Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Transkriptio

1 Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus Esa Tiainen, Sähköinfo Oy

2 Tietoverkon ja antennimaston liittyminen kiinteistön maadoitusjärjestelmään

3 Viestintäverkkojen maadoitusten perusteet Sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen 13 Sisäverkkojen suojaaminen Sisäverkkojen sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen on tehtävästandardien SFS ja SFS mukaisesti, jollei tästä määräyksen luvusta muuta johdu

4 Viestintäverkkojen maadoitusten perusteet 14 Yleiskaapelointijärjestelmän suojaaminen Yleiskaapelointijärjestelmän sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen on tehtävä standardisarjan SFS-EN ja standardin SFS-EN mukaisesti.

5 Laitetilojen maadoitus ja potentiaalintasaus Talojakamossa on oltava potentiaalintasauskisko tai -liitin, johon tarvittavat potentiaalintasausjohtimet voidaan liittää. Potentiaalintasauskiskosta tai - liittimestä on asennettava potentiaalintasausjohdin rakennuksen pienjännitejärjestelmän päämaadoituskiskoon tai, jos sellaista ei ole, maadoituselektrodiin menevään maadoitusjohtimeen tai itse maadoituselektrodiin

6 Laitetilojen maadoitus ja potentiaalintasaus Jos rakennuksessa ei ole liityntää pienjänniteverkkoon, talojakamon potentiaalintasauskisko tai -liitin on yhdistettävä maadoitusjohtimella standardin SFS mukaiseen maadoituselektrodiin Talojakamon ja alijakamoiden metalliset telineet, kotelot ja jakamoon sijoitettujen telelaitteiden maadoitusliittimet on yhdistettävä luotettavalla tavalla potentiaalintasaukseen. Lisäksi talojakamossa kaapeleiden metalliset suojakerrokset on yhdistettävä potentiaalintasaukseen

7 Laitetilojen maadoitus ja potentiaalintasaus Useita rakennuksia sisältävän kiinteistön eri rakennusten alijakamoissa telineet, laitteet ja kaapelit on maadoitettava kuten talojakamossa Useita rakennuksia sisältävän kiinteistön eri rakennusten suojajohtimet ja toiminnalliset maadoitusjohtimet on kytkettävä yhteen yhteiseen päämaadoituskiskoon

8 Kiinteistön maadoitusjärjestelmä

9 Johdinnimitykset M Jännitteelle altis osa 1 Suojamaadoitusjohdin (PE) 1a Syöttävästä verkosta tuleva suojamaadoitusjohdin tai PEN-johdin 1b Suojamaadoitusjohdin PE-kiskon ja päämaadoituskiskon välillä 2 Pääpotentiaalintasausjohdin 3 Lisäpotentiaalintasausjohdin 4 Salamasuojausjärjestelmän (LPS) alastulojohdin, 5 Maadoitusjohdin T1 Perustusmaadoituslektrodi

10 TN-S-JÄRJESTELMÄ TN-S-järjestelmän käyttö sähköverkoissa on keskeinen edellytys EMC-vaatimusten toteutumisessa, minkä takia TN- S-järjestelmän käyttö on pakollista uudiskohteissa liittymiskohdan jälkeen (Rakennusten ulkopuolella olevissa jakeluverkon kaltaisissa verkoissa voidaan käyttää TN-Cjärjestelmää edellyttäen, että rakennusten välillä ei ole johtavia yhteyksiä kuten tietoliikenneverkkoja).

11 HÄIRIÖN SYNTY TN-C-S- JÄRJESTELMÄSSÄ

12 Viestintäverkkojen maadoitusten perusteet TN-järjestelmä luo perustan häiriöttömyydelle Potentiaalintasauksella voidaan parantaa häiriösuojausta Tarvittaessa häiriösuojausta voidaan parantaa potentiaalintasausverkolla tai potentiaalintasausrengasjohtimella

13 MAADOITUSVAIHTOEHDOT 1. tähtiverkkoon asennetut suojajohtimet (pienet kohteet, asuinrakennukset) 2. moninkertainen silmukoitu tähtiverkko (sopii pieniin asennuksiin, joissa on erilaisia pieniä, toisiinsa liitettyjä tietoliikennelaiteryhmiä)

14 MAADOITUSVAIHTOEHDOT Säteittäinen maadoitus + paikallinen potentiaalintasaus

15 MAADOITUSVAIHTOEHDOT 3. suojajohtimet on kytketty potentiaalintasausrengasjohtimeen (liike- ja toimistorakennukset, joissa on huomattavia määriä tietotekniikan laitteistoja) 4. yhteinen silmukoitu potentiaalintasausverkko (tämäntyyppinen verkko soveltuu asennuksiin, joissa on suuri määrä kriittisiä tietoliikennelaitteita).

