOVALAISIMET Valaisimen tekniset vaatimukset: Valaisimen tulee olla pienjännitedirektiivin 2006/95/EY mukainen ja täyttää direktiivin määrittelemät valaisimen turvallisuusvaatimukset. Valaisimen tulee olla sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2004/108/EY mukainen ja 20.4.2016 alkaen direktiivin 2014/30/EU mukainen ja täyttää direktiivin määrittelemät valaisimen emc-vaatimukset. Valaisimen tulee olla direktiivin 2011/65/EU Tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa mukainen. Valaisimen ja sen kaikkien osien tulee olla kestävän kehityksen mukainen ja sen käyttöiän tulee olla vähintään 100 000 tuntia. Valaisimen rungon tulee olla kokonaan metallia. Valaisimen kaikkien osien tulee olla korroosionkestävää materiaalia ja käytössä pitkäikäisiä. Valaisin tulee olla varustettu tasolasilla, taitetulla lasilla tai polykarbonaattikuvulla. Polykarbonaatin kirkkauden ja valon läpäisykyvyn säilyvyys koko elinkaaren aikana on osoitettava standardin ASTM 1925 E313 mukaisesti tai referenssien avulla. Lisäksi polykarbonaatin mekaaninen lujuus on osoitettava testaustuloksilla tai referenssien avulla. Valaisimen tulee olla rakenteeltaan jääpuikkojen muodostumista estävä lumen sulaessa valaisimen päältä. Valaisimen tulee olla muodoltaan sellainen, että tuulikuorma on mahdollisimman pieni (muotokerroin < 1,2). Valaisimen vakiovärin tulee olla vaaleanharmaa, esim. alumiininharmaa (erikoiskohteessa on määritelty tästä poikkeava värikoodi). Puistovalaisimen kotelointiluokan tulee olla vähintään IP65. Valaisimen kotelointiluokan tulee säilyä kaikissa käyttöoloissa vähintään 100 000 h. Valaisimen tiivisteenä tulee käyttää elastista materiaalia, joka säilyttää ominaisuutensa koko valaisimen käyttöiän ajan. Jos tiivisteen kiinnittämiseen käytetään liimaa, se ei saa haurastua ja aiheuttaa valaisimen kotelointiluokan heikkenemistä käytön aikana. Valaisimen johdotusteiden ja läpivientiaukkojen on oltava sileitä ja vapaita terävistä reunoista. Läpivientiaukkojen on oltava sellaisia, että valaisimen kotelointiluokka säilyy koko valaisimen suunnittelukäyttöiän ajan. Valaisimen suorituskykyvaatimukset: Valaisimesta tulee olla saatavissa erilaisia optiikoita. Valaisimesta tulee olla saatavilla mitatut valonjako-ominaisuudet standardien SFS-EN 13201-3 ja SFS-EN 13032 osien 1, 2 ja 4 mukaisesti kaikilla eri optiikoilla. Ledivalaisimen tekniset tiedot, suorituskyky ja elinikä tulee esittää standardin IEC 62722-2-1 mukaisesti ja ledimoduulin vastaavasti standardin IEC 62717 mukaisesti, ottaen huomioon tämän asiakirjan täsmennykset. Katuvalaistuksessa ledivalaisimen värilämpötilan tulee olla 4000K (3985K ± 275K), ellei suunnitelmassa toisin mainita. Jos vaatimuksena on 3000K värilämpötilan toleranssi on 3045K ± 175K. Ledivalaisimen värintoiston tulee olla Ra 70. Saman asennuksen ledivalaisimien tuottaman valon värikoordinaattien tulee pysyä koko elinkaaren aikana 7-portaisen MacAdamin ellipsin sisällä. Ledivalaisimen elinikä tulee ilmoittaa arvoille LxB10 ja Cy, lämpötilassa ta = 25 C, x:n ollessa 80 ja y:n ollessa 10. Esimerkiksi arvot L80B10 tarkoittavat, että määritellyn eliniän lopussa enintään 10 %:lla ledimoduuleista/ledivalaisimista valovirran