KUNTOARVIO
Sisällysluettelo Selite 1 YHTEENVETO 1.1 Asiakirjatilanne 1.2 Rakennustekniikka 1.3 LVI-tekniikka 1.4 Sähkötekniikka 2. PERUSTIEDOT 3. PTS-EHDOTUS 4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat 4.1.2 Kiinteistön kosteat tilat 4.1.3 F71 Kiinteistön kalusteet 4.1.5 Yhteiset ja yleiset tilat 4.2 D Aluerakenteet 4.2.1 D6 Viherrakenteet Nurmikot, puut, pensaat 4.2.2 D7 Päällysrakenteet Päällysrakenteet, laatoitukset, kourut 4.2.3 D8 Aluevarusteet Aidat, talovarusteet 4.2.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet Tukimuurit, ajoluiskat, katokset, jätesuojat 4.3 E Pohjarakenteet Maaputkistot, salaojat 4.4 F Rakennustekniikka 4.4.1 F1 Perustukset 4.4.2 F2 Rakennusrunko Portaat, kantavat väliseinät, pilarit, palkit 4.4.3 F3 Julkisivu Ulkoseinät, ikkunat, olko-ovet, parvekkeet 4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet Vesikatto, räystäskourut, syöksytorvet, kulkusillat 4.4.5 F5 Täydentävät sisäosat Sisäovet, kevyet väliseinät, hormit, kanavat, tulisijat 4.4.6 F6 Tilojen pintarakenteet Seinät, lattiat, katot 4.4.7 F7 Rakennusvarusteet Kalusteet, varusteet, laitteet 5 LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät 5.4 G4 Kylmätekniset järjestelmät 5.5 G5 Paine- ja kaasuverkostot 5.6 G8 Muita LVI-teknisiä järjestelmiä 6 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys 6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.2.1 H22 Jakokeskukset alle 1000V 6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet 6.4 H5 Valaisimet 6.5 H6 Lämmittimet, kojeet, laitteet 6.6 H7 Erityisjärjestelmät 6.7 J1 Puhelinjärjestelmät 6.8 J2 Antennijärjestelmät 6.9 J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät 6.10 J4 Atk-järjestelmät 6.11 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät LIITTEET: Liite 1 Tekninen PTS 8 sivua Liite 2 Valokuvaliite 12 sivua 2 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
: Raporttiin on lisätty katon kuntoarviointi, joka on tehty sulan maan aikaan. Rev A lisäykset vaikuttavat raportin kohtiin: 1. Yhteenveto -> 1.2 Rakennustekniikka -> Yläpohja, vesikatto ja yläpohjavarusteet 4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet -> F41 Vesikatot, sekä -> F43 Yläpohjavarusteet Liite 2 Valokuvaliite 3 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Esipuhe Tällä kiinteistön peruskuntoarviolla on tavoitteena selvittää Tirolintie 7:ssä sijaitsevan Tuiran entisen paloaseman rakenteiden ja rakennusosien sekä lämmitys-, ilmanvaihto- ja sähköteknisten järjestelmien silmämääräinen kunto. Lisäksi esitetään uusimistarpeet, korjaustoimenpiteet ja niiden alustavat aikataulut. Peruskuntoarviolla on pyritty antamaan mahdollisimman täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon tarkastuksen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Kohteen peruskuntoarvio suoritettiin Liike- ja palvelurakennusten KH 90-00501 ja Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot KH 90-00403 -ohjekorttien mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota riskivaikutuksiltaan merkittävimpiin asioihin, kustannuksiltaan merkittävimpien rakennusosien korjaustarpeen määrittelyyn sekä rakennusten turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Koska kaikkia kohteita tai niiden kuntoon vaikuttavia seikkoja ei aina voida tarkastaa eikä luotettavasti arvioida aistinvaraisesti, silmämääräistä tarkastusta on täydennettävä kuntotutkimuksilla ja erillisselvityksillä. Kuntotutkimuksien ja erillisselvityksien avulla rahoituksen kannalta tärkeät rakennusosien ja järjestelmien korjausajankohdat ja -kustannukset tarkentuvat. Ajoissa tehty korjaus säästää aina kunnossapidon kokonaiskustannuksia. Peruskuntoarvio ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistön omistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattavat tarvita investointien arvioimiseksi. Peruskuntoarvion tilaajana ja yhteyshenkilönä toimi Oulun kaupungilta tekninen isännöitsijä Mikko Tervola. Rakenteiden ja rakennusosien tarkastuksen on tehnyt Instaro Oy:stä rakennusinsinööri Niko Tolvanen. Lämmitys- vesi, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksen on tehnyt Seppo Tomperi ja sähköjärjestelmien tarkastuksen Hannu Seppälä. Rakennuksen kuntoarviotarkastus tehtiin 11.12.2013. Tekijät kiittävät isännöitsijää, kiinteistönhoitajaa ja vuokralaisia lähtötiedoista ja opastuksesta, sekä hyvästä yhteistyöstä ja joustavuudesta kuntoarvion aikana. 3 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Yhteystiedot: Tilaaja: Tekninen isännöitsijä: Oulun kaupunki / Mikko Tervola Osoite: Oulun kaupunki Maa ja mittaus / Luonnonvarat ja isännöinti PL 32 90015 Oulun Kaupunki Kuntoarvion tekijät: Instaro Oy Niko Tolvanen, p. 010 839 3807 LVI-Suunnittelu Seppo Tomperi Seppo Tomperi Mallastie 1, 90520 Oulu p. 0400 681 594 Sähkösuunnittelu Hannu Seppälä Hannu Seppälä Jalohaukantie 6 F40, 90250 Oulu p. 0400 547 746 Oulussa Instaro Oy:n puolesta Niko Tolvanen Hyväksynyt: Jari Valtanen 4 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
1. Yhteenveto 1.1 Asiakirjatilanne Kohteen rakennus- ja korjaushistoriasta oli saatavilla seuraavat asiakirjat: suunnitelma-asiakirjat (piirustukset yms.) tiedot aikaisemmin tehdyistä suunnitelmista (mm. työselostus sade- ja perusvesien poisjohtamisesta ja ulkoportaan rakenne leikaukset) aikaisempia rakennuslupia 1.2 Rakennustekniikka Tilojen pintarakenteet Muovimatot ja -laatat ovat silmämääräisen tarkastelun perusteella pääasiassa tyydyttävässä kunnossa. Osassa tiloista muovimatot ja -laatat olivat heikossa kunnossa. Toimitettujen asiakirjojen perusteella käytäviin on uusittu muovimatot 1998. Muut kiinteistön muovimatot- ja laatat ovat todennäköisesti keskimääräisen käyttöikänsä lopussa ja ne on suositeltavaa uusia. Kosteiden tilojen pintamateriaalien(laatat) tekninen käyttöikä on noin 15-20 vuotta. Kiinteistön kaikki laatoitettujen ja kosteiden tilojen, sekä saunatilojen pintamateriaalit ovat todennäköisesti teknisen käyttöikänsä päässä ja ne on suositeltavaa uusia. Mikäli kiinteistöön ei ole tehty asbesti- ja haitta-ainekartoitusta, tulee se tehdä. 5 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Autohalli Autohallissa on lattiakaivo. Lattian kallistukset näyttivät silmämääräisen tarkastelun perusteella tasaisilta. Autohallin katossa havaittiin vuotojälkiä. Vuotojälkien syy tulee selvittää. Autohallin sivulla olevassa oven ja seinän välissä(alareunassa) havaittiin rako, josta näkyy päivän valo. Rako on suositeltavaa tukkia, jotta varmistutaan, että mm. pienet jyrsijät eivät pääse rakennukseen. Aluerakenteet Päällys- ja viherrakenteita ei päästy kokonaisvaltaisesti tarkastelemaan maassa olleen lumipeitteen vuoksi. Silmämääräisen tarkastelun perusteella maanpinta viettää rakennuksen takapihalla rakennukseen päin. Maanpinnan kallistukset tulee varmistaa vielä lumettomana aikana. Takapihan maanpinnan kallistukset on suositeltavaa korjata kuntoon. Ulkopuolisia rakenteita kuten salaojia ei päästy tarkastamaan maassa olleen lumen ja jään vuoksi. Salaojien toiminta tulee tarkastaa lumettomana aikana vähintään salaojakaivoista arvioimalla. Tarvittaessa kuvaus ja huuhtelu. Alapohja Alapohjan tarkka rakenne ei selvinnyt toimitetuista piirustuksista. Rakennuksen alapohjassa on piirustuksien mukaan käytetty betonia. Tarkastuskäynnin aikana havaittiin eri tasoisia lattioita. Toimitettujen asiakirjojen ja piirustuksien mukaan, betonilaatan päällä on lämmöneristettä. Pukuhuoneessa havaittiin muovimaton kupruilevan ja iroilevan. Mikäli villaeriste on kastunut, voi se kosteusvauroitua ja aiheuttaa sisäilmahaittaa. Kiinteistöön tulisi tehdä alapohjan kuntotutkimukset. Rakennusrunko ja julkisivut Kiinteistön kantavana runkona toimii luonnonkiviperustukset / -ulkoseinä. Ylemmän kerroksen kantavana rakenteena on todennäköisesti puu-ulkoseinät ja puiset pilari- palkkituennat. Rungossa ei havaittu merkittäviä puutteita tai painumia. Rakennusrungon kunto on hyvä. Ulkoseinien sisäpuolella on käytetty levytystä, rappausta ja maalia. Autohalli - tilassa havaittiin rappauksen irronneen, jonka alta havaittiin toja-levyä (lastuvilla). Toja-levy voi kastuessaan aiheuttaa kosteusvaurioita ja sisäilmahaittaa. Ulkoseiniin tulisi tehdä kuntotutkimukset. 