MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2015: MATO-20 2.9.2015

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2015: MATO-20 2.9.2015 Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko

1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin ja osa-alueiden ikäryhmittäinen väestöennuste lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain

1.1. MATO 2014 JA SEN JÄLKEEN TAPAHTUNUTTA Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin kahdesti, vuosina 2013 ja 2014. Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteetti Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon Erityisryhmien asumista ja sen vaatimaa tonttivarantoa Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa.

1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET Vuoden 2015 ohjelman sisältö aiempien vuosien mukaisesti: Edellisvuoden toteutuneen maankäytön seuranta ja johtopäätökset Tontinluovutuksen ajoituksen tarkastaminen Tarkistetaan uudisrakentamisen edellyttämän kunnallistekniikan kustannukset Seurataan kaupungin maanhankintaa ja tarkastetaan maanhankintatarpeet Seurataan väestönkehitystä, väestöennusteen toteutumista Päivitetään väestöennustetta Seurataan asuntorakentamisen vaikutuksia koulu- ja päivähoitoverkon kapasiteettiin ja palveluverkkolinjauksiin Vuoden 2015 toteutusohjelmaa on täydennetty seuraavasti: Näkymä yhdyskuntatekniikan investoinneista seuraavalle 10-vuodelle Palveluverkossa ja asuntorakentamisessa sekä yhdyskuntatekniikan rakentamiseen käytettävissä investointimäärärahoissa on tapahtunut aiemman maankäytön toteutusohjelman laadinnan jälkeen muutoksia. Näiden johdosta väestöennustetta ja palveluverkon kapasiteettia tarkastellaan hieman eri lähtökohdista, kuin aiempina vuosina.

1.3. 2.4. MATO-OHJELMAN VÄESTÖKEHITYS 2014 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana + 570 asukasta). Vuoden 2014 ennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 150 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui nettomuuttoon Kuolleisuus oli ennustettua suurempaa ja syntyvyys ennustettua pienempää Väestönmuutokset 2014 Joensuu väestötilasto toteutunut 2014 MATO-2014 väestöennuste 2014 Elävänä syntyneet 761 812 Kuolleet 734 672 Luonnollinen väestönlisäys 27 133 Kuntien välinen tulomuutto 4482 Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 4141 Kunnan sisäinen muutto 9606 Maahanmuutto 306 Maastamuutto 89 Nettosiirtolaisuus 217 Kokonaisnettomuutto 558 341 304 Väestönlisäys 585 426 Väkiluvun korjaus -15 Kokonaismuutos 570 Väkiluku 31.12.2014 75041 74 897

2.1. ASUNTORAKENTAMINEN 2010-2014 Valmistuneet uudet rakennukset vuosina 2010-2014 2014 2013 2012 2011 2010 Käyttötarkoitus Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Kpl Kerrosala As.lkm Asuinrakennukset yhteensä 170 67157 784 174 52385 596 183 47895 455 183 54588 573 172 40278 389 erilliset pientalot 138 23654 163 136 23314 156 155 28485 185 146 27176 166 151 26119 163 rivi- ja ketjutalot 19 6015 97 16 5647 75 18 6993 85 27 10439 148 11 3918 53 asuinkerrostalot 13 37488 524 22 23424 365 10 12417 185 10 16973 259 10 10241 173 Vapaa-ajan asuinrakennukset 11 611 0 13 750 0 7 419 0 12 686 0 12 652 0 Liikerakennukset 4 5180 16 5 6266 4 3 4729 0 12 7963 0 5 4629 0 Toimistorakennukset 1 44 0 0 0 0 1 10030 0 0 0 0 0 0 0 Liikenteen rakennukset 6 1219 0 3 43 0 5 1052 0 2 52 0 4 1409 0 Hoitoalan rakennukset 1 1898 0 3 8151 0 3 2591 2 2 2269 0 1 502 0 Kokoontumisrakennukset 1 687 0 2 3094 0 1 126 0 2 775 0 0 0 0 Opetusrakennukset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Teollisuusrakennukset 28 9669 0 14 6179 0 8 1706 0 3 6673 0 3 3237 0 Varastorakennukset 2 298 0 7 2372 0 8 4432 0 9 3879 0 7 2434 0 Palo- ja pelastustoimen rakenn. 0 0 0 1 136 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Maatalousrakennukset 6 1510 0 1 715 0 6 1533 0 2 461 0 2 1814 0 Muut rakennukset 248 8199 0 232 7498-2 223 7726 0 215 6202 0 174 5028 0 Yhteensä 478 96472 800 455 87589 598 448 82239 457 442 83548 573 380 59983 389 Vuonna 2014 valmistui lähes 200 asuntoa edellisvuotta enemmän. Kerrostaloasuntojen rakentaminen kasvoi 50 % vuodesta 2013. Pientalo ja rivitalorakentaminen olivat edellisvuosien tasolla. Rivitaloasuntojen keskikoko on viime vuosina laskenut. Kartta vuonna 2014 ja alkuvuodesta 2015 valmistuneista asuinrakennuksista on liitteenä 1.

2.2. ASUNTORAKENTAMISEN TILASTOA ALKUVUOSI 5/2015 Valmistunut toukokuuhun mennessä vuonna 2015: Erillispientalot 40 kpl Rivitalot 6 kpl (30 asuntoa) 1788 k-m2 Asuinkerrostalot 6 kpl (145 asuntoa) 9599 k-m2 Keskeneräisiä rakennuskohteita toukokuussa vuonna 2015 : Erillispientalot 199 kpl Rivitalot 12 kpl (44 asuntoa) 3187 k-m2 Asuinkerrostalot 21 kpl (460 asuntoa) 34498 k-m2 Arvio vuonna 2015 valmistuvista asunnoista Erillispientalot 130 kpl Rivitalot 18 kpl (80 asuntoa) 5000 k-m2 Asuinkerrostalot 21 kpl (550 asuntoa) 37000 k-m2 Kartta 5/2015 rakenteilla olevista asuinrakennuksista on liitteenä 2.

2.3. VÄESTÖKEHITYS 2014 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana + 570 asukasta). Vuoden 2014 ennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 150 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui nettomuuttoon Kuolleisuus oli ennustettua ja aiempia vuosia suurempaa syntyvyys oli ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Vuosittainen vaihtelu kuolleisuuden ja syntyvyyden suuruudessa on ollut suurehkoa. Tämä kertautuu ja näkyy selkeästi 20 vuoden ennusteessa. Väestönmuutokset 2014 Joensuu väestötilasto toteutunut 2014 MATO-2014 väestöennuste 2014 Elävänä syntyneet 761 812 Kuolleet 734 672 Luonnollinen väestönlisäys 27 133 Kuntien välinen tulomuutto 4482 Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 4141 Kunnan sisäinen muutto 9606 Maahanmuutto 306 Maastamuutto 89 Nettosiirtolaisuus 217 Kokonaisnettomuutto 558 341 304 Väestönlisäys 585 426 Väkiluvun korjaus -15 Kokonaismuutos 570 Väkiluku 31.12.2014 75041 74 897

2.4. VÄESTÖN KUNTAANMUUTTO 2014 Joensuuhun muuttaneet lähtökunnittain Kaikki ikäluokat Joensuusta muuttaneet kohdekunnittain Kaikki ikäluokat Nettomuutto Joensuun ja kohdekunnan välillä KOKO MAA 4482 KOKO MAA 4141 Lähtö - Kontiolahti 507 Tulo - Kontiolahti 606-99 Lähtö - Liperi 431 Tulo - Helsinki - Helsingfors 430-121 Lähtö - Helsinki - Helsingfors 309 Tulo - Liperi 362 69 Lähtö - Kuopio 230 Tulo - Kuopio 288-58 Lähtö - Lieksa 149 Tulo - Tampere - Tammerfors 200-74 Lähtö - Outokumpu 141 Tulo - Espoo - Esbo 144-43 Lähtö - Kitee 138 Tulo - Jyväskylä 115 7 Lähtö - Ilomantsi - Ilomants 135 Tulo - Lappeenranta - Villmanstrand 110-33 Lähtö - Tampere - Tammerfors 126 Tulo - Vantaa - Vanda 107-18 Lähtö - Jyväskylä 123 Tulo - Lieksa 97 52 Lähtö - Savonlinna - Nyslott 107 Tulo - Turku - Åbo 92 Lähtö - Lappeenranta - Villmanstrand 104 Tulo - Oulu - Uleåborg 75 Lähtö - Espoo - Esbo 101 Tulo - Tohmajärvi 75 Lähtö - Oulu - Uleåborg 96 Tulo - Savonlinna - Nyslott 74 Lähtö - Tohmajärvi 96 Tulo - Kitee 67 Lähtö - Vantaa - Vanda 89 Tulo - Polvijärvi 67 Lähtö - Polvijärvi 79 Tulo - Lahti - Lahtis 65 Lähtö - Mikkeli - S:t Michel 66 Tulo - Outokumpu 64 Lähtö - Juuka 59 Tulo - Kouvola 54 Lähtö - Varkaus 57 Tulo - Ilomantsi - Ilomants 53 Lähtö - Imatra 55 Tulo - Nurmes 39 Lähtö - Kajaani - Kajana 53 Tulo - Rääkkylä 38

