VALAISTUKSEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET ARMONKALLION ALUE

Transkriptio

1 VALAISTUKSEN TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET ARMONKALLION ALUE x Laatija: YRITYS Oy Suunnittelijan nimi Versio 4.0/2015

2 Sisällysluettelo Projektin tiedot... 2 Valaistuksen toimivuusvaatimukset... 4 TEKNISET VAATIMUKSET Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Poistettavien rakenteiden materiaalit Rakenteiden poistaminen Siirrettävät rakenteet Suojattavat rakenteet Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Maakaapelirakenteet Maakaapelirakenteiden tarvikkeet Maakaapelin asentaminen Valaistusrakenteet Valmis valaistusrakenne Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valaisinpylväät Valaisinpylväiden materiaalit Pylvään ja jalustan perustaminen Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus Valaisinvarret Valaisimet Valonheittimet Valonlähteet Sähkönjakolaitteet Maadoitukset Materiaalit Keskukset Katuvalaistuksen ohjaus LIITTEET Sivu 1/29

3 Projektin tiedot Projekti: Tilaaja: Armonkallion alueen katuvalaistuksen saneeraus Tampereen kaupunki Rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä Suunnittelija: Suunnittelijan nimi OSOITE POSTITOIMIPAIKKA PUH. NUMERO Sähkölaitos: Tampereen Sähköverkko Oy Muut yhteistyötahot: Katuvalaitusverkon käytönjohtaja: Tampereen kaupunki Mika Heikkilä puh Katuvalaistusverkon kunnossapitourakoitsija: Tampereen Vera Oy Tomi Keskinen puh Katuvalaistuksen ohjaus: C2 Smart Light Oy Marko Hautanen puh Katuvalaistusverkon kytkentäkartat: Tampereen Vera Oy Päivi Paukkonen puh Katuvalaistusverkon sijaintikartat: Tampereen Vera Oy Karttaotepalvelut p puh. ma-to klo 7-9 ja 14-15, pe klo 7-9 s-posti: sijaintikartat@tampereenvera.fi Kaapelinäyttö: Tampereen Vera Oy Tarmo Niemi p Hanna Plym p Katuluvat: Tampereen kaupunki Katutilavalvonta Frenckellin aukio 2 L katuluvat puh johtokartat puh Maakaasu ja kaukolämpö: Tampereen Kaukolämpö Oy Marko Pajunen p Liikennevalot: Tampereen kaupunki/ Mika Kulmala puh Sivu 2/29

4 Yleiset vaatimukset Hankkeessa tulee noudattaa sähkölainsäädäntöä ja -normistoa. Työn tulee niiltä osin kuin tässä asiakirjassa ei ole erikseen mainittu täyttää hankintavuonna voimassa olevien InfraRYL:n (Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset), SFS sarjan standardien ja muiden yleisten ohjeiden vaatimukset. Tämän suunnitelman mukaisen hankinnan tulee käsittää kaikki työt, tarvikkeet ja laitteet sekä palvelut, jotka tarvitaan hankkeen suunnitelma-asiakirjoissa esitetyn työn saattamiseksi viimeisteltyyn käyttökuntoon. Määrälaskenta on suoritettu pääsuoritteiden osalta. Kaikki muut laitteiston käyttökuntoon saattamisen vaatimat työt ja tarvikkeet sisältyvät näihin pääsuoritteisiin. Ennen työn aloittamista sähköurakoitsijan tulee: - olla yhteydessä katuvalaistusverkon käytönjohtajaan ja hyväksyttää muut toimijat ja osoittaa heidän vaadittavat pätevyydet. Käytönjohtajan kanssa käydään myös läpi Tampereen kaupungin katuvalaistusverkon erityispiirteet. - olla yhteydessä alueen valaistuksen kunnossapitourakoitsijaan ja ilmoittaa yhteystiedot, aikataulu ja työalue sekä hankkia kohteen katuvalaistusverkon kytkentäkartta. Sähkötöitä ei saa suorittaa ilman ajan tasalla olevaa kytkentäkarttaa. - ilmoittaa yhteystiedot, aikataulu ja työalue katuvalaistuksen ohjauksesta vastaavalle operaattorille. - hankkia kohteeseen kaikkien johtoyhtiöiden kaapeleiden sekä vesi- ja viemäriputkien sijaintikartat. Kaivuutöitä ei saa aloittaa ilman sijaintikarttoja. - tehdä kohteen sähkölaitteiston purkamisen ja uuden rakentamisen työsuunnitelmat. Suunnitelmat toimitetaan valvojalle. - saattaa työalue jännitteettömäksi ja tehdä muut tarvittavat sähköturvallisuustoimenpiteet. Huom! Sähkökaapelien asentamista suorittavan tulee olla KTMp/516 mukainen sähköalan ammattilainen tai työhön perehdytetty. Asianmukainen pätevyys tulee osoittaa kirjallisesti esim. perehdytyslomakkeella. Työ vaatii sähkötöiden johtajan. KTMp/516 mukainen sähköalan ammattilainen tarkastaa ja hyväksyy kaapelien ja kaapelinsuojaputkien asennuksen ennen niiden peittämistä. Tarkastus kirjataan työmaapöytäkirjaan ja siitä tehdään erillinen muistio. Sivu 3/29

5 Valaistuksen toimivuusvaatimukset Valaistuksen toimivuusvaatimukset on esitetty taulukossa 1. Valaistuksen tulee täyttää valaistusluokkien kaikki valaistusteknilliset vaatimukset. Kohde Omistaja Valaistusluokka Valolaji Pylväslaji ja kaapelointitapa Soukanlahdenkatu Helenankatu Pursikatu Kaarikatu Siltakatu Yrjönkatu Helenankuja Ihanakatu Leppäkatu Lapintie Pajakatu Haarakatu Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al5 K4 Al4a K4 Al5 K4 Al5 K4 LED, Värilämpötila 4000 K Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 2000 K Värintoistoind. Ra min = 20 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Värilämpötila 4000 K Värintoistoind. Ra min = 70 Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Metallipylväs Maakaapelointi Sivu 4/29