6 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Ikkunat ja ovet Ikkunoiden ja ovien puuosien maalipinnat ovat paikoin hilseilleet vahvasti. Ikkunoihin ja oviin on suositeltavaa tehdä huoltokunnostus. Ikkunoihin ja oviin tulisi vähintäänkin tehdä ulkopuolinen huoltomaalaus, ennen kuin ikkkunoiden ja ovien puurakenteet menevät huonompaan kuntoon. Yläpohja, vesikatto ja yläpohjavarusteet Vesikatteen alla havaittiin olevan umpilaudoitus. Umpilaudoituksessa havaittiin paikoin vuotojälkiä. Yläpohjan IV-putket on eristetty. Yläpohjatilassa on todella paljon lintujen ulostetta. Yläpohjatilan aukkojen ja lintujen reittien kohdille tulisi asentaa verkot estämään lintujen ja pieneläinten pääsy yläpohjatilaan. Yläpohjatila tulisi siivota lintujen ulosteesta ja ylimääräisestä tavarasta. Vesikatteena on päärakennuksen osalla kolmiorimahuopakate, sekä autotallin katteena konesaumattu peltikate. Vesikatteella havaittiin olevan melko runsaasti sammalkasvustoa. Läpivienneissä havaittiin lisäksi puutteita ja mahdollisia vuotokohtia. Kokonaisvaltaisesti kermikatteen tekninen kunto on huono ja se tulisi uusia. Vesikatolle tulisi tehdä kokonaisvaltainen korjaussuunnittelu, jonka perusteella vesikaton korjaus, ml. autohallin konesaumattu peltikatto. Vesikaton lapetikkaat ovat rikki ja ne tulee korjata tai uusia. Lapetikkaita ei tule käyttää ennen kuin ne ovat kunnossa. Syöksytorvien alapuoliset sadevesikaivot olivat täynnä havunneulasia. Syöksytorvet, räystäskourut ja sadevesikaivot tulee puhdistaa. 7 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
1.3 LVI-tekniikka Kalustohallin lvi-järjestelmät ovat vuodelta 1965. Vuonna 1974 on asennettu ilmanvaihtojärjestelmä, vesi- ja viemärikalusteet on uusittu, osa vesijohdoista on uusittu, tuloilmakoneelle on asennettu lämmitysverkosto. Lämmönjakokeskuksen laitteet ovat vuodelta 1977. 1. kerroksen wc-tilojen viemärit on uusittu vuonna 2007. Kalustohallissa oleva paineilmakompressori on uusittu vuonna 2011. Patteriventtiilit on pääosin uusittu. Muutamia lämmitysverkoston kiertovesipumppuja, lämpö- ja vesijohtoverkostojen sulku- ja linjasäätöventtiileitä sekä vesikalusteita on vuosien aikana uusittu. Rakenteissa on vielä rakennusaikaisia vesi-, viemäri- ja lämpöjohtoja. Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen patterilämmitys. Lämpöjohdot ovat teräsputkia. Lämpöjohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin alkuperäisiä, vähäisiltä osin uusittuja. Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Patteriventtiileitä on vuosien aikana uusittu. Vesijohdot ja viemärit Vesijohdot ovat galvanoituja teräsputkia ja kupariputkia. Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin uusittuja. Viemärit ovat rakennusaikaisia valurautaviemäreitä ja uusittuja muoviviemäreitä. Vesikalusteet on uusittu. Viemärikalusteet on pääosin uusittu. Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. 8 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Korjaustarpeet Käyttäjien mukaan lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien toiminta on puutteellista. Tarkastuksessa havaittiin vuotojälkiä lämpö- ja vesijohtoverkoston sulkuventtiileissä. Suurimmat korjaustarpeet kunnossapitojakson ajalle ovat lämmönjakokeskuksen uusiminen, lämpöjohtopumppujen uusiminen, patteriventtiilien uusiminen, patteriverkoston tasapainotus, rakennusaikaisten vesi- ja viemärijohtojen uusiminen, rakennusaikaisten lämpö- ja vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen, huippuimureiden uusiminen, ilmanvaihtokonehuoneessa olevan tuloilmakoneen puhaltimen ja puhallinmoottorin uusiminen sekä ilmanvaihtokanavien puhdistus. Tekniset käyttöiät KH-kortin mukaiset. (KH 90-00403 Kiinteistöjen tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot). 9 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
1.4 Sähkötekniikka Tuiran paloasema ( ent. Kalevan elokuvateatteri, ent. Kalevan kartano, ent Saksalaisten alppijääkäreiden upseerikerho) Kiinteistö on rakennettu alppijääkäreiden upseerikerhoksi 1942 ja saneerattu Kalevan kartanoksi 1958 sekä 1965 paloasemaksi. Viimeisin saneeraus on vuodelta 1974, jolloin uusittiin sähköjohtoja ja keskuksia. Sähkösuunnitelmat on laatinut Oulun Energia, saneeraus 1974. Kiinteistöön ei ole tiettävästi tehty sähkölaitteiston määräaikaistarkastusta. Kiinteistöstä on käytettävissä vuoden 1974 sähkösuunnitelmat. Muutoksista ei ole kirjattu suunnitelmiin. Suositellaan sähköjärjestelmien täydellistä uusimista suuremman saneerauksen yhteydessä (vaihtoehto 1) Suositellaan entisten autohallien sähköasennusten ja keskuksien 1965) sekä järjestelmien uusimista (vaihtoehto 2) (vuodelta Suositellaan yleisvalaisimien uusimista koko kiinteistöön ja alkuperäisten valaisimien (vuodelta 1942) kunnostamista. Suositellaan paloilmoittimen rakentamista koko kiinteistöön. Suositellaan rikosilmoitusjärjestelmän asentamista koko kiinteistöön. Suositellaan turvavalaistusjärjestelmän asentamista koko kiinteistöön. Suositellaan rakennusautomaation asentamista koko kiinteistöön. 10 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
2. PERUSTIEDOT Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Tirolintie 7 Kunta: Oulu Kaupunginosa/kylä: Alppila Rakennukset: 1 Porraskäytävien lkm (kpl): 1 + 1 Kerrosluku (kpl): 2 Tilavuus (m 3 ): - Kerrosala (m 2 ): - Huoneistoala (m 2 ): - Bruttoala (m 2 ): - Rakennusoikeus (m 2 ): - Maksavat neliöt (m 2 ): - Valmistumisvuosi: 1942 Pääasiallinen rakennusaine: luonnonkivi ja puu Kattotyyppi: Harjakatto, autotallin / varaston osalla loiva pulpettikatto Kate: Kolmiorima huopakate ja autotallissa konesaumattu pelti Lämmitysjärjestelmä: vesikiertoinen patterilämmitys Ilmanvaihtojärjestelmä: koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto 11 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
3. PTS-EHDOTUS Kiinteistön PTS-ehdotus, pitkän aikavälin suunnitelma -ehdotus, on koottu yhteen liitteeseen 1, Tekninen PTS. Tutkimukset ja korjaustoimet on esitetty vuoden 2012 hintatason mukaan. Hinnoittelussa on käytetty urakoitsijoiden, rakennuttajien ja kuntoarvioijan hintatietoutta. Hinnoitteluun toteutusvaiheessa vaikuttaa sen hetken työtilanne ja suoritusajankohta. Hinnoittelun ohjeellisena tarkkuutena voidaan pitää ~20%:n tarkkuutta. Annetuissa hinta-arvioissa on mukana 24%:n arvonlisävero. PTS-ehdotuksessa ei ole huomioitu peruskorjaushankkeen luonteisia kokonaiskustannuksia vaan kustannukset ovat yksittäisten toimenpiteiden kustannuksia. Korjaustoimenpiteen lopulliset kokonaiskustannukset muodostuvat laaja-alaisemmissa korjaustoimissa mahdollisista tutkimus-, suunnittelu- ja urakka-asiakirjojen laadinnasta sekä varsinaisesta työn Teknisessä PTS:ssä on esitetty toimenpiteet viidessä osa-alueessa; tutkimukset, huolto, rakennustekniikka, LVI ja sähkö. PTS on esitetty taulukkona ja diagrammeina. Diagrammit esittävät kustannukset osa-alueittain sekä kokonaiskustannukset vuotta kohden. Lisäksi diagrammina on esitetty osaalueiden kustannusten keskinäistä jakautumista kunnossapitojakson aikana. Teknisessä PTS:ssä on arvioitu osa uusittavien pintojen pinta-aloista. Pinta-alat on arvioitu toimitettujen piirustuksien ja silmämääräisen arvioinnin perusteella ja ovat suurpiirteisiä arvoja. Erillisiä mittauksia ei ole suoritettu, eikä kuntoarvioin laatija vastaa niiden paikkaansapitävyydestä. PTS-ehdotuksen tarkoituksena on toimia runkona, jonka pohjalta kiinteistön omistaja voi laatia kunnossapitosuunnitelman. 12 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