16 MAADOITUSVAIHTOEHDOT Yhteinen silmukoitu potentiaalintasausverkko

17 MAADOITUSVAIHTOEHDOT

18 Tietotekniikan laitteiden toiminnallisista syistä tehdyt maadoitukset ja potentiaalintasaukset Tarvittaessa voidaan rakentaa potentiaalintasausrengasjohdin, johon tietoliikennelaitteiden toiminnallisista syistä tehdyt maadoitukset voidaan liittää lyhyellä yhdistysjohtimella Poikkipinta-ala 50 mm 2 Cu

19 Tietoliikennekaappien ja telineiden potentiaalintasausliitännät EMC-vaatimusten täyttämiseksi Potentiaalintasausliitäntöjen tulisi olla pieni-impedanssisia, potentiaalintasausjohdinta ei pidä asentaa käämiksi eikä niputettuna On ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin, jotta vältetään potentiaalierot olemassa olevan ja uuden asennuksen välillä Jos tietoliikennekaapelien suojat päätetään telineessä esim. päätepaneeliin, se pitää kytkeä pienen impedanssin omaavalla liitännällä kaapin potentiaalintasaukseen Kaapin tai kehyksen metallirunkoa ei saa käyttää ainoana liitoksena

20 Tietoliikennekaappien ja telineiden potentiaalintasausliitännät EMC-vaatimusten täyttämiseksi Tilanteissa, joissa on useita kaappeja, jokainen kaappi pitää kytkeä potentiaalintasaukseen erikseen Jos samassa tilassa sijaitsee useita kaappeja, tilaan pitää sijoittaa potentiaalintasauskisko Kiskon pituuden pitää vastata välitöntä tarvetta ja siinä pitää olla vähintään 20 % varatila tulevaa kasvua varten

21 Tietoliikennekaappien ja telineiden potentiaalintasausliitännät EMC-vaatimusten täyttämiseksi Potentiaalintasausjohtimen poikkipinta ei saa olla pienempi kuin: 4 mm 2 kaapille, joka on matalampi tai yhtä suuri kuin 21 U 16 mm 2 kaapille, joka on korkeampi kuin 21 U 25 mm 2 usean kaapin sijoitustilan potentiaalintasauskiskolle U on standardissa EN määritelty korkeusyksikkö suuruudeltaan 44,45 mm (1 3/4 tuumaa)

22 Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän suojaaminen Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän maadoitukset ja potentiaalintasaukset on tehtävä standardin SFS-EN mukaisesti Häiriösäteilyn tehon ja häiriönsiedon yhteisantenniverkossa ja -järjestelmässä pitää täyttää standardeissa SFS-EN ja SFS-EN annetut raja-arvot

23 16 Antennimaston maadoitus Antennimasto on maadoitettava standardin SFS-EN mukaisesti poikkipinta-alaltaan vähintään 16 mm 2 keltavihreällä kuparijohtimella kiinteistön perusmaadoituselektrodiin ja tarvittaessa erilliseen salamasuojausjärjestelmän maadoituselektrodiin

24 Antennimaston maadoitus ST mukaan Maadoitusjohdin asennetaan antennimaston alapäästä suorinta tietä rakennuksen maadoituselektrodiin tai kiskoon Jos rakennuksessa on salamasuojausjärjestelmä, yhdistetään maston maadoitus lyhintä tietä siihen Poikkipinta 16 mm 2 Cu, 25 mm 2 Cu tai 50 mm 2 Fe Kuparijohdin voi olla eristämätön tai eristetty, Al- ja Fejohtimien oltava eristettyjä, eristeen väri KEVI Johdin kulkee mahdollisimman suoraa reittiä omassa asennusputkessaan

25 Antennimaston maadoitus ST mukaan Liitoksiin pitää päästä myöhemmin helposti käsiksi Jos käytetään alumiinijohdinta, kaapelikengissä ja liittimissä oltava merkintä Al tai Alu Antennia ei tarvitse maadoittaa, jos se on sisällä tai vaihtoehtoisesti ulkona ja vähintään 2 m alapuolella ja samalla sivusuunnassa alle 1,5 m rakennuksesta Maadoitusjohdinta ja antennikaapeleita ei saa asentaa tilaan, jossa säilytetään helposti syttyvää materiaalia ti tilaan, johon voi muodostua helposti räjähtävää kaasua

26 Antennimaston maadoitus ST mukaan

27 Yhteisantennijärjestelmän potentiaalintasaus Yhteisantennijärjestelmän taloverkon potentiaalintasaus tehdään talojakomon tähtipisteessä Laitekotelot, passiiviset rakenneosat ja koaksiaalikaapeleiden ulkojohtimet yhdistetään vähintään 4 mm 2 Cu-johtimella jakoverkon potentiaalintasauskiskoon, joka yhdistetään päämaadoituskiskoon