6 Taulukko 1; Kohteiden valaistuksen toimivuusvaatimukset. Kaikki valaistusteknilliset laskennat on tehtävä Tampereen kaupungin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeen mukaan. TEKNISET VAATIMUKSET Tässä asiakirjassa on noudatettu InfraRYL:n nimikkeistöjä sekä numerointia Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat rakenteet Poistettavien rakenteiden materiaalit Purkualue on esitetty suunnitelmassa ja purku käsittää kaikki esitellyn sähkölaitteiston osat, ellei suunnitelmassa ole muuta mainittu Rakenteiden poistaminen Uusi valaistus tulee rakentaa ennen vanhan poistamista niiltä osin, kun se on mahdollista tehdä. Nykyisiä valaistuslaitteita voidaan hyödyntää urakan aikana väliaikaiseen valaistukseen. Väliaikainen valaistus voidaan toteuttaa yhtä valaistusluokkaa pienemmäksi kuin lopullinen valaistus. Alueelta puretaan nykyiset valaistusrakenteet niiltä osin, kun valaistus uusitaan. Nykyiset maakaapelit puretaan vain uuden kaivannon osuudelta. Purkutyöt tulee suorittaa InfraRYL III-luokan mukaisesti. Purettava materiaali jää urakoitsijan omaisuudeksi, pois lukien ne tarvikkeet, jotka tilaaja hankkeen aikana määrittelee. Purkumateriaali hävitetään ympäristövaatimusten mukaisesti. Urakoitsija on velvollinen ennen tarjouksen jättämistä katselmoimaan purettavan materiaalin. Urakoitsijan tulee esittää purkusuunnitelma ja purkutöiden turvallisuussuunnitelma ennen töiden aloittamista. Varalle maahan jäävät kaapelit päätetään kutistemuovipäätteellä niin, ettei niihin pääse kosteutta Siirrettävät rakenteet Nykyisissä valaisinpylväissä olevat opasteet, liikennemerkit ja liikennevalo-opasteet asennetaan entisille paikoilleen. Jos edellä mainittuja laitteita siirretään, uusi sijainti tarkistetaan ja hyväksytetään tilaajalla. Nykyisissä pylväissä olevat mainoslaitteet asennetaan uusiin pylväisiin ja niiden sijainti tarkistetaan ja hyväksytetään tilaajalla. Sivu 5/29

7 Siirrettävät valaistusrakenteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa Suojattavat rakenteet Ennen kaivuutöiden aloittamista urakoitsijan tulee selvittää eri laitoksien ja yhtiöiden toimintaohjeet kaapeleiden ja putkien läheisyydessä työskentelemisestä. Urakoitsijan tulee olla yhteydessä ko. tahoon ja sopia toimintatavat sekä tarvittavat suojaukset. Työalueella sijaitsevat kaapelit ja putket tulee suojata turvallisesti. Työalueella oleva puusto, rakennukset ja rakenteet tulee suojata, jos työmenetelmä sitä edellyttää Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja. Ellei suunnitelma-asiakirjoissa ole määritelty työmenetelmiä tai tarvikkeita tarkemmin, urakoitsija valitsee ne itse alan yleisten ohjeiden mukaisesti. Valinnassa tulee ottaa huomioon hankkeen vaatimukset. Suunnitelmassa on esitetty tarvikkeilta vaadittavat ominaisuudet mm. esimerkeillä. Näillä ominaisuuksilla suunnitelmat täyttävät vaadittavat tekniset ja laadulliset vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjoissa esitettyjen tarviketyyppien osalta voidaan käyttää muiden valmistajien tuotteita, jos niiden tekniset ja laadulliset ominaisuudet ovat suunnitelmissa määriteltyjä tarviketyyppejä vastaavat ja ne täyttävät kaikki hankkeen laatuvaatimukset. Vastuu vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta jää urakoitsijalle. Tarviketyyppien vaihdot tulee hyväksyttää tilaajalla ennen niiden hankintaa. Tarviketyyppejä ovat muun muassa putket, kaapelit, liittimet, jalustat, pylväät, valaisimet ja lamput. Sivu 6/29

8 Tarvikkeiden vaihdossa edellytetään kestävän kehityksen mukaista ratkaisua ja tuotteita. Tarkasteltavia ominaisuuksia ovat: - Tekniset ja valaistusteknilliset ominaisuudet - Toiminnallisuus - Toimintavarmuus - Rakenne ja muotoilu - Väri - Asennettavuus - Kunnossapitoystävällisyys - Materiaali - Pintakäsittely - Jatkokäsittely/kierrätettävyys Maakaapelirakenteet Maakaapelirakenteiden tarvikkeet Kaapelinsuojaputket Kohteessa käytetään standardin SFS 5608 mukaisia, keltaisia kaapelinsuojaputkia ja putkitustarvikkeita seuraavasti: - ajoratojen alituksissa asennussyvyys on 0,7m, - kevyen liikenteen väylillä 0,5m ja - muilla alueilla 0,7m. Jos asennussyvyys jää alle määrittellyn, käytetään rengasjäykkyydeltään suurempaa putkea (taulukko 2) tai suojataan kaapelinsuojaputki mekaanisesti betonilaatalla tai muulla vastaavalla tilaajan hyväksymällä tavalla. Kaapelinsuojaputken rengasjäykkyys ilmoitetaan neliölle kohdistuvan paineen mukaan (kn/m2), jonka tunnuksena käytetään lyhennettä SN. Ajorata Kevyen liikenteen väylä Muut alueet Kaapelin-suojaputken SNjaputken SNjaputken SN- Kaapelin-suo- Kaapelin-suo- Asennussyvyys (mm) syvyys (mm) syvyys (mm) Asennus- Asennusluokkluokkluokka (PE-putki) (PE-putki) (PE-putki) (A-luokka) (B-luokka) (B-luokka) Taulukko 2; Kaapelinsuojaputken SN-luokan valintataulukko. Ajoradalla tarkoitetaan tässä yhteydessä reittiä, jolla on raskasta liikennettä. TEL75 suojaputket liitetään luotettavalla supisteliitoksella TEL110A alitusputkiin. Louherakenteessa tai vastaavassa vaativassa rakenteessa kaapelikaivannon asennusalustan ja suojatäytön hiekan pysyvyys paikallaan varmistetaan käyttämällä suodatinkangasta. Asennussyvyydet on toteutettava koko suojaputkituksen matkalla, myös esim. avoojien kohdalla. Kaapelinsuojaputkitukset tehdään yhtenäisinä ja tiiviinä. Putkitusreitti liitetään suoraan pylväsjalustoihin siten, että kaapeli on uusittavissa ilman kaivuutöitä. Jäykkää Sivu 7/29

9 putkea ei saa liittää suoraan jalustaan, vaan n. 0,5m - 1m matkalla jalustasta käytetään taipuisaa kaapelinsuojaputkipäätettä loivalla kaarella toteutettuna (min. r = 0,5m). Putken haaroitus jalustalta toteutetaan jäykän ja taipuisan putken liitoskohdassa jäykällä kaapeliputkituksen haaroittimella. Taipuisaa kaapelinsuojaputkea saa käyttää ainoastaan jalustan liittämisessä kaapelinsuojaputkitukseen. Muuten putkituksessa tulee käyttää jäykkää putkea ja jäykkiä putkitusosia (esim. kaaret). S-mutkia ei sallita. Kaapelikaivannoissa kaapelien suojaputket asennetaan hiekkaan ja suojatäyttö tehdään hiekalla. Putket asennetaan rinnakkain ja putkien välin on oltava vähintään 5 cm. Kuva 1a. Kaapelinsuojaputken liittäminen 8m pylvään jalustaan. Kuva 1b. Kaapelinsuojaputken liittäminen 5-6m pylvään jalustaan. Sivu 8/29