4. RAKENNUSTEKNIIKKA 4.1 Tilat 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat Kiinteistön sisätilat tarkastettiin pistokoeluontoisesti. KH -kortin mukaan samankaltaisista tiloista tulee tarkastaa noin 20%. Sisätiloista tarkastettiin kaikki tekniset tilat, sekä arviolta noin 75 % muista tiloista. Kiinteistönhoitajaa ja tiloissa toimivia vuokralaisia / toimijoita haastateltiin kenttäkierroksen aikana. Yläkerrassa oli tiloja, jotka olivat tarkastushetkellä lukossa jolloin niitä ei tarkastettu. Kiinteistöhoitajan mukaan tilat ovat palolaitoksen tiloja. Tarkastettujen kuivien tilojen lattiapinnoissa on käytetty pääasiassa muovimattoa, puuparkettia ja muovi- tai linoleumilaattaa. Seinäpinnat ovat pääasiassa rapattuja ja maalattuja. Useassa tilassa on käytetty puupanelointia seinien alareunassa. Kattopinnat ovat pääasiassa maalattuja tai puupaneloituja. Muovimatot ja -laatat ovat silmämääräisen tarkastelun perusteella pääasiassa tyydyttävässä kunnossa. Osassa tiloista muovimatot ja -laatat olivat heikossa kunnossa, kuten saunan pukuhuoneissa, jossa muovimatot olivat irtoilleet ja kupruilivat, sekä mm. yläkerrassa, jossa muovi- tai linoleumlaatat olivat paikoin irronneet. Mikäli kiinteistöön ei ole tehty asbesti- ja haitta-ainekartoitusta, tulee se tehdä. Irtoilevat materiaalit, kuten muovi- tai linoleumlaatat ja niiden liimaainekset saattavat irrotessaan vapauttaa sisäilmaan asbestikuituja. Saunatilojen pukuhuoneiden seinien ja katon rajassa havaittiin paneelin alla alumiinipaperia. Mikäli alumiinipaperia on käytetty pukuhuoneen puolella myös saunan ja pukuhuoneen välisessä seinässä, on seuraavan peruskorjauksen yhteydessä suositeltavaa tarkastaa kahden tiiviin pinnan väliin jääneet rakenteet. Pukuhuoneiden paneelipinnat ovat tyydyttävässä / hyvässä kunnossa. Useassa tilassa on käytetty puuparkettia, pääasiassa maalattua tai lakattua. Noin puolet tiloista joissa on käytetty puuparkettia on parketin pinta silmämääräisen tarkastelun perusteella tyydyttävässä kunnossa ja noin puolessa se on kulunutta. Tilat joissa on kuluneet puuparketin pinnat, on suositeltavaa kunnostaa, hiomalla ja tekemällä niihin uusi pintakäsittely. 13 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Muovimattojen tai -laattojen asentamisajankohta ei ollut tarkasti tiedossa, mutta muovimatot ja -laatat ovat todennäköisesti jo yli 30 vuotta vanhoja. Muovimattojen ja -laattojen keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. Mikäli muovimatot ja laatat on asennettu ennen 1980 -lukua on niiden tekninen käyttöikä jo loppunut ja ne on suositeltavaa uusia. Kts. myös kohdassa 4.1.5 oleva porrashuoneet ja käytävät. Seinäpinnoissa on käytetty pääasiassa levytystä ja rappausta, joiden pinta on maalattu. Seinäpintojen rappaus ja maalipinnat ovat pääasiassa tyydyttävässä kunnossa. Paikoin havaittiin rappauksen irronneen ja halkeilleen. Kattopinnat olivat pääasiassa tyydyttävässä kunnossa. Kiinteistön asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Huonokuntoisten muovimattojen ja muovi- tai linoleumlaattojen uusminen. Muovimattojen ja muovi- tai linoleumlaattojen uusiminen (~250 m²) Seinäpintojen irronneiden rappauksien paikkakorjaukset. Seinä- ja kattopintojen tilakohtainen kunnostaminen / maalaaminen. 4.1.2 Kiinteistön kosteat tilat Tarkastettujen kiinteistön kosteisiin tiloihin suoritettiin pintakosteuskartoitus. Samalla tarkastettiin pintamateriaalien kiinnitys alustaansa ja arvioitiin silmämääräisesti pintarakenteen teknistä kuntoa. Pintakosteuden kartoituksessa ei saada tuloksena absoluuttisia kosteuspitoisuuksia, vaan lukuarvot kertovat rakenteen pinnan sähkönjohtavuudesta, johon vaikuttavat aineen tiheys ja kosteuspitoisuus. Mikäli esim. laatoitettua seinää kartoitetaan sen eri kohdissa, johtuvat erilaiset tulokset rakenteen erilaisesta kosteuspitoisuudesta, koska aineen tiheys on sama eri kartoituspisteissä. Pintakosteusosoittimen kartoitussyvyys ulottuu 3 5 cm:n syvyyteen. Pintakosteuskartoituksessa havaitut pienialaiset kohonneet arvot voivat johtua esimerkiksi laatoituksen ja vedeneristeen välissä olevasta kosteudesta suihkun käytön jälkeen. Tässä kuntoarviossa pintakosteuskartoitukset suoritettiin GANN-merkkisellä pintakosteudenosoittimella. 14 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Pintamateriaalin kiinnitys alustaan tarkastettiin laatoitusten osalta mekaanisesti koputtamalla. Yksittäiset ja pienialaiset "kopo" -alueet eivät aiheuta toimenpiteitä, mikäli ne eivät ole roiskevesialueella. "Kopo" -alueita ei eritellä tässä raportissa tarkasti, koska kaikissa tiloissa ei päästä tarkastamaan pintoja kauttaaltaan. Saunatilat ovat toimitettujen asiakirjojen (vanha rakennuslupa) mukaan tehty vuonna 1972 talonmiehen asunnosta muuttamalla. Saunan suihkutiloissa on käytetty lattian ja seinän pintamateriaalina kaakelilaattaa. Suihkutilan silikonisaumoissa havaittiin pistemäistä tummentumaa. Pistemäinen pinnan tummentuma on yleensä merkki tuuletuksen puutteesta. Suihkun oven ja ikkunan maalipinta oli osittain vahvasti irronnut mikä on myös merkki tuuletuksen puutteesta. Oven alla ei havaittu rakoa, jolloin korvausilman saanti suihkutiloihin on heikkoa. Myös ulkoseinässä oleva tuloilmakanava oli suljettu, joten suihkuun ei pääse käytännössä mistään korvausilmaa. Suihkussa ja saunassa havaittiin poistoilmakanavat. Suihkun tuloilmakanava tulee pitää auki ja oven alla olisi suositeltavaa olla rako korvausilmalle. Saunatilojen pintarakenteet ovat todennäköisesti alkuperäisiä. Kosteiden tilojen pintamateriaalien tekninen käyttöikä on noin 15-20 vuotta. Kiinteistön muissa lattiakaivollisissa laatoitetuissa tiloissa on käytetty myös klinkkerilaattaa. Kiinteistön kaikki laatoitettujen ja kosteiden tilojen pintamateriaalit ovat teknisen käyttöikänsä päässä ja ne on suositeltavaa uusia. Ennen uusimistöitä tulee poistettavien materiaalien osalta olla tehtynä asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Saunan pintamateriaalina on käytetty paaneelia. Pintarakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Paneelipinnoissa on näkyvissä kulumista. Saunan pintarakenteet on suositeltavaa uusia suihkun ja pukuhuoneen pintarakenteiden uusimisen yhteydessä. Yläkerrassa sijaitsee keittiötilat. Keittiötiloissa on lattialla muovimatto, sekä ritiläkaivo. Silmämääräisen tarkastelun perusteella keittiön lattia on tasainen. Muovimattojen uusimisen yhteydessä on suositeltavaa parantaa keittiön lattian kallistuksia niin, että se kallistaa kaivolle päin. Märkätilojen lattiakaivoihin tehtiin pistokoeluontoisesti tarkastus. Lattiakaivon kansi oli muovinen ja kaivo valurautainen. Valurautainen lattiakaivo oli ruosteessa ja kaivossa oli paljon roskaa / ruostetta. 