2.5. Joensuun väestön kansalaisuudet 2014, 2013 ja 2012 Kansalaisuus 2014 2013 2012 lisäys vuosina 2013-2014 KANSALAISUUDET YHTEENSÄ 75041 74471 74168 570 Suomi 73068 72585 72454 483 ULKOMAAN KANSALAISET YHTEENSÄ 1973 1886 1714 87 EUROOPPA 1353 1310 1190 43 MUU EUROOPPA 939 924 835 15 Venäjä 888 868 778 20 MUUT EU(28) MAAT 414 386 355 28 AASIA 408 347 316 61 AFRIKKA 151 170 161-19 Viro 95 99 97-4 Kiina 89 73 60 16 Somalia 61 80 87-19 Thaimaa 55 55 50 0 Bangladesh 53 56 54-3 AMERIKKA 51 53 43-2 Espanja 44 25 18 19 Saksa 43 42 43 1 Ruotsi 38 42 37-4 Britannia 37 39 29-2 Syyria 36 5 5 31 Intia 31 27 18 4 Italia 29 12 10 17 Yhdysvallat (USA) 23 24 19-1 Nepal 22 21 20 1 Puola 21 24 19-3 Turkki 20 24 24-4 Vietnam 19 15 15 4 Irak 17 20 24-3 Nigeria 17 18 16-1 Unkari 17 15 12 2 Japani 16 11 8 5 Pakistan 16 11 9 5 Iran 15 21 13-6 Ranska 13 14 14-1 Ghana 12 11 9 1 Alankomaat 12 10 12 2

2.6. Väestökehitys ikäryhmittäin 2007-2014 Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Vuosi: 2005 2007 2008 2009 2010 2009-2010 2011 2010-2011 2012 2011-2012 2013 2012-2013 2014 2013-2014 Ikärakenne yhteensä 72 292 72 105 72 433 72 704 73 305 601 73 758 453 74 168 410 74 471 303 75041 570 0-2 2 174 2 210 2 208 2 157 2 219 62 2 265 46 2 297 32 2 291-6 2232-59 3-6 2 941 2 810 2 792 2 832 2 837 5 2 840 3 2 859 19 2 838-21 2890 52 7-12 4 795 4 560 4 488 4 412 4 295-117 4 230-65 4 148-82 4 218 70 4267 49 13-15 2 740 2 534 2 458 2 368 2 385 17 2 361-24 2 365 4 2 235-130 2197-38 16-18 2 802 2 953 2 936 2 831 2 776-55 2 712-64 2 624-88 2 599-25 2583-16 19-24 7 778 7 666 7 735 7 886 8 033 147 8 275 242 8 443 168 8 470 27 8517 47 25-64 38 094 37 893 38 098 38 208 38 302 94 38 142-160 37 966-176 37 843-123 37922 79 65-74 5 874 6 028 6 174 6 295 6 595 300 6 899 304 7 278 379 7 628 350 7993 365 75-84 4 047 4 295 4 336 4 400 4 425 25 4 456 31 4 555 99 4 626 71 4632 6 85+ 1 047 1 156 1 208 1 315 1 438 123 1 578 140 1 633 55 1 723 90 1808 85

2.7. Väestö ikävuosittain 2005 ja 2014 Vuodesta 2005 vuoteen 2014 päivähoitoikäisten määrä on pysynyt samalla tasolla. Alakouluikäisiä on n. 500 vähemmän kuin vuonna 2005 (v.2005, 4795 kpl). Yläkouluikäisiä on 537 vähemmän kuin vuonna 2005 (v.2005, 2740 kpl). 19-64 vuotiaita oli vuonna 2014 n. 620 enemmän kuin vuonna 2005 (v2005, 45 872). Yli 85-vuotiaiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2005 (vuonna 2015 1800 vs. 2005 1047).

2.8. VÄESTÖENNUSTE 2015-2034

2.9. VÄESTÖENNUSTE 2015-2034 Koko kunnan väestöennusteen mukaan nettomuutto tulisi olemaan keskimäärin vajaa 300 asukasta vuodessa. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi vuodesta 2025 alkaen syntyvyyttä suurempaa. Ennusteen mukaan Joensuun asukasmäärä olisi vuonna 2020 noin 77 300 asukasta ja vuonna 2030 noin 80 000 asukasta (75 041 asukasta, tilanne 31.12.2014). Väestöennusteen mukaan opiskelijaväestön määrässä tulisi laskemaan 10% nykyistä alemmalle tasolle jo vuoteen 2018 mennessä. Vanhusväestön osalta ennustetaan merkittävää kasvua, joka olisi vuoteen 2018 mennessä jo 10%. Ennusteen mukaan lapsiväestön (0-2v) osalta tapahtuisi vuosien 2015-2018 välillä saman suuruinen kasvu kuin vuosien 2009-2012 välillä tapahtui (n. 180 ihmistä). Väestöennusteen mukainen kasvu perustuu suurten työuransa loppupuolella olevien ikäryhmien vanhenemiseen ja nuorten työikäisten ikäryhmien kasvuun. Työuran alkupuolen ikäryhmien kasvulla on vaikutusta syntyvyyteen ja sitä myötä myös lapsiväestön määrään.

Väestöennuste, Vuodet 2015-2034, A Trendi 2.10. VÄESTÖENNUSTE 2015-2034 Vuosi Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Nettomuutto 2015 75 370 329 0,44 826 712 114 227 2016 75 741 371 0,49 833 727 106 279 2017 76 125 384 0,51 838 749 89 309 2018 76 525 400 0,53 843 757 86 326 2019 76 920 395 0,52 847 778 69 339 2020 77 304 384 0,50 851 797 54 343 2021 77 672 368 0,48 852 813 39 342 2022 78 031 359 0,46 854 820 34 339 2023 78 376 345 0,44 854 839 15 344 2024 78 696 320 0,41 855 855 0 335 2025 78 994 298 0,38 855 864-9 323 2026 79 274 280 0,35 855 884-29 326 2027 79 546 272 0,34 855 893-38 329 2028 79 790 244 0,31 855 913-58 321 2029 80 011 221 0,28 856 924-68 308 2030 80 206 195 0,24 856 936-80 294 2031 80 387 181 0,23 856 947-91 291 2032 80 545 158 0,20 856 969-113 290 2033 80 681 136 0,17 856 983-127 283 2034 80 790 109 0,14 857 994-137 266

2.11. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2034 Väestöennuste 2015-2034 31.12.2014 väestö 2015 2016 2017 2018 2020 2025 2030 2034 Ikärakenne yhteensä 75041 75 370 75 741 76 125 76 525 77 304 78 994 80 206 80 790 0-2 2232 2 265 2 358 2 436 2 451 2 476 2 501 2 501 2 503 3-6 2890 2 950 2 917 2 912 2 941 3 077 3 211 3 219 3 218 7-12 4267 4 239 4 239 4 255 4 301 4 279 4 514 4 758 4 774 13-15 2197 2 188 2 229 2 224 2 213 2 250 2 306 2 436 2 482 16-18 2583 2 616 2 575 2 587 2 580 2 600 2 604 2 638 2 814 19-24 8517 8 335 8 272 8 207 8 179 8 151 8 173 8 190 8 210 25-64 37922 37 819 37 766 37 642 37 546 37 318 36 963 36 806 36 851 65-74 7993 8 460 8 559 9 034 9 349 9 731 9 606 9 130 8 702 75-84 4632 4 598 4 836 4 763 4 864 5 228 6 758 7 768 7 772 85+ 1808 1 900 1 990 2 065 2 101 2 194 2 358 2 760 3 464

2.12. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2034, <> 25-64 vuotiaat

2.13. Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2034, työikäinen väestö

2.14. Ennustettu väestörakenne 2023 Vuodesta 2014 vuoteen 2023 päivähoitoikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 450 ihmisellä (5122 kpl vuonna 2014). Alakouluikäisten määrän ennustetaan kasvavan n. 170 ihmisellä (4267 kpl vuonna 2014). Yläkouluikäisiä ennustetaan kasvavan n. 20 ihmisellä (2197 kpl vuonna 2013). Vuonna 2023 yli 64-vuotiaita ennustetaan olevan 3500 kpl enemmän kuin vuonna 2014.