alenema saa olla yli 20 %. Täysin pimeitä (ns. kuolleita) ledimoduuleja/ledivalaisimia ei oteta huomioon. Vastaavasti C10 arvo tarkoittaa, että määritellyn eliniän lopussa enintään 10 % ledimoduuleista/ ledivalaisimista saavat olla kuolleita. Cy-arvon tulee sisältää liitäntälaitteiden ja muun valaisimen elektroniikan vikaantumiset. LxB10 arvon tulee sisältää optiikan häviöt standardin IEC 62717 taulukon 4 mukaisesti. Näitä ovat mm. linssien, heijastinmateriaalien ja fosforin ominaisuuksien muutoksista aiheutuvat häviöt sekä valonjako-ominaisuuksien muutokset valaisimen määritellyn eliniän aikana. Valaistusteknillisissä laskennoissa ledivalaisimen valovirran alenema määritellään eliniän yhteydessä annetun LxB10 arvon perusteella. Ympäristön lämpötilakerrointa ei saa käyttää, ellei tilaajan kanssa ole muuta sovittu. Ledivalaisimen valovirta tulee ilmoittaa valaisimesta ulos tulevana valovirtana, ei valonlähteiden valovirtana. Ledivalaisimen liitäntälaitteen tulee täyttää standardin SFS-EN 62384 suorituskykyvaatimukset. Valonlähteiltä vaadittavat muut ominaisuudet on esitetty suunnitelmassa.

19.1.2016 Ohjausvaatimukset: Ledi-valaisin on varustettava ohjelmoitavalla virtalähteellä (liitäntälaite), jossa on DALI-ohjaus. Valaisimeen tulee voida asettaa himmennystoimintoja. Valaisimessa on oltava tilavaraus valaisinkohtaiselle ohjauslaitteelle sekä antennille langatonta ohjausta varten. Valaisimen tulee olla himmennettävissä vähintään Tampereen kaupungin ulkovalaistuksen himmennystaulukon mukaisesti. Ledivalaisin tulee olla varustettu toiminnolla, joka minimoi käynnistyksen virtapiikin. Asennus-, kunnossapito- ja suojausvaatimukset: Valaisin tulee olla helposti ja nopeasti asennettavissa. Valaisimen ledimoduulit ja liitäntälaite tulee olla helposti ja nopeasti vaihdettavissa yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla, ilman koko valaisimen uusimista. Valaisimen tulee olla asennettavissa halkaisijaltaan 60mm ja 76mm olevan pylvään päähän (esim. sovitteella). Suojausluokan I valaisimen kaiken elektroniikan tulee olla suojattu kolmitasoisesti väliltä L-PE, N-L ja N-PE. Ylijännitesuojauksen tulee olla vähintään 10kV/5kA, kaikilla kolmella välillä. Suojausluokan II valaisimen elektroniikan tulee olla suojattu väliltä N-L. Ylijännitesuojauksen tulee olla vähintään 10kV/5kA. Valaisin on kompensoitava cos φ-arvoon 0,90-0,99 ja se ei saa olla ylikompensoitu. Himmennetyn valaisimen cos φ-arvon tulee olla 0,70. Valaisin ei saa aiheuttaa häiriöitä syöttävään sähköverkkoon. Mika Heikkilä Rakennuttajainsinööri

Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkon LIITE 2 sijaintikartoitusohje 16.12.2015 1(2) Yleistä Omistajan on pidettävä yllä sijaintikarttaa yleisille alueille maan alle sijoitetuista rakenteista. Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkkoa ylläpidetään verkkotietojärjestelmän tietokannassa. Verkkotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Tampereen Vera Oy. Kartoitustyö Kohteen pääurakoitsija vastaa kartoitustietojen mittauksesta, tietojen oikeellisuudesta ja tietojen toimittamisesta verkkotietojärjestelmän ylläpitäjälle. Kartoitettavat tiedot,kartoitettaviin tietoihin tulee sisältyä kaikki ulkovalaistusverkon osat, mukaan lukien: - maakaapelit - pylväsjalustat ja pylväät - putket ja putkikokomuutokset (esim. kadunalitukset 75 mm 110 mm) - maadoitukset - keskusjalustat ja keskukset - pysäkkikatokset ja mainokset - maavalaisimet, alikulku- ja muurivalaisimet Kartoituksen tulee sisältää myös olemassa olevan verkon komponentit (pylväät, pysäkkikatokset ja mainokset) niiltä osin kuin uusi kaapelointi liittyy näihin. Kartoitukseen tulee sisältyä myös varaputket ja maakaapelikieppivaraukset sekä tiedot maakaapeleista, jotka on asennettu olemassa oleviin suojaputkiin. Kartoitetun mittaustiedon ohessa on toimitettava lisäksi työpiirustukset, joista ilmenevät kytkentätiedot, jalustan/pylvään sijaintitiedot ja pylvään asennuksen poikkileikkauskuva. Samoin on toimitettava tiedot käytöstä poistetuista ulkovalaistusverkon osista, mukaan lukien: - maakaapelit (jännitteettömät ja puretut) - pylväsjalustat ja pylväät - putket - maadoitukset - keskusjalustat ja keskukset - pysäkkikatokset ja mainokset - maavalaisimet, alikulku- ja muurivalaisimet Kartoituksen tarkkuus Kartoitustiedoilta edellytetty tarkkuus on 10 cm. Kaapeli- ja suojaputkireitit digitoidaan reittipisteiden ja -viivojen mukaan järjestelmään niin, että vaadittu tarkkuus toteutuu. Reittipisteiden tulee seurata tarkasti putkien ja kaapeleiden sijaintia pisteiden väliin piirretyllä reittiviivalla. Pistemäiset kohteet mitataan kohteen keskeltä.

2(2) Käytettävät koodit Kartoitettavat verkon osat nimetään koodikenttään alla olevilla koodeilla, jotta kartoitustieto saadaan vietyä dokumentointijärjestelmään oikeille karttasymboleille. ZPK = kaapeli- tai putkireitti ZPKNP = kaapelinippu ZPKPA = kaapelin pää ZJK = katuvalokeskus ZSU1P = yhden putkenpää ZSU2P = kaksi putkenpäätä jne. ZSUM = putkikokomuutos supistejatkolla (esim. kadun alitukset 75 mm 110 mm) ZPP = puupylväs ZPMP = metallipylväs ZPN = olemassa oleva pylväs (nykyinen pylväs, jolle tuodaan uusi kaapeli) ZJKPK = mainos tai pysäkkikatos ZMP = maadoitussauva (keskukset, pysäkkikatokset ja mainokset) ZMK = maadoituskaapeli (pylväiden välillä) ZKVO = kaapelikaivo ZRP = rakenteen sisällä oleva kaapeli tai putkireitti ZRV = silta/muurirakenteessa oleva valaisin ZMV = maahan asennettu valaisin Kartoitustietojen toimitus Ulkovalaistusverkon kartoitustiedot tulee tuottaa ETRS GK24/N2000 -koordinaattijärjestelmässä GT-muotoiseen tiedostoon, joka toimitetaan sähköpostitse. Sekaannuksen välttämiseksi tiedostossa ei saa olla muita kuin ulkovalaistusverkkoon liittyviä tietoja. Kartoitustiedot - ETRS GK24/N2000 -koordinaattijärjestelmässä - GT-tiedostona - sähköpostilla yhtenä tiedostona Muut tiedot - PDF-tiedostoina Kartoitustiedot toimitetaan Tampereen Vera Oy Päivi Paukkonen paivi.paukkonen@tampereenvera.fi puh. 050 549 9557 Väkipyöränkatu 5 33720 Tampere Kartoituksen tilaaminen Urakointikohteen sijaintikartoituksen voi tilata myös Tampereen Vera Oy:ltä. Tilauksen liitteeksi tarvitaan työkohteen suunnitelmat. Yhteyshenkilö Railo Jarkko p.050-3684373, jarkko.railo@tampereenvera.fi