15 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Saunatilojen ja märkätilojen korjaussuunnittelu (mukana LVI- ja sähkö). Saunatilojen ja märkätilojen pintarakenteiden uusiminen korjaussuunnitelmien mukaisesti. 4.1.3 F71 Kiinteistön Kalusteet Kiinteistön kalusteita ovat lähinnä keittiöiden kiintokalusteet. Kiinteistön keittiökalusteiden alkuperäinen asennusvuosi ei ollut tarkastajien tiedossa. Kalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Kalusteita uusitaan tarvittaessa. 4.1.5 Yhteiset ja yleiset tilat Tekniset tilat: Lämmönjakohuone Kiinteistön lämmönjakohuone sijaitsee pohjakerroksessa rakennuksen keskivaiheilla. Lämmönjakohuoneen lattia on maalattua betonia. Maalipinta oli osittain kulunut. Lattialla on lattiakaivo. Silmämääräisen tarkastelun perusteella lattian kallistukset ovat lattiakaivolle päin riittävät ja kunnossa. Lattian ja seinän rajassa havaittiin olevan valettu betoninen jalkalista. Betonilattian maalipinta on kulunut. Lämmönjakohuoneen seinissä oli aukkoja ja läpiviennit olivat epätiiviit. Kuntoarvioijan tiedossa ei ollut, onko lämmönjakohuone erillistä palo-osastoa. Aukkojen tiiveyksien ja lämmönjakohuoneen palo-osastoinnin tarpeellisuus tulee tarkistaa. Lämmönjakohuoneen palo-osastoinnin tarpeellisuuden tarkastaminen. 16 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Sähköpääkeskus Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee avonaisessa tilassa, joka johtaa lämmönjakohuoneeseen. Lattiamateriaalina on muovi- tai linoleumlaatta. Pintarakenteiden havainnot on käsitelty kohdassa 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat. Jatkotoimenpiteet pintarakenteille on käsitelty kohdassa 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat. Porrashuoneet ja käytävät Kiinteistössä on toiseen kerrokseen johtavat sisäpuoliset puurakenteiset portaat. Käytävien lattian muovimattoja on mahdollisesti uusittu toimitettujen asiakirjojen mukaan vuonna 1998, jolloin uusitut käytävien muovimatot ovat teknisen käyttöikänsä puolessa välissä. Sisäpuolisten puurakenteisten portaiden maalipinta on kulunut. Sisäpuolisten puuportaiden pintojen huoltomaalaus. 17 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Autohalli Autohallit sijaitsevat rakennuksen yhteydessä rakennuksen sivustalla (etupihan puolella). Autohallissa on betonilattia. Lattian pinta on paikoin irronnut ja pinnassa havaittiin paikoin pienillä alueilla kalkkihärmejälkiä. Autohallin seinällä on betoninen jalkalista, joka on osittain hajonnut / puuttuu paikoin. Tilassa on lattiakaivo. Lattian kallistukset näyttivät silmämääräisen tarkastelun perusteella tasaisilta. Autohallissa havaittiin katossa vuotojälki. Katon levytyksissä havaittiin myös toinen mahdollinen kosteudesta johtuva jälki. Autohallin sivulla olevassa oven ja seinän välissä (alareunassa) havaittiin rako, josta näkyy päivän valo. Rako on suositeltavaa tukkia, jotta varmistutaan, että mm. pienet jyrsijät eivät pääse rakennukseen. Autohallin ulkoseinissä havaittiin rappauksen irtoilua. Rappauksen irtoilusta on kerrottu enemmän kohdassa 4.4.3 F31 Ulkoseinät. Seuraavan peruskorjauksen yhteydessä autohallin lattian kallistuksien tarkastelu / parannus. Ei huomioitu PTS:ssä. Autohallin katon vuotojälkien selvitys. Autohallin oven ja seinän välisen raon tukkiminen. 18 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
4.2 D Aluerakenteet 4.2.1 D6 Viherrakenteet Maassa olleen lumipeitteen vuoksi viherrakenteita ei päästy arvioimaan. Ei havaintoja Viherrakenteiden arviointi lumettomana aikana. 4.2.2 D7 Päällysrakenteet Maassa olleen lumipeitteen vuoksi päällysrakenteita ei päästy juurikaan arvioimaan. Silmämääräisen tarkastelun perusteella maanpinta viettää rakennuksen takapihalla rakennukseen päin. Maanpinta on myös selväsi ylempänä kuin lattian pinta. Maanpinnan tulee viettää 5% kallistuksella vähintään kolmen metrin matkalta rakennuksesta poispäin. Päällysrakenteiden arviointi lumettomana aikana. Takapihan maanpinnan kallistuksien parantaminen rakennuksesta poispäin viettäväksi. Kallistuksien varmistus vielä lumettomana aikana. 19 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
4.2.3 D8 Aluevarusteet D82 Talovarusteet Kiinteistön talovarusteita ovat lähinnä pyörätelineet ja lipputanko. Pöyrätelineet sijaisivat tarkastushetkellä rakennuksen sivulla. Pyörätelineet ovat voimakkaasti korroosiovauroituneet. Kiinteistöhoitajan mukaan lipputanko on katkaistu. Lipputangosta on jäljellä alaosa. Pyörätelineiden ruosteen poisto ja maalaus tai uusiminen tarvittaessa. Lipputangon uusiminen tarvittaessa. 4.2.4 D9 Ulkopuoliset rakenteet Tukimuurit Rakennuksen ympäristössä on luonnonkivistä tehtyjä tukimuuria, jotka erottavat maanpinnan korkeuseroja. Luonnonkivisissä tukimuureissa ei havaittu merkittäviä sortumia tai muita merkittäviä puutteita. Tukimuureja ei päästy kokonaisvaltaisesti arvioimaan maassa olleen lumipeitteen vuoksi. Tukimuurien arviointi lumettomana aikana. 20 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
4.3 E Pohjarakenteet E53 Salaojat Toimitetuista piirustuksista löytyi Miraplan Oy:n vuonna 2002 tekemä suunnitelmapiirustus, jossa rakennuksen takapihan puoleiselle sivulle on asennettu salaojitus. Rakennuksen sokkeliin on suunnitelmien mukaan myös asennettu perusmuurilevy. Tarkastuskierroksen aikana takapihalta havaittiin paikoin perusmuurilevyä. Mikäli etupihan puolelle ei ole asennettu salaojia ja perusmuurilevyä, on seuraavan piharemontin yhteydessä ne suositeltavaa asentaa. Salaojien tarkastuskaivoja ei päästy avaamaan maassa olleen lumipeitteen ja jään vuoksi. Salaojien toiminnan tarkastus lumettomana aikana. 4.4 F Rakennustekniikka 4.4.1 F1 Perustukset Rakennuksessa on luonnonkiviperustukset ja sokkeli. Perustuksissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai painumisesta johtuvia merkkejä. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. 21 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
F11 Alapohja Toimitettujen piirustuksien mukaan rakennuksen alapohja on betonirakenteinen. Alapohjan tarkka rakenne ei selvinnyt toimitetuista piirustuksista. Tarkastuskäynnin aikana havaittiin eri tasoisia lattioita. Miraplanin detaljipiirustuksen mukaan, betonilaatan päällä on eristettä. Alapohjaa on siis mahdollisesti lisälämmöneristetty betonilaatan päälle. Oulun kaupungin rakennusviraston vuonna 1973 tekemässä Rakennustapaselostuksessa on saunaosastolla seuraava alapohjan rakenne: - kosteuseristys - 75 kg/m³ mineraalivillalevy - 7 cm teräsbetoni - muovimatot, hitsatuin saumoin Rakennustapaselostuksesta ei selviä tarkasti missä osissa saunaosastoa kyseinen rakenne on. Pukuhuoneissa on muovimatto, joten rakenne on todennäköisesti ainakin pukuhuoneissa. Saunaosaston pukuhuoneiden muovimatot ovat kupruilleet ja irtoilleet reunoiltaan. Alapohjassa oleva mineraalivilla voi olla kosteusvaurioitunut. Alapohjarakenteen, sen kunnon ja tiiveyden selvitys. Alapohjan kuntotutkimukset. 