3.1. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE Joensuun kaupungin asuntotarjontaa on ennustettu nykyiseen asuntokantaan ja sen käyttöön pohjautuen. Käytettävää asuntokantaa vähentävät poistuma ja tyhjillään olevat asunnot (ns. varauma). Koko kunnan väestöennusteen väestö on jaettu asuntokuntiin, jotka muodostavat asuntojen kysynnän. Kysyntä on jaettu talotyyppikohtaiseksi asuntotarpeeksi. Kysynnän ja tarjonnan pohjalta on laadittu rakentamistarve-ennuste talotyypeittäin.

3.4. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE

3.5. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE, ASUNTOTYYPIT Rakentamistarve-ennuste 2014-2033 Vuositarve (asuntoa) talotyypeittäin Vuosi Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu talotyyppi 2015 235 83 43 104 5 2016 269 111 46 108 4 2017 276 115 46 111 4 2018 271 112 47 107 5 2019 274 112 46 111 5 2020 263 110 43 107 3 2021 251 105 44 98 4 2022 254 105 42 103 4 2023 253 105 44 99 5 2024 229 98 37 91 3 2025 213 92 35 83 3 2026 220 93 37 86 4 2027 200 87 33 77 3 2028 181 80 29 68 4 2029 179 79 28 69 3 2030 156 71 26 57 2 2031 150 69 25 55 1 2032 125 60 17 46 2 2033 115 57 17 39 2 2034 118 58 16 42 2

3.6. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE, ASUNTOKUNNAT Rakentamistarve-ennuste 2014-2033 Vuodet 1 henk. asuntokunta 2 henk. asuntokunta Asuntojen vuositarve asuntokuntakokoina 3 henk. asuntokunta 4 henk. asuntokunta 5 henk. asuntokunta 6 henk. asuntokunta 7+ henkilön asuntokunta 2015 106 81 23 16 8 1 0 2016 114 96 29 22 7 1 0 2017 118 94 29 23 9 3 0 2018 115 98 27 22 7 2 0 2019 117 95 28 23 10 1 0 2020 110 93 30 21 7 2 0 2021 109 88 24 21 7 2 0 2022 109 88 27 19 7 4 0 2023 107 89 26 22 8 1 0 2024 95 81 24 18 9 2 0 2025 88 75 24 19 5 2 0 2026 94 79 23 18 7-1 0 2027 86 68 20 17 6 3 0 2028 74 64 21 15 6 1 0 2029 74 64 18 17 4 2 0 2030 65 54 15 12 7 3 0 2031 60 55 17 13 5 0 0 2032 50 44 13 13 3 2 0 2033 46 42 13 9 4 1 0 2034 47 41 15 12 3 0 0

3.7. RAKENTAMISTARVE-ENNUSTE Ennusteajanjakson alkupäässä pientalo-asuntojen ennustettu rakentamistarve on hieman suurempi, kuin Joensuun kaupungin tontinluovutusmäärä ja niille asetettu päivitetty tavoite. Rivitaloasuntojen tarve olisi noin puolet vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen määrästä (97 asuntoa valmistui 2014). Vuoden 2015 alkupuolella rivitaloasuntoja oli rakenteilla jo 44 kpl, joka antaa viitteitä tänä vuonna valmistuvista asunnoista. Kerrostaloasuntojen ennustettu tarve n. 100 asuntoa on huomattavasti pienempi, kuin viime vuosina valmistuneiden asuntojen määrä tai rakenteilla olevien asuntojen määrä. Vuonna 2014 valmistui 524 kerrostaloasuntoa vuoden 2015 alkupuolella oli rakenteilla 460 kerrostaloasuntoa. Viime vuosien rakentamisen määrän ja rakenteilla olevien asuntojen määrän suuruusluokka näyttää jatkuvan ainakin tämän vuoden. Tiedossa olevia käynnistyviä kerrostalokohteita on ainakin tuleville 2 vuodelle siten, että rakentamisen määrä pysyy varsin korkealla.

4.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET PIENTALOTONTIT Rantakylä, Koillispuisto 35 22 7 Utra, metsäopisto 26 32 2 Karsikko, Orastie 4 4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Utra, Utranranta 21 7 Hukanhauta 2 Karsikko, Oksalankatu 15 Penttilä 2 5 Vehkalahti 28 7 Noljakka 1 6 4 Pilkko, puutarha 8 Marjala 31 23 Marjala, saari 23 24 31 9 7 Karhunmäki 30 40 52 48 33 Reijola 12 10 3 Niittylahti 20 15 19 14 17 9 Hammaslahti 10 8 11 15 10 4 Multimäki 39 Eno 5 5 5 5 Vaarakunnat 4 4 5 5 5 4 Muut 3 2 5 3 10 6 yhteensä 102 135 135 132 140 103 113 Luovutusmäärät: Vuoden 2015 rakentamiseen luovutetut vuokratontit menivät yhtä lukuun ottamatta kaikki. Tontinluovutus kantakaupungin alueella siirtyy tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueille Omakotitonttivaranto: Utra: jaettu vuosille 2014-2016 Multimäki: nykyisessä kaavassa vuosien 2014-2017 (2018) rakentamiseen Uusi kaava vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: asemakaavassa tontteja vuosille 2014-2016. Uusi kaava vuosien 2017-2020 rakentamiseen Marjalan saaressa 29 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan

4.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT Myytävien omakotitonttien kysyntä on ollut pienempää viime vuodet. Halukkuus vuokrata tontti on kasvanut. Vuonna 2015 kaikki myytävänä olleet omakotitontit menivät kaupaksi. Luovutetut omakotitontit 2010-2014 Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot 2014 12 17671 3568 417436 86 104943 26236 104878 2013 11 15664 3341 578 978 75 99266 24816 79 810 2012 30 48920 9564 981 798 75 104863 26215 65 179 2011 26 31169 7792 992 136 102 133749 33437 76 978 2010 20 28106 7027 732 420 104 126716 31679 92 231

4.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit 2010-2014 Myynti Vuokraus 2014 2013 2012 2011 2010 Kpl M2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR 6 15 410 3 852 580 470 AP, AR - - - - AK, AKR 2 16 672 10 847 367 000 AK, AKR 5 18 242 8 198 27 608 Liike/työ 5 116 173 41 526 2 156 400 2014 Liike/työpaikka paikka 15 38 778 17 088 24 758 Yhteens 13 148 255 56 225 3 103 870 Yhteensä ä 20 57 020 25 286 52 366 AP, AR 7 25 223 5 751 581 171 AP, AR 2 6 956 1 740 2 618 AK, AKR 6 17 909 17 549 3 937 000 AK, AKR 4 12 155 7 243 33 971 Liike/työ 3 18 510 6 573 139 921 2013 Liike/työpaikka paikka 14 117 103 50 103 57 071 Yhteens 13 61 642 29 873 4 658 092 Yhteensä ä 20 136 214 59 086 93 660 AP, AR 6 15 024 3 896 559 696 AP, AR 3 9559 2648 2 242 AK, AKR 9 27 231 23 103 4 719 485 AK, AKR 2 7933 3755 12 229 Liike/työ 2012 Liike/työpaikka 3 71 596 17 933 4 391 340 paikka 10 58268 27218 36 750 Yhteens Yhteensä 18 113 851 44 932 9 670 521 ä 15 75760 33621 51 221 AP, AR 2 9 250 2 251 413 330 AP, AR 5 14721 5393 14 589 AK, AKR 5 16 268 9 067 1 590 510 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työ 2011 Liike/työpaikka 0 0 0 0 paikka 16 140087 46827 42 579 Yhteens Yhteensä 7 25 518 11 318 2 003 840 ä 21 154808 52220 57 168 AP, AR 7 20 409 5 101 445 900 AP, AR 0 0 0 0 AK, AKR 3 12 489 4 744 368 908 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työ 2010 Liike/työpaikka 2 10 789 426 000 paikka 13 147804 69514 59 946 Yhteens Yhteensä 12 43 687 9 845 1 240 808 ä 13 147804 69514 59 946