Tampereen kaupunki Liite 3. Ulkovalaistuksen himmennystaulukko Versio: 1.3 8.1.2016 Ledivalaisimet Ledivalaisimien himmennys toteutetaan 2-portaisesti alla olevien kellonaikojen ja valaistusluokkien mukaan. C-luokissa (AE-luokat) käytetään luminanssi- ja valaistusvoimakkuusluokkien vastaavuustaulukkoa. Himmennys toteutetaan M-luokkien mukaisesti. Valaistusluokka Muuttuvan valaistuksen valaistusluokat Kellonaika, alkava tunti 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 M1 (AL1), C0 ja C1 M1 M2 M3 M2 M1 100 100 100 100 100 100 75 75 75 50 50 50 50 50 75 75 100 100 100 M2 (AL2), C2 M2 M3 M4 M3 M2 100 100 100 100 100 100 65 65 65 50 50 50 50 50 65 65 100 100 100 M3a (AL3), C3 M3 M4 M5 M4 M3 100 100 100 100 100 100 75 75 75 50 50 50 50 50 75 75 100 100 100 M3b (AL4a) M3 M4 M5 M4 M3 100 100 100 100 100 100 75 75 75 50 50 50 50 50 75 75 100 100 100 M4 (AL4b), C4 M4 M5 M6 M5 M4 100 100 100 100 100 100 65 65 40 40 40 40 40 40 65 65 100 100 100 M5 (AL5), C5 M5 M6 P5 M6 M5 100 100 100 100 100 100 60 60 40 40 40 40 40 40 60 60 100 100 100 M6 M6 P5 P6 P5 M6 100 100 100 100 100 100 70 70 45 45 45 45 45 45 70 70 100 100 100 Jäljelle jäävä keskimääräinen valaistusvoimakkuus % P1 (K1) P1 P2 P3 P2 P1 100 100 100 100 100 100 65 65 65 50 50 50 50 50 50 65 100 100 100 P2 (K2) P2 P3 P4 P3 P2 100 100 100 100 100 100 75 75 75 50 50 50 50 50 50 75 100 100 100 P3 (K3) P3 P4 P5 P4 P3 100 100 100 100 100 100 65 65 40 40 40 40 40 40 40 65 100 100 100 P4 (K4) P4 P5 P6 P5 P4 100 100 100 100 100 100 60 60 40 40 40 40 40 40 40 60 100 100 100 Valaistustyyppi Urheilukenttävalaistus, ei ulkoista ohjausta Urheilukenttävalaistus, ulkoisella ohjauksella, ei aktivoituna *) Urheilukenttävalaistus, ulkoisella ohjauksella, aktivoituna *) Kellonaika, alkava tunti 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Jäljelle jäävä keskimääräinen valaistusvoimakkuus % 100 100 100 100 100 100 100 50 10 10 10 10 10 10 10 50 50 100 100 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 10 100 100 100 100 100 100 100 100 10 10 10 10 10 10 10 100 100 100 100 *) Sallittuina kellonaikoina painonappiohjauksella valaistusvoimakkuudet nousevat 100%:iin kahdeksi tunniksi, jonka jälkeen valaistus himmenee takaisin 10%:iin. Sallittuina kellonaikoina liiketunnistinohjauksella valaistusvoimakkuudet nousevat 100%:iin 15 minuutiksi, jonka jälkeen valaistus himmenee takaisin 10%:iin. Purkauslamppuvalaisimet Purkauslamppuvalaisimien himmennys toteutetaan 1-portaisesti kaikissa valaistusluokissa alla olevan taulukon mukaisesti. Valaistustyyppi Katuvalaistus, elektroninen liitäntälaite **) Katuvalaistus, perinteinen liitäntälaite ***) Urheilukenttävalaistus, yösammutus Jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi % Kellonaika, alkava tunti 15 16 17 18 19 20 21 22 23 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Jäljelle jäävä keskimääräinen luminanssi tai valaistusvoimakkuus % 100 100 100 100 100 100 100 60 60 60 60 60 60 60 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Tehonpudotusjakso 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 0 0 0 0 0 0 0 100 100 100 100 **) Monimetallivalaisimet himmennetään 80% 15 minuutin ajaksi valaistuksen himmennysarvon muuttuessa. ***) Valaistuksen himmennys toteutetaan kaksitehokuristimella ja automaattiohjausreleellä. Himmennys alkaa 2h ennen ja loppuu 5h jälkeen pimeän ajan keskipisteen.