28 Yhteisantennijärjestelmän maadoitukset ja potentiaalintasaukset Antennin sijainti Maadoituksen ja potentiaalintasauksen tarve Rakennuksen sisällä tai ulkona ja vähintään 1 m katon alapuolella ja samalla sivusuunnassa alle 1,5 m rakennuksesta Rakennuksessa on salamasuojausjärjestelmä ja antennirakenne on sen suojaamassa tilassa Rakennuksessa on salamasuojausjärjestelmä ja antennirakenne ulottuu sen suojaaman tilan ulkopuolelle Rakennuksessa ei ole salamasuojausjärjestelmää ja antennirakenne on ulkona eikä ole vähintään 2 m katon alapuolella ja samalla sivusuunnassa alle 1,5 m rakennuksesta Vain potentiaalintasaus Vain potentiaalintasaus Antennimasto maadoitetaan suoraan ja lyhintä reittiä salamasuojausjärjestelmään Potentiaalintasaus Antennimasto maadoitetaan mahdollisimman lyhyttä reittiä ja ilman jyrkkiä mutkia perustusmaadoituselektrodiin tai päämaadoituskiskoon Potentiaalintasaus

29 Yhteisantennijärjestelmän maadoitukset ja potentiaalintasaukset, kun rakennuksessa ei ole salamasuojausjärjestelmää

30 Yhteisantennijärjestelmän maadoitukset ja potentiaalintasaukset, kun rakennuksessa on salamasuojausjärjestelmä

31 Yleiskaapelointijärjestelmän suojaaminen ylijännitteiltä Yleiskaapelointijärjestelmään saa asentaa ylijännitesuojalaitteita. Ylijännitesuojaukseen käytettävä laite ei saa haitata verkon käyttöä ja verkon suojalaitteineen on täytettävä tässä määräyksessä asetetut laatuvaatimukset

32 Yleiskaapelointijärjestelmän suojaaminen ylijännitteiltä Liityntäkaapeliin suoraan kytketylle yleiskaapelointijärjestelmän johdinparille asennetun suojalaitteen nimellisen tasasyttymisjännitteen johtimien ja maadoitusjohtimen liitäntäpisteiden välillä on oltava vähintään 370 V, kun kiinteistö sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella Muutoin syttymisjännite on valittava suojattavan laitteen perusteella

33 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus IT verkoissa signaalien taajuudet vaihtelevat laajasti DC GHz, samoin jännitetasot V Käytetyimmät suojauskomponentit ovat: kaasupurkausputki ja / tai Purkausdiodi

34 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus Ylijännitesuojat jaotellaan neljään tyyppiin perustuen niiden kykyyn purkaa ylijännite- ja ylivirtapiikkejä (standardin IEC / EN mukaan): Tyyppi 1: 2,5 ka / johdin tai 5 ka yhteensä (10/350) (kategorian D1 testi) Tyyppi 2: 2,5 ka / johdin tai 5 ka yhteensä (8/20) (kategorian C2 testi) Tyyppi 3: 0,25 ka / johdin tai 0,5 ka yhteensä (8/20) (kategorian C1 testi) Tyyppi 4:kestoisuus pienempi kuin tyypillä 3

35 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus

36 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus

37 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus Ylijännitesuojan valmistajan tulee ilmoittaa, mikä on suojan purkauskyky eli minkä tyypin suojasta on kyse sekä minkä tason päätelaitteen siihen voi kytkeä vai tarvitseeko se aina toisen suojan ennen päätelaitetta. Yleensä signaalityyppi tai käyttötarkoitus määrittää suojalle asettavat vaatimukset. Suojien valmistajat yleensä ilmoittavat mihin käyttötarkoitukseen mikin suoja soveltuu. Käyttäjän on kuitenkin määritettävä onko suojan kestettävä 10/350 aaltomuotoa vai riittääkö 8/20 aaltomuodon kestoisuus. Jos kaapeli tulee ulkoa rakennuksen sisään, on valittava aaltomuodolle 10/350 tarkoitettu suoja. Jos kaapelin sekä alku että loppupisteet sijaitsevat saman rakennuksen sisällä, riittää yleensä 8/20 aaltomuodon suoja.

38 Tele- ja muiden heikkovirtaverkkojen (IT) suojaus IT verkon ylijännitesuojien asennus, kaapelivaipan maadoitus Jotta suojavaipalla varustetun kaapelin suojasta saadaan täysi hyöty ylijännitesuojauksessa, on suojan molemmat päät maadoitettava Molempien maiden maadoitus voi johtaa siihen, että mahdolliset potentiaalierot pyrkivät tasaantumaan vaipan kautta eli siinä alkaa kulkea virtaa, mikä häiritsee signaalia ja pahimmassa tapauksessa kuumentaa kaapelia, niin että se vaurioituu Tämä voidaan estää maadoittamalla suojan toinen pää kiinteästi ja toinen esim. kaasupurkausputken kautta Tämä voidaan tehdä joko erillisellä erotussuojalla (kaasupurkausputki tai kipinäväli) tai ylijännitesuojaan sisällytetyllä erotuskomponentilla

39 Lisätietoja SFS SFS Sähköinfo Oy: Maadoituskirja 2014