10 Kuva 1c. Nykyisen kaapelinsuojaputken haaroittamisen periaatekuva. Nykyisen putken haaroittaminen tehdään kuvan 1c mukaisesti. Nykyiseen putkeen tehdään kaapeliläpivientiä varten aukko, jonka päälle haaroitusosa asennetaan. Haaroitusosa kiinnitetään valmistajan ohjeiden mukaan nykyiseen putkeen. Haaroitusosa on valmistajan kaapelin haaroittamiseen tarkoittama tuote. Kaapelikaivanto täytetään siten, että kadun alkuperäiset rakennekerrokset säilyvät. Kerrokset voidaan toteuttaa, suojatäyttöä ja kantavaa kerrosta lukuun ottamatta, kadun nykyisillä rakennemateriaaleilla, jos kaivuuvaiheessa kerrokset on lajiteltu. Sekoitetun maa-aineksen käyttö on kielletty. Kantava kerros tehdään kalliomurskeella 0/32. Varoitusnauhan minimileveys on 125mm, sen väri on keltainen ja teksti musta. Nauhan asennussyvyys on esitetty kuvissa 2, 3a ja 3b. Kuva 2. Kaapelikaivannon periaatepiirustus. Sivu 9/29

11 Kuva 3a. Kaapelinsuojaputken lisäsuojauksen periaatepiirustus betonilaatalla. Betonilaattasuojauksessa laatan paksuuden tulee olla vähintään 0,5 x putken halkaisija ja leveyden sekä pituuden vähintään 6 x putken halkaisija. Kuva 3b. Kaapelinsuojaputken lisäsuojauksen periaatepiirustus PE-putkella. Varalle maahan jäävät putket tulpataan vesitiiviisti ja luotettavasti sekä varustetaan vetonarulla. Katualueella kaikki kaapelit suojataan mekaanisesti 2 metrin korkeudelle ajoradan/kevyen liikenteen väylän pinnasta Maakaapelin asentaminen Maakaapelien asentamisessa on otettava huomioon valmistajien ohjeet ja rajoitukset mm.: - kaapelin minimitaivutussäde vetovaiheessa sekä kaapelin ollessa paikallaan, - lämpötilan aiheuttamat rajoitukset asennukselle ja - asennusvetovoimat. Kaapelit on asennettava siten, että ne ovat vaihdettavissa ilman kaivuutöitä. Kaapelin asennusvaiheessa on varmistettava, ettei se ole puristuksissa jalustassa tai putkenliitoksessa. Kaapelointi tulee toteuttaa niin, että pylväälle jää riittävä kytkentävara. Kaapelit päätetään pylväällä käyttämällä kaapelipäätettä, esim. Ensto SBO 4.1. Päätettäessä kaapeli maahan käytetään päätetuppiloa, esim. Ensto SEC 1.3. Sivu 10/29

12 Maakaapelien merkitseminen Kaapelin merkitseminen pylväällä: Kaikki pääjohdot ja ryhmäjohdot merkitään molemmista päistä käyttäen luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tehdään koneellisesti. Merkinnästä tulee ilmetä seuraavat asiat: - kaduilla: kadunnimi ja tulosuunta, pääilmansuuntana, - puistoissa ja muilla alueilla: tulosuunta, pääilmansuuntana sekä - kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen tehdään kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää merkintänä teippiä, joka tulee lopullisessa asennuksessa poistaa. Pylväältä sähköistettävälle laitteelle asennettava ryhmäjohto merkitään laitteen yksiselitteisellä nimellä. Pylväissä käytettävissä liittimissä tulee olla vaihemerkinnät. Kaapelin merkitseminen katuvalaistuskeskuksella: Liittymiskaapeli ja ryhmäjohdot merkitään keskuksessa ja sen ulkopuolella käyttäen luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa. Merkinnät tehdään koneellisesti. Merkinnästä ilmenee seuraavat asiat: - kaduilla: kadunnimi ja lähtösuunta, pääilmansuuntana, - puistoissa ja muilla alueilla: nimi ja lähtösuunta, pääilmansuuntana sekä - kaapelityyppi poikkipintoineen. Merkitseminen tehdään kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää merkintänä teippiä, joka tulee lopullisessa asennuksessa poistaa. Keskukselta sähköistettävälle muille laitteille asennettava ryhmäjohto merkitään laitteen yksiselitteisellä nimellä Kaapelien jatkaminen Kaapelit asennetaan ilman jatkoksia niiltä osin, kun se on mahdollista. Niiden jatkojen käytöstä, joita ei ole merkitty suunnitelmaan, tulee sopia tilaajan kanssa. Käytettävä kaapelijatkon tyyppi valitaan seuraavan taulukon mukaan: Jatkettavat kaapelit Jatkotyyppi Esim. tuote AXMK-AXMK geeli/kutistemuovi Ensto SJKx.47 (A)MCMK-AXMK geeli/valumuovi Nanten PU-VM (A)MCMK-(A)MCMK geeli/valumuovi Nanten PU-VM Taulukko 3; Kaapelijatkojen valintataulukko. Sivu 11/29

13 Kaapelijatkoskaivannossa on otettava huomioon kaapelin minimitaivutussäteet. Kaivannon maakerrokset tehdään kuvan 2 mukaan Maakaapelirakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sijaintikartoitus Urakoitsija suorittaa maanalaisten tarvikkeiden sijaintikartoitukset ohjeen mukaisesti digitaalisessa muodossa niin, että tulokset soveltuvat kaupungin käytössä olevaan katuvalaistuksen verkkotietojärjestelmään. Tiedot toimitetaan Tampereen Vera Oy:lle, joka ylläpitää järjestelmää. Ohje on liitteessä Valaistusrakenteet Valmis valaistusrakenne Valmiista kohteesta tehdään valaistukselle oma vastaanottotarkastus. Urakoitsija luovuttaa yhden paperikopiosarjan laatukansiosta viimeistään valaistuksen vastaanottotarkastuksessa. Kansio sisältää kaksi osaa, luovutusasiakirjat sekä laatuasiakirjat Luovutusasiakirjat Urakoitsija täydentää suunnitelma-asiakirjat luovutusasiakirjoiksi. Luovutusasiakirjat tulee olla varustettu urakoitsijan yhteystiedoilla, päiväyksellä ja allekirjotuksella Laatuasiakirjat Laatuasiakirjat pitävät sisällään: - hankkeeseen liittyvien keskuslähtöjen mitatut kuormitusvirrat, - hankkeeseen liittyvien keskuslähtöjen loppupäistä mitatut oikosulkuvirrat, - käyttöönottotarkastuksen pöytäkirja, - kolmannen osapuolen tekemän tarkastuksen pöytäkirja, ks. kohta , - maadoitusten mittauspöytäkirjat ja - valaistusmittausraportti valmiista kohteesta. Lisäksi jos asennus poikkeaa suunnitelma-asiakirjoista: - valaistusteknilliset laskennat, - kalusteiden toimittajan laatima kojeluettelo, josta ilmenee hankkeeseen kuuluvien laitteiden valmistaja, tyyppi, nimellisarvot ja lukumäärä sekä - selvitys vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta kohdan mukaan. Katuvalaistusverkon päivityksestä verkkotietojärjestelmään vastaa Tampereen Vera Oy, yhteyshenkilönä Päivi Paukkonen Valaistusrakenteen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Urakoitsija ylläpitää koko urakan ajan dokumentointia työaikaisista kytkennöistä. Kohteen valaistuksen toimivuus varmistetaan valaistusmittauksella, jonka mittausraportti tulee olla valaistuksen vastaanottotarkastuksessa mukana. Mittaukset suoritetaan Liikenneviraston ohjeen Valaistusteknilliset laadunvalvontamittaukset mukaisesti. Sivu 12/29

