Selvityksen keskeiset tulokset Ammattitaidon riittämättömyys tärkein syy työvoiman saatavuusongelmiin Lähes 60 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä ongelmana ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmiin. Vain neljännes Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä sitä vastoin piti riittämätöntä koulutustasoa keskeisenä esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Merkillepantavaa selvityksen tuloksissa oli juuri riittämättömän ammattitaidon ja koulutustason merkitysten suuri ero työvoiman saatavuuden kannalta. Koulutusta ja ammattitaitoa koskevassa julkisessa keskustelussa pääpaino on kuitenkin ollut ammatillisen koulutuksen sisällön parantamisen ja kehittämisen sijaan sen statuksen kehittämisessä. Selvityksen tulosten valossa päähuomio olisi kohdistettava siihen, että ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ammattitaito vastaa yritysten tarpeita. Keskittyminen ammattitaidon kehittämiseen on tärkeämpää kuin koulutustaso kysymykset. Toimialoittain tarkasteltuna ero ammattitaidon ja koulutustason välillä korostui selvimmin pankkija rahoitusalalla sekä vakuutusalalla. Tyypillistä näille aloille on ollut toimialarajojen murtuminen ja siitä seurannut ammattitaito- ja osaamisvaatimusten muuttuminen. Tulevaisuudessa toimialarajojen murtuessa ja hämärtyessä myös muilla toimialoilla, tulee sama kysymys korostumaan ongelmana yhä useammilla aloilla. Ammattitaitoista työvoimaa ei ole määrällisesti riittävästi tarjolla Lähes 40 prosenttia Palvelutyönantajien jäsenyrityksistä katsoi, että määrällinen riittämättömyys on tärkein syy ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmiin. Työvoiman määrällinen riittämättömyys koettiin voimakkaimmin ongelmana apteekeissa. Huolimatta siitä, että määrällinen riittämättömyys koetaan ongelmana työvoiman saatavuuden kannalta, eivät Palvelutyönantajien jäsenyritykset tällä hetkellä koe, että työvoiman vähäinen alueellinen liikkuvuus olisi keskeisin ongelma ammattitaitoisen työvoiman saannin näkökulmasta. Alueellisen liikkuvuuden merkitys työvoiman saatavuuden kannalta tulee kuitenkin mitä todennäköisemmin kasvamaan merkityksessään. Talouden tämänhetkinen taantuma pitää uuden työvoiman kysynnän ja alueellisen siirtymisen merkityksen vähäisenä. Talouden uudelleen piristyessä ja työvoiman kysynnän lisääntyessä, tulee alueellinen siirtyminen myös korostumaan työvoiman määrällisen riittävyyden kannalta. Työvoiman eläkkeelle siirtyminen suurissa määrin lähivuosina tulee pitämään määrällisen riittävyyden merkityksen korkealla ja edelleen korostamaan sitä. Palvelutyönantajien arvion mukaan yksityisiltä palvelualoilta työelämästä poistuu noin 120 000 työntekijää vuoteen 2010 mennessä. Kuntatyöntekijöistä eläkkeelle siirtyy 2010 mennessä noin 150 000 henkilöä. Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja saatavuus tulee olemaan aivan keskeinen kysymys yksityisten palveluiden suotuisan kehityksen kannalta. 1