4.4.2 F2 Rakennusrunko Rakennuksen sokkeli ja pohjakerroksen ulkoseinät ovat kantavia luonnonkivestä tehtyjä. Ylemmän kerroksen ulkoseinät ovat toimitettujen piirustuksien mukaan todennäköisesti kantavia puurakenteisia seiniä. Ylemmässä kerroksessa yläpohjaa on tuettu ainakin korkean tilan kohdalla myös kantavilla puisilla palkeilla ja vinoilla puupilareilla. Kantavissa rakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita tai vaurioita. Rakennusrungon kunto on hyvä. 22 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. F21 Väestönsuoja Kiinteistössä ei havaittu väestönsuojatilaa. Mikäli pelastussuunnitelmaa ei ole tehty, tulee se tehdä. F23 Portaat Rakennuksen sisäpuoliset portaat on käsitelty kohdassa 4.1.5 Porrashuoneet ja käytävät. Toimitettujen asiakirjojen mukaan rakennuksen ulkopuolisia portaita on korjattu 2000 -luvun alussa. Portaat ovat betonirakenteiset, joissa on luonnonkivi ladonta. Portaissa on piirustuksien mukaan alapuolinen routasuojaus. Portaiden kaiteet ovat puurakenteiset. Portaiden käsijohteiden ja kaiteiden maalipinta on voimakkaasti hilseillyt. Ulkopuolisten portaiden puuosien huoltomaalaus. 4.4.3 F3 Julkisivu F31 Ulkoseinät Rakennuksessa on ensimmäisessä kerroksessa luonnonkivestä tehdyt ulkoseinät. Ylemmässä kerroksessa on puurakenteiset, lomalautaverhoillut ulkoseinät. 23 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Osan ulkoseinistä havaittiin ikkuna-aukkojen kohdalla olevan mahdollisesti eri paksuiset. Ulkoseiniä on mahdollisesti lisälämmöneristetty sisäpuolelta. Ulkoseinien sisäpuolella on käytetty rappausta ja maalia. Autohalli -tilassa havaittiin rappauksen irronneen, jonka alta havaittiin toja-levyä (lastuvilla). Tojalevy voi kastuessaan aiheuttaa kosteusvaurioita ja sisäilmahaittaa. Autohallin ulkoseinien rappaus oli irronnut paikoin vahvasti. Rakennuksen luonnonkivi -rakenteiset ulkoseinät olivat tarkastuskäynnin aikana kuurassa. Kuura oli sulanut aukkojen ja rakennuksen nurkan alueilla, joka kertoo siitä, että kyseisillä kohdilla rakennusta on lämpövuotoa. Ikkunoista on kerrottu enemmän seuraavassa kohdassa F32 Ikkunat. Ulkoseinän sisäpuolisen irronneiden rappauksien syyn selvitys. Ulkoseinien kuntotutkimukset alapohjan kuntotutkimuksien yhteydessä. Irronneiden ulkoseinien sisäpuolisen rappauksen korjaus. Kustannukset huomioitu kohdassa 4.1.1 Kiinteistön kuivat tilat. F32 Ikkunat Rakennuksessa on alkuperäiset kaksilehtiset puuikkunat. Ikkunoiden sisäpuolella havaittiin paikoin ilmavuodon jälkiä. Ikkunoiden ulkopuolella maali hilseilee paikoin voimakkaasti. Ikkunoihin on suositeltavaa tehdä huoltokunnostus. Ikkunoihin tulisi tehdä vähintään ulkopuolinen huoltomaalaus, ennen kuin ikkunoiden kunto pääsee merkittävästi huononemaan irronneen maalipinnan vuoksi. Autohallin vesikatolta havaittiin, että yläkerrassa sijaisevien lukossa olevien palolaitoksen tilojen ikkunan lasi on hajonnut. Ikkunoiden ympärillä havaittiin luonnonkivisessä seinässä olevan kuuran sulamista, joka kertoo, että ikkunoiden kautta pääsee karkaamaan lämpöä. Käyttäjiä haastateltaessa selvisi, että ikkunoista aistitaan vedon tunnetta. 24 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Yläkerran hajonneiden lasien korjaus. Ikkunoiden huoltokunnostus. F33 Ulko-ovet Rakennuksessa on puiset ulko-ovet. Osassa ulko-ovia on ikkunoita ja alkuperäisiä sepän takomia ovenkahvoja. Ulko-ovien ulkopuolella maali hilseilee paikoin voimakkaasti. Ulko-oviin on suositeltavaa tehdä huoltokunnostus. Oviin tulisi myös tehdä vähintään ulkopuolinen huoltomaalaus, ennen kuin ovien kunto pääsee merkittävästi huononemaan irronneen maalipinnan vuoksi. Ulko-ovien huoltokunnostus ikkunoiden kunnostuksen yhteydessä. 4.4.4 F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Kiinteistön toiseen yläpohjatilaan on käynti vesikatolla olevan tarkastusluukun kautta, sekä toiseen yläpohjatilaan sisäpuolisen IV-konehuoneen kautta. Vesikaton kautta pääsevään yläpohjatilaa ei päästy tarkastamaan kuntoarviokierroksen aikana, koska tarkastusluukkua ei saatu kohtuudella auki. 25 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Vesikatteen alla havaittiin olevan umpilaudoitus yläpohjatilasta käsin. Umpilaudoituksessa havaittiin paikoin vuotojälkiä. Yläpohjassa oli keskellä alue, hormin vierellä, joka oli eristetty mineraalivillalla. Mineraalivilla oli tummunutta. Yläpohjan IV-putket on eristetty. Putkieristeet näyttivät pääasiassa olevan kunnossa. Putkien haaran kohdalla havaittiin putkieristyksen olevan epätiiviin näköinen. Yläpohjatilassa on todella paljon lintujen ulostetta. Yläpohjatilan aukkojen ja lintujen reittien kohdille tulisi asentaa verkot estämään lintujen ja pieneläinten pääsy yläpohjatilaan. Yläpohjatilassa on myös paljon sinne kuulumatonta tarvaraa, joka nostaa yläpohjan palokuormaa. Yläpohja tuulettuu räystäiden kautta. Yläpohjatilan siivous ulosteesta ja ylimääräisestä tavarasta. Yläpohjatilan aukkoihin verkkojen asennus, jotta linnut ja pieneläimet eivät pääse yläpohjatilaan. Yläpohjan putkieristeiden liitosten tarkastus. F41 Vesikatot Kiinteistön vesikatteena on kolmiorimahuopakate päärakennuksen osalla, sekä konesaumattu peltikate autotallin / varaston kattona. Päärakennuksen osalla on harjakatto ja autotallin osalla loiva pulpettikatto. Kerminkatteen pinnan havaittiin olevan kulunut. Rakennuksen Pohjoisen, sekä kattolyhdyn Lännen puoleisen lappeen kermin pinnassa havaittiin kauttaaltaan sammalkasvustoa. Sammalkasvusto sitoo katteen pintaan vettä, joka jäätyessään ja sulaessaan vaurioittaa entistä nopeammin kermikatetta. Eteläisen lappeen, sekä Itäisen kattolyhdyn lappeen kermipinnassa ei havaittu juurikaan sammalkasvustoa. Voidaan kuitenkin todeta, että kermikate on teknisen käyttöikänsä loppupuolella ja se tulisi uusia. Samassa yhteydessä on suositeltavaa uusia autotallin konesaumattu peltikatto läpivienteineen. Vesikaton pellityksien maalipinnan havaittiin paikoin irtoilleen. 26 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Vesikaton kokonaisvaltainen korjaussuunnittelu (vesikate, kulkureitit, läpiviennit, pellitykset, vedenohjaus, yläpohjan lisälämmöneristys, putkien eristykset jne.) Korjaussuunnittelussa otettava huomioon mm. bitumikermikatteen mahdolliset asbesti- ja haitta-aineet. Vesikaton kokonaisvaltainen korjaus F43 Yläpohjavarusteet Rakennuksen kattovedet on ohjattu räystäskouruja pitkin syöksytorville, josta takapihan puolella rakennusta ne on ohjattu sadevesikaivoille ja etupihalla rakennuksen vierustalle. Rakennuksen vierustalle syöksytorvilla ohjatut sadevedet on edelleen ohjattu kauemmas rakennuksesta peltisillä kouruilla. Autohallin katto on alempana muuta rakennusta. Rakennuksen kattovedet on ohjattu ylemmältä lappeelta autohallin katolle. Viemärintuuletusputkissa havaittiin maalipinnan irtoilua. Viemärin tuuletusputkissa ei havaittu jäätymissuojaa. Piipun ympäristöstä havaittiin jälkiä mahdollisista lämpövuodoista (lumen sulamisena talviaikana). Sadevesikaivojen havaittiin olevan täynnä havunneulasia. Syöksytorvien alapuolella olevien peltisten kourujen havaittiin olevan paikoin vinossa, jolloin vesi ei osu syöksytorvelta kouruun. Seuraavan piharemontin yhteydessä on suositeltavaa asentaa myös rakennuksen etupihan puolelle sadevesijärjestelmä. Ensiaputoimena suositellaan etupihan syöksytorvilta tulevan veden ohjaamisen tarkastamista / korjaamista, jotta varmistutaan, että vesi johdetaan kauemmas rakennuksesta, esim. betonisilla loiskevesikouruilla. Vesikatteella olevissa pellityksissä (mm. piippujen, IV-laitteiden) havaittiin maalipinnan irtoilua ja puutteita, sekä puutteellisia korjauksia, kuten tiivistysmassauksia ja kateruuvikiinnityksiä. IV-laitteiden pellityksien yläpintojen havaittiin paikoin olevan tasaisia, jolloin vesi pääsee lammikoitumaan pellityksen päälle. Pellityksien ja läpivientien katteen liittymäkohtia on paikkailtu tiivistysmassalla. Antenninjalassa havaittiin reikä, josta vesi pääsee vuotamaan kattorakenteisiin. Antenninjalka on lisäksi vahvasti korroosiovaurioitunut. 