14 Sähkötekniset tarkastukset Urakoitsija suorittaa nykyisille käyttöön jääville kaapeleille kuntotarkastuksen ennen muita ko. osiin kohdistuvia töitä. Tarkastukseen sisältyy aistinvarainen tarkastelu sekä eristysresistanssin ja silmukkaimpedanssin mittaus. Mittauspöytäkirja toimitetaan tilaajalle. Sähköurakoitsija seuraa ja tarkastaa työn edetessä valaistuksen sähkölaitteiston osien rakentamista ja varmista näin laadukkaan kokonaisratkaisun toteutumisen. Kohteelle suoritetaan käyttöönottotarkastuksen lisäksi kolmannen osapuolen tekemä tarkastus, joka tulee olla Tukesin ohjeen S3 mukaisen valtuutetun tarkastajan tai tarkastuslaitoksen tekemä. Tarkastuksen tulee olla standardin SFS 5825 mukainen. Sähköurakoitsija tarkastaa jalustan suoruuden ja korkeuden sekä sähkökaapelit ennen asennusta. Tarkastusmerkintä kirjataan pylväs- ja jalustaluetteloon tarkastussarakkeeseen Valaisinpylväät Valaisinpylväs- ja jalustatyypit sekä niiden määrät on esitetty pylväs- ja jalustaluettelossa sekä tarvikeluettelossa. Valaisinpylvään tarkka sijainti määritetään kadun leveyssuunnassa poikkileikkauksesta ja pituussuunnassa asemapiirustuksesta. Valaisinpylväille voidaan esittää suuntaa-antavat koordinaattitiedot pylväs- ja jalustaluettelossa. Lopullinen sijainti tarkistetaan maaston mukaan. Urakoitsija merkitsee pylväsjalustan paikat urakka-alueella ennen kaivuutöiden aloittamista ja hyväksyttää ne valvojalla. Pylväs- ja jalustaluettelossa on esitetty valaisimien asennuskorkeus Valaisinpylväiden materiaalit Jalustan materiaalit ja valinta Jalustoina käytetään betonijalustoja, jotka soveltuvat suunnitelman mukaisille pylväille sekä kohteeseen. Jalustojen tulee täyttää Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Jalustan kaapelireiteistä on poistettava terävät betonivalusta jääneet särmät. Säätöruuvien on oltava ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Kohteessa voidaan käyttää tapauskohtaisesti yksittäisiä erikoisjalustoja tilaongelmista johtuen, esim. kallion tai jo olemassa olevan putkituksen takia. Urakoitsijan tulee tällöin esittää ja hyväksyttää toteutussuunnitelma ratkaisusta ennen toteutusta Pylvään materiaalit ja valinta Pylväiden tulee Liikenneviraston ohjeen Tien valaisinpylväiden ja jalustojen laatuvaatimukset vaatimukset. Asennettavissa pylväissä käytetään vakiokorkeuksia, korkeudet on ilmoitettu tarvikeluettelossa. 8 m ja sitä korkeammissa pylväissä käytetään jäykkyysluokkaa B2. Sivu 13/29

15 Yli 6m pylväiden tulee koostua runko-osasta ja varsiosasta. Pylvään tyvessä tulee olla pyöristetty/supistettu tyvikartio ja kytkentäluukun kiinnitys tulee olla kuusiokoloruuvilla. Kaikki ruuvit tulee olla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Suunnitelmien pylväspositionumeroita ei merkitä pylvääseen. Maalatun pylvään pintakäsittelyn laatuvaatimukset ovat: rakenne: kuumasinkitys, fosfatointi ja pulverimaalaus/muovipinnoite, pintäkäsittelyn tulee kestää mekaaniset rasitukset pylvään normaalissa käytössä sekä käsittellyn elinkaaren kattava kestävyys on osoitettava standardein, laatujärjestelmällä tai soveltuvin referenssein Pylvään ja jalustan perustaminen Valaisinpylväät asennetaan suunnitelman mukaisesti. Pylväsjalustat asennetaan pystysuoraan ja valmiissa asennuksessa on jäätävä pylväälle säätövaraa vähintään 20mm joka suuntaan. Jalustojen ympärystäyttö tehdään taulukon 4 ja kuvien 4a, 4b ja 4c mukaan: Ympärystäyttö Ei erillistä ympärystäyttöä, eli täyttö voidaan tehdä nykyisellä tiivistyvällä kiviaineksella (kuva 4a) Kapea tiivistetty mursketäyttö (kuva 4b) leveä tiivistetty mursketäyttö, lisäksi tulee käyttää suodatinkangasta (kuva 4c) Taulukko 4; Jalustojen ympärystäytön valintataulukko Nykyinen maa-aines Tiivistyvää kiviainesta (esim. murske), kantava rakenne Sora, tiivistyvä hiekka, kuivakuorisavi Tasarakeinen hiekka, märkä savi, siltti, turve, pehmeä savi Kuva 4a. Jalustan asennus, ei erillistä ympärystäyttöä. Sivu 14/29

16 Kuva 4b. Jalustan asennus, kapea erillinen ympärystäyttö. Kuva 4c. Jalustan asennus, leveä erillinen ympärystäyttö. Asennettaessa jalustaa avo-ojan reunaan tai luiskaan tulee aina käyttää leveätä ympärystäyttöä. Kapea täytön halkaisija on 2 x jalustan tyvin halkaisija ja leveän täytön vastaavasti 3 x tyvin halkaisija. Kaikki ympärystäytöt tiivistetään 0,3m kerroksin. Ympärystäyttö tiivistetään aina täryttämällä. Jalustalle menevän kaapelinsuojaputken ympärille asennetaan asennusalusta ja suojatäyttö. Pollarijalusta: Pollarijalustan asennuksessa on otettava huomioon, että jalusta sekä mahdollinen sovitinlevy jäävät valmiin pinnan alapuolelle, pintarakenteen (esim. kiveyksen) alapintaan. Sovitinlevyn/laipan tulee olla kuumasinkitty ja maalattu. Kierretankojen tulee olla materiaaliltaan rosteria. Pollarin asennuksen periaatteet on esitetty kuvissa 5a ja 5b. Sivu 15/29