5.1. MAANHANKINTA Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Muutamissa tapauksissa maakaupat eivät onnistuneet, jolloin yksityisen omistamat alueet on jätetty pois asemakaavasta. Maanhankinta 2011 2011 2012 2013 2014 Kauppoja 9 11 21 23 20 Pinta-ala m2 530000 1023600 639300 545560 527997 Käytetty rahaa 765 139 1 343 600 1 660 332 1 400 130 1 105 020

5.2. MAANHANKINTA, VUODET 2011-2015 Kantakaupunki - Reijola - Niittylahti 1.1.2011 Hammaslahti

5.3. MAANHANKINTATARPEET Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan venymisen takia osalla näistä alueista on johtanut siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Menestyksekäs maanhankinta edellyttää, että maanhankintaan varaudutaan varaamaan viimevuosien toteutunutta tasoa vastaavat määrärahat. Seuraavalla sivulla on esitetty uudisrakennusalueiden raakamaanhankintatarpeiden suuntautuminen tulevina vuosina.

1.1.2011 5.4. MAANHANKINTARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN

7. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI Vuoden 2013 maankäytön toteutusohjelmassa ohjelmoitiin uusien asuinalueiden toteutusta. Ohjelman laadinnan jälkeen tehdyt koulujen ja päivähoidon palveluverkkoa koskevat päätökset ja kunnallistekniikan investointiraamin muutokset edellyttivät alueiden toteutuksen ajoituksen tarkistamista. Jo vuoden 2014 toteutusohjelmassa tontinluovutuksen ajoitusta muutettiin huomioimaan paremmin palveluverkossa tapahtuvat muutokset. Uudisrakentamisen ajoituksessa ja alueellisessa sijoittumisessa erityinen painoarvo on jatkossakin päivähoitoja kouluverkkoa koskevissa päätöksissä. Karhunmäen alueen toteutuksen jatkaminen on pientalopainotteisten alueiden prioriteetti numero 1. Tällä huomioidaan tehdyt päiväkoti- ja kouluinvestointipäätökset. Ratkaisulla tuetaan alueen palveluverkon kapasiteetin täysimittaista hyödyntämistä. Oletusarvoista on, että alue on toteutettujen palvelujen myötä yhä halutumpi alue, joka houkuttelee rakentajia ja asukkaita. Kunnallistekniikan investointikehys asettaa rajoitteita asuinalueiden rakentamisen ajoitukselle, sijoittumiselle ja tontinluovutusmäärille tulevina vuosina. Investointitasoa laskee vuodesta 2016 alkaen 16 milj. 13,5 milj. Haasteita tulee olemaan erityisesti vuodesta 2017 alkaen. Peruskorjaus-, vene- ja liikuntapaikkahankkeista ei voida karsia. Vaakakupissa ovat täten uudisrakentaminen ja kehittämishankkeet Uudisrakentamisen osalta kynnyskustannuksia omaavia alueita joudutaan ajoittamaan tarkemmin. Tämä ja kehittämishankkeiden ajoittuminen saattavat johtaa joinakin vuosina siihen ettei jo vuodesta 2016 alkaen alennettuihin tontinluovutustavoitteisiin päästä pientalorakentamisen osalta kaikkina vuosina.

7.1. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI, TAUSTAA Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelee erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Tontinluovutusmääriä lasketaan hieman huomioiden kultakin alueelta jo luovutetut rakentumattomat tontit. Investointikehyksessä pysymiseksi omakotitonttien luovutusmääriä on laskettu vuodesta 2016 alkaen ja paine supistaa määriä on enemmänkin. Määriä joudutaan tarkastelemaan vuosittain. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella aloittaa 2 yksityistä päiväkotia (8/2015 ja 10/2015) Alakoulun rakentaminen on alkanut ja se valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä Multimäen alueella tontinluovutus pientä ja vetää happea vuoden, mahdollisesti kaksi Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvat paineet Multimäen ja Karsikon alueella vähenevät hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmääriä on laskettu aiemmista vuosista Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, joiden ajoittuminen joudutaan miettimään tarkkaan investointiohjelmaan sovittamiseksi. Nykyisellä kysynnällä kynnyskustannukset ajoittuvat joko vuodelle 2017 tai 2018.

7.1. UUSIEN ALUEIDEN OHJELMOINTI, TAUSTAA Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Kunnallistekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja yhdyskuntatekniikan investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia.

7.2. UUSIEN ASUINALUEIDEN OHJELMOINTI - PERUSTELUJA Tontinluovutusmääriä on jouduttu laskemaan 20 % vuodelle 2016, jotta suunnitellut peruskorjaus- ja kehittämishankkeet saadaan toteutettua kunnallistekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Kaavoitetun kunnallistekniikan piirissä olevan ja lähivuosina tulevan rivi- ja kerrostalotonttivarannon osalta tontinluovutus voidaan säilyttää nykyisellä tasolla investointitason laskemisesta huolimatta. Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2019 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Alueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä. Mikäli yhdyskuntatekniikan investointitason seurauksena tontinluovutusmääriä joudutaan yhä supistamaan, tontinluovutuksen painopisteen on tarkoituksenmukaista olla Karhunmäessä sekä palveluverkon kapasiteetti että tehdyt investoinnit huomioiden. Tällöin Multimäen alueella tontinluovutus on pientä tai voi jopa tauota muutamiksi vuosiksi. Multimäen alueen toteutuksen hitaampi eteneminen on tarkoituksenmukaista myös siitä syystä, että alueen alakoulukapasiteetti ja palveluverkkokysymykset ovat selvitystilassa Karsikon alakoulun suljettua ovensa. Alakoulu toimii Sirkkalassa vuoteen 2018 asti, jonne Multimäestä on järjestettävä koulukyyti kolmanteen luokka-asteeseen asti. Multimäen II asemakaavan alueelta koulukyyti tulisi järjestää Sirkkalaan koko alakoulun ajan. Alueen palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

7.3. MATO-20-ohjelman määrälliset tavoitteet Asuntotonttien määrälliset tavoitteet perustuvat viime vuosien rakentamiseen ja väestöennusteen yhteydessä laadittuun asuntotarve-ennusteeseen. Aiemmin (MATO 2014) asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin tonttitarjonnan osalta ei päästä enää vuodesta 2016 alkaen. Jatkossa tavoite on keskimäärin 85 tonttia vuodessa. Näillä näkymin näihin määriin päästäisiin vuoteen 2018 asti. Tosin tonteille tulee olla jatkossakin tarjontaa vastaavaa kysyntää. Asemakaavoitettua tonttivarantoa löytyy tavoiteltua enemmän. KAAVOITUS/TONTTIVARANTO TONTTITARJONTA OMAKOTIRAKENTAMINEN Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla vähintään kahden vuoden varanto eli 170 omakotitonttia kaupungin maalla Vuosittain kaavoitetaan keskimäärin vähintään vuoden varanto lisää eli 80 omakotitonttia kaupungin maalle KERROS- JA RIVITALORAKENTAMINEN Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla kahden vuoden varanto eli 30 000 k-m2 kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisellä maalla Vuosittain kaavoitetaan keskimäärin vuoden varanto lisää eli 15 000 k-m2 OMAKOTIRAKENTAMINEN Neljän vuoden ajanjaksolla on tarjolla n. 340 uutta luovutuskelpoista omakotitonttia RIVITALORAKENTAMINEN Vuosittain on tarjolla uutta vapaasti markkinoitavaa kerrosalaa 7000 k-m2 rivitalotuotantoon KERROSTALORAKENTAMINEN Vuosittain on tarjolla uutta vapaasti markkinoitavaa kerrosalaa 15 000 k-m2 kerrostalotuotantoon Tavoitteita tarkistetaan vuosittain toteutuneen kysynnän ja toteutuneen rakentamisen pohjalta. Tässä huomioidaan myös rakentamistarve-ennuste, joka laaditaan väestöennusteen yhteydessä.