Esteet ammattitaitoisen työvoiman saamisessa Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus tulee olemaan yksi tärkeimmistä suomalaisen elinkeinoelämän menestymisen ja kehittymisen tekijöistä. Yksityisten palvelualojen näkökulmasta tilannetta vaikeuttavat ainakin seuraavat tekijät. Yhtäältä työelämästä on poistumassa runsaasti työntekijöitä väestön vanhenemisen ja aikaisen eläkkeelle siirtymisen seurauksena. Palvelutyönantajien arvioiden mukaan yksistään yksityisillä palvelualoilla työelämästä poistuu vuoteen 2010 mennessä runsaat 120 000 henkilöä. Toiseksi työllisyyden kasvun ennakoidaan tapahtuvan pääasiassa yksityisillä palvelualoilla. Työelämästä poistuma ja alan työllisyyden kasvu edellyttävät runsasta 200 000 uutta ammattitaitoista työntekijää. Syntyvää työvoiman tarvetta ei pystytä kattamaan suomalaisten toimesta, vaan tarvitsemme tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän työvoimaa ulkomailta. Ammattitaitoisen työvoiman kasvava tarve on kuitenkin maailmanlaajuista ja Suomi joutuu kilpailemaan osaajista muiden maiden kanssa. Palvelutyönantajien selvitysten mukaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on ongelma palveluyrityksille. Tämä käy selvästi ilmi taulukosta 1, missä on esitetty työvoiman saatavuutta kuvaava saldoluku ja yritysten ilmoittama työvoiman tarve 1. Taulukon lukujen perustella voidaan havaita työvoiman saatavuuden helpottuneen vuonna 2002 verrattuna aikaisempaan. Suotuisa kehitys liittyy kuitenkin tilapäiseen talouskasvun heikkenemiseen ja yritysten työvoiman tarpeen pienentymiseen. Heti kun työvoiman tarve uudelleen vilkastuu, on aikaisemman kehityksen perusteella todennäköistä, että työvoiman saatavuus vaikeutuu uudelleen. Taulukko 1. Työvoiman saatavuus ja työvoiman tarve Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä vuosina 2000, 2001 ja 2002 2000 2001 2002 Työvoiman saatavuus (saldoluku) - 61-48 7 Työvoiman tarve 23 000 10 000 2 200 1 Taulukon luvut perustuvat PT:n tekemien jäsenyrityskyselyiden - työvoimatiedustelu ja suhdannetiedustelu - tietoihin. Saldoluku kuvaa työvoiman saatavuuden helpottumista ennakoivien yritysten ja työvoiman saatavuuden vaikeutumista ennakoivien yritysten osuuksien välistä erotusta. Miinusmerkkinen saldoluku kuvaa näin ollen tilannetta, missä työvoiman saatavuuden vaikeutumista kuvaavia yrityksiä on enemmän kuin työvoiman saatavuuden helpottumista ennakoivia yrityksisä. 2
Palvelutyönantajien tekemien työvoimatiedustelujen yhteydessä on useamman vuoden ajan selvitetty työvoiman hankkimiseen liittyviä ongelmia. Vuoden 2000 selvityksen yhteydessä arvioitiin eri työvoiman hankintakanavien toimivuutta palveluyritysten näkökulmasta. Yhtenä kyselyn tuloksena voitiin todeta työvoimatoimistojen olevan palveluyritysten ja erityisesti pienten palveluyritysten näkökulmasta huono työvoiman hankintakanava. Vuoden 2001 työvoimatiedustelun yhteydessä selvitettiin tarkemmin syitä työvoimatoimistojen huonoon menestykseen suhteessa muihin työvoiman hankintakanaviin. Selvityksen tulosten perusteella välitettävien työntekijöiden puutteellinen ammattitaito vaikutti eniten työvoimatoimistojen vähäiseen käyttöön. Riittämätön ammattitaito tärkeimpänä esteenä Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelman pysyessä ongelmana myös tulevaisuudessa, on vuoden 2002 työvoimatiedustelun yhteydessä selvitetty tarkemmin niitä työvoiman saatavuuteen vaikuttavia tekijöitä, jotka selkeästi liittyvät työntekijöihin ja heidän ominaisuuksiin. Kysymystä ei ole rajattu koskemaan työvoimatoimistojen välittämien työntekijöiden ominaisuuksia, vaan ongelmaa on lähestytty yleisesti koskien kaikkia työntekijöitä. Kyselyssä Palvelutyönantajien