.. KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (14) 20.ll.20l2 Taltionumero KESKI-SUOMEN UIlTO 3263 2 1. 11. Z01Z Diaarinumero 1868/1/11 ~~~03\3 /'5\ /~oo'1 ~L~_ ftw_lj' i f\ kf>;.fi/\ Asia Valittaja Maakuntakaavan vahvistamista koskeva valitus Pasi Pyrhönen, Uurainen Päätös, jota valitus koskee Maakuntavaltuuston päätös Ympäristöministeriön ratkaisu Ympäristöministeriö 1l.5.2011 nro YM5/5222/2010 Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto on 15.11.2010 tekemällään päätöksellä hyväksynyt Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, joka täydentää Keski-Suomen maakuntakaavaa maa-aineshuollon (sora, hiekka ja rakennuskivi) ja siihen liittyvien luontoarvojen (arvokkaat harju-, kallio- ja moreenimuodostumat) osalta. Lisäksi kaava käsittelee potentiaalisia malmi vyöhykkeitä sekä pohjavesialueiden tarkistuksia. Maakuntahallitus on saattanut maakuntavaltuuston päätöksen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Pasi Pyrhösen valituksen maakuntavaltuuston päätöksestä ja vahvistanut maakuntakaavan. Ympäristöministeriö on perustellut valituksen hylkäämistä seuraavasti: Kaavoituksesta tiedottaminen Maankäyttö- ja rakennus lain 6 :n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja laativien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä,
2 (14) joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan kaavoitusmenettely tulee jätjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Maankäyttö- ja rakennus asetuksen 30 :n mukaan tämä tilaisuuden varaaminen voidaan tehdä asettamalla valmisteluaineisto nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa koskevassa tilaisuudessa taikka muulla sopivaksi katsottavalla tavalla. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla tavalla. Asiasta on ilmoitettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, jollei muuta tiedottamistapaa pidetä asian laatu huomioon ottaen sopivana. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n 3 momentin mukaan ilmoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksenja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaan maakuntakaavaehdotus on pidettävä kaava-alueen kunnissa julkisesti nähtävänä vähintään 30 päivän ajan. Keski-Suomen liitto on kuuluttanut 2. vaihemaakuntakaavan vireille tulosta 1.11.2007. Tällöin on myös avattu vaihemaakuntakaavaa käsittelevä intemetsivusto. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 15.11.2007-14.12.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta liitto sai 33 lausuntoa.
3 (14) Ennen valmisteluvaiheen kuulemista kaavaluonnosta esiteltiin seutukuntakierroksella helmikuussa 2010. Esittelytilaisuuksia oli ajalla 9.-24.2.2010 yhteensä seitsemän. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen oli nähtävillä 26.4.201 0-31.5.201 O. Luonnoksesta liitolle annettiin 45 lausuntoa tai muistutus ta, mukana 10 yksityisen tahon muistutusta. Kaavaehdotus selvitysaineistoineen oli nähtävillä 6.9.2010-6.10.2010. Ehdotuksesta liitolle annettiin yhteensä 20 lausuntoa tai muistutusta, joista yksityisiltä tuli 7. Ympäristöministeriö on todennut, että osallisilla on ollut mahdollisuus tutustua kaavan sisältöön ja kaavaratkaisun perustana oleviin selvityksiin edellä kuvatuissa vaiheissa ja jättää muistutuksensa kaavasta Keski -Suomen liitolle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä maakuntakaavan yhteydessä maanomistajakohtaista tiedottamista. Ympäristöministeriö on todennut Keski-Suomen liiton noudattaneen lain vähimmäisvaatimuksia laaj empaa vuorovaikutusta. Ympäristöministeriö on todennut lisäksi, että Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava käsittää siinä käsiteltyjen teemojen osalta koko maakunnan alueen. Erilaisia ge-osa-aluemerkintöjä on kaavassa yhteensä 158 kappaletta, vaikka Uuraisten alueella Ruotokassi onkin ainut ge/2-merkintä. Maakuntakaavassa esitetyt aluerajaukset ovat yleispiirteisiä, niitä ei