7.4. OMAKOTIALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu yleiskaavojen pientaloaluevarauksiin sisältyvää kaavavarantoa ja jo asemakaavoitettujen tonttien luovutusta. Pyrkimys on vastata vuositasolla tontinluovutuksen tavoitteisiin ja asuntotarve-ennusteeseen reagoiden kysynnässä tapahtuviin nopeampiinkin vaihteluihin. pyritty siihen, että tontteja olisi tarjolla mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle monipuolisesti eripuolilla kaupunkia Suurin paino tontinluovutuksen ajoituksessa on annettu palveluverkon kapasiteetille ja verkostoon tehdyille investoinneille pyritty keskimääräiseen 85 omakotitontin vuotuiseen luovutukseen yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa investointitasosta johtuen määriä on laskettu n. 20 % aiemmasta. huomioitu yhdyskuntatekniikan kustannukset ja alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet pyritty aluekokonaisuuksien valmiiksi rakentumiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu omakotitonttien luovutus pienalueittain vuosina 2015-34. Ajoitus on esitetty suunnittelualueittain ja toteutusvuosittain liitteenä olevassa kartassa (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

7.4.1. OMAKOTIALUEET,TONTTEJA Pienaluenumero Pienalue 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 167012122Kiviniemi 9 6 167016162Ukonmäki 2 4 3 167020201Pilkontie 4 15 11 11 21 167020202Pilkonpellot 17 24 167021212Lukkotehdas 19 167022223Marjalansaari 6 4 4 4 4 4 3 167024240Koppola 8 167024241Karhunmäki 7 12 27 19 167024242Hakolahti 12 12 20 167024243Kukkola 42 41 47 35 3 167024244Haapajoki 23 40 41 38 50 23 15 167026262Multimäki 21 15 7 5 27 26 24 19 22 26 35 34 28 18 25 33 24 32 30 29 167029004Heinävaara 2 4 4 4 5 3 3 3 3 167042001Hammaslahti 5 5 5 4 3 4 3 4 4 6 5 7 4 4 4 4 4 4 4 2 167044001Reijola 3 3 18 22 16 24 19 12 14 Niittylahdenra 167045003nta 7 6 6 8 7 10 7 6 5 9 15 3 10 11 9 11 10 9 6 10 yhteensä tontteja 97 88 78 90 88 93 79 85 84 90 85 86 66 80 72 59 49 66 69 79 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034

7.5. RIVITALOALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään asuntotarve-ennusteen tasolla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi ei edellytä erityisiä panostuksia yhdyskuntatekniikan investointien näkökulmasta. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu rivitalorakentaminen pienalueittain vuosina 2015-34. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

Osa-alue Osa-alueen nimi 7.5.1. RIVITALOALUEET, K-M2 Tilastoaluenumero Tilastoaluenimi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 167011115 Tuulipuisto 167011 Rantakylä 3073 167012122 Kiviniemi 167012 Utra 754 761 766 755 167020201 Pilkontie 167020 Pilkko 1911 2511 167020202 Pilkonpellot 167020 Pilkko 2188 167022223 Marjalansaari 167022 Marjala 4729 1031 926 167024241 Karhunmäki 167024 Karhunmäki 1957 1420 1254 1243 1872 1584 167024243 Kukkola 167024 Karhunmäki 1365 4198 2522 828 2538 2281 596 2476 0 1231 0 1588 167024244 Haapajoki 167024 Karhunmäki 1631 1110 2263 2155 1013 1601 2361 1187 167026262 Multimäki 167026 Iiksenniitty 1315 1483 1392 1405 2023 1248 1970 1577 1835 1658 2124 3276 1365 2930 1853 2170 1279 1306 1391 1308 167042001 Hammaslahti 167042 Hammaslahti 1115 770 746 2338 167044001 Reijola 167044 Reijola 820 1647 596 664 1321 1357 2021 1731 1015 1333 167045003 Niittylahdenra nta 167045 Niittylahti 876 933 666 3947 2110 Yhteensä k-m2 4846 10916 6825 8055 11049 6259 6771 8719 3444 7169 5806 7797 4629 6533 7686 2170 1279 3817 6182 2641

Maankäytön toteutusohjelmassa kerrostalotontteja on ajoitettu aiemmin seuraavasti: 7.6. KERROSTALOALUEET pyrittiin siihen, että koko kaupungin vuosittainen ajoitettu kerrostalorakentamisen määrä olisi järkevällä tasolla, huomioiden asuntotarve-ennuste ja toteutunut kehitys pyrittiin siihen,että kerrostalorakentaminen sijoittuisi vuositasolla tasaisesti eri alueille kohdistettiin huomio erityisesti Penttilänrannan alueen kysynnän tukemiseen kerrostalorakentamisen kokonaismääräksi vuositasolla tavoiteltiin keskimäärin noin 20 000 k-m 2 Ruutukaava-alueelle ennustettiin karkeasti keskimääräistä vuositasolla 2000 k-m2 suuruista asuntorakentamista koko suunnitteluajanjakson läpi Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut vuosina 2014 ja 2015 lähes kaksinkertainen tavoiteltuun 20 000 k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkealla tasolla ainakin pari vuotta. Alueiden ajoitukseen tehtäviä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä: Pääpaino kerrostalorakentamisen osalta on jatkossakin Penttilänrannan alueella. Panostus myös Niinivaaralla Suvikujan alueen toteutumiseen Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vuosikymmenen vaihteen tienoille limittäin Suvikujan alueen valmistumisen kanssa. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen toteutus siirtyy odottamaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan valmistumista vuosikymmenen lopulle, n. vuodesta 2019 alkaen. Rantakylässä vapautuu vuonna 2017 Rantakylän päiväkodin tontti asuntorakentamiseen. Seuraavalla sivulla on esitetty ajoitettu kerrostalotonttien toteutus pienalueittain vuosina 2015-34. Ajoitus on esitetty toteutusvuosin myös liitteenä olevassa kartassa. (Kartta tontinluovutuksen ajoituksesta liitteenä 3).

Yhteensä k-m2 39300 33829 22947 26003 26968 22102 21214 24927 24599 18455 13900 18988 12038 9000 9864 4600 7653 9077 9382 8760 7.6.1. KERROSTALOALUEET, K-M2 Osa-alueen nimi Tilastoaluenimi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 I kaupunginosa I kaupunginosa 3100 1200 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 II kaupunginosa II kaupunginosa 5200 5850 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 III kaupunginosa III kaupunginosa 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 IV kaupunginosa IV kaupunginosa 9500 3000 3000 2000 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 500 Tikkarinne Niinivaara 3966 2000 2000 3202 3264 2585 3736 3552 Rautatieasema Niinivaara 2400 1200 1200 2400 2400 1200 2800 Rantakylän koulu Rantakylä 2100 2100 1500 2400 1400 Pataluoto Rantakylä 1950 2150 4000 2291 4898 5010 4244 3113 2720 Tuulipuisto Rantakylä 1214 Koillisväylä Utra 1488 1068 1164 1394 952 2423 Peltola Penttilä 4900 3900 Ukonmäki Penttilä 1600 1600 2000 2000 2000 1500 2000 2000 2500 Penttilänhovi Penttilä 7800 9586 5100 6600 7600 6900 5900 5100 7700 4700 3100 6500 6500 3100 2600 2600 3100 4900 5200 5700 Aittaranta Penttilä 2000 2600 2700 2700 Hepomäki Noljakka 1365 Erkinpelto Noljakka 930 969 938 1217 Marjalantori Marjala 4874 3297 Koppola Karhunmäki 1734 1836 1836 1734 1734 1836 1836 2138 2464 2553 2177 2182 Karhunmäki Karhunmäki 1775 3384 Hakolahti Karhunmäki 1060 Multimäki Iiksenniitty 2629 Reijola Reijola 1422 1523 980 3169 3210 2068 1183 2334 2599

7.7. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Vuodesta 2000 vuoteen 2011 on luovutettu keskimäärin 7,5 hehtaaria työpaikkatontteja kysytyimmiltä kantakaupungin alueilta. Parin viime vuoden ajan teollisuustonttien kysyntä on ollut hiljaisempaa. Valmista kunnallistekniikan piirissä kaupungin omistuksessa olevaa työpaikkatonttireserviä on jäljellä Raatekankaalla, Karhunmäessä, Marjalassa ja Reijolassa. Kysyntä on painottunut Raatekankaalle, jossa on jäljellä enää muutama pienehkö tontti. Marjalan ja Reijolan tonttien kysyntä on ollut hiljaista. Olemassa olevien alueiden on arvioitu riittävän vuoteen 2017 asti. Karhunmäen työpaikkatontit ja osa Pilkon tonteista ovat jo toteutusvalmiudessa. Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Teollisuustonttien hiljaisemmasta kysynnästä johtuen Papinkankaan teollisuusalueen toteutusta on siirretty vuodella eteenpäin alkamaan vuonna 2017. Alueen kysyntään tulevat vaikuttamaan keskeisesti alueen markkinointi ja ensimmäisten toimijoiden saaminen alueelle. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Seuraavan sivun kartassa on esitetty työpaikka-, palvelu- ja julkisten palveluiden tonttivaranto suunnittelutilanteittain sekä rakentajille jo varatut rakentamattomat tontit (sininen).

