Kaupunginhallitus 34 27.01.2015 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle Päijänteen rantayleiskaavasta jätettyihin valituksiin 1238/10.02.04/2013 Khall 27.01.2015 34 Valmistelija: kaavoitusteknikko 020 638 2379. Jämsän kaupunginvaltuusto hyväksyi Päijänteen rantayleiskaavan 3.3.2014 17. Hyväksymispäätöksestä jätettiin Hämeenlinnan hal linto-oi keu teen kuusi (6) valitusta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus 28.10.2014 antamallaan päätöksellä 14/0661/2 hylkäsi osan va li tuksis ta ja kumosi kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen osittain pää tök ses sä mainittujen tilojen osalta. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä jätettiin edelleen kaksi va li tus ta korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituksen yleiskaavasta ovat jättäneet jo aiemmin valtuuston hyväksymispäätöksestä va lit taneet kaksi maanomistajaa, Aarno Hakanen sekä Ilse Alander. Se litys tä pyydetään 30.1.2015 mennessä. Valituksen ovat jättäneet: 1. Aarno Hakanen, Ramila RN:o 1:147, Edesniemi, 182-404-1-147, asiamiehenä OTM Jussi Hakanen: Valituksessa pyydetään korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Hämeen lin nan hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin, kun hal lin to-oikeus on pysyttänyt kaupunginvaltuuston päätöksen kaavoittaa tilalle RN:o 1:111 ja Edessalon luonnonsuojelualueelle venevalkamia sekä pois taa nämä mainitut venevalkama-alueet tai toissijaisesti palauttaa kaa van näiltä osin uudelleen käsiteltäväksi. Vaatimukset on pe rus teltu laajasti sekä lopuksi valituskirjelmässä on esitetty lausunnon pyytä mis tä Metsähallitukselta Edessalon venevalkama-alueen tar peel lisuu des ta. Selityksenä Hakasen valitukseen todetaan, että tilalle RN:o 1:111 Ha vu sal mi (om. Väinö Havu) ei ole osoitettu venevalkama-alueita. Ilmei ses ti valittajan tarkoittama venevalkama-alue (LV-1) on UPM-Kym me ne Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Iso-Edesniemi RN:o 1:125 (182-404-1-125). Maanomistajalla ei ole ollut huomauttamista ky sei sen venevalkama-alueen osoittamisesta. Myöskään vi ranomais neu vot te luis sa tai lausunnoissa ei ole kiinnitetty huomiota tai esi tet ty valituksessa mainittuja venevalkama-alueita poistettavaksi. Ku ten valittajankin asiakirjassa mainitaan, Iso-Edesniemen tilalla oleva venevalkama-alue on jo olemassa oleva mm. valittajan käyt täessä tätä aluetta omalle Ramilan kiinteistölle RN:o 1:147 kulkuun Edes sa loon.
Hakasen aiempaan valitukseen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle on myös selvitetty LV-1 alueen kaavamääräys sekä selvitetty näiden aluei den nykyinen käyttö ja todettu, etteivät kaavamääräykset näiltä osin ole ristiriidassa aluetavoitteiden kanssa. Sen enempää maanomis ta jil la (Metsähallitus ja UPM-Kymmene Oyj.) kuin yleis kaa voi tusta ohjanneilla viranomaisilla ei ole ollut huomautettavaa. Kuten Hämeen lin nan hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, kun nal la on itsehallintonsa perusteella oikeus määritellä minkä kokoi sia olemassa olevia venevalkama-alueita yleiskaavaan osoitetaan ei kä kaava ole ristiriidassa alueen suojelutavoitteiden kanssa eikä myös kään lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Se li tyk senään kaupunki uudistaa asiassa aiemmin lausumansa ja esittää, et tä valitus tulisi aiheettomana hylätä ja vahvistaa asiassa aiemmin tehdyt päätökset. 2. Ilse Alander, Hyrkönmänty RN:o 4:130, Saari, 182-427-4-130, asia mie he nä oikeustieteen kandidaatti Timo Leikas: Yleisvaatimuksena on, että kaupunginvaltuuston hyväksymistä koske va päätös sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset tulee ku mo ta ja rantaosayleiskaava palauttaa uudelleen valmisteltavaksi si ten, että yleiskaavan mitoitusperiaatteita ja yleiskaavan ran ta vyöhyk keen syvyyttä muutetaan sekä tilan Hyrkönmänty-nimisen tilan muun ne tun rantaviivan pituutta muutetaan. Selityksenä saadun valituksen perusteluissa mainittuihin neljään aliot si koi tuun kohtaan todetaan seuraavaa, otsikoinnit valituksen mukai ses ti. Rantaosayleiskaavan mitoitusperiaatteet Yleiskaavan mitoitusperiaatteen hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa jo kaavoituksen aloitusvaiheessa. Päinvastoin kuin valituksessa esite tään, on erisuuruisten saarien ja ns. mannerrannan toisistaan poikkea vis sa mitoitusperiaatteissa pyritty saavuttamaan maan omis ta jien tasavertainen kohtelu. Mikäli valituksessa esitetty vaatimus (yk si rakennuspaikka / 2,5 ha) kaikkien saarten osalta nou da tet ta vak si mitoitusperiaatteeksi toteutettaisiin, johtaisi se jopa man ner ran taa korkeampiin rakennusoikeuksiin. Esimerkiksi Kaijansalon suu rui sen noin 83 hehtaarin suuruisen saaren kohdalla se johtaisi 33 rakennuspaikan osoittamiseen eli merkittävästi nyt toteutettua korkeam mak si. Teoreettisesti tarkastellen, valittajan vaatimuksen mukai ses ti esim. 250 hehtaarin suuruisen saaren rakennuspaikkojen luku mää räk si tulisi osoittaa 100 rakennuspaikkaa, kun taas ran ta vii van pituuteen suhteutettu rakennusoikeus edellyttää, riippuen ran nan muodoista, alle 25 rakennuspaikan osoittamisen.
Mitoitusarvo yksi rakennuspaikka 2,5 hehtaaria kohti alle 20 heh taarin saarissa onkin perusteltavissa sillä, että käytettäessä ta van omaista, vain rantaviivan pituuteen perustuvaa mitoitusta, olisi alle 20 hehtaarin suuruisten saarten rakennusoikeus noussut suh teet to man korkeaksi verrattuna esim. mannerrannan tai erityisesti suurten saarten rakennusoikeuksiin. Rantayleiskaavan kyseessä ollen maanomis ta jien tasavertaisuustarkastelu tulee mitoitus perustua jo ko rannan määrään tai sitten pienialaisilla saarilla pinta-alaan. Sen sijaan valituksessa edelleen esitetty vaatimus, että mi toi tus pe rus tee na käytettäisiin rantaviivan (muunnetun rantaviivan määrän) pi tuu den lisäksi kyseisen kiinteistön pinta-alaa, on perusteeton ja mah do ton toteuttaa käytännössä. Päijänteen rantayleiskaavatyössä to teu te tul la mitoituksella on siis pyritty maanomistajien tasavertaiseen koh te luun. Kantatilaperiaatteesta Valituksessa esitetty kritiikki rakennusoikeuksien tasapuolisesta jakau tu mi ses ta saattaa jossain tapauksissa olla aiheellista. Esim. juuri va li tuk sen kohteena olevan Hyrkönmännynkin emätila Hyrkönmaa (so. kantatila) on ennen yleiskaavaprosessia saavuttanut ko ko naisra ken nus oi keu den 13 omarantaista lomarakennuspaikkaa, vaikka yleis kaa van mitoitus olisi sallinut enimmillään kymmenen (mi toi tus luku 9,5) lomarakennuspaikan osoittamiseen. Hyrkönmaa on muo dostu nut 31.12.1938 ja lakannut 25.9.1964 eli ensimmäiset siitä erotetut kiin teis töt ovat 182-427-4-80 Kaijansalmi, 182-427-4-81 Kai jan hiekka, 182-427-4-82 Hyrkönpeura, 182-427-4-83 Hyrkönmaa eli täs säkin tapauksessa kantatilaperiaatteen poikkileikkausajankohta (1.1.1960) näyttäisi olevan oikein valittu. Poikkileikkausajankohta 1960 on valittu siten, että on katsottu, että Päijänteellä on tuon ajankoh dan jälkeen alkanut muodostua enemmässä määrin lo ma ra kenta mis ta ja ajankohta osuu varsin hyvin yksiin myös vanhan, jo kumou tu neen, rakennuslain voimaantulon (heinäkuu 1959) kanssa. Va li tuk ses sa mainittu Kaijansalon pohjoisosan rantakaava-alue kuuluu osana ns. Karhunsalmen rantakaava-alueeseen, jossa ko ko naismi toi tus on kuitenkin ollut maltillisempi kuin esim. valituksen koh dekiin teis tön emätilan eli Hyrkönmaan saavuttama, jo toteutunut ra kennus oi keus. Karhunsalmen ranta-asemakaavan selostuksessa mai nitaan mitoitukseksi 4,8 rp rantakilometriä kohti, kun Hyrkönmaan kohdal la toteutunut mitoitus vastaa 5,97 rakennuspaikkaa muunnettua ran ta ki lo met riä kohti (13 rp / 2,176 km). Karhunsalossa ja Kai jan salos sa (saarissa) on kyseisen rantakaavan alueelle osoitettu yh teen sä 11 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Karhusalon ran ta-ase makaa vas sa rantaa on ollut Kaijansalon puolella noin 1720 metriä ja Kar hun sa los sa noin 980 metriä, eli yhteensä 2700 metriä. Muun netun rannan määrä (noin 2100 m) mainitun ranta-asemakaavan alueel la saarissa vastaa likimain Hyrkönmaan muunnettua rannan määrää. Yleiskaavan eräänä suunnitteluperiaatteena on ollut, että kaik ki
jo olemassa olevat ja muodostuneet rakennuspaikat osoi te taan myös yleiskaavassa omarantaisiksi lomarakennuspaikoiksi huo li matta siitä, että kyseisen emätilan kokonaisrakennusoikeus olisi ylit ty nyt (Hyrkönmaa mitoituslkm 9,5 rp, jo aiemmin toteutunut 13 rp). Selitykseen liitetään myös ote Hyrkönmaan emätilatarkastelusta, josta tarkemmin käy ilmi emätilan ja erotettujen kiinteistöjen ran ta vii van, muunnetun rannan ja saavutettujen rakennusoikeuksien mää rät. Emätilan jo ylitettyä rakennusoikeutensa, sen enempää itse emä ti lalle, kuin siitä aiemmin, vuoden 1960 jälkeen erotetuille yk sit täi sil le kiinteistöille, riippumatta niiden rannan määrästä, ei voida osoit taa uusia rakennuspaikkoja. Rantavyöhykkeen syvyys Valituksessa esitetään rantavyöhykkeen kaventamista 100 metriin yleis kaa van määräyksissä esiintyvän, hyväksytyn 200 metrin sijaan. Se li tyk se nä todetaan, että rantavyöhykkeen raja, joka ta van omai simmin on noin 200 metriä voi vaihdella niin saarissa kuin man te reel lakin riippuen kunkin alueen olosuhteista ja erityispiirteistä, maas ton ja rannan muodoista. Näin on menetelty riippumatta kiin teis tön tai kohteen sijainnista suunnittelualueella. Tilan Hyrkönmänty RN:o 4:130 muunnettu rantaviiva Valituksen viimeisenä kohtana esitetään vaatimus Hyrkönmännyn muun ne tun rantaviivan pituuden nostamiseksi 76,5 metriksi. Va li tukses sa on esitetty laskelma, jonka mukaan puolet Hyrkönmännyn todel li ses ta rantaviivan pituudesta (102 metriä) tulisi hyväksyä sel lai senaan ja ainoastaan toinen puoli tulisi muuntaa kertoimella 0,5. Selityksenä esitettyyn vaatimukseen todetaan, että rantaviivan muutta mi nen on tehty samoja periaatteita noudattaen kuin muu al la kin yleiskaavan suunnittelualueella. Toisaalta se ei vaikuttaisi emä ti lan kokonaisrakennusoikeuden määrään siten, että Hyrkönmännylle voitai siin esim. osoittaa rakennuspaikka. Käytännössä Hyr kön män nyn muunnetun rannan määrällä ei ole merkitystä emätilalle to teu tu neen rakennusoikeuden ylittymisen vuoksi. Valittaja näyttää myös luo puneen vaatimuksestaan saada rantarakennuspaikka Hyr kön män nyn tilalle. Yhteenvetona todetaan, että Päijänteen rantayleiskaavasta jätetyt va li tuk set tulisi hylätä ja vahvistaa kaupunginvaltuuston hy väk sy mispää tös. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa asiaa koskevan valmistelun selityksenään kor keim mal le hallinto-oikeudelle Päijänteen rantayleiskaavasta jä tet-
tyi hin Ilse Alanderin ja Aarno Hakasen valituksiin ja kohteliaimmin esit tää, että korkein hallinto-oikeus hylkäisi yleiskaavasta jätetyt va lituk set ja vahvistaisi päätöksellään Päijänteen rantayleiskaavaa koske vat aiemmat päätökset. Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkistetaan kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.