jäsenyrityksiä pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen eri tekijöitä sen mukaan kuinka suurena esteenä ne koetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle 2. Selvityksen tulosten perusteella työvoiman ammattitaidon riittämättömyys on suurin ongelma ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta (kuvio 1). Lähes 60 prosenttia PT:n jäsenyrityksistä pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä syynä työvoiman saatavuus ongelmiin. Mielenkiintoista on havaita, että työntekijöiden riittämätön koulutustaso koetaan esteeksi huomattavasti harvemmin. Noin neljännes PT:n jäsenyrityksistä katsoi tämän olevan keskeinen syy työvoiman saatavuus ongelmiin. Koulutusta ja ammattitaitoa koskevassa julkisessa keskustelussa pääpaino on kuitenkin ollut ammatillisen koulutuksen sisällön parantamisen ja kehittämisen sijaan sen statuksen kehittämisessä. Nyt käsillä olevan selvityksen tulosten valossa päähuomio olisi kohdistettava siihen, että ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ammattitaito vastaa yritysten tarpeita. Palveluasenteissa parantamista Huolestuttavaa on havaita, että työntekijöiden asenteet koetaan hyvin usein esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta. Runsas kolmannes PT:n jäsenyrityksistä kokee, että työntekijöiden asenteet eivät sovellu palvelualoille. Ongelmaa pahentaa edelleen se tosi seikka, että työpaikkojen ennustetaan tulevaisuudessa pääasiassa syntyvät yksityisille palvelualoille. Jos asenteita ei saada korjattua tulee se vaikeuttamaan yksityisten palvelualojen kehitystä Suomessa. Työllisyystilanteen paranemisen kannalta yksityisten palvelualojen suotuisa kehitys on välttämätöntä. Yhteiskunnan asenneilmapiiri on omalta osaltaan luonut kielteistä ilmapiiriä palvelutyötä kohtaan. Asenteet henkilökohtaisten palveluiden kehittämiseen ovat olleet negatiivisia. Henkilökohtaisten palveluiden lisäämistä ja toisten arkitöiden tekemistä on pidetty työntekijän arvoa alentavana työnä. Hyvinä esimerkkeinä tästä voidaan pitää aikanaan kotitaloustyövähennyksen ympärillä käytyä piika keskustelua. Julkisessa keskustelussa ylläpidetty tämän sisältöinen ajattelu ei ole omiaan kohentamaan asenteita palvelutyötä kohtaan. PT:n jäsenyrityksistä noin neljäsosa piti liian korkeita palkkavaatimuksia suurimpana esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta. 2 Kyselyssä pyydettiin yrityksiä laittamaan seuraavat tekijät tärkeysjärjestykseen sen suhteen kuinka suurena esteenä niitä pidetään ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta: 1) työvoiman ammattitaito ei ole riittävä, 2) työvoiman koulutustaso ei ole riittävä, 3) työvoimaa ei ole määrällisesti riittävästi tarjolla, 4) työvoima ei asenteiltaan sovellu palvelutyöhön, 5) työvoimaa on vaikea saada siirtymään alueellisesti työn perässä, 6) työvoiman palkkavaatimukset ovat liian korkeat ja 7) työvoimaa on hankala saada pysymään töissä. 3