7.7.1. TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET Oranssilla kaupan ja liiketoiminnan alueet Harmaalla teollisuus- ja varastoalueet Sinisellä jo toteutukseen varatut tontit

7.8. ASUNTORAKENTAMISENNUSTE Maankäytön toteutuksen ajoituksen pohjalta on laadittu asuntorakentamiselle ennuste. Ennuste kertoo vuosittaisen asuntomäärän rakennustyypeittäin. Kerrostalorakentamisen määrän ennustetaan laskevan nykytasosta tulevina vuosina. Rakentamista tullaan seuraamaan tulevina vuosina tiiviisti ja ennustetta muokataan toteutuman perusteella. Rakentamisennuste on oleellisessa asemassa osa-alueittaisen väestöennusteen tulosten kannalta. Tästä syystä tontinluovutusta, rakentamista ja kysynnän kehitystä sekä näiden heijastusvaikutuksia väestöennusteeseen seurataan vuosittain. Talotyypit: Asuntorakentamisennuste alueittain (asuntoa) Kaikki yhteensä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo 2015 792 96 91 605 2016 781 84 178 519 2017 556 80 123 353 2018 604 90 113 401 2019 663 88 158 417 2020 530 89 100 341 2021 485 79 107 299 2022 606 85 137 384 2023 517 82 54 381 2024 492 96 113 283 2025 403 96 92 215 2026 523 106 125 292 2027 342 81 74 187 2028 307 63 104 140 2029 295 53 121 121

8. LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET / TEOLLISUUS JA PIENTALOALUEET Teollisuusalueet Pilkon työpaikka-alueen kaava (länsilinja) valmistui syksyllä 2014. Alueella muutetaan kaavaa Lidl:n tontin osalta vuoden 2015 aikana Papinkankaan teollisuusalueen asemakaavan laadinta on loppusuoralla (alueen toteutuksen aloitus siirretään vuodelle 2017) Pientaloalueet Multimäen pientaloaluetta laajentavan kaavan laadinta on loppusuoralla, kaava tulee päätöksentekoon syksyllä 2015 (toteutus 2019?-) Niittylahdenrannan pientaloaluetta laajentavan kaavan laadinta loppusuoralla, päätöksentekoon syksyllä 2015 (toteutus 2018?-) kaupunki omistaa pääosin kaava-alueen maat

8. LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET / KERROSTALOALUEET Kerrostaloalueet Penttilänranta II asemakaavamuutos saatettiin kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn 8/2015. Kyseessä yksi kortteli, jonka toteuttaminen ajoittunee vuosille 2016-2017. Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyvällä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Sortavalatalon ja sen ympäristön kaavoitus on käynnissä, kaava saataneen päätöksentekoon loppukesästä 2015 (toteutus vuosikymmenen vaihteen tienoilla). Rantakylän päiväkodin, ostoskeskuksen ympäristön ja Pataluodon koulun alueen kaavoitus saatettaneen loppuun alkuvuodesta 2016 (alueelle tulevan päiväkodin osalta toteutus alkaa jo vuonna 2016, tältä osin ei edellytä kaavan muuttamista) Alueella järjestellään koulu-, päivähoito- ja asuntorakentamista. Rantakylän koulu siirtyy Pataluodonkadulle. Siirto mahdollistaa Rantakylän koulun kiinteistöstä luopumisen, joka tapahtuu aikaisintaan vuonna 2019 Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee vuosille 2019-2020). Reijolan puutarhan ympäristön (Kainulan) asemakaavan laadinta on loppusuoralla, kaava saataneen päätöksentekoon loppuvuodesta 2015 (toteuttaminen vuodesta 2017 alkaen) Alueelle sijoittuu yhtiömuotoista rakentamista rivi- ja kerrostalojen muodossa kaupunki omistaa pääosin kaava-alueen maat

9. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluu kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja työpaikkarakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti toukokesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään vuosi. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut viimevuosina 4 5 milj. euroa. Tosin vuoden 2014 investointitaso oli merkittävästi alempi. Peruskorjaus-, kehittämishankkeiden ja uudisrakentamisen sovittaminen kunnallistekniikan investointikehykseen on erityisen haasteellista jo vuodesta 2016 alkaen. Vuodelle 2016 pientalotonttien luovutusmääriä on jo laskettu noin 20 % aiempiin vuosiin nähden. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita joudutaan jatkossa porrastamaan. Käytännössä voi olla vain yksi pientaloalue, jota toteutetaan ensisijaisesti. Muita alueita toteutetaan investointikehyksen sallimissa puitteissa. Peruskorjausinvestointien taso tulee saada asettumaan tulevina vuosina, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan. Seuraavalla sivulle on kerätty yhdyskuntatekniset kustannukset vuosilta 2006-2014

9.1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT VUOSINA 2006-2014 Investoinnit toteutuneet 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä 7 134 284 7 076 096 7 101 317 9 166 580 9 350 390 11 160 637 14 398 896 18 308 529 15 761 376 1 Uudisrakentaminen 3 281 059 3 442 502 3 580 514 3 742 951 3 801 291 4 817 831 4 560 078 4 078 555 3 322 209 1.1 Katuhankkeet 2 874 613 3 231 610 3 394 597 3 499 805 3 590 387 4 601 079 4 404 668 3 519 405 2 842 319 1.1.1 Pääkadut 0 0 0 9 989 71 49 209 815 947 0 0 1.1.2 Asuntoalueet 2 350 331 3 004 763 3 001 711 2 352 420 3 115 548 2 028 753 3 100 684 2 515 461 2 472 364 1.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 524 282 226 847 392 886 1 137 396 474 768 2 523 117 488 037 1 003 944 369 955 1.2 Puistohankkeet 406 446 210 892 185 917 243 146 210 904 216 752 155 410 559 150 479 890 2 PERUSKORJAUS 1 197 778 2 145 141 2 908 287 3 184 406 2 526 163 1 835 388 3 071 661 2 032 307 1 880 593 2.1 Katuhankkeet 1 024 973 1 926 709 2 536 007 2 861 558 2 120 360 1 560 550 2 705 681 1 655 571 1 476 173 2.1.1 Pääkadut ja keskustan alue 462 648 1 335 251 1 957 762 2 538 622 1 553 052 878 328 2 259 081 1 567 330 1 336 989 2.1.2 Asuntoalueet 562 325 591 458 578 245 321 528 371 237 682 222 446 600 88 241 139 184 2.1.3 Liike- ja teollisuusrakentaminen 0 0 0 1 408 196 071 0 0 0 0 2.2 Puistohankkeet 172 805 218 432 372 280 322 848 405 803 274 838 365 980 376 736 404 420 3 VENE- JA LIIKUNTAPAIKKAHANKKEET 204 818 55 475 324 726 590 394 584 226 404 586 67 032 387 004 128 977 3.3 Venepaikat 0 0 0 87 815 395 192 210 624 54 578 57 310 39 007 3.4 Liikuntapaikkahankkeet 204 818 55 475 324 726 502 579 189 034 193 962 12 454 329 694 89 970 4 KEHITTÄMISHANKKEET 2 450 629 1 432 978 287 790 1 648 829 2 438 710 4 102 832 6 700 125 11 810 663 10 429 597 4.1 Katuhankkeet 301 091 1 373 146 286 332 1 643 157 1 683 518 3 654 755 6 165 669 11 185 203 10 429 597 4.2 Puistohankkeet 2 149 538 59 832 1 458 0 0 204 0 0 0 4.4 Liikuntapaikkahankkeet 0 0 0 5 672 755 192 447 873 534 456 625 460 Vuosina 2011-2014 on tehty kehittämishankkeita peruskorjauksen ja uudisrakentamisen kustannuksella. Näinä vuosina on toteutettu useampia suuria kaupunkikehityksen edellyttämiä silta- ja väylähankkeita. Peruskorjausinvestointien matala taso johtaa yhdyskuntatekniikan korjausvelan kasvuun, jota joudutaan tulevina vuosina taittamaan voimakkaammin. Osa uudisrakentamisalueiden toteuttamiskypsistä yleisten alueiden hankkeista on siirretty tuleville vuosille.