17 Kuva 5a. Pollarin asennus pollarijalustaan. Kuva 5b. Pollarin asennus pylväsjalustaan. Pollarin asennuksessa on otettava huomioon valmistajan asennusohjeet Valmiin jalustan ja pylvään sijainti ja korkeus Ks Tarkemittaukset. Sivu 16/29

18 33620 Valaisinvarret Valaisimet Valaisinvarsityypit ja määrät on esitetty Tarvikeluettelossa. 8 m ja sitä korkeampien pylväiden varsissa käytetään jäykkyysluokkaa B2. Varren halkaisija on 76mm. Valaisinvarsissa tulee olla kiinteä valaisinsovite, jonka halkaisija on 60mm ja pituus 100mm, ellei suunnitelma-asiakirjoissa toisin mainita. Valaisinvarren kallistuskulma on 5 astetta, ellei suunnitelma-asiakirjoissa toisin mainita. Valaisintyypit ja määrät ovat esitetty Valaisinluettelossa. Pylväspositioissa käytetään urakka-alueen nykyisiä SpNa 250W valaisimia. Jos suunnitelma-asiakirjojen mukaisista valaisintyypeistä poiketaan, on urakoitsijan hyväksytettävä muutokset tilaajalla tai tilaajan edustajalla, ennen tarvikkeiden hankintaa ja töiden aloittamista. Hyväksynnän yhteydessä on esitettävä valaistusteknilliset laskennat, elinkaarivertailu (elinkaarikustannusten nykyarvo) sekä lisäksi kohdan mukainen selvitys vaatimustenmukaisuuden ja vastaavuuden osoittamisesta. Valaisimien tulee täyttää liitteen 1 mukaiset laatuvaatimukset. Valaisimien valonjaot on määritelty valaisinluettelossa. Purkauslamppu- ja LED-valaistuksien ohjausajat ja ohjaustavat on esitetty tämän ohjeen liitteessä 3. Pylvään kytkentätilan ja valaisimen välinen kaapeli on tyyppiä MMJ 5x1,5S. Ripustusvalaistukset edellyttävät aina rakennesuunnitelman. Hankkeessa noudatetaan Tampereen kaupungin ohjetta Valaisinvaijerien kiinnitys julkisivuihin, ohje rakennesuunnittelijalle. Katuvalaistusverkkoon liitettävät eri tahojen omistamat sähkölaitteet mm. pysäkkikatokset, opastaulut, liikennemerkit ja valonheittimet on suojattava enintään 30mA vikavirtasuojalla. Vikavirtasuoja tai yhdistelmäsuoja sijoitetaan valaisinpylvään ylempään kytkentätilaan ja se koteloidaan vähintään luokkaan IP Valonheittimet Kaikki valaisimet suojataan omalla sulakkeella. Maisemavalaistukset: Kaikki maisemavalaistukset sammutetaan yöajaksi. Sammutusaika sekä ohjaustapa on määritetty suunnitelmassa. Urheilupaikkavalaistukset: Purkauslampputekniikalla toteutettu valaistus sammutetaan yöksi. LED-tekniikalla toteutetun valaistuksen ohjausajat ja ohjaustavat on esitetty tämän ohjeen liitteessä 3. Sivu 17/29

19 Maahan upotettavat valonheittimet: Maahan upotettavan valonheittimen asennusperiaatteet on esitetty kuvassa 6. Kuva 6. Maahan upotettavan valonheittimen asennus. Maahan upotettavien valonheittimien asennuksessa on noudatettava valmistajan asennusohjeita Valonlähteet Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty valaisinluettelossa ja taulukossa 5. Valonlähdetyyppi Kuolleisuus Suurpainenatriumlamppu, W Suurpainenatriumlamppu, W Monimetallilamppu LED Ryhmävaihtoväli 6 v h 6 v h 3 v h 15 v Värintoistoindeksi R a Valovirran alenema 20 5 % 10 % % 15 % % 20 % 70 C 10 L 80B 10 Taulukko 5. Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet. LEDien kuolleisuus- ja alenema-arvot ovat standardin IEC mukaiset, lämpötilassa t a = 25 C Sähkönjakolaitteet Kaapelityypit ja -reitit on esitetty suunnitelmakartoilla ja luetteloissa. Kaikki kaapelointi tulee toteuttaa maakaapelointina. Maakaapelityyppi on AXMK-PLUS 4x25S ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Kaapelityypin AXMK-PLUS 4x25S ominaisuudet ovat: Sivu 18/29

20 - pienin taivutussäde vedossa 0,26 m, - pienin taivutussäde paikalla 0,19 m, - suurin asennusvetovoima vetosukalla 1,5 kn, - suurin asennusvetovoima vetopäällä 5,0 kn ja - kuormitettavuus maassa 100 A. Mainoksien ja pysäkkikatoksien kaapelityyppinä on MCMK 2x2,5+2,5S. Kaapelinsuojaputkeen TEL-75 saa asentaa enintään kaksi ja TEL-110 putkeen enintään kolme AXMK-PLUS 4x25S kaapelia. Normaalisti kaapelinsuojaputkeen asennetaan yksi kaapeli. Putkituksessa on otettava huomioon kaapelin ominaisuudet. Pylvään kytkentätilan jäsentely on esitetty kuvassa 7. Kuva 7. Periaatekuva pylvään kytkentätilan käytöstä. Suunnitelmassa IRTI-merkityn maakaapelin PEN-johtimet yhdistetään pylvään PENkytkentäkalusteeseen ja vaihejohtimet päätetään eristettyihin liittimiin. Sivu 19/29