Kuvio 1. Ammattitaitoisen työvoiman saamisen esteet Palvelutyönantajien jäsenyrityksissä (prosenttia yrityksistä). Riittämätön ammattitaito Työvoimaa ei määrällisesti riittävästi Asenteet eivät sovellu palvelualoille Liian korkeat palkkavaatimukset Riittämätön koulutustaso Alueellinen siirtyminen vaikeaa Hankala saada pysymään töissä 0 20 40 60 80 100 Tärkein syy Keskimääräinen syy Vähäinen syy Toimialoittaiset erot yritysten välillä Toimialoittain tarkasteltuna tilanne on paljolti samankaltainen kuin kokonaisuudessa, mutta joitain selkeitä eri toimialoille tyypillisiä eroja voidaan havaita. Toimialakohtaisten erojen selkeyttämiseksi esteet ammattitaitoisen työvoiman saamisessa on jaettu kahteen luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan on luettu selkeästi työntekijöiden ammatillisiin ominaisuuksiin liittyvät esteet. Näitä ovat seuraavat esteet: työvoiman ammattitaito ei ole riittävä, työvoiman koulutustaso ei ole riittävä ja työvoima ei asenteiltaan sovellu palvelutyöhön. Nämä ongelmat liittyvät työvoiman laadullisiin tekijöihin. Toisen luokan muodostavat työntekijöiden määrälliseen saatavuuteen liittyvät esteet. Näitä ovat seuraavat esteet: työvoimaa ei ole määrällisesti riittävästi tarjolla, työvoimaa on vaikea saada siirtymään alueellisesti työn perässä, työvoiman palkkavaatimukset ovat liian korkeat ja työvoimaa on hankala saada pysymään töissä. Riittämätön ammattitaito useimmin ongelmana Toimialoittain tarkasteltuna riittämätön ammattitaito korostuu esteenä työvoiman saatavuudelle. Poikkeuksen tähän muodostavat apteekit. Vain kymmenen prosenttia apteekeista katsoo ammattitaidon riittämättömyyden olevan esteenä työvoiman saatavuudelle. Tämän perusteella voidaankin todeta apteekkialalle valmistavan koulutuksen antavan hyvät valmiudet alalla työskentelyyn. Keskimääräistä useammin ammattitaidon riittävyys koetaan ongelmaksi kaupan alalla, pankki ja vakuutusalalla, yrityspalveluissa ja autoliikenteen yrityksissä. Toimialoittaiset tiedot on esitetty kuviossa 2. 4
Kuvio 2. Ammatilliset ominaisuudet työvoiman saatavuuden esteenä PT:n jäsenyrityksissä toimialoittain. 100 80 60 40 20 0 Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki ja rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Riittämätön ammattitaito Riittämätön koulutustaso Palvelutyöhön soveltumattomat asenteet Ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta riittämättömän ammattitaidon voimakkaan korostumisen lisäksi huomio kuviossa 2 kohdistuu kolmeen seikkaan. Ensinnäkin huomio kiinnittyy suuriin eroihin työntekijöiden ammattitaidon ja koulutustason välillä. Tämä kertoo osittain siitä, että koulutusjärjestelmä ei ole pystynyt vastaamaan yritysten tarpeisiin kaikilta osin. Työelämän tarpeet muuttuvat nopeammin kuin koulutusjärjestelmä pystyy niitä seuraamaan. Pienimmät erot ovat terveys- ja sosiaalipalveluyritysten, apteekkien ja eritysalojen yritysten kohdalla. Apteekkien kohdalla tilanne poikkeaa muista toimialoista siinä, että koulutustason riittävyys koetaan useammin esteenä kuin ammattitaidon riittävyys. Tämän voi tulkita tarkoittavan sitä, että ongelmana on paremminkin löytää tietyn koulutustason omaavia työntekijöitä kuin että ammattitaito ei tämän koulutustason suorittaneilla henkilöillä olisi riittävä työelämän tarpeisiin. Kuvioiden 2 ja 3 tulkinta Kuvioissa vaaka-akselilla on esitetty toimialat. Pystyakselilla on esitetty kuinka usein prosentuaalisesti yritykset pitävät kutakin tekijää keskeisenä esteenä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Tekijä on määritelty keskeiseksi, jos yritys on merkinnyt sen joko kaikkein tai toiseksi tärkeimmäksi esteeksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta. Esimerkiksi kuviossa 2 kaupan alan yrityksistä lähes 70 prosenttia pitää ammattitaidon riittämättömyyttä keskeisenä tekijän työvoiman saatavuuden esteenä. 40 prosenttia kaupan alan yrityksistä katsoo, että työvoiman saatavuutta vaikeuttaa se, että työvoima ei asenteiltaan sovellu palvelualoille ja noin 20 prosenttia katsoo, että työvoiman saatavuutta vaikeuttaa puutteellinen koulutustaso. 5