ole osoitettu kiinteistökohtaisesti, ja ne tarkentuvat yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja lupamenettel yissä. Ympäristöministeriö on katsonut, että Keski-Suomen 2, vaihemaakuntakaavan yhteydessä toteutettu vuorovaikutusmenettely täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen vaatimukset, eikä kaava näin ollen ole tältä osin lainvastainen. Selvitysten huomioon ottaminen Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty arvokkaat harjualueet merkinnällä ge/2. Merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteidenja -esiintymien säilyminen. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä esitetyt maakuntakaavan sisältövaatimukset edellyttävät kiinnittämään erityistä huomiota muun muassa
4 (14) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojenja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on myös otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät muun muassa seuraavaa: Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuoltoja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Ympäristöministeriö on todennut, että Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan arvokkaita harjualueita tarkoittava gel2-merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä. Tämä todetaan myös kaavaselostuksen sivulla 19. Se, että ge-merkinnät esiintyvät kaavakartalla otsikon "Luonnonsuojelu" alla, liittyy Keski-Suomen 1. maakuntakaavassa käytettyyn alueidenkäyttötyyppien otsikointiin, eikä se muuta merkinnän oikeudellisia vaikutuksia. Ympäristöministeriön maakuntakaavamerkinnöistä antaman merkintäoppaan mukaan osa-aluemerkintöjä käytetään osoittamaan niitä vähintään seudullisesti merkittäviä osa-alueiden erityisominaisuuksia, joiden säilyminen halutaan turvata tai joiden asettamat reunaehdot on otettava huomioon suunniteltaessa alueiden käyttöä. Osa-aluemerkinnällä ja siihen liittyvällä suunnittelumääräyksellä ei osoiteta aluetta mitään erityistä tarkoitusta varten. Ympäristöministeriö on antanut 31.3.2000 asetuksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. Ministeriö on lisäksi 16.6.2003 antanut tarkempia ohjeita maakuntakaavamerkintöjenja -määräysten käyttöperiaatteista tätä koskevassa oppaassa. Ympäristöministeriö katsoo, että gel2-merkintää on Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa käytetty asetuksessa esitetyssä tarkoituksessa. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys sanamuotoineen noudattaa maakuntakaavamerkintöjäja -määräyksiä koskevaa ohjeistusta ge-merkintöjen
5 (14) suunnittelumääräysten osalta (Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset -opas, s. 50-51). Ympäristöministeriö on todennut, että Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan ge-merkinnät eivät siis ole laadultaan suojelualuevarauksia, kuten valittaja on esittänyt. Kaavassa ei myöskään ole esitetty, että Ruotokassin alue täyttäisi luonnonsuojelulaissa suojelualueille asetetut vaatimukset. Suunnittelumääräyksessä käytetyt ilmaisut eivät myöskään ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä esitetty.ien maa-ainesten ottamisen rajoitusten kanssa. Vahvistettavana olevan 2. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu perustuu Keski-Suomen POSKI-projektiinja sen lopputuloksena tehtyyn maa-aineshuollon kannalta arvokkaiden alueiden sekä arvokkaiden kallio-, harju- ja moreenialueiden yhteensovitukseen. Yhteensovituksessa on tunnistettu Ruotokassin alueen määrällisesti ja laadullisesti hyvät maa-ainesvarat. Ruotokassi on tästä huolimatta luokiteltu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi alueeksi ja maakunnallisesti merkittäväksi harjualueeksi, minkä johdosta se on maakuntakaavassa päädytty esittämään ge/2-merkinnällä. POSKI-projektin loppuraportista ja projektin yhteydessä laaditusta Keski-Suomen harjukohteet -raportista ilmenevät perusteet Ruotokassin aluetta koskevalle maakuntakaavamerkinnälle. Raporttien