Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen

Transkriptio

1 Maaseudun turvallisuus Viranomaispalveluista omatoimiseen varautumiseen Heikki Laurikainen

2 Omatoiminen varautuminen nouseva trendi Demografiset muutokset Urbanisoituminen Julkisen talouden ongelmat Resilienssi Myrskyt, sähkökatkot, rapistuva infra Väestöllinen huoltosuhde / Tilastokeskus

3 Turvallisuus- ja hyvinvointi Sisäisen turvallisuuden kolmas ohjelma ( ) Viranomaisten ja järjestöjen yhteistyö tiivistyy Ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen Turvallisuussuunnittelu

4 Viranomaispalvelut Jos IV riskiluokka yli 40 min tulee kiinnittää erityisesti huomiota ihmisten omatoimiseen varautumiseen (Peruspalvelujen tila 2013, AVI) 2-3 min aikaa pelastautumiseen

5 Järjestöt turvallisuuden tekijöinä Keskeisimmät syyt vapaaehtoistoimintaan sekä valmiusjärjestöjen* että palokuntien osalta ovat: auttamisen halu valmiusjärjestöt 82 % palokunnat 84 % sosiaaliset syyt ja / tai yhteisöllisyys valmiusjärjestöt 48 % palokunnat 55 % itsensä kehittäminen valmiusjärjestöt 37 % palokunnat 53 % *Valmiusjärjestöiksi kutsutaan pelastuspalvelujärjestöjä, jotka ylläpitävät hälytystehtäviin käytettävissä olevia henkilötai materiaaliresursseja

6 Case: Vapaaehtoiset palokunnat Suomen pinta-alasta 95 % hoidetaan pelastustoiminnan osalta vapaaehtoisvoimin Vapaaehtoiset ja osa-aikaiset palokunnat mukana n. 70 %:ssa vuosittaisista hälytystehtävistä Mukana n hlöä Vapaaehtoiset palokunnat tärkein palojen sammuttaja suurimmassa osassa Suomea! Ilman vapaaehtoispalokuntia yhteiskunnan kustannukset pelastustoimen osalta nousisivat 2-kertaisiksi

7 Case: Vapaaehtoiset palokunnat / haasteet Ammattimaistuminen Työssäkäyntialueet Harrastuksista kova kilpailu, ajanpuute Yleinen tietoisuus toiminnasta vähäistä Korkeat fyysiset vaatimukset Hälytystoiminta on ensisijaisesti Järjestöt Harrastus 58 % 53 % Osa-aikainen tai sivutoiminen työ Keinona irtaantua työ- tai perheelämästä 4 % 18 % 2 % 4 % Sosiaalista toimintaa 29 % 21 % Palokunnat Jonakin muuna 8 % 4 % (Lähde:

8 Harrastustoiminnan muutos Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö ei ole vähentynyt Varsinkin sitoviin ja pitkäkestoisiin tehtäviin ihmiset lähtevät mukaan vastahankaisesti Vapaaehtoispanos yhtä yhdistystä kohden on laskenut (Harju 2010, 158) POP up -turvallisuus? Voittajia ovat etenkin kylätoimikunnat ja asukasyhdistykset, joiden vetovoima on kasvanut. Taustalla on 1990-luvulta lähtien alkanut suuri muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin, joka on innoittanut kylille jääneitä asukkaita puolustamaan heikkeneviä palveluitaan. (Ilmonen 2007, 6-7)

9 Suomi hankkeiden luvattu maa? Arjen Tukea ja Turvaa kotikylältä, Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa hankkeet ( ) Arjen Turvallisuuden Edistäminen Maaseudulla hanke ( ) Arjen turvaa kunnissa hanke ( ) Elämisen arvoista hyvinvointia ja turvallisuutta (EHYT) ( ) Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö-hanke ( ) Jake hanke ( ) Järjestöt kylässä hanke ( ) KAMPA hanke ( ) Keski-Suomen paikallistoiminnan turvaverkko hanke ( ) Kiertävä pysäkki ( ) Kylien omatoiminen varautuminen pilottihanke (2013) Kylä auttaa ja välittää kriisissä hanke ( ) Kylän sydän hanke ( ) Kyläpalvelut arjen turvana hanke ( ) Maaseudun arjen turvaverkosto ( ) Maatilojen turvallisuus Kaakkois-Suomessa ( ) Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä ( ) Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö ( ) Tämä maa ja oma koti hanke ( ) Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla kylien turvallisuuskoulutus ( )

10 Tehtävät Turvallisuuskävely Alkusammutus- ja ensiapukoulutus Kyläturvallisuussuunnitelma Esteettömyyskartoitus Riskikartoitus Paikkakoordinaattien haku Kotivara-esittely Asumisturvallisuuskartoitukset ja tarkastajien kouluttaminen Verenpaine- ja kolesterolimittaukset Vapepa-toiminnan esittely Naapuriapurinkien perustaminen Kylän resurssikartoitus Pelastussuunnitelmien teko Mielenterveyden ensiapu 1 kurssi Kyläpuhelinluettelon teko Kyläturvallisuuskysely Kylän turvallisuusasioiden yhteyshenkilön nimeäminen Kylätalon kehittäminen häiriötilanteita varten Pelastusryhmien perustaminen

11 Maaseudun turvallisuusparadoksi Vahvaksi koettu turvallisuus on maaseutuasumisen paradoksi, joka ei vastaa todellisuutta (Maaseutukatsaus 2014, 76)

12 Tutkittavaa Maaseudun turvallisuus ei rakennu vain viranomaispalveluista Mikä on yhteisön ja järjestöjen merkitys. Sosiaalinen kontrolli? Omatoiminen varautuminen kaupungissa ja harvaan asutulla maaseudulla? Riskit ja uhat maaseutuasumisessa? Uudet toimintamallit: kyläpoliisit jne. Turvallisuus on tila, jossa vaaraa ei ole olemassa. (Airaksinen 2012, 81 82)

13 Kiitos! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Turvalliseen huomiseen!