Toiseksi, työvoiman asenteiden soveltumattomuus palvelutyöhön korostuu toimialoittain tarkasteltuna. Puutteelliset asenteet koetaan ongelmana muita toimialoja voimakkaammin kaupan alalla sekä majoitus- ja ravitsemisalalla. 40 prosenttia näiden alojen yrityksistä kokee työntekijöiden asenteiden muodostavan esteen ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Kyseisten alojen kannalta tämä on erityisen ongelmallista, sillä näiden yritysten palvelu tuotetaan läheisessä kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. Toisaalta se korostaa jo aikaisemmin todettua: palvelukulttuuria ei vieläkään ole Suomessa sisäistetty. Kolmantena seikkana huomio kiinnittyy riittämättömän ammattitaidon korostumiseen ongelmana pankki- ja rahoitusalalla sekä vakuutusalalla. Näille aloille tyypillistä on viime vuosina ollut voimakas toimialojen välisten rajojen murtuminen. Toimialojen raja-aitojen murtuminen muuttaa myös ammattitaito- ja osaamisvaatimuksia, mikä näkyy selvästi näiden alojen kohdalla kuviossa 2. Edelleen tämä näkyy riittävän koulutustason ja ammattitaidon välisenä suurena erona. Toimialarajojen murtuminen edellyttää uutta osaamista, johon koulutusjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan nykyistä nopeammin. Toimialojen rajojen murtuessa ja hämärtyessä koko ajan myös muilla toimialoilla, tulee sama ongelma koskettamaan yhä suurempaa määrää yrityksiä. Keskittyminen ammattitaidon kehittämiseen tulee korostumaan tärkeämpänä kuin koulutustaso kysymykset. Ammattitaitoista työvoimaa ei ole määrällisesti riittävästi tarjolla Ammattitaitoisen työvoiman määrällistä saatavuutta kuvaavien tekijöiden ryhmässä keskeinen ongelma on ammattitaitoisen työvoiman määrällinen riittämättömyys (kuvio 3). Toimialoista terveys- ja sosiaalipalvelu alan yritykset, apteekit ja autoliikenteen yritykset kokivat sen muita aloja vaikeammaksi ongelmaksi. Erityisen vaikeana ongelma koetaan apteekeissa. Yli 80 prosenttia apteekeista pitää työvoiman riittävyyttä keskeisenä ongelmana ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta. Kuvio 3. Työvoiman määrälliseen saatavuuteen liittyvät esteet PT:n jäsenyrityksissä toimialoittain. 100 80 60 40 20 0 Kauppa Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemispalvelut Pankki ja rahoitus Vakuutus Yrityspalvelut Apteekit Erityisalat Autoliikenne Määrällinen riittämättömyys Liian korkeat palkkavaatimukset Työvoiman alueellinen siirtyminen Hankala saada pysymään töissä 6