9.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Yhdyskuntatekniikan 10 vuotinen investointiohjelma on suunnitelma tulevien vuosien investoinneista. Siinä on huomioitu uudisrakentamisen osalta tuleville vuosille ohjelmoidun tontinluovutuksen ja rakentamisen edellyttämän yhdyskuntatekniikan rakentaminen. Vuosien 2016-2019 osalta investointiohjelmassa ei ole voitu varautua kohdentamattomien hankkeiden rahoitukseen. Investointikehys on toisin sanoen hankekylläinen. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamia mahdollisia investointitarpeita ei ole ennakoitu. Ne joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 14-15 milj. euron tasoon. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. Investointiohjelman kohteita ja niiden ajoittumista joudutaan säätämään kuukausittain uuden tiedon valossa. Seuraavilla sivuilla taulukossa esitetty on ote elokuun 2015 tilanteesta. Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy vuosittain joulukuussa tulevaa vuotta koskevan yhdyskuntatekniikan investointiohjelman. Se on laadittu hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja siinä on yksilöity tarkemmin seuraavana vuonna toteutettavat kohteet.

9.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Uudisrakentamisen investointitaso on supistetuista tontinluovutusmääristä huolimatta erityisesti vuosina 2017-2019 normaalia suurempi. Tämä johtuu mm. : Penttilänrannan rantaraittien, torien ja muiden yleisten alueiden rakentamisesta, aiempina vuosina investointikehyksessä pysymiseksi toteuttamatta jätetyistä yleisistä alueista, uudisalueiden kynnyskustannuksista, asemakaavamuutoksilla mahdollistetun täydennysrakentamisen edellyttämistä katu- ja vesihuoltoverkoston saneerauksista

9.4. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen 600 000 investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan.

10. PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta 2015-2034 ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta

10.1. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOSSA Suurimpia lähivuosien muutoksia palveluverkossa ovat seuraavat: Niinivaaran uusi päiväkoti (valmistui syksyllä 2014) Kaislakadun päiväkoti (valmistui 12/2014 *) Karsikon alakoulun siirtyminen Sirkkalaan 8/2015-2018 Karhunmäen yksityiset päiväkodit valmistuvat 8/2015 ja 10/2015 * Marjalan yksityinen päiväkoti valmistui 8/2015 Sinkkolan päiväkoti valmistuu 9/2015 * Karhunmäen alakoulu valmistuu 12/2016 * + ** Pataluodonkadun päiväkoti valmistunee loppuvuonna 2016 * Nepenmäen koulu valmistuu kesällä 2018 ** * Vuosia 2015-2018 koskeva toimitilahankkeiden toteuttamisen periaateratkaisu on hyväksytty (KV 17.2.2014). ** Päätös Karhunmäen ja Nepenmäen kouluhankkeiden kiinteistöleasingrahoittajasta (KH 13.4.2015) Pääosin nämä hankkeet eivät lisää palvelukapasiteettia vaan korvaavat väistyviä tiloja tai mahdollistavat väliaikaisista parakkirakennuksista luopumisen. Poikkeuksen tekevät Nepenmäen Karhunmäen koulut. Nepenmäen koulun myötä yläkoulukapasiteetti kasvaa 225:llä ja alakoulun kapasiteetti kasvaa 120 :llä. Niinivaaran koulun toiminta siirtyy Karhunmäkeen, Karhunmäen kouluun mahtuu 140 oppilasta enemmän kuin nykyiseen Niinivaaran kouluun.

10.2. PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKON KYSYMYKSIÄ, KARSIKKO Karsikon alakoulun on sulkenut ovensa Karsikossa. Alakoulu toimii Sirkkalassa vuoteen 2018. Vuoden 2018 taakse ulottuvia ratkaisuja alueen palveluiden sijoittumisen osalta ei ole tehty. Palveluverkon valmistelu jatkuu osana toimitilojen kokonaisohjelmaa.

10.3. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/RANTAKYLÄN PÄIVÄKOTI Rantakylän päiväkoti siirtyy vuonna 2016 Ruoritieltä Pataluodonkadulle puretun alakoulun tontille Nykyinen tontti vapautuu uudisrakentamiselle vuoteen 2017 mennessä. Tontti kaavoitetaan asuinkerrostalorakentamiseen.

Aallontien päiväkoti on elinkaarensa päässä. 10.4. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, RANTAKYLÄ/AALLONTIEN PÄIVÄKOTI Päiväkotitoimintaan soveltuvia uusia tontteja ei Rantakylän alueella ole. Aallontien päiväkodin nykyisiä tiloja korvaavat vaihtoehdot ovat Ollilan päiväkodin laajentaminen Mutalassa tai uuden korvaavan rakennuksen rakentaminen nykyisen rakennuksen tilalle. Nykyisen rakennuksen korvaavan rakentamisen myötä Rantakylän palvelukapasiteetti säilyisi. Tämän vaihtoehdon ongelmana on mm., että rakentamisen ajaksi tulee löytyä korvaavat tilat. Tontti on syytä pitää joka tapauksessa ainakin lähivuodet varauksena päivähoidon tarpeille. Rantakylän alueen palvelutarve säilyy väestöennusteen mukaan nykyisellä tasolla myös tulevaisuudessa. Tontin mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

10.5. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, HUKANHAUTA Punahilkan päiväkodille on kaavoitettu uusi paikka Hukanhaudan vanhan koulun viereen. Punahilkan päiväkodin toiminta nykyisellä tontilla Hukanhaudalla loppuu syksyllä 2015. Hukanhaudan alueella ei ole muita vapaita päiväkodeille soveltuvia tontteja. Tontti on syytä pitää edelleen varauksena päivähoidon tarpeille. Niinivaaran, Hukanhaudan ja Karhunmäen palvelutarpeen ennustetaan kasvavan seuraavan vuosikymmenen. Mahdollinen muu käyttötarkoitus ratkaistaan vasta, kun ollaan varmoja ettei tontille ole tarvetta nykyiseen käyttötarkoitukseen.

10.6. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, MULTIMÄKI Multimäessä on päiväkotitontti, johon mahtuu 7-osastoinen päiväkoti Yhdyskuntatekniikka valmistuu vuonna 2016, jonka jälkeen toteutus mahdollista Tarkastelussa on yksikön tarvittava asiakaskapasiteetti, sen ajoitus ja pystytäänkö tällä edesauttamaan Karsikon alueen parakkiyksiköistä luopumista Multimäen alueen toisessa asemakaavassa on osoitettu useampia palvelutontteja, jotka mahdollistavat päiväkotitoiminnan sijoittumisen alueelle myös tulevaisuudessa.

10.7. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, NOLJAKKA Noljakassa on vireillä kaavamuutos, jossa tarkastellaan tontin osoittamista päiväkotitoimintaan. Kaksi nykyisellään toimivaa yksityistä päiväkotiyrittäjää tarvitsee uusia tiloja toimintaansa varten ja on kiinnostunut alueesta. Sinkkolan päiväkoti Kaavamuutosalue Siilin päiväkodin tontti Sinkkolaan valmistuu päiväkoti 9/2015 Siilin päiväkodin tontilla nykyinen toiminta loppuu Sinkkolan päiväkodin valmistuttua. Siilin päiväkodin tontin tulevan käytön vaihtoehdot tulee harkita tarkkaan. Tulee olla varma, ettei Noljakan alueella ole tarvetta päiväkotitonteille myöskään tulevaisuudessa mikäli tontista pyritään pääsemään eroon. Mahdollinen muu käyttötarkoitus edellyttää myös kaavamuutosta. Siilin päiväkodin tontti

10.8. MUUTOKSET PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKOSSA, KARHUNMÄKI Karhunmäkeen valmistui Aarrekartta-päiväkoti 8/2015 ja Merikarttapäiväkoti valmistuu 10/2015 Vuoden 2016 loppuun mennessä valmistuvan alakoulun yhteyteen tulee esikouluryhmät Asemakaavoissa on palvelualuevaraukset, jotka mahdollistavat päiväkotiyksiköiden sijoittumisen.