mukaan Ruotokassi on melko laaja luonnontilaisena pohjavesialueena säilynyt harjualue. Alueen arvoa korostaa erityisesti se, että tämä soranotolta säästynyt alue sijaitsee Kangashäkin soranoton muokkaaman harjukohteen jatkeena. Ympäristöministeriö on katsonut, ettei maakuntakaavaratkaisu perustu valittajan esittämällä tavalla pelkästään Heinälamminpuron arvoihin. Vaihemaakuntakaavassa on lisäksi osoitettu laaja maa-ainesten ottovyöhyke eo/l-merkinnällä Kangashäkkiin aivan Ruotokassin kaakkoispuolelle. Edellä kuvatuin perustein ympäristöministeriö on katsonut, että maakuntakaava täyttää Ruotokassin alueen osalta maankäyttö- ja rakennus lain 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimuksetja että kaavaratkaisu sovittaa yhteen kiviaineshuollonja suojelun tarpeita yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Kaavaratkaisua ei siis voida pitää valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastaisena. Kohtuuton haitta maanomistajalle Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa on esitetty arvokkaat harjualueet merkinnällä ge/2. Merkinnän kuvauksen mukaan merkinnällä
6 (14) osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokas harjualue. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Kaavamerkinnän osalta ympäristöministeriö on viitannut kohdassa "Selvitysten huomioon ottaminen" todettuun, ja todennut edelleen, että käytetty osa-aluemerkintä ei ole suojelualuevaraus, eikä siihen liity suojelumääräyksiä tai maankäyttö- ja rakennus lain 33 :n tarkoittamaa rakentamisrajoitusta. Kaavaselostuksessa todetaan, että merkintä sallii alueen maa- ja metsätalouskäytön. Ruotokassin alue sijaitsee Keski-Suomen maakuntakaavassa niin sanotulla valkoisella alueella, mikä tarkoittaa, että alueelle ei ole osoitettu seudullisesti merkittävää maankäyttöä. Ympäristöministeriö on todennut lisäksi, että maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavan ge/2-merkintä ei ole oikeudellisena esteenä maa-ainesluvan myöntämiselle, vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti maa-aines lain 3 ja 6 :n nojalla. Maa-aineslain 3 :n nojalla maa-aineksia ei saa ottaa muun muassa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erityisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Näin ollen maakuntakaavan ratkaisu Ruotokassin alueen osalta ei ole ristiriidassa maa-aines lain säännösten kanssa. Edellä sanotun perusteella maakuntakaavaa laadittaessa on muiden kaavalle asetettujen sisältövaatimusten ohella maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla pidetty silmällä myös sitä, ettei siitä aiheudu maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Maakuntakaavan voimaantulo Ympäristöministeriö on todennut, että ympäristöministeriöllä on maankäyttö- ja rakennus lain 201 :n perusteella toimivalta määrätä maakuntakaava tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaavan voimaantulo ennen kuin se on saanut lainvoiman edellyttää ympäristöministeriön määräystä. Valituksen tultua edellä esitetyin perustein hylätyksi, ympäristöministeriö on katsonut, että maakuntakaava voidaan määrätä tulemaan voimaan.
7 (14) Ministeriön soveltamat oikeusohjeet Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Maankäyttö- ja rakennus laki (132/1999) 4 3 momentti, 6, 9, 17, 24 2 momentti, 25, 27, 28, 29, 30 1 momentti, 31, 33, 62, 63, 65, 188 3 momentti ja 201 Maankäyttö- ja rakennus asetus (895/1999) 1, 10, 12, 30, 93 ja 95 Kuntalaki (365/1995) 90 ja 92 Ympäristöministeriön asetus (31.3.2000) maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä Pasi Pyrhönen on valituksessaan vaatinut, että ympäristöministeriön päätös kumotaan Uuraisten kunnan Kangashäkin kylässä sij aitsevaa Ruotokassin aluetta koskevan kaavamerkinnän (ge/2) ja siihen liittyvän kaavamääräyksen osalta. Päätöksen täytäntöönpano tulee kieltää. Vaatimustensa tueksi Pyrhönen on lausunut muun ohella seuraavaa: Kaavoituksesta ei ole tiedotettu riittävästi. Pyrhönen ei ole maanomistajana saanut lainkaan tietoa vireillä olevasta kaavoituksesta, vaikka kaavoituksella on merkittävä vaikutus maaomaisuuden käyttöön. Maankäyttö- ja rakennus lain 65 edellyttää tiedottamista kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen sopivalla tavalla. Maakuntakaavan osalta kaavan nähtäville asettamisen tiedottamisesta ei ole säännelty tyhjentävästi, jolloin riittävän tiedottamisen arviointi edellyttää kaavan laatijalta tapauskohtaista harkintaa. Pyrhösen tarkoituksena on ollut käyttää Ruotokassin alueella sijaitsevaa tilaansa maa-aineksen ottoon. Kyseisellä kaavaratkaisulla on päätetty sekä valittajan omaisuuden käytöstä taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävällä tavalla että vaikutettu maakunnan teollisuuden säilymiseen. Kun otetaan huomioon kaavan merkitys niin maakunnallisesti kuin Pyrhösellekin, olisi tiedottaminen ge-merkinnästä edellyttänyt tehokkaampaa tiedottamista siten, että Pyrhönen olisi saanut tiedon vähintään kaavan valmistelun aloittamisesta. Vaikka maakuntakaavan osalta ei ole säädetty maanomistajakohtaisesta tiedottamisesta, se ei sulje pois sitä, etteikö kaavasta tiedottaminen joissain tapauksissa vaatisi esimerkiksi yhteydenottoa suoraan maanomistajiin. Tiedottamistavan tulisi olla sellainen, että kaikki osalliset on mahdollista tavoittaa. Ruotokassin merkitsemisessä arvokkaaksi hmjualueeksi on kyse selkeästi yhden kunnan alueella sijaitsevasta rajatusta harjualueesta. Täsmällisesti rajattavalla alueella on viisi kiinteistönomistajaa,
8 (14) joiden osalta kiinteistön käytöllä voi olla täysin vastakkaiset intressit, joko luonnonsuojelun edistäminen tai kiinteistön käyttö maa-aineksen otto toimintaa varten. POSKI-projektin selvitys ryhmän kokouspöytäkirjassa oli todettu, että yleinen tiedotus voitaisiin tehdä kaavoituksen yhteydessä ainakin uusien kohteiden osalta. Ruotokassin osalta on kyse uudesta kohteesta. Valituksenalainen kaavamerkintä ei täytä Ruotokassin alueen osalta maakuntakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia, eikä alueella ole sovitettu yhteen kiviaineshuollon ja suojelun tarpeita. Kaavamerkintä on epäselvä ja se perustuu puutteelliselle selvitykselle ja selvitysten puutteelliselle huomioon ottamiselle. Maakuntakaavamääräys ei täytä maakuntakaavalle maankäyttö- ja rakennuslain 32 :ssä asetettua edellytystä toimia ohjeena yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Kaavamerkintä ja kaavamääräys ovat sillä tavoin epäselviä, ettei niiden oikeusvaikutuksia voida päätellä. Ruotokassin aluetta on tutkittu hiekka- ja sora-alueena. Alueen hiekkaja soravarannot ovat merkittävät ja niiden prosentuaalinen suhde 25175 on Jyväskylän seutukunnalla POSKI-projektilla tutkituista suhteeltaan paras. Tämä tekee alueesta maa-ainesten ottoon ja erityisesti betoniteollisuuden tarpeisiin hyvin soveltuvan alueen. POSKI-projektin mukaan aluetta on tutkittu maa-ainesten ottoalueena ja todettu maa-ainesten osalta laadultaan ja määrältään hyväksi. Alue tulee osoittaa maa-ainesten ottovyöhykkeeksi. Ruotokassin osalta esitetyt luonnonsuojelulliset perusteet ovat ristiriitaiset ja puutteelliset. Merkittävin kohteessa todettu luonnonsuojelullinen arvo on Reima Välivaaran taustamuistiossa (2009) todettu Heinälamminpuro. Ruotokassin kokonaispinta-ala on noin 125 hehtaaria, eikä Heinälamminpuro sijaitse varsinaisen kohteen alueella vaan ainoastaan rajoittuu siihen. Mitään perustetta osoittaa koko Ruotokassin aluetta luonnonsuojelualueeksi ei ole. POSKI-projektin loppuraportin liitteessä VI on esitetty, että Ruotokassin arvot perustuvat geologiaan ja pohjaveteen. Alueen geologisista olosuhteista ei ole tarkempaa tietoa, joten geologian osalta ei ole esitetty suojeluperustetta. Myöskään pohjavesialueena kyseessä oleva kohde ei täytä luonnonsuojelullisia perusteita, koska kyseessä on Keski-Suomen alueella varsin tavanomainen II luokan pohjavesialue. Vastaavia alueita on Keski-Suomen maakunnassa 250 kappaletta. Välivaaran taustamuistiosta ilmenee, että kohteen kasvillisuus on tavanomaista kangasmetsää ja alueella on hmjukuoppia ja harjanteita. Alueesta esitettyjen tietojen perusteella alueella ei ole sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, joiden