Huolimatta siitä, että työvoiman määrällinen riittämättömyys koetaan ongelmana ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden kannalta, ei työvoiman vähäinen alueellinen liikkuvuus 3 tällä hetkellä nouse korostuneesti esille. Tätä havaintoa voidaan ajatella tulkittavan kahdella tavalla. Yhtäältä voidaan ajatella tuloksen kuvaavan sitä, että palveluyritykset pystyvät houkuttelemaan muita aloja helpommin työvoimaa siirtymään työn perässä. Näin ollen työntekijöiden vähäinen liikkuminen alueellisesti ei koskisi palveluyrityksiä. Emme pidä tätä tulkintaa todennäköisenä. Paremminkin tuloksen voidaan tulkita tarkoittavan, että palveluyritysten työvoimatarpeen selvä hidastuminen kahden viime vuoden aikana on pienentänyt työvoiman alueellisen liikkuvuuden merkitystä uuden työvoiman hankinnan näkökulmasta. Jälkimmäistä tulkintaa tukee muista aloista poikkeava apteekkien saman aikaisesti kokema työvoiman määrällinen vähyys ja vaikeus saada työvoimaa siirtymään alueellisesti työn perässä. Tämä tulee tarkoittamaan, että työvoiman vähäinen alueellinen siirtymä tulee muodostumaan yleisemmin ongelmaksi palveluyrityksille talouden piristyessä tulevaisuudessa ja työvoimatarpeen kasvaessa. Työvoiman alueellista siirtymistä tulisikin helpottaa ja esteet 4 sen edestä poistaa. Palvelutyönantajien aikaisemmat työvoimatiedustelut ovat osoittaneet, että työvoimantarve on suurinta Uudenmaan alueella ja muissa keskuksissa, joissa myös asiakkaat ovat. Talouskasvun hidastuminen on helpottanut työvoiman saatavuutta tilapäisesti. Todennäköistä kuitenkin on, että talouden piristyessä suurin työvoimantarve tulee olemaan Uudellamaalla ja ongelmat kärjistyvät alueella uudestaan. 3 Alueelliset suuret erot työttömyysasteissa on yleisesti tulkittu kuvaavan työvoiman vähäistä liikkuvuutta työn perässä. 4 Näitä esteitä ovat muun muassa kallis asuminen ja korkeat elinkustannukset. Edelleen este alueelliselle siirtymiseel muodostuu kun tukityön avulla voi ansaita ja uudistaa ansisidonnaisen työttömyyspäivärahan työssäoloehdon. Tämä ketju muodostuu helposti pääasiaksi pysyvämmän avoimille työmarkkinoille siirtymisen sijasta. 7
Paikallista palvelua ja edunvalvontaa Palvelutyönantajat palvelee kaikkien liittojensa jäsenyrityksiä Helsingin toimistossa, seitsemässä aluetoimistossa ja Brysselin toimistossa. Palvelutyönantajat ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puh. (09) 172 831 Faksi (09) 655 588 www.palvelutyonantajat.fi Varsinais-Suomen toimisto Puolalankatu 1, 20100 Turku Puh. (02) 274 3417, 274 3418 Faksi (02) 274 3419 Kaakkois-Suomen toimisto Käsityöläiskatu 4, 45100 Kouvola Puh. (05) 375 3084, 375 3085 Faksi (05) 375 3063 Pirkanmaan toimisto Kehräsaari, 33200 Tampere Puh. (03) 211 0560, 211 0561 Faksi (03) 214 8399 Keski-Suomen toimisto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puh. (014) 652 131, 652 132 Faksi (014) 652 130 Pohjanmaan toimisto Puistopolku 12 A 13, 60100 Seinäjoki Puh. (06) 423 3100, 423 3101 Faksi (06) 423 3102 Itä-Suomen toimisto Kasarmikatu 2, 70110 Kuopio Puh. (017) 265 6115, 265 6116 Faksi (017) 265 6120 Pohjois-Suomen toimisto TT & PT Brussels Office Kirkkokatu 4, 90100 Oulu Rue de la Charité 17 Puh. (08) 378 067, 378 154 B-1210 Brussels, Belgium Faksi (08) 378 349 Puh. +32 2 209 4311 Faksi +32 2 223 0805 8
Sisältö: Taitto: Tilaukset: Esteet ammattitaitoisen työvoiman saamisessa Mikko Martikainen Sampo Saarinen Palvelutyönantajat ry/postitus Eteläranta 10, 00130 Helsinki Puhelin (09) 1728 3700 Faksi (09) 655 588 Sähköposti: tilaukset@palvelutyonantajat.fi www.palvelutyonantajat.fi Sisällysluettelo Selvityksen keskeiset tulokset... 1 Esteet ammattitaitoisen työvoiman saamisessa... 2 Riittämätön ammattitaito tärkeimpänä esteenä... 3 Palveluasenteissa parantamista... 3 Toimialoitteiset erot yritysten välillä... 4 9