Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Kylien omatoiminen varautuminen Pilotti Pohjois-Karjalan turvallisuustoimijoiden yhteistyötapaaminen Kontiolahti Markus Viitaniemi valmiuspäällikkö

2 Kylien omatoiminen varautuminen pilotti; miksi? Viime vuosien häiriötilanteet kuten laajat myrskytuhot ja sähkökatkot ovat osoittaneet, että poikkeavissa tilanteissa pelastuslaitos tarvitsee apuvoimia normaalia päivittäisresurssia enemmän; tähän asti on pärjätty nykyiselläkin toimintamallilla, mutta toiminnan edelleen kehittämisellä varmistetaan entistä paremmat toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Pelastustoimen resurssit näissä tilanteissa ovat usein rajalliset, koska apua joudutaan useissa päällekkäisissä tehtävissä / alkuvaiheessa kohdentamaan kiireellisiin pelastustehtäviin ja kriittisiin kohteisiin. Pelastustoimella ei ole olemassa hajautettua resurssia kylissä (pl. paloasemapaikkakunnat ja vapepan kautta tuleva tuki). Kuntalaiset toimivat aiempien kokemusten mukaan oma-aloitteisesti tämänkaltaisissa tilanteissa. Aloite tullut kuntalaisilta eli kyläläiset olleet asiassa aktiivisia. Myös yhteystyökumppaneiden kanssa asiaa pohdittu jo vuosia.

3 Varautumisen historiaa Tämän kaltaista toimintaa on ollut kylillä aiemminkin; Palopiirijako: sammutuspäällikkö ja sijainen, sammutusryhmät. Omatoiminen varautuminen: suojeluyksikköjako, yksikön johtaja ja apulainen, suojeluryhmät. Väestösuojeluorganisaatio. Nyt ei siis keksitä uutta, vaan jalostetaan vanhaa nykypäivään sopivaksi. Haetaan konkreettista toimintaa, ei paperiorganisaatiota. Vapaaehtoistoiminnalla merkittävä rooli nykypäivänäkin; sopimushenkilöstö, palokuntanaiset, nuoriso-osastot, vapepa jne. Maailmalla olemassa toimivia varautumisorganisaatioita.

4 Pilotoinnin tavoite Pilottihankkeen tavoitteena on mm. tehostaa kylien omatoimista varautumista, jossa kylät; muodostavat vapaaehtoisen varautumisorganisaation (kylän pelastusryhmät) ja aktivoituvat toimimaan tarvittaessa pelastuslaitoksen tukena poikkeavissa tilanteissa, joissa apuvoimia tarvitaan normaalia päivittäisresurssia enemmän. Kylien varautuminen palvelee normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista sekä myös pelastustoimintaa erilaisissa laajoissa onnettomuustilanteissa. Toiminnalla pyritään myös lisäämään ryhmän jäsenten valmiuksia toimia erilaisissa kriisitilanteissa sekä kannustaa ns. naapuriavun antamiseen. Voidaan hyödyntää myös ennaltaehkäisevässä työssä. Liittyminen paikalliseen turvallisuus- ja valmiussuunnitteluun.

5 Pilottiryhmien muodostaminen Kylän pelastusryhmien kokoamista ja kouluttamista kokeillaan käynnissä olevassa pilotointivaiheessa Kesälahdella ja Kontiolahdella. Pilotoinnin 1.vaiheessa on Kesälahden paloasema-alueelle muodostettu vapaaehtoinen omatoimisen varautumisen organisaatio; 3 kylän pelastusryhmää / 8-10 henkilöä per ryhmä, ryhmät saaneet peruskoulutuksen. Laajennettu pilotointia 2. vaiheessa Kontiolahteen ja ryhmien kokoaminen kunnan alueella käynnistetty.

6 Pilotointiin osallistujat Pohjois-Karjalan pelastuslaitos (pilotoinnin käynnistäminen / koordinointi). Kiteen kaupunki (käynnistettiin ennen kuntaliitosta eli Kesälahden kunnan kanssa). Kesälahden alueen kylät. Kontiolahden kunta ja alueen kylät. Pohjois-Karjalan kylät Ry. Savo-Karjalan maanpuolustuspiiri, Pohjois-Karjalan koulutusyksikkö. Yhteistyöstä jatkossa keskusteltu myös mm. vapepan, P-K pelastusalanliiton sekä kiertävän pysäkin kanssa. Liitetty yhdeksi KAMU - Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman - piloteista.

7 Kylien / ryhmien mahdolliset pelastustoimen tehtäväalueet esim. Suuret ja laajamittaiset onnettomuudet sekä normaaliolojen häiriötilanteet: Tiedustelu ja tilannetietojen välitys. Hätäensiapu ja alkusammutus. Varoitusten ja hälytysten varmistus. Luonnononnettomuudet kuten; myrskyt, tulvat jne. Metsäpalot. Rakennuspalot (esim. eläinsuojat). Evakuoinnissa avustaminen. Mahd. etsinnät osana vapepa-toimintaa (poliisin vastuulla olevaa toimintaa). Erilaiset muut avustustehtävät.

8 Mitä apua kyliltä voitaisiin saada? Tilannetietoa mitä kylän alueella on tapahtunut ja minkälaista apua kylän alueella tarvitaan, mitä voidaan tehdä mahdollisesti itse. Paikallisten ihmisten ja olosuhteiden tuntemusta. Kalustoa ja tiloja kylä- ja henkilötietokortit. Monipuolista erityisosaamista ja käsityövoimaa. Kylillä mittavat resurssit koordinoidusti pelastustoimen käyttöön. Luodaan kiinteä kontakti pelastuslaitoksen ja kylän välillä, jota kautta voidaan välittää tietoa molempiin suuntiin; Tiedon välitys kyläläisille suurin huoli poikkeavissa tilanteissa on juuri tiedon puute, vaikka mitään konkreettista hätää ei muuten olisikaan! Turvallisuuden liittyviä ideoita mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua oman asuinalueen turvallisuuden kehittämiseen.

9 Toimintaan osallistumisen periaatteet Kylän / henkilöiden oma aktiivisuus ja auttamisen halu. Toiminta ei velvoita osallistumaan, perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei fyysisiä vaatimuksia, koska tukevia tehtäviä on monenlaisia, ei pelkästään esim. raskasta raivaustyötä. Ei ole tarkoitus kouluttaa palomiehiä. Lähtökohtaisesti ei tehdä työturvallisuuslain mukaista vaaraa aiheuttavaa työtä. Pelastuslaitoksen antamassa tehtävässä määritellään toimintalupa/rajoitteet, mikäli tehtävä edellyttää työturvallisuuden huomioimista (esim. puun raivaus).

10 Toimintaperiaatteet 1. Toiminta käynnistyy pelastuslaitoksen toimeksiannosta: ryhmä ilmoittautuu paloasemalle - annetaan tehtävä ja lupa toimia, sovitaan toimintaperiaatteista työsuhde syntyy, ryhmät / henkilöt toimivat pelastustoiminnan johtajan tai hänen määräämänsä henkilön alaisuudessa / vastuulla, ryhmän toimintaa johtaa ryhmänjohtaja, tiedustelu, tilannetietojen välitys lisäohjeet poikkeaviin tilanteisiin, vakuutusturva, korvaukset jne. 2. Toiminta käynnistyy omatoimisesti, kun havaitaan lähimmäisen avuntarve (mm. ns. naapuriaputoiminta) = huolehditaan ja autetaan naapureita ja muita kyläläisiä. 3. Toiminta kunnan esim. sos. terv. toimen apuna?

11 Liittyminen pelastustoimen järjestelmään Ryhmät täydentävät pelastuslaitoksen olemassa olevaa organisaatiota, eivät siis korvaa mitään nykyisiä resursseja tai toimintoja.

12

13 Peruskoulutuksen alustava sisältö Koulutetaan tarvittavat tiedot ja taidot, että henkilöt voi toimia ryhmän jäsenenä hyötyä myös jokapäiväisessä arkielämässä. 1. Perehdytys pelastustoimen perusteisiin 2. Työturvallisuus 3. Alkusammutus 4. Hätäensiapu 5. Tiedustelutoiminta 6. Ryhmän johtaminen / toiminta ryhmän jäsenenä 7. Naapuriaputoiminta Peruskoulutuksen jälkeen ryhmät pystyvät tarvittaessa toimimaan pelastuslaitoksen lisäresurssina kylillä ja osallistumaan myös myöhemmin annettavaan jatkokoulutukseen.

14 Jatkokoulutus (alustava) Pelastustoimen jatkokurssit: Metsäpalot, myrskytuhot/vauriopuiden raivaus, viestiliikenne, ensiapu, eläinten pelastaminen. Pelastuslaitos kouluttaa sisäisesti / itse olemassa olevien sopimushenkilöstön täydennyskurssisisältöjen mukaisesti. Omatoimisen varautumisen jatkokurssi: Miten varautua / selviytyä erilaisissa häiriötilanteissa. Kohderyhmänä myös muita kuin ryhmän jäseniä. MPK. Naapuriaputoiminta-jatkokurssi: Kohderyhmänä myös muita kuin ryhmän jäseniä. MPK / Pohjois-Karjalan kylät.

15 Kokemukset tähän asti ja pilotoinnin eteneminen mahdolliseksi hankkeeksi Toistaiseksi kokemukset Kesälahdelta olleet positiivisia ja kannustavia jatkon suhteen. Kesälahden paloaseman ja kunnan sekä kylien aktiivisuus ollut todella kiitettävää ja kokeilu on edennyt myönteisessä hengessä. Myös Kontiolahden kunta ja kylät suhtautunut asiaan positiivisesti. Kokeiluvaihetta jatketaan vuonna 2013 Kesälahdella ja Kontiolahdella. Vuoden lopussa arvioidaan kokeilun tuloksia sekä tehdään päätökset ja jatkosuunnitelmat mahdollisesta toiminnan laajentamisesta koko maakunnan alueelle. Jos kokeilussa onnistutaan suunnitellulla tavalla, on toimintaa tarkoitus laajentaa v koko maakuntaa koskevaksi hankkeeksi huomioiden pilotointikokemukset hankesuunnitelma.

16 Kysymyksiä ja jatkopohdintoja Onko toiminta viranomaisten kannalta uhka vai mahdollisuus? Entä kylän ja maakunnan asukkaiden näkökulmasta? Miten resurssia voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti eri tehtäväalueilla / toimijoiden kuten kunnan tukena? Miten saadaan nuoria aktivoitua mukaan toimintaan; sosiaalisen median hyödyntäminen rekrytoinnissa ja myös tilanteen aikana. Pelastuslaitos uskoo asiaan ja näkee tässä paljon mahdollisuuksia, mutta avuksi tarvitaan uusia yhteistyökumppaneita, tukea, ideoita ja aktiivisuutta sekä ennen kaikkea positiivista ja ennakkoluulotonta ajattelua!! Yhteinen päämäärä: turvallinen Pohjois-Karjala myös tulevaisuudessa!

17 Lisätiedot Pilotoinnin koordinointi: valmiuspäällikkö Markus Viitaniemi p Kesälahden ryhmien toiminta: palomestari Rauno Suomalainen p Kontiolahden ryhmien toiminta: palomestari Ville Leinonen p