21 33656 Maadoitukset Katuvalaistuksen maadoitukset tulee tehdä alle 200m välein ja syötettävän ryhmän päässä. Maadoitukset on esitetty suunnitelmakartoilla. Maadoituksessa käytetään kupariköyttä (Cu25), joka kytketään aina kahden pylvään väliin. Maadoituskaapelia ei asenneta kaapelinsuojaputkeen ja sen tulee olla riittävän etäällä putkituksista (kuva 8). Asennuksessa on otettava huomioioon maa-aineksen laatu, maadoitusresistanssin minimoimiseksi. Savi, savensekainen hiekka, lieju, turve, multa sekä kosteat maa-ainekset ovat tyypillisiä matalan ominaisresistanssin omaavia maa-aineita. Hiekan ja moreenisoran sähkönjohtavuus varmistetaan tarvittaessa mittaamalla Keskukset Kuva 8. Maadoituskaapeli asennettuna kaivuuojaan. Pylväiden metallirunko maadoitetaan pylvään kytkentätilassa (KEVI 16) Materiaalit Kohteessa tulee käyttää vähintään Cu25 maadoitusjohdinta ja maadoituksen minimipituus on 20m maassa. Katuvalaistusverkkoon liitettävät eri tahojen omistamat valaistut laitteet mm. pysäkkikatokset, opastaulut, liikennemerkit jne. varustetaan omalla maadoituksella esim. 25m Cu16 kuparijohdin. Maadoitus asennetaan laitteen perustuksen ympärille. Keskuksen sijainti ja rakenne on esitetty suunnitelmassa. Keskuksen tarkka sijoituspaikka määritellään maaston mukaan ja se on hyväksytettävä tilaajalla ennen asennusta. Jakokaapin asennukseen käytetään betonijalustaa ja sen tulee olla mitoiltaan yhteensopiva jakokaapin kanssa. Jalustan ympärystäyttö tehdään kuvien 9a ja 9b mukaan. Mursketäyttö tiivistetään täryttämällä. Sivu 20/29

22 Kaapin materiaalin tulee olla kohteeseen soveltuvaa metallia. Ruostuva materiaali, esim. teräs, kuumasinkitään ja fosfatoidaan ennen pinnoitusta, alan ohjeiden mukaisesti. Jakokaapin väri on RAL Maalausmenetelmänä käytetään jauhemaalausta. Keskukselta asennetaan suunnitelmien mukainen liittymiskaapeli liittymispisteelle. Liittymispiste on esitetty suunnitelmassa. Urakoitsija tilaa sähköverkon haltijalta liittymiskaapelin kytkennän liittymispisteelle ja mittaroinnin katuvalaistuskeskukseen. Liittymän pääsulakekoko muutetaan tarvittaessa suunnitelman mukaiseksi, josta urakoitsijan on ilmoitettava sähköverkon haltijalle. Keskuksien uusimisen yhteydessä urakoitsijan tulee olla yhteydessä Tampereen sähköverkko Oy:hin ja sopia muutoksista sekä antaa tiedot uuden liittymissopimuksen päivittämiseksi. Liittymissopimus lähetetään tilaajalle allekirjoitettavaksi. Kuvissa 9a ja 9b on esitetty periaatekuvat katuvalaistuskeskuksen asennuksesta. Kuva 9a. Katuvalaistuskeskuksen asennus sivulta. Sivu 21/29

23 Kuva 9b. Katuvalaistuskeskuksen asennus edestä. Keskukselle asennetaan maadoitus, vähintään 20m, Cu25 maadoitusjohdin kaapeliojaan. Keskuslähdöt tulee merkitä liittimien ja varokkeiden merkintätilaan. Kaikki keskuslaitteet (mm. kontaktorit, kytkimet, varokkeet, liittimet, merkkilamput, jne.) tulee merkitä Katuvalaistuksen ohjaus Tilaaja purkaa nykyisessä keskuksessa sijaitsevan katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän ja hankkii sekä asentaa uuteen keskukseen ohjausjärjestelmän, virtamittausanturit, ovikytkimen ja etäohjauksesta varoittavan tarran. Tilaajan työt toteuttaa Tampereen Vera Oy, Tomi Keskinen. Hankkeen pääurakoitsija yhteensovittaa ohjausjärjestelmän muutostyöt. Tampere x Suunnittelijan nimi Sivu 22/29

24 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 KATU- JA PUISTOVALAISIMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Tampereen kaupunki 2 sivua TAMPEREEN KAUPUNGIN ULKOVALAISTUSVERKON SIJAINTIKARTOI- TUSOHJE Tampereen Vera Oy 2 sivua HIMMENNYKSEN SÄÄTÖTAULUKKO Tampereen kaupunki 1 sivu Sivu 23/29

25 KATU- JA PUISTOVALAISIMIEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET Liite 1 KATUVALAISIMET Valaisimen tekniset ominaisuudet: Valaisin täyttää pienjännitedirektiivin 2006/95/EY määrittelemät valaisimien turvallisuusvaatimukset. Valaisin täyttää sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2004/108/EY määrittelemät valaisimien EMC-vaatimukset. Vähintään kahta eri runkokokoa (asennuskorkeudet 5-12m). Valaisimen runko on kokonaan metallia ja sen kaikki osat ovat korroosionkestävää materiaalia ja käytössä pitkäikäisiä. Suurin osa valaisimen osista on kierrätettäviä. Varustettu tasolasilla. Muotoilussa on pyritty minimoimaan tuulipinta-ala sekä jääpuikkojen muodostuminen lumen sulaessa valaisimen päältä. Kaikki teholuokat ovat samaa valaisinmallistoa. Vakioväri on vaaleanharmaa, esim. alumiininharmaa (erikoiskohteessa on määritelty tästä poikkeava värikoodi). Kotelointiluokka on vähintään IP65. Valaisin on kestävän kehityksen mukainen ja sen käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Kaikki valaisimessa olevat osat kestävät vähintään saman ajan kuin valaisinkin, pois lukien valaisimen elektroniikka, jonka tulee kestää vähintään 15 vuotta. Valaisimessa on laadukas elastinen tiiviste, joka säilyttää ominaisuutensa ja pitää valaisimen tiiviinä tiiveysvaatimuksen mukaisesti koko tuotteen käyttöajan. Valaisimessa on oltava standardin SFS-EN mukainen vedonpoistin. Johdotusteiden ja läpivientiaukkojen on oltava sileitä ja vapaita terävistä reunoista. Läpivientiaukkojen on oltava sellaisia, että valaisimen kotelointiluokka säilyy koko valaisimen suunnittelukäyttöiän ajan. Valaistusteknilliset ominaisuudet: Valaisimia on saatavissa erilaisilla valonjako-optiikoilla. Valaisimesta on saatavilla standardien SFS-EN ja SFS-EN mukaan mitatut valonjakotiedostot kaikilla eri optiikoilla. Katuvalaistuksessa LED-valaisimen värilämpötila on 4000K ellei suunnitelmassa toisin mainita. Valaisimessa on kadun suuntaisesti leveäkeilainen, hyvällä hyötysuhteella varustettu tievalooptiikka, joka mahdollistaa pitkien pylväsvälien käytön. Vertailuna tässä käytetään valonjakokäyriä, valaisimen hyötysuhdetta (L.O.R) ja valaistuslaskentaohjelmassa käytettäviä valonjakotiedostoja. LED-valaisimen valovirta ilmoitetaan valaisimesta ulos tulevana valovirtana, ei valonlähteiden valovirtana. LED-valaisimen elinikä tulee ilmoittaa arvoille L80B10 ja C10 tai L80F10, lämpötilassa ta = 25 C. Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty suunnitelmassa. Ohjaus: Valaisimessa on tilavaraus valaisinkohtaiselle ohjauslaitteelle, jos valaisimessa ei ole jo valmiiksi tällaisena toimivaa ohjauslaitetta. LED- ja monimetallivalaisin on varustettava DALI tai 1-10V himmennettävällä elektronisella liitäntälaitteella ja ohjausmoduulilla. Muut purkauslamppuvalaisimet on varustetava kaksitehokuristimella ja ohjelmoitavalla tehonpudotusreleellä. Valaisin on himmennettävissä himmennystaulukon mukaisesti. LED-valaisin on varustettu pehmokäynnistyksellä, joka minimoi käynnistyksen virtapiikin. Asennus, kunnossapito ja suojaus: Asennettavuus on helppoa, nopeaa ja selkeää. LED-valaisimen LED-moduulit ja liitäntälaite ovat helposti vaihdettavissa, ilman koko valaisimen uusimista. Purkauslamppuvalaisimen lamppu ja liitäntälaiteyksikkö ovat helposti ja nopeasti vaihdettavissa yleisesti saatavilla olevilla työkaluilla. Purkauslamppuvalaisimessa tulee olla huoltokytkin tai muu laite esim. lukkiutuva pikaliitin, jolla valaisin saadaan jännitteettömäksi kunnossapidon ajaksi. Sivu 24/29