- ----- 9 (14) perusteella alue voitaisiin kokonaisuudessaan osoittaa luonnonsuojelualueeksi. Ruotokassi ei kuulu Natura 2000 -kohteeseen eikä harjujensuojeluohjelmaan. Maankäytöllisiä intressejä vertailtaessa tarve maa-ainesten ottamiseen osoittautuu edellä esitetyin perustein selvästi luonnonsuojeluintressiä painavammaksi. Ruotokassin luontoarvot on mahdollista turvata maakuntakaavaan otettavilla suunnittelumääräyksillä. Maankäyttö- ja rakennus lain mukaan maakuntakaavassa voidaan antaa suojelumääräyksiä, mikäli jotain aluetta on maiseman, luonnonarvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava. Ympäristöministeriö on esittänyt, ettei ge/2-merkintä ole suojelumääräys huolimatta kaavan otsikoinnista tai luonnonarvojen säilymistä koskevasta kaavamääräyksestä. Tämä johtuu siitä, ettei alueella ole sellaisia luonnonsuojelullisia arvoja, joiden nojalla määräys voitaisiin antaa. Ympäristöministeriö on sen sijaan esittänyt kyseessä olevan alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä, jolla osoitetaan alue, jonka säilyminen halutaan turvata, ja asetetaan reunaehdot, jotka tulee huomioida alueen suunnittelussa. Kaavamääräys on epäselvä. Asiallisesti kaavamääräys rinnastuu suojelumääräykseen, koska kaavamääräys edellyttää huomioimaan alueen käytön suunnittelussa "alueen luonnonkauneuden sekä geologisten muodostumien ja erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilymisen". Kaavamääräys korostaa säilymistä, joka käytännössä rinnastuu suojeluun. Merkinnällä on tosiasiallinen vaikutus maa-aineksen ottamiseen liittyvään lupaharkintaanja lupapäätöksen lopputulokseen suojelumääräyksen tavoin. Mikäli kyseessä olisi tosiasiallisestikin suojelumääräys, tulisi sen antaminen perustella aluekohtaisesti sekä tuoda selkeästi esille määräyksen luonne suojelumääräyksenä. Suojelumääräyksen asettaminen edellyttäisi lisäksi suojelun tarvetta. Suunnittelumääräyksellä on tarkoitus ohjata yksityiskohtaista kaavoitusta ja suunnittelumääräyksen merkitys perustuu maakuntakaavan ohjausvaikutuksiin. Suunnittelumääräyksestä tulee voida päätellä, mitä sillä on tarkoitettu ja miten se on toteutettava alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Useissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa on katsottu, että kaavamääräykset olivat oikeusvaikutuksiltaan epäselvät ja sen vuoksi lainvastaiset. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännön mukaan suunnittelumääräyksestä tulee käydä selkeästi ilmi, miten sitä on pidettävä ohjeena ja miten se on toteutettava yksityiskohtaisessa kaavoituksessa
---- -----------.. 10 (14) tai lupamenettelyssä. Valituksenalaisesta ge/2-merkinnästä ja siihen liittyvästä määräyksestä ei käy ilmi, mihin tarkoitukseen alue on suunniteltava. Mikäli arvokas harjualue (ge/2) tarkoittaa, että alue on suunniteltava suojeltavaksi ja säilytettäväksi harjualueeksi, on määräys annettava suojelumääräyksenä. Liiton lausunnon mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole suojelumääräys. Suunnittelumääräyksen mukaan huomioon olisi otettava muun muassa luonnonkauneus. Luonnonkauneus ei ole yksiselitteinen eikä määräyksestä käy ilmi, miten kauneus määritellään. Maakuntakaavoituksen selvityksissä ja valmisteluasiakirjoissa Ruotokassin alue ei kuulu maisemallisesti arvokkaisiin alueisiin. POSKI-projektin loppuraportissa kohdassa Luontoarvot ja maisema Ruotokassia ei ole mainittu lainkaan. Mikäli jossain kohti aluetta on erikoisia luonnonolosuhteita, ne tulisi rajata ja nimetä tarkemmin minkä tyyppisistä luonnonolosuhteista