27 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Rakennuksen harjan vierustassa on teräksinen kulkusilta. Rakennuksen talotikkaat ovat teräsrakenteiset. Lapetikkaat ovat puurakenteiset. Harjalle kulkevien lapetikkaiden havaittiin olevan rikki, sekä ne olivat valuneet hieman taaksepäin. Lapetikkaiden harjalla oleva teräksinen kiinnitysosa on vaurioittanut kermikatetta harjan kohdalta. Kuntoarviokierroksen aikana lapetikkaat rojahtivat alaspäin kiivetessä hieman lisää taakse päin. Lapetikkaita ei tule käyttää ennen kuin ne on korjattu. Räystäskourujen, syöksytorvien ja sadevesikaivojen puhdistus kaksi kertaa vuodessa. Ensiaputoimena: etupihan puolen syöksytorvilta tulevan vedenohjauksen parantaminen, esim. betonisilla loiskevesikouruilla. Lapetikkaiden korjaus Yläpohjavarusteiden korjaus on huomioitu vesikaton korjauksen yhteyteen kohdassa F41 Vesikatot. 4.4.5 F5 Täydentävät sisäosat F51 Sisäovet Kiinteistössä on puisia väliovia. Yhdessä väliovessa (tilassa 4 / majoitus huone no 2) havaittiin kahvan irronneen. Välioven irronneen kahvan korjaus. 28 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
F57 Hormit, kanavat, tulisijat Kiinteistössä on vanhoja hormia ja tulisijoja. Kiinteistöhoitajaa haastateltaessa selvisi, että tulisijat eivät ole enää käytössä. Tulisijoja tai hormeja ei erikseen tarkastettu. Ei jatkotoimenpide-ehdotuksia. 4.4.6 F6 Tilojen pintarakenteet Tilojen pintarakenteet on käsitelty kohdassa 4.1 Tilat. 4.4.7 F7 Rakennusvarusteet F71 Kalusteet Tilojen kalusteet on käsitelty kohdassa 4.1.3 F71 Kiinteistön kalusteet. 29 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
5. LVI-JÄRJESTELMÄT 5.1 G1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty kaukolämpöön. olevassa lämmönjakohuoneessa. Lämmönjakokeskus on 1. kerroksessa G11 Lämmöntuotanto Kiinteistön lämmitysjärjestelmän tuotantona toimii Oulun Energia Oy. Ei havaittu selkeitä puutteita tai ongelmia lämmöntuotannossa. Ei toimenpiteitä. G11.1 Kaukolämpölaitteet Lämmönjakohuoneessa olevassa lämmönjakokeskuksessa on lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet. Lämmitysverkoston- ja lämpimän käyttöveden kiertojohdon kiertovesipumput ovat lämmönjakohuoneessa. Lämmönjakokeskus laitteineen on vuodelta 1977. Laitteistot olivat toiminnassa eikä niissä havaittu vuotoja tai toimintaan vaikuttavia ongelmia tai vaurioita. Lämmönjakokeskus on teknisen käyttöikänsä lopussa. Kaukolämmön jäähdytys normaali Pumput kunnossa Säätöautomaatio asetusarvoissaan Lämminkäyttövesi + 65 ºC, kierto +61 ºC Lämmönjakokeskuksen uusiminen. 30 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G11.2 Lämmönsiirtimet Lämmönsiirtimet sisältyvät lämmönjakokeskukseen. Lämmönsiirtimet ovat Högfors Oy:n valmistamia vuodelta 1977. Lämmönsiirtimet ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämmönsiirtimien uusiminen sisältyy lämmönjakokeskuksen uusimiseen. G11.3 Kattilat varusteineen Kiinteistössä ei ole lämmityskattiloita. G11.4 Öljynsiirtojärjestelmät Kiinteistössä ei ole öljynsiirtojärjestelmiä. G12 Lämmönjakelu G12.1 Paisunta- ja varolaitteet Lämmönjakohuoneessa oleva IPX kalvopaisunta-astia on vuodelta 1998. Paisunta-astian tilavuus on 200 litraa. Esipaine on tarkastettu 17.10.2013. Paisuntajärjestelmä on kunnossa. Kalvopaisunta-astialla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta noin 10 vuotta. Kalvopaisunta-astian uusiminen. 31 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G12.2 Lämmönjakeluverkoston kiertovesipumput Patteriverkoston ja ilmanvaihdon lämmitysverkoston kiertovesipumput ovat lämmönjakohuoneessa. Tuloilmakoneen kiertovesipumppu on tuloilmakoneeseen kytkettynä. Lämmitysverkostojen pumpuista kaksi on uusittu, yksi on vuodelta 1977. Patteriverkoston ja ilmanvaihdon lämmitysverkoston kiertovesipumput sekä tuloilmakoneen kiertovesipumppu ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Tuloilmakoneen kiertovesipumpun uusiminen. Lämmitysverkostojen pumppujen uusiminen sisältyy lämmönjakokeskuksen uusimiseen. G12.3 Lämmitysverkostot varusteineen Lämmitysverkostojen putket ovat teräsputkia. Lämpöjohdot ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa. Käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysputkistossa oleva vapaa happipitoisuus ja mahdollinen ulkopuolinen kosteus. Lämpöjohtoja on rakenteiden sisällä joten niiden kunnosta ei ole tietoa. Putkissa ei ole näkyvissä vuotojälkiä. Putkistoilla on käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Rakenteissa olevien lämpöjohtojen uusiminen. G12.4 Lämmitysverkoston linja- ja sulkuventtiilit Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin karaventtiileitä vuodelta 1965 ja 1977. Sulku- ja linjasäätöventtiileiden tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta. 32 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. G13 Lämmönluovutus G13.1 Lämmityspatterit varusteineen Lämmityspatterit ovat teräslevypattereita. Pattereiden käyttöikään vaikuttaa oleellisesti lämmitysverkostossa oleva vapaa happipitoisuus. Patterit ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa. Pattereilla on käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Ei toimenpiteitä. G13.2 Patteriventtiilit Patteriventtiileitä on vuosien aikana uusittu. Patteriventtiilit ovat hyvin eri-ikäisiä. Patteriventtiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Patteriventtiilien uusiminen ja patteriverkoston tasapainotus. 33 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G13.4 Tuloilmakoneiden lämmityspatterien varusteet Tuloilmakoneen lämmityspatterin varusteet ovat rakennusaikaisia. Ei toimenpiteitä. G14 Eristykset Näkyvissä olevat lämpöjohtojen eristykset ovat pelti- ja muovipäällysteisiä mineraalivillaeristeitä. Rakenteissa olevien lämpöjohtojen eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Näkyvissä olevat lämpöjohtojen eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Ei toimenpiteitä. 5.2 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty kunnalliseen jäte- ja sadevesiviemäriverkostoon sekä vesijohtoverkostoon. G21 Vedenkäsittelylaitteet Kiinteistön lämminkäyttövesi tuotetaan lämpökeskuksessa olevalla lämmönsiirtimellä. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa voidaan säätää yksikkösäätimellä. Tarkastettujen tilojen osalta lämpimän käyttöveden lämpötila oli keskimäärin +63 ºC. Legionella-bakteeria voi esiintyä mikäli lämpimän käyttöveden lämpötila on alle +50 ºC. 34 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G21.1 Lämpimän käyttöveden kiertovesipumput Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu on vuodelta 1977. Pumppu on teknisen käyttöikänsä lopussa. Lämpimän käyttöveden kiertovesipumppu uusiminen sisältyy lämmönjakokeskuksen uusimiseen. G21.3 Paineenalennusventtiilit Kiinteistön päävesimittarilla ei ole vakiopaineventtiiliä. Vakiopaineventtiilillä ei ole merkittävää vaikutusta vedenkulutukseen tämän kaltaisessa rakennuksessa. Ei toimenpiteitä. G22 Vesijohtoverkostot G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Kiinteistössä ei ole lämpimään käyttövesiverkostoon kytkettyjä lämmityslaitteita. G22.2 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt laitteet Kiinteistössä ei ole lämpimän käyttöveden verkostoon kytkettyjä laitteita. 