11. OSA-ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Ennustamisen periaatteet: Osa-alueittainen väestöennuste perustuu kunnan väestöennusteeseen ja jakaa väestön osa-alueille. Ennusteessa tarkastellaan väestöä kahdessa osassa. Toinen osa on alueella jo asuvan väestön ennustettu muutos ja toinen uudisrakentamisen mukanaan tuoma ennustettu uusi väestö. Uudisrakentamisen osalta ennustetaan myös alueelle muuttavan väestön ikäryhmät osa-alueittain. Näin ennuste huomioi oikeanlaisen väestömuutoksen mm. opiskelija- ja palveluasuntorakentamisen seurauksena osa-alueittain. Väestönkehitystä ja ennusteita on tarkasteltu palvelualueittain ja tilastoalueittain. Tilastoalueittainen tarkastelu on laadittu varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevaa suunnittelua varten.

11.1. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Palvelualueittainen väestöennuste Ennuste 2015-2034: 2015 2018 2020 2023 2028 Koko Joensuu Ikärakenne yhteensä 75 370 76 525 77 304 78 376 79 790 0-2 2 265 2 451 2 476 2 498 2 500 3-6 2 950 2 941 3 077 3 190 3 223 7-12 4 239 4 301 4 279 4 431 4 726 13-15 2 188 2 213 2 250 2 212 2 277 16-18 2 616 2 580 2 600 2 637 2 688 19-24 8 335 8 179 8 151 8 152 8 172 25-64 37 819 37 546 37 318 37 111 36 839 65-74 8 460 9 349 9 731 9 720 9 375 75-84 4 598 4 864 5 228 6 085 7 448 85+ 1 900 2 101 2 194 2 340 2 542 1 Ikärakenne yhteensä 22 383 22 565 22 592 22 748 23 275 0-2 542 598 610 618 612 3-6 691 689 713 744 762 7-12 1 018 1 014 1 000 1 013 1 062 13-15 521 522 516 510 508 16-18 637 663 662 647 654 19-24 3 837 3 651 3 637 3 640 3 653 25-64 10 696 10 860 10 815 10 825 11 008 65-74 2 183 2 290 2 336 2 344 2 311 75-84 1 557 1 525 1 550 1 661 1 932 85+ 701 753 753 746 773 2 Ikärakenne yhteensä 16 012 15 819 15 756 15 720 15 447 0-2 559 627 628 625 610 3-6 677 687 739 769 763 7-12 971 949 925 981 1 057 13-15 511 482 488 453 473 16-18 630 594 590 571 550 19-24 1 536 1 461 1 408 1 375 1 337 25-64 8 306 7 954 7 816 7 691 7 382 65-74 1 800 1 943 1 971 1 938 1 796 75-84 782 869 928 1 036 1 170 85+ 240 253 263 281 309 3 Ikärakenne yhteensä 16 603 17 472 18 033 18 719 19 357 0-2 494 555 573 581 574 3-6 597 664 724 761 773 7-12 788 851 889 1 016 1 184 13-15 425 411 447 436 548 16-18 570 505 499 534 599 19-24 2 036 1 887 1 790 1 756 1 744 25-64 8 370 8 713 8 878 9 007 9 013 65-74 1 994 2 308 2 475 2 492 2 395 75-84 943 1 142 1 278 1 607 1 955 85+ 386 436 480 529 572 4 Ikärakenne yhteensä 5 653 6 420 6 976 7 620 8 480 0-2 281 270 284 301 319 3-6 434 394 381 410 431 7-12 536 636 681 660 662 13-15 230 308 323 390 361 16-18 227 283 335 384 452 19-24 307 383 454 526 671 25-64 2 971 3 318 3 551 3 811 4 115 65-74 423 554 638 689 757 75-84 166 182 226 336 582 85+ 78 92 103 113 130 Ennuste 2015-2034: 2015 2018 2020 2023 2028 5 Ikärakenne yhteensä 3 792 3 736 3 679 3 593 3 589 0-2 132 121 120 114 122 3-6 189 170 160 157 151 7-12 300 282 276 244 234 13-15 166 164 141 154 130 16-18 181 177 171 148 145 19-24 179 254 286 273 250 25-64 1 943 1 806 1 711 1 634 1 572 65-74 398 444 482 504 511 75-84 213 211 221 241 336 85+ 91 107 111 124 138 6 Ikärakenne yhteensä 3 989 3 902 3 847 3 779 3 673 0-2 105 101 95 99 108 3-6 163 140 139 128 136 7-12 264 255 225 214 196 13-15 119 129 141 118 102 16-18 146 128 124 146 124 19-24 153 219 229 222 215 25-64 2 002 1 782 1 670 1 539 1 372 65-74 570 662 686 674 632 75-84 312 319 364 450 571 85+ 155 167 174 189 217 7 Ikärakenne yhteensä 5 755 5 466 5 301 5 106 4 908 0-2 126 125 120 118 123 3-6 182 166 164 157 155 7-12 320 287 258 248 234 13-15 188 170 176 142 129 16-18 178 201 188 189 150 19-24 193 254 289 309 275 25-64 2 856 2 485 2 289 2 077 1 905 65-74 953 988 981 913 827 75-84 550 539 569 646 759 85+ 209 251 267 307 351 Muut Ikärakenne yhteensä 801 764 737 708 684 0-2 19 45 37 30 20 3-6 12 20 46 52 36 7-12 31 24 17 40 78 13-15 17 18 15 8 19 16-18 28 18 19 15 9 19-24 78 46 35 27 19 25-64 486 453 423 377 337 65-74 60 72 80 87 75 75-84 41 41 40 44 64 85+ 29 27 25 28 27

11.2 TILASTOALUEITTAINEN VÄESTÖNKEHITYS JA -ENNUSTE Vuodesta 2009 jatkuneen kehityksen ennustetaan jatkuvan liitoskuntien alueella. Enon, Uimaharjun, Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran väestömäärä on laskenut vuosittain. Myös Hammaslahden asukasmäärä on lähtenyt laskuun, jonka trendin ennustetaan myös jatkuvan. Liitoskuntien alueella poikkeuksen tekevät Louhioja ja Heinävaara, joissa väestömäärä on hieman kasvanut. Näillä alueilla väestömäärän ennustetaan myös säilyvän nykyisellä tasolla. Joensuun väestö on ollut kasvussa kantakaupungin, Reijolan ja Niittylahden alueella. Rakentaminen, uusien tonttien kysyntä ja väestönkasvu on kohdistunut pääasiassa kantakaupunkiin ja lähialueelle. Penttilänrannan osalta väestöennustetta on tarkistettu. Uusiin asuntoihin näyttää muuttavan pääosin yhden tai kahden hengen talouksia, eikä alueelle juuri lapsiperheitä ole ilmaantunut. Tilastoalueittaiset väestönkehitykset ja ennusteet on esitetty liitteenä 4 olevilla kartoilla.

11.3. PÄIVÄKOTI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO Lapsimäärien ennustettu kehittyminen on esitetty kartoilla. Muuttotappiollisilla alueilla väestönmuutokset näkyvät muita ikäryhmiä merkittävämmin lasten ja nuorten määrässä. Entisten kuntakeskusten koulujen kapasiteetit ovat yhä vajaammalla käytöllä. Myös päivähoidon tarve on vähenemään päin. Kantakaupungin alueella koulut ja päivähoitoyksiköt ovat taasen pääasiassa kapasiteettiensa äärirajoilla. Tällä alueella joudutaan seuraamaan kapasiteettien riittävyyttä ja miettimään tarkkaan uusien yksiköiden tarvetta, sijoittumista ja käyttöönoton ajoitusta. Päivähoitoikäisten tarkastelu liite 5a Alakouluikäisten tarkastelu liite 5b Yläkouluikäisten tarkastelu liite 5c