26 Valaisin on asennettavissa halkaisijaltaan 60mm ja 76mm olevan pylvään päähän. Kallistuskulman tulee olla 0-5 astetta. Valaisin on asennettavissa valaisinvarteen, jossa on kiinteä sovite (halk. 60, pituus 100mm). Kaillistuskulman tulee olla 5 astetta (0 astetta varteen nähden). Elektroniikka tulee olla suojattu vähintään 6kV:n ylijännitesuojalla ja lämpösuojalla. Valaisin on varustettava vikatilanteessa toimivalla automaattisammutustoiminnolla eli lamppu ei jää vilkkumaan. Valaisin on kompensoitava cos-arvoon 0,90-0,99 ja se ei saa olla ylikompensoitu. Valaisin ei saa aiheuttaa häiriöitä syöttävään sähköverkkoon. Sivu 25/29

27 PUISTOVALAISIMET Valaisimen tekniset ominaisuudet: Valaisin täyttää pienjännitedirektiivin 2006/95/EY määrittelemät valaisimien turvallisuusvaatimukset. Valaisin täyttää sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan direktiivin 2004/108/EY määrittelemät valaisimien EMC-vaatimukset. Kaikki tehot ja optiikat ovat samaa valaisinmallistoa ja kokoa (asennuskorkeudet 5m-6m). Valaisimen runko on kokonaan metallia ja sen kaikki osat ovat korroosionkestävää materiaalia ja käytössä pitkäikäisiä. Suurin osa valaisimen osista on kierrätettäviä. Varustettu tasolasilla, lasikuvulla tai kestävän kehityksen mukaisella muovikuvulla. Muotoilussa on pyritty minimoimaan tuulipinta-ala sekä jääpuikkojen muodostuminen lumen sulaessa valaisimen päältä. Vakioväri on vaaleanharmaa, esim. alumiininharmaa (erikoiskohteessa on määritelty tästä poikkeava värikoodi). Valaisimessa on laadukas elastinen tiiviste, joka säilyttää ominaisuutensa ja pitää valaisimen tiiviinä tiiveysvaatimuksen mukaisesti koko tuotteen käyttöajan Kotelointiluokka on vähintään on IP65 Valaisin on kestävän kehityksen mukainen ja sen käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Kaikki valaisimessa olevat osat kestävät vähintään saman ajan kuin valaisinkin, pois lukien valonlähde ja siihen liittyvä elektroniikka, jonka tulee kestää vähintään 15 vuotta. Valaisimessa on laadukas elastinen tiiviste, joka säilyttää ominaisuutensa ja pitää valaisimen tiiviinä tiiveysvaatimuksen mukaisesti koko tuotteen käyttöajan. Johdotusteiden ja läpivientiaukkojen on oltava sileitä ja vapaita terävistä reunoista. Läpivientiaukkojen on oltava sellaisia, että valaisimen kotelointiluokka säilyy koko valaisimen suunnittelukäyttöiän ajan. Valotekniset ominaisuudet: Valaisimia on saatavissa erilaisilla valonjako-optiikoilla Valaisimesta on saatavilla standardien SFS-EN ja SFS-EN mukaan mitatut valonjakotiedostot kaikilla eri optiikoilla. Valaisimessa on hyvällä hyötysuhteella varustettu optiikka, joka mahdollistaa kustannustehokkaan käytön. Vertailuna tässä käytetään valonjakokäyriä, valaisimen hyötysuhdetta (L.O.R) ja valaistuslaskentaohjelmassa käytettäviä valonjakotiedostoja. LED-valaisimen värilämpötila on 4000K ellei suunnitelmissa toisin mainita. LED-valaisimen valovirta ilmoitetaan valaisimesta ulos tulevana valovirtana, ei valonlähteiden valovirtana. LED-valaisimen elinikä tulee ilmoittaa arvoille L80B10 ja C10 tai L80F10, lämpötilassa ta = 25 C. Valonlähteiltä vaadittavat ominaisuudet on esitetty suunnitelmassa. Ohjaus: Valaisimessa on tilavaraus valaisinkohtaiselle ohjauslaitteelle, jos valaisimessa ei ole jo valmiiksi tällaisena toimivaa ohjauslaitetta. Valaisin on varustettava DALI tai 1-10V himmennettävällä elektronisella liitäntälaitteella ja ohjausmoduulilla. Valaisin on himmennettävissä himmennystaulukon mukaisesti. Valaisin on varustettu pehmokäynnistyksellä, joka minimoi käynnistyksen virtapiikin Asennus, kunnossapito ja suojaus: Asennettavuus on helppoa, nopeaa ja selkeää LED-valaisimen LED-moduulit ja liitäntälaite ovat helposti vaihdettavissa, ilman koko valaisimen uusimista. Purkauslamppuvalaisimen lamppu ja liitäntälaiteyksikkö ovat helposti ja nopeasti vaihdettavissa. Valaisin on asennettavissa halkaisijaltaan 60mm ja 76mm olevan pylvään päähän (esim. sovitteella). Elektroniikka tulee olla suojattu vähintään 6kV:n ylijännitesuojalla ja lämpösuojalla. Valaisin on varustettava vikatilanteessa toimivalla automaattisammutustoiminnolla. Valaisin on kompensoitava cos-arvoon 0,90-0,99 ja se ei saa olla ylikompensoitu. Valaisin ei saa aiheuttaa häiriöitä syöttävään sähköverkkoon. Mika Heikkilä Rakennuttajainsinööri Sivu 26/29