35 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G22.3 Vesijohtoverkostot varusteineen Vesijohdot ovat vähäisiltä osin rakennusaikaisia galvanoituja teräsputkia ja kupariputkia, pääosin kupariputkia vuosilta 1965 ja 1977. Vesijohdoissa ei havaittu vuotojälkiä. Vuodelta 1965 olevien ja vanhempiin lämminkäyttövesijohtojen liitoksissa käytettyjen messinkijuotosten sinkkikato voi heikentää putkiliitoksia ja aiheuttaa vuotoriskin. Vuodelta 1965 olevat ja vanhemmat vesijohdot ovat teknisen käyttöikänsä loppupuolella joten ne sekä rakenteissa mahdollisesti olevat vesijohdot olisi suositeltavaa uusia. Vuodelta 1977 olevilla vesijohdoilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta noin 15 vuotta. Ennen vuotta 1977 asennettujen vesijohtojen uusiminen. (Vesijohdot, vesijohtojen eristykset, vanhojen näkyvissä olevien vesijohtojen purkaminen ja tarvittavat seinien ja välipohjan läpimenot). G22.4 Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin vuodelta 1977. Venttiilit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiileiden uusiminen. G23.3 Rasvanerottimet Kiinteistössä ei ole rasvanerottimia. 36 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G23.4 Viemäripumppaamot Kiinteistössä ei ole pumppaamoita. G23.5 Jäteveden puhdistamot Kiinteistössä ei ole jäteveden puhdistamoja. G24 Viemäriverkostot G24.1 Sisäviemäriverkoston padotusventtiilit Viemäriverkostossa ei ole padotusventtiileitä. Ei toimenpiteitä. G24.2 Viemärikaivot Kiinteistössä on jäte- ja sadevesivesiviemärin tarkastuskaivot. Tarkastuskaivoilla on käyttöikää jäljellä muutamia vuosia. Tarkastuskaivojen uusiminen. 37 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G24.3 Sadevesikaivot Sadevedet johdetaan harjakatoilta syöksytorvien kautta maan pinnalle ja rännikaivoihin. Piha-alueella on sadevesikaivoja. Rännikaivoilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta yli 10 vuotta. Ei toimenpiteitä. G24.4 Viemäriverkostot varusteineen Jäte- ja sadevesivesiviemärit ovat vähäisiltä osin rakennusaikaisia valurautaviemäreitä, pääosin uusittuja muoviviemäreitä. Vuodelta 1965 olevilla ja vanhemmilla viemäreillä on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta muutama vuosi. Vuodelta 1977 olevilla viemäreillä on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta noin 15 vuotta. Ennen vuotta 1977 asennettujen jäte- ja sadevesiviemäreiden uusiminen. (Uudet jäte- ja sadevesiviemärit, tuuletusviemäreiden jäätymissuojat, lattiakaivot ja tarkastuskaivot). Viemäreiden uusimisen kustannusarvio ei sisällä rakennusteknisiä töitä. 38 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G25 Vesi- ja viemärikalusteet G25.1 Vesikalusteet Sekoittimet ovat pääosin uusittuja 1-otesekoittimia ja termostaattisekoittimia. Sekoittimien kunto on tyydyttävä. Tiskipöytäsekoittimien virtaama mittauksissa oli keskimäärin 14 l/min. Suositus on 12 l/min. Yksittäisiä sekoittimia uusitaan tarvittaessa. G25.2 Viemärikalusteet Wc-istuimia, pesualtaita ja vesilukkoja on vuosien aikana uusittu. Viemärikalusteiden kunto on tyydyttävä. Yksittäisiä viemärikalusteita uusitaan tarvittaessa. G26 Eristykset Näkyvissä olevat vesijohtojen eristykset ovat pelti- ja muovipäällysteisiä mineraalivillaeristeitä. Rakenteissa olevien vesijohtojen eristyksistä ei pystytty tekemään havaintoja. Eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Ei toimenpiteitä. 39 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
5.3 G3 Ilmastointijärjestelmät Kiinteistössä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tuloilmakone on ilmanvaihtokonehuoneeseen sijoitettu koneikko. Poistoilmakoneina on katolla olevia huippuimureita 5 kpl joista yksi on vuodelta 1965 ja neljä vuodelta 1977. Ilmanvaihtojärjestelmässä ei ole hätäpysäytyspainiketta jolla hälytystilanteessa tuloilmakone ja huippuimurit voidaan pysäyttää. G31 Ilmastointikoneet G31.2 Tuloilmakoneet varusteineen Tuloilmakoneen TK3, Koja HLZ 35, vuodelta 1974, vaikutusalue on 2. kerroksen sali. Tuloilmakone on varustettu sulkupellillä, suodattimella, lämmityspatterilla, jäätymisvahdilla ja tuloilmapuhaltimella. Tuloilmakone on tarkastuksen perusteella kunnossa. Tuloilmakoneen puhallin ja puhallinmoottori ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Tuloimakoneisiin liittyvien osien tekninen käyttöikä on noin 10...25 vuotta käyttöasteesta riippuen. Tuloilmakoneen puhaltimen ja puhallinmoottorin uusiminen. G31.3 Poistoilmakoneet varusteineen Poistoilmakoneet ovat katolla olevia huippuimureita. Huippuimurit ovat rakennusaikaisia, tekninen käyttöikä on noin 10...25 vuotta käyttöasteesta riippuen. Huippuimurit ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Huippuimureiden uusiminen. 40 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G32 Ilmastointikoneeseen liittyvät osat Kiinteistössä ei ole muita ilmastointikoneisiin liittyviä osia. G33 Kanavistot Ilmanvaihtokanavat ovat rakenneainekanavia ja kuumasinkittyjä peltikanavia. Ilmanvaihtokanavat ovat tyydyttävässä kunnossa. Ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta ei ole tietoa. Ammattimaisten ruuanvalmistuspaikkojen ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot tulee puhdistaa kerran vuodessa, (Sisäasiainministeriön asetus n:o 802/2001). Muiden tilojen ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Jos rakennuksessa oleva keittiö ei toimi ammattimaisena ruuanvalmistuspaikkana, rakennuksen kaikki ilmanvaihtokanavat tulisi puhdistaa kymmenen vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistus. G34 Päätelaitteet Tuloilman päätelaitteet ovat tuloilmasäleikköjä. Poistoilman päätelaitteet ovat poistoilmasäleikköjä sekä lautasventtiileitä ja kartioventtiileitä. Päätelaitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpiteitä. 41 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
G35 Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet Kiinteistössä ei ole väestönsuojaa. G37 Eristykset Ullakolla olevissa poistoilmakanavissa on lämpöeristykset. Ullakkotiloissa olevien ilmanvaihtokanavien eristykset ovat kunnossa ja riittävät. Ei toimenpiteitä. 5.4 G4 Kylmätekniset järjestelmät G41 Kylmäkoneistot Keittiön kylmäsäilytystiloja varten on kylmäkoneistot. Kylmäkoneistot eivät olleet tarkastushetkellä toiminnassa. Kiinteistönhoitajan mukaan kylmäkoneistot ovat käyttökunnossa. Ei toimenpiteitä. 42 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
5.5 G5 Paineilma- ja kaasuverkostot G51 Paineilmaverkostot Kalustohallissa on paineilmaverkosto vuodelta 1965. Paineilmaverkosto on pääasiassa hälytysajoneuvojen jarrujen pitoon. Paineilmakompressori on uusittu vuonna 2011. Ei toimenpiteitä. G72.1 Sisä- ja ulkopalopostit Kiinteistössä on paloposteja ja käsisammuttimia. Palopostit ovat silmämääräisesti arvioituna kunnossa. Käsisammuttimet on tarkastettu säännöllisesti. Ei toimenpiteitä. 43 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
5.6 G8 Muita LVI-teknisiä järjestelmiä J7 Automaatiojärjestelmät J71 Rakennusautomaatio Lämmityksen, lämpimän käyttöveden ja tuloilmakoneiden säädöt on toteutettu yksikkösäätimillä. Tulo- ja poistoilmakoneiden käyntien ohjaukset on toteutettu rakennusaikaisilla kellokytkimillä. Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden yksikkösäätimet uusitaan lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä. Tuloilmakoneen yksikkösäädin tulisi uusia. Tuloilmakoneelle uusi yksikkösäädin. Kiinteistöön olisi suositeltavaa asentaa rakennusautomaatiojärjestelmä jolla toteutetaan lämmityksen ja lämpimän käyttöveden lämpötilojen säädöt sekä tuloja poistoilmakoneiden säädöt ja ohjaukset sekä mahdollisesti muita toimintoja kuten valaistuksen ja ovien lukituksien ohjaukset ja murtohälytykset. 2. kerroksen salin tulo- ja poistoilmakoneelle taajuusmuuttajat ja saliin CO2-anturi jolloin rakennusautomaatiojärjestelmän ohjaamana salissa olisi tarpeenmukainen ilmanvaihto. 44 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
6. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT 6.1 H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmät H11.1 Piha- ja aluevalaisimet Pihavalaistus on toteutettu rakennuksien seinävalaisimilla ja pylväsvalaisimilla. Valaisimet ovat hehkulamppu- ja elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Valaisimet ovat huonokuntoiset. Suositellaan seinävalaisimien uusimista Suositellaan pylväsvalaisimien uusimista H1.2 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkimellä. Ohjaus toimii toivotulla tavalla 45 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
6.2 H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset 6.2.1 H22 Jakokeskukset alle 1000V H22.1 Pääkeskukset Kiinteistön pääkeskus on uusittu 1974 ja sijaitsee rakennuksen sisällä. Keskus on nimellisvirraltaan 400A. Pääsulakkeet ovat Oulun Energian jakokaapissa. Keskus on koteloinnilta IP20. Pääkeskus on varustettu tulppasulakkeilla ja kuntoisuusluokaltaan välttävä. Pääkeskuksessa ei ole vikavirtasuojausta pistorasioille. Sähköjärjestelmät on TN-C. Keskus uusitaan seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä. H22.2 Muut keskukset Kiinteistön ryhmäkeskukset on uusittu 1974, mutta kiinteistössä on keskuksia myös vuodelta 1965. Keskukset ovat koteloinniltaan IP20 (1974) ja IP34 (1965). Vuonna 1974 asennetut keskukset ovat varustetut tulppasulakkeilla ja ovat kuntoisuusluokaltaan välttäviä. Vuonna 1965 asennetut keskukset ovat huonossa kunnossa. Keskuskset uusitaan seuraavan suuremman saneerauksen yhteydessä. 46 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
6.3 H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Kiinteistö on liitetty Oulun Energia Oy:n pienjänniteverkkoon maakaapelilla. Liittymisjohto on tyydyttävässä kunnossa ja vastannee kiinteistön kuormaa. H42 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Pääkeskuksella on maadoituselektrodi, mutta ei maadoituskiskoa. Puhelinjakamolla ja ullakon IV-koneella on maadoitus. Maadoitukset täyttävät rakennusaikaiset määräykset. Suositellaan maadoituskiskon asentamista ja maadoitusjohtojen kytkemistä kiskoon. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Kiinteistössä on nousujohdot vuodelta 1974 ja 1965. Nousujohdot ovat 4-johtimisia (TN-C), MMJ- ja MMK- tyyppisiä kaapeleita. Nousujohdot uusitaan suuremman saneerauksen yhteydessä 5-johtimiseksi (TN- S) 47 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
H44 Voimaryhmäjohdot Rakennuksessa on pääosin alkuperäiset voimaryhmäjohdot. Kiinteistöön on lisätty saneerauksien yhteydessä uusia ryhmäjohtoja. Käytöstä poistettujen laitteiden johtoja on purkamatta. Suositellaan käytöstä poistettujen laitteiden ja niiden ryhmäjohtojen purkamista keskukselle saakka. H45 Valaistusryhmäjohdot Rakennuksen valaistustusryhmäjohdot ovat pääosin vuodelta 1974, mutta asennuksia on myös vuosilta 1972 ja 1965. Kaikki kaapeloinnit on suoritettu MMJ-tyyppisiä kaapeleita käyttäen. Johdot ovat asennetut pääosin pinta-asennuksena. Asennuksista on suunnitelmat vuodelta 1974. Kaapelit ovat välttävässä kunnossa. Kaikkia muutoksia ei ole viety piirustuksiin. Suositellaan kaikkien valaistusryhmäjohtojen uusimista suuremman saneerauksen yhteydessä. 48 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kiinteistössä on pääosin vuosilta 1965-1974 olevat kytkimet ja pistorasiat. Sähkökalusteita on uusittu myös korjaus- ja muutostoimenpiteinä. Vuodelta 1974 olevat sähkökalusteet ovat välttävässä kunnossa ja vanhemmat ovat huonossa kunnossa. Käytössä on vielä metallisia 3x40A:n voimapistorasioita jotka nykyään ovat käyttökiellossa. 6.4 H5 Valaisimet H51 Valaisimet Rakennuksessa on pääosin vuodelta 1974 olevat valaisimet. 2.kerroksessa on myös alkuperäisiä valaisimia vuodelta 1942. Valaisimet ovat pääasiassa hehkulamppu-, loistelamppu- ja elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Valaisimet on heikkokuntoiset. Rakennuksessa havaittiin myös myöhemmin asennettuja halogeenivalonheittimiä. Suositellaan kaikkien valaisimien uusimista suuremman saneerauksen yhteydessä. Suositellaan alkuperäisten (vuodelta 1942) olevien valaisimien kunnostamista. Suositellaan halogeenivalonheittimien poistamista suuren tulipaloriskin vuoksi. 49 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
6.5 H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61.4 Saattolämmitykset Rakennuksessa ei havaittu saattolämmityksiä. H62 Kojeet ja laitteet H6.3 Kiukaat Kiinteistössä on 30kW:n sähkökiuas vuodelta 1974 (Metos Sisu 30). Kiuas on huonokuntoinen. Suositellaan kiukaan ja ohjauskeskuksen uusimista 6.6 H7 Erityisjärjestelmät H74 Turvavalaistusjärjestelmät Rakennuksessa on ovimerkkivalaistusjärjestelmä. Merkkivalaistuskeskus Esmi HTX-8202 (vuodelta 1974) on asennettu pääkeskuksen viereen. Poistumisteillä on ilman kulkusymbolia olevat ovimerkkivalaisimet, joita on täydennetty jälkiheijastavilla kylteillä. Valaisimet ja keskus ovat huonokuntoiset.kiinteistössä ei havaittu turvavalaisimia. Akusto on avoinaisena autotallin lattialla. Suositellaan turvavalaistuskeskuksen ja ovimerkkivalaistuksen uusimista koko rakennukseen. 50 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
J Tietojärjestelmät 6.7 J1 Puhelinjärjestelmät Rakennus on liitetty DNA Oy:n puhelin- ja kuituverkkoon. Puhelinverkosta on kaaviopiirustus Rakennuksessa ei ole ATK-verkkoa. Puhelinkaapelointi on suoritettu MMS-kaapelointina. Puhelinverkko ja kaapelointi on alkuperäinen vuodelta 1974 ja kuituliittymä on asennettu myöhemmin. Puhelinverkko on välttävässä kunnossa, mutta täyttää käyttäjän vaatimukset. Kuituverkko on ollut käytössä paloasemakäytön aikoihin. Suositellaan ATK-verkon rakentamista ja puhelinverkon purkamista 6.8 J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteisantennijärjestelmät Rakennus on liitetty DNA Oy:n SYJ-verkkoon ilmakaapelilla. Katolla on myös antennimasto antenneineen, mutta se ei ole käytössä. TV-kanavien jakelu tapahtuu rakennuksessa koaksiaalikaapeleilla. 51 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16
Antennit ja masto on huonossa kunnossa. Mastosta on valunut myös kondenssivettä ullakolle. Henkilökunnan mukaan antenniverkossa on jotain vikaa. Suositellaan antenniverkon uusimista 6.9 J3 Äänentoisto- ja merkinantojärjestelmät Kiinteistössä on ollut paloaseman aikaan äänentoistojärjestelmä (70V). Vahvistinkeskus on purettu. Kaiuttimet ja johdot ovat vielä paikoillaan. Kiinteistössä on ollut myös soittokellojärjestelmä (palohälytys). Kaiuttimet ja kaapeloinnit ovat huonossa kunnossa. Soittokellojärjestelmä ei ole toimintakuntoinen. 6.10 J4 Atk-järjestelmät J41 Kiinteistön atk-verkot Rakennuksessa on kuituliittymä, mutta ei ATK-verkkoa. 6.11 J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät J61 Valvomolaitteet Rakennuksessa ei ole rakennusautomaatiojärjestelmää. Ullakon tuloilmakoneella on Satchwell yksikkösäädin. Huippuimureiden käynnistykset tapahtuvat keskuksissa tai seinillä olevilla painikkeilla ja käyttökytkimillä. Käytössä on vielä huonokuntoinen Esmin LVI-hälytyskeskus. Suositellaan rakennusautomaation asentamista suuremman saneerauksen yhteydessä. 52 1906 KUA raportti v3 RevA 2014-05-16