on kysymys, jotta suunnittelumääräyksestä ilmenisi, mitä sillä on tarkoitettu. Kaavamerkintä aiheuttaa Pyrhöselle kohtuutonta haittaa epäselvyyden ja kohtuuttomien rajoitusten vuoksi. Kaavamerkintä on kohtuuton erityisesti sen vuoksi, ettei ole mitään perustetta osoittaa koko Ruotokassin aluetta luonnonsuojelualueeksi. Pyrhöselle aiheutuu kohtuutonta haittaa jo siitä, ettei maakuntakaavasta selviä, mitä ge/2-merkinnällä ja siihen liittyvillä kaavamääräyksillä on tarkoitettu. Maakuntakaavamerkintä käytännössä estää maa-ainesten oton. Alueen maaperä ei humuskerroksen tuhonneen tulipalon vuoksi nykytilanteessa sovellu puuntuotantoon siinä määrin, että puuntuotannon voitaisiin katsoa tuottavan maanomistajalle hyötyä. Ympäristöministeriö on antanut lausunnon, jossa se on esittänyt, ettei Pyrhösen valituksessa ole esitetty syytä vahvistamispäätöksen muuttamiseen tai kumoamiseen. Ympäristöministeriö on viitannut päätökseensä ja sen perusteluihinja lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa: Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavasta tiedottaminen ja osallisten kuuleminen on järjestetty maankäyttö- ja rakennus lain sekä -asetuksen edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavan yhteydessä laki ei edellytä maanomistajakohtaista kuulemista, eikä 2. vaihemaakuntakaavakaan sisältönsä puolesta ole sitä edellyttänyt. Kaavaratkaisu perustuu POSKI-projektin yhteydessä asiantuntijoiden toimesta tehtyyn maa-aineshuollon kannalta arvokkaiden alueiden sekä arvokkaiden kallio-, harju- ja moreenialueiden yhteensovitukseen. POSKI-projektin loppuraportistaja projektin yhteydessä laaditusta Keski-Suomen harjukohteet -raportista ilmenevät perusteet Ruotokassin
11 (14) aluetta koskevalle maakuntakaavamerkinnälle. Raporttien mukaan Ruotokassi on melko laaja luonnontilaisena pohjavesialueena säilynyt harjualue. Alueen arvoa korostaa erityisesti se, että tämä soranotolta säästynyt alue sijaitsee Kangashäkin soranoton muokkaaman harjukohteenjatkeena. Maakuntakaavaratkaisu ei perustu valituksessa esitetyllä tavalla pelkästään Heinälamminpuron arvoihin. Maakuntakaava täyttää Ruotokassin alueen osalta maakuntakaavan sisältövaatimukset, ja kaavaratkaisu sovittaa kiviaineshuollonja suojelun tarpeita yhteen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämällä tavalla. Maakuntakaavassa käytetty ge/2-merkintä kuvaa alueen erityisominaisuutta. Merkintää on Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa käytetty kaavamerkinnöistä annetun asetuksenja sitä täsmentävän ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti. Merkintään liitetyn suunnittelumääräyksen sanamuoto vastaa ministeriön antamaa ohjeistusta, eikä se ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :n mukaisten maa-ainesluvan edellytysten kanssa. Kyseessä ei ole suojelumääräys, eikä merkintä ole suojelualuevaraus. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön järjestämisestä. Se on ohjeena yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle ja se on otettava huomioon lupamenettelyissä. Suunnittelumääräyksessä tarkoitetut huomioon otettavat erityispiirteet (luonnonkauneus, geologiset muodostumat sekä erikoiset luonnonolosuhteet ja -esiintymät) tarkentuvat yksityiskohtaisempien suunnittelu- ja lupaprosessien yhteydessä. Ruotokassin aluetta ei ole maakuntakaavassa osoitettu Pyrhösen esittämällä tavalla "kokonaisuudessaan suojelualueeksi". Maakuntakaavamerkintää ja -määräystä ei voida pitää oikeudellisesti epäselvänä eikä maanomistajalle kohtuuttomana. Maa-ainesten otto ja rakentaminen Ruotokassin alueella ratkaistaan maakuntakaavaratkaisun jälkeenkin suunnittelu- ja lupamenettelyillä, joissa maakuntakaavassa esitetyt reunaehdot on otettava huomioon. Keski-Suomen liitto on antanut lausunnon, jossa se on esittänyt, ettei valituksessa ole tuotu esille perusteita vahvistamispäätöksen kumoamiseen. Liitto on lisäksi lausunut muun ohella seuraavaa: Laki ei edellytä maanomistajakohtaista tiedottamista. Kaavaa koskeva tiedottaminen on täyttänyt maankäyttö- ja rakennus lain vaatimukset. Kaavan pohjana olleet selvitykset on laadittu asiantuntijoiden toimesta ja niitä on käsitelty selvityksiä ohjanneessa asiantuntijaryhmässä. Keski Suomen POSKI-projektin loppuraportissa Ruotokassi on liitteen 111 mukaan II luokan pohjavesialue. Liitteessä VI Ruotokassi on todettu