28 Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkon sijaintikartoitusohje Liite 2 Yleistä Yleisten alueiden maan alle sijoitetuista rakenteista on omistajan pidettävä yllä sijaintikarttaa. Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkkoa ylläpidetään verkkotietojärjestelmän tietokannassa. Verkkotietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Tampereen Vera Oy. Kartoitustyö Kohteen pääurakoitsija vastaa kartoitustietojen mittauksesta, tietojen oikeellisuudesta ja tietojen toimituksesta verkkotietojärjestelmän ylläpitäjälle. Kartoitettavat tiedot,kartoitettavien tietojen on sisällettävä kaikki ulkovalaistusverkon osat, mukaan lukien: - maakaapelit - pylväsjalustat ja pylväät - putket, putkikokomuutokset (esim. kadunalitukset 75 mm -> 110 mm) - maakaapelijatkot - maadoitukset - keskusjalustat ja keskukset - pysäkkikatokset ja mainokset Kartoituksen on sisällettävä myös olemassa olevan verkon komponentit (pylväät, pysäkkikatokset ja mainokset) niiltä osin, kun uusi kaapelointi niihin liittyy. Kartoituksen on sisällettävä myös varaputket ja maakaapelikieppivaraukset, sekä tiedot maakaapeleista, jotka on asennettu olemassa oleviin suojaputkiin. Kartoitustietojen ohessa tulee toimittaa mittaustietojen lisäksi työpiirustukset, joista ilmenee kytkentätiedot, jalustan/pylvään sijaintitiedot ja pylvään asennuksen poikkileikkauskuva. Kartoitustietojen ohessa tulee toimittaa myös tiedot käytöstä poistetuista ulkovalaistusverkon osista, mukaan lukien: - maakaapelit (jännitteettömät ja puretut) - pylväsjalustat ja pylväät - putket - maakaapelijatkot - maadoitukset - keskusjalustat ja keskukset - pysäkkikatokset ja mainokset Kartoituksen tarkkuus Kartoitustietojen tarkkuus on 10 cm. Kaapeli- ja suojaputkireitit digitoidaan reittipisteiden ja -viivojen mukaan järjestelmään, niin että vaadittu tarkkuus toteutuu. Reittipisteiden tulee seurata tarkasti putkien ja kaapeleiden sijaintia reittipisteiden väliin piirretyllä reittiviivalla. Pistemäiset kohteet mitataan kohteen keskeltä. Sivu 27/29

29 Käytettävät koodit Kartoitettavat verkon osat nimetään koodikenttään alla olevilla koodeilla, jotta kartoitustieto saadaan vietyä dokumentointijärjestelmään oikeille karttasymboleille. ZPK = kaapeli tai putkireitti ZPKNP = kaapelinippu ZPKPA = kaapelinpää ZJK = katuvalokeskus ZSU1P = 1 putkenpää ZSU2P = 2 putkenpäätä jne. ZSUM = putkikokomuutos supistejatkolla (esim. kadunalitukset 75 mm -> 110 mm) ZPP = puupylväs ZPMP = metallipylväs ZPN = olemassa oleva pylväs (nykyinen pylväs, jolle tuodaan uusi kaapeli) ZJKPK = mainos tai pysäkkikatos ZMP = maadoitussauva (keskukset, pysäkkikatokset ja mainokset) ZMK = maadoituskaapeli (pylväsväli) ZKVO = kaapelikaivo ZPKJ = kaapelijatko ZRP = rakenteen sisällä oleva kaapeli tai putkireitti ZRV = rakenteen sisällä oleva valaisin ZMV = maahan asennettu valaisin Kartoitustietojen toimitus Ulkovalaistusverkon kartoitustiedot tulee toimittaa ETRS GK24/N2000 -koordinaatti- ja tasojärjestelmässä ja GT- formaatissa, sähköpostilla yhtenä tiedostona. Sekaannuksen välttämiseksi tiedostossa ei saa olla muita kuin ulkovalaistusverkkoon liittyviä tietoja. Kartoitustiedot - ETRS GK24/N2000 -koordinaatti- ja tasojärjestelmässä - GT tiedostona - Sähköpostilla yhtenä tiedostona Muut tiedot - PDF -tiedostoina Kartoitustiedot toimitetaan Tampereen Vera Oy Päivi Paukkonen paivi.paukkonen@tampereenvera.fi puh Väkipyöränkatu Tampere Kartoituksen tilaaminen Urakointikohteen sijaintikartoituksen voi tilata myös Tampereen Vera Oy:ltä. Tilauksen liitteeksi tarvitaan työkohteen suunnitelmat. Yhteyshenkilö Railo Jarkko p , jarkko.railo@tampereenvera.fi Sivu 28/29

30 Tampereen kaupunki Versio: Pvm: Valaistuksen päälläoloaika (alkava tunti) Purkauslamppujen himmennystaulukko Valaistuksen prosenttimäärä (jäljellä oleva taso) Väylävalaistus, elektroninen liitäntälaite *) Väylävalaistus, 2-tehokuristin **) Urheilukenttä, yösammutusohjaus ***) Tehonalennusjakso Valaistuksen päälläoloaika (alkava tunti) LED-valaistuksen himmennystaulukko Valaistusluokka Luokat himmennyksessä Valaistuksen prosenttimäärä (jäljellä oleva taso) K1 K1>K2>K3>K2>K K2 K2>K3>K4>K3>K K3 K3>K4>K5>K4>K K4 K4>K5>K6>K5>K AL1 AL1>AL2>AL3>AL2>AL AL2 AL2>AL3>AL4b>AL3>AL AL3 AL3>AL4b>AL5>AL4b>AL AL4a AL4a>AL4b>AL5>AL4b>AL4a AL4b AL4b>AL5>AL6>AL5>AL4b AL5 AL5>AL6>K5>AL6>AL Urheilukenttä, ei ulkoista ohjausta Urheilukenttä, ulkoisella ohjauksella, ohjaus ei-aktiivinen Urheilukenttä, ulkoisella ohjauksella, ohjaus aktiivinen ****) *) Monimetallivalaisimen valaistuksen himmennysarvo 80% 15 minuutin ajan valaistuksen himmennysarvon muuttuessa Valaistuksen prosenttimäärä (jäljellä oleva taso) Valaistuksen päälläoloaika (alkava tunti) **) Valaistuksen tehonalennusjakso kuristimella varustetuissa purkauslamppuvalaisimissa toteutetaan 2-tehokuristimella ja automaattiohjausreleellä. ***) Valaistuksen tehonalennusjakso toteutetaan automaattiohjausreleellä ja kontaktorilla. ****) Painonappiohjauksella valaistuksen ohjaus on aktiivisena 2 tuntia, jonka jälkeen valaistustaso siirtyy ei-aktiiviseen tilaan. Liiketunnistinohjauksella valaistuksen ohjaus on aktiivisena 15 minuuttia, jonka jälkeen valaistustaso siirtyy ei-aktiiviseen tilaan TAMPEREEN KAUPUNKI Liite 3 Sivu 29/29