Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kylien omatoiminen varautuminen - Pilotti Markus Viitaniemi valmiuspäällikkö
Kylien omatoiminen varautuminen pilotti; miksi? Viime vuosien häiriötilanteet kuten laajat myrskytuhot ja sähkökatkot ovat osoittaneet, että poikkeavissa tilanteissa pelastuslaitos tarvitsee apuvoimia normaalia päivittäisresurssia enemmän; tähän asti on pärjätty nykyiselläkin toimintamallilla, mutta toiminnan edelleen kehittämisellä varmistetaan entistä paremmat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen resurssit näissä tilanteissa ovat usein rajalliset, koska apua joudutaan useissa päällekkäisissä tehtävissä / alkuvaiheessa kohdentamaan kiireellisiin pelastustehtäviin ja kriittisiin kohteisiin. Pelastustoimella ei ole olemassa hajautettua resurssia kylissä (pl. paloasemapaikkakunnat ja vapepan kautta tuleva tuki). Kuntalaiset toimivat aiempien kokemusten mukaan oma-aloitteisesti tämänkaltaisissa tilanteissa. Aloite tullut kuntalaisilta eli kyläläiset olleet asiassa aktiivisia. Myös yhteystyökumppaneiden kanssa asiaa pohdittu jo vuosia.
Pilotoinnin tavoite Tavoitteena tehostaa kylien omatoimista varautumista, jossa kylät muodostavat vapaaehtoisen varautumisorganisaation (kylän turvallisuus-/pelastusryhmät) ja aktivoituvat toimimaan pelastustoimen tukena poikkeavissa tilanteissa. Kylien varautuminen palvelee normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä myös pelastustoimintaa erilaisissa laajoissa onnettomuustilanteissa. Toiminnalla pyritään erityisesti lisäämään jokaisen valmiuksia varautua ja toimia erilaisissa kriisitilanteissa sekä kannustaa naapuriavun antamiseen. Voidaan hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä työssä. Liittyminen paikalliseen turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun?
Pilottiryhmien muodostaminen Pilotoinnin 1.vaiheessa on Kesälahden paloasema-alueelle muodostettu vapaaehtoinen omatoimisen varautumisen organisaatio; 3 kylän turvallisuus-/pelastusryhmää / 8-10 henkilöä per ryhmä. Laajennettu pilotointia 2. vaiheessa Kontiolahteen ja ryhmät koulutettu. Ryhmät täydentävät pelastuslaitoksen olemassa olevaa organisaatiota erilaisissa normaaliolojen häiriötilanteissa, eivät siis korvaa mitään nykyisiä resursseja tai toimintoja.
Varautumisen historiaa Tämän kaltaista toimintaa on ollut aiemminkin; Palopiirijako: sammutuspäällikkö ja sijainen, sammutusryhmät. Omatoiminen varautuminen: suojeluyksikköjako, yksikön johtaja ja apulainen, Suojeluryhmät. Väestösuojeluorganisaatio. Nyt ei siis keksitä uutta, vaan jalostetaan vanhaa nykypäivään sopivaksi. Haetaan konkreettista toiminta, ei paperiorganisaatiota. Vapaaehtoistoiminnalla merkittävä rooli nykypäivänäkin; sopimushenkilöstö, palokuntanaiset, nuoriso-osastot jne.
Pilotointiin osallistujat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos. Kiteen kaupunki ja Kesälahden alueen kylät. Kontiolahden kunta ja alueen kylät. Pohjois-Karjalan kylät Ry. Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri, Pohjois-Karjalan koulutusyksikkö. Yhteistyöstä jatkossa keskusteltu myös mm. vapepan ja P-K:n pelastusalanliiton kanssa.
Pilotointiin liittyvät ohjelmat Sisäisen turvallisuuden ohjelma 2012: yhtenä arjen turvallisuutta parantavana toimenpiteenä on lisätä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa turvallisuutta ja viihtyvyyttä lisäävään työhön. Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma (KAMU): yhtenä tarkoituksena on tukea ja kannustaa kuntia ja paikallisyhteisöjä aktiiviseen ja monitoimijaiseen turvallisuussuunnitteluun ja toimintaan, jolla pystytään saamaan konkreettisia vaikutuksia väestön turvallisuuteen. HARVA-hankkeen toteutumaton ns. kolmas vaihe?
Kylien / ryhmien mahdolliset pelastustoimen tehtäväalueet esim. Suuret ja laajamittaiset onnettomuudet sekä normaaliolojen häiriötilanteet: Tiedustelu ja tilannetietojen välitys. Varoitusten ja hälytysten varmistus. Luonnononnettomuudet kuten; myrskyt, tulvat jne. Metsäpalot. Rakennuspalot (esim. eläinsuojat). Evakuoinnissa avustaminen. Mahd. etsinnät osana vapepa-toimintaa (poliisin vastuulla olevaa toimintaa). Erilaiset muut avustustehtävät.
Mitä apua kyliltä voitaisiin saada? Tilannetietoa mitä kylän alueella on tapahtunut ja minkälaista apua kylän alueella tarvitaan, mitä voidaan tehdä mahdollisesti itse. Paikallisten ihmisten ja olosuhteiden tuntemusta. Kalustoa ja tiloja kylä- ja henkilötietokortit. Monipuolista erityisosaamista ja käsityövoimaa. Luodaan kiinteä kontakti pelastuslaitoksen ja kylän välillä, jota kautta voidaan välittää tietoa molempiin suuntiin; Tiedon välitys kyläläisille suurin huoli poikkeavissa tilanteissa on juuri tiedon puute, vaikka mitään konkreettista hätää ei muuten olisikaan! Turvallisuuden liittyviä ideoita mahdoliisuus vaikuttaa ja osallistua oman asuinalueen turvallisuuden kehittämiseen.
Toimintaan osallistumisen periaatteet Kylän / henkilöiden oma aktiivisuus ja auttamisen halu. Toiminta ei velvoita osallistumaan, perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei fyysisiä vaatimuksia, koska tukevia tehtäviä on monenlaisia, ei pelkästään esim. raskasta raivaustyötä. Ei ole tarkoitus kouluttaa palomiehiä. Lähtökohtaisesti ei tehdä työturvallisuuslain mukaista vaaraa aiheuttavaa työtä. Pelastuslaitoksen antamassa tehtävässä määritellään toimintalupa/rajoitteet, mikäli tehtävä edellyttää työturvallisuuden huomioimista (esim. puun raivaus).
Tehtävä esimerkki laaja myrskytuho Tilannekuvaus: Talvimyrsky kaatanut maakunnassa ja kylien alueille runsaasti puita ja tukkinut useita teitä. Sähköt poikki kunnassa ja kylien alueella - odotettavissa että korjaustyöt kestävät vuorokausia, koska sama tilanne suuressa osassa maakuntaa. Vedenjakelussa sekä tieto- ja puhelinliikenteessä esiintynyt laajoja häiriöitä. Pakkasen odotetaan kiristyvän lähitunteina -15 c. Pelastuslaitos on täystyöllistetty ja pääpaino on kiireellisissä pelastustehtävissä sekä valtateiden, kriittisten kohteiden sekä kuntakeskusten raivaamisessa.
Tehtävä esimerkki laaja myrskytuho Toiminta: Ryhmät ovat saaneet pelastuslaitokselta etukäteen tiedon saapuvasta myrskystä ja ryhmänjohtaja ilmoittaa paloasemalle tarvittaessa käytettävissä olevien henkilöiden määrän ja kaluston. Pelastuslaitos antaa ryhmälle tehtävän seurata tilanteen etenemistä ja tiedustella myrskyn jälkeen mitä kylän alueella on tapahtunut; 1. mm. kiireellisen avun tarve, teiden kulkukelpoisuus, sähkökatkojen laajuus ja vaikutukset, muut huomiot? 2. tarvitaanko pelastuslaitoksen tai muiden viranomaisten välitöntä apua? 3. hätätilanteissa annetaan itse apua osaamisen mukaisesti; ensiapua, alkusammutus, pelastaminen? 4. mitä muuta pystytään itse tekemään (esim. puiden raivaus) sovitaan tehtävänjaosta? 5. onko tiedossa henkilöitä, jotka mahdollisesti tarvitsevat muuta apua esim. asunnon lämmittämisessä tms.? Ryhmät raportoivat paloasemalle ja toimivat annettujen jatkoohjeiden mukaan. Toiminnan päättyessä kokoontuminen paloasemalle, jossa yhteenveto tilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä sekä viralliset paperityöt.
Toimintaperiaatteet 1. Toiminta käynnistyy pelastuslaitoksen toimeksiannosta: henkilöt hälytetään pelastuslaitoksen toimesta tehtävään, ryhmä ilmoittautuu paloasemalle - annetaan tehtävä ja lupa toimia, sovitaan toimintaperiaatteista, ryhmät / henkilöt toimivat pelastustoiminnan johtajan tai hänen määräämänsä henkilön alaisuudessa / vastuulla, tilannetietojen välitys, lisäohjeet poikkeaviin tilanteisiin, vakuutusturva, korvaukset jne. 2. Toiminta käynnistyy omatoimisesti, kun havaitaan lähimmäisen avuntarve (mm. ns. naapuriaputoiminta) = huolehditaan ja autetaan naapureita ja muita kyläläisiä. 3. Toiminta kunnan sos.terv.toimen apuna?
Liittyminen pelastustoimen järjestelmään
Peruskoulutuksen alustava sisältö Koulutetaan tarvittavat tiedot ja taidot, että henkilöt voi toimia ryhmän jäsenenä hyötyä myös jokapäiväisessä arkielämässä. 1. Perehdytys pelastustoimen perusteisiin 2. Työturvallisuus 3. Alkusammutus 4. Hätäensiapu 5. Tiedustelutoiminta 6. Ryhmän johtaminen / toiminta ryhmän jäsenenä 7. Naapuriaputoiminta
Jatkokoulutus (alustava) Pelastustoimen jatkokurssit: Metsäpalot, myrskytuhot/vauriopuiden raivaus, viestiliikenne, ensiapu, eläinten pelastaminen. Pelastuslaitos kouluttaa sisäisesti / itse olemassa olevien sopimushenkilöstön täydennyskurssisisältöjen mukaisesti. Omatoimisen varautumisen jatkokurssi: Miten varautua / selviytyä erilaisissa häiriötilanteissa. Kohderyhmänä myös muita kuin ryhmän jäseniä. MPK. Naapuriaputoiminta-jatkokurssi: Kohderyhmänä myös muita kuin ryhmän jäseniä. MPK / Pohjois-Karjalan kylät.
Pilotoinnin eteneminen - Kesälahti ja Kontiolahti Kuntainfo: Pidetty Kesälahti, Kontiolahti ja Kitee. Aloitustilaisuus kylätoimikunnille: Pidetty Kesälahti ja Kontiolahti, vuonna 2014 pidetty Kiteellä. Infotilaisuus ryhmille ja ryhmien kokoamisen aloittaminen: Pidetty Kesälahti, Kontiolahti Toukokuussa 2013. Ryhmien peruskoulutus (valmius osal. toimintaan): Kesälahti helmikuussa 2013, Kontiolahti marraskuussa 2013. Ryhmien jatkokoulutus (erikoistuminen): pelastustoimen kurssit, omatoimisen varaut. kurssi, naapuriaputoiminta, Tavoitteena jatkossa väh. vuosittainen koulutustapahtuma.
Kokemukset tähän asti ja pilotoinnin eteneminen mahdolliseksi hankkeeksi Toistaiseksi kokemukset Kesälahdelta olleet positiivisia ja kannustavia jatkon suhteen. Kesälahden ryhmää on käytetty yhdessä myrskytilanteessa ja samaisessa Kontiolahden ryhmille annettiin ennakkoilmoitus, mutta toimintaa ei tarvinnut käynnistää. Kesälahden paloaseman ja kunnan sekä kylien aktiivisuus ollut todella kiitettävää ja kokeilu on edennyt myönteisessä hengessä. Myös Kontiolahden kunta ja kylät suhtautunut asiaan positiivisesti. Kokeiluvaihetta jatketiin vuonna 2013 Kesälahdella ja Kontiolahdella. Koulutuksessa edetään pelastuslaitoksen palvelualuejakoa noudattaen, vuonna 2014 ryhmien kokoaminen aloitettu Kiteellä.
Kysymyksiä ja jatkopohdintoja Onko toiminta viranomaisten kannalta uhka vai mahdollisuus? Entä kylän ja maakunnan asukkaiden näkökulmasta? Miten saadaan nuoria aktivoitua mukaan toimintaan; sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja myös tilanteen aikana? Pelastuslaitos uskoo asiaan ja näkee tässä paljon mahdollisuuksia, mutta avuksi tarvitaan uusia yhteistyökumppaneita, tukea, ideoita ja aktiivisuutta sekä ennen kaikkea positiivista ja ennakkoluulotonta ajattelua!! Yhteinen päämäärä: turvallinen Pohjois-Karjala myös tulevaisuudessa!
Lisätiedot Pilotoinnin koordinointi: valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi p. 013 267 5971 markus.viitaniemi@pkpelastuslaitos.fi Keski-Karjalan ryhmien toiminta: palomestari Rauno Suomalainen p. 0400 920 076 rauno.suomalainen@pkpelastuslaitos.fi Kontiolahden ryhmien toiminta: palomestari Ville Leinonen p. 0400 183 266 ville.leinonen@pkpelastuslaitos.fi