12 (14) Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu maakunnallisesti arvokkaaksi harjumuodostumaksi. Loppuraportin asiantuntijoiden tekemässä yhteensovituksessa Ruotokassin muodostuma on todettu monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi harjualueeksi liitteessä IX. Ruotokassin alue on maakunnallisesti hyvin säilynyt ja yhtenäinen harjukohde, mikä nostaa maisemallisesti vaihtelevan alueen geologista arvoa. Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa Ruotokassin arvokkaan harjualueen kaakkoispuolelle on osoitettu sekä soran ja hiekan ottovyöhyke (eoll) että kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2). 2. vaihemaakuntakaavassa alueelle osoitetaan uusi ja laaja maa-ainesten ottovyöhyke (eoll), joka perustuu Geologian tutkimuskeskuksen uusiin tutkimuksiin. POSKI-projektin yhteensovituksessa on siis otettu huomioon sekä maaaineshuollon tarpeet että luonnonarvot alueella. Maakuntakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset ja sovittaa yhteen kiviaineshuollonja luontoarvojen tarpeita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Arvokkaan harjualueen merkintä (ge/2) ei ole suojelumerkintä. Merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava merkintä ja sitä on käytetty kaavamerkinnöistä annetun asetuksen ja sitä täsmentävien ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Suunnittelumääräyksen sanamuoto ei ole ristiriidassa maa-aines lain 3 :n mukaisten maa-ainesluvan edellytysten kanssa. Kaavamerkintään ei kuulu suojelumääräyksiä eikä rakentamisrajoituksia. Kaavaselostuksessa todetaan, että merkintä sallii alueen maaja metsätalouskäytön. Tämä ei sulje pois muita käyttötarkoituksia. Maakuntakaavan ge/2-merkintä ei ole oikeudellisena esteenä maa-ainesluvan myöntämiselle, vaan asia ratkaistaan tapauskohtaisesti maa-aines lain nojalla. Maakuntakaava ei välittömästi rajoita maanomistajan oikeutta maa-ainesten ottamiseen. Kaavasta ei aiheudu maanomistajille kohtuutonta haittaa. Pasi Pyrhönen on antanut vastaselityksen. Vastaselityksessä on lausuttu muun ohella, että maakuntakaavan kartalla kaavamerkinnät on ryhmitelty kahteen ryhmään, joiden nimet ovat "luonnonvarat" ja "luonnonsuojelu". Luonnonsuojelun alla on vain yksi merkintä, arvokas harjualue ge/2. On perusteetonta väittää, että ainoa luonnonsuojeluun varattu merkintä ei tarkoittaisi luonnonsuojelua kaavassa. Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.
13 (14) 1. Valitus hylätään. Ympäristöministeriön päätöstä ei muuteta. 2. Lausuminen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa. Perustelut 1. Kun otetaan huomioon ympäristöministeriön päätöksen edellä ilmenevät perustelut, korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys sekä ministeriön päätöksessä selostetut oikeusohjeet, ympäristöministeriön päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita. 2. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Korkein hallinto-oikeus: Kari Kuusiniemi Riitta Mutikainen Hannu Ranta (t) Mika Seppälä Liisa Heikkilä Asian esittelij ä, esittelijäneuvos Tuula Pääkkönen
.. Jakelu Päätös Jäljennös Asiakirjat 14 (14) Pasi Pyrhönen, oikeudenkäynti maksu 226 euroa Ympäristöministeriö JKeski-Suomen liiton maakuntahallitus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue U uraisten kunnanhallitus Korkein hallinto-oikeus j<-?o..r- ~+v 1; L;a \Cc J., \Jo. S\.-'jlix Jäljennöksen oikeaksi todistaa. Paikka ja aika kuin yllä. rr~~~ Osasto